Kummiperhetoiminta alaikäisinä Suomeen yksin tulleille nuorille
Kummiperhetoiminta tukimuotona alaikäisinä ilman huoltajaa tulleille nuorille, jotka kaipaavat kontaktia suomalaisiin ja perheen läsnäolon kokemusta arjessa.
Kokonaisuuden nimi
Kummiperhetoiminta tukimuotona alaikäisinä ilman huoltajaa tulleille nuorille, jotka kaipaavat kontaktia suomalaisiin ja perheen läsnäolon kokemusta arjessa.
Huoli nuorten yksinäisyydestä, sosiaalisten verkostojen yksipuolisuudesta ja aikuisen tuen vähäisyydestä johti DOMINO-hankkeen luomiseen. Hankkeen sisällä kummiperhetoiminta kehitettiin tukimuotona alaikäisinä ilman huoltajaa tulleille nuorille. Tavoitteet oli kasvattaa Jyväskylän alueen 15-29-vuotiaiden maahan muuttaneiden nuorten sosiaalisia verkostoja, vähentää nuorten kokemaa yksinäisyyttä, lisätä heidän osallisuuden kokemusta ja edistää perheyhteisöön kuulumisen kokemusta. Maahan muuttaneilla on tarve päästä tutustumaan suomalaisiin, luomaan ystävyyssuhteita ja kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan. Toiminnassa olleet nuoret kertoivat suomalaisiin tutustumisen hankaluuksista, yksinäisyydestä, ulkopuoliseksi jäämisen kokemuksista ja kotimaihin jääneiden perheenjäsenten kaipuusta. Kehitetyssä kummiperhetoiminnan mallissa tavoite oli tarjota suomalainen perhe, jonka kanssa viettää arkisia hetkiä keskustellen tai tehden mielekkäitä asioita yhdessä. Nuoret saivat suomalaisen perheen, joiden kautta saivat vakauden kokemusta arkeen ja turvallisen virka-ajan ulkopuolisen vapaaehtoisen aikuisen elämäänsä. Kummiperheiden räätälöity tuki ja riittävä rinnalla kulku oli avainasemassa onnistunutta nuorta tukevassa toiminnassa.
Tulevaisuutta ajatellen, olisi tärkeää keskittää entistä enemmän huomiota kaskisuuntaisen kotoutumisen keskustelussa laajaan kasvatustyön kehittämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Toistaiseksi yhteiskunnallisessa keskustelussa kaksisuuntaisessa kotoutumisessa oletus "työn taakasta" lepää pääsääntöisesti maahan muuttaneiden harteilla. Hankkeen toiminnassa olleet suomalaiset kummiperheet olivat oiva esimerkki todellisesta suomalaisesta yhteisöllisyyden hengestä, joka pääsee kukoistamaan, kun tieto ja mahdollisuus yhdistyvät.
Kummiperhetoiminta oli osa Paremmin Yhdessä ry:n DOMINO-hanketta, vuodesta 2020-2024. Hanke on ollut tuloksellista.
Toimintaa kehitettiin yhdessä maahan muuttaneiden nuorten ja suomalaisten perheiden kanssa, sekä järjestön työyhteisössä.
Kuva
Kuvateksti
Mummi ja kaksi nuorta istuvat kesällä ulkona juomassa kahvia.Paremmin Yhdessä ry:n toiminnassa mukana olleet nuoret kertoivat, kuinka hankalaa on tutustua suomalaisiin, he toivoivat suomalaisia ystäviä ja tukiperheitä (2019). Jyväsylässä oli hankkeen alkaessa yli 80 alaikäisinä ilman huoltajaa saapunutta nuorta, joista moni oli ollut Suomessa jo yli 5 vuotta, voimatta luoda kontaktia suomalaisiin (2020). Moni nuorista suorittivat silloin vielä perusopintoja opetusryhmissä, joissa opiskeli vain toisia maahanmuuttajia, mutta myös ne nuoret, jotka opiskelivat ammatti- tai lukio-opintoja kertoivat, etteivät suomalaiset opiskelijat juttele tai välttämättä edes tervehdi heitä tervehdittäessä. Maahan muuttaneiden nuorten kanssa työskenteleviltä tahoilta oli noussut huoli nuorten yksinäisyydestä, sosiaalisten verkostojen puuttumisesta ja aikuisen tuen vähäisyydestä virka-ajan ulkopuolella. Työntekijöiden, vapaaehtoisten ja nuorten palautteen perusteella näimme välittävän aikuisen tuen olevan merkittävä tekijä nuorelle.
Kummiperhetoiminnassa on näkynyt erityisen selkeästi globalisoituvan maailman poliittiset ja yhteiskunnalliset mullistukset. Vuonna 2015 pakolaiskriisi toi Suomeen yli 30 000 turvapaikanhakijaa, erityisesti Lähi-Idästä. Ukrainan sodan myötä tilapäistä suojelua saaneiden määrä Suomessa on 45 000, joiden lisäksi on EU:n ulkopuolelta tulleita turvapaikanhakijoita. Kansallisen maahanmuuttopolitiikan ollessa murroksessa, on ollut erityisen tärkeää voida tarjota tukiverkostoa kummiperhetoiminnan kautta erityisesti sellaisille yksilöille, joiden tilanne on monikerroksellisesti hauras.
Kasvattaa Jyväskylän alueen 15-29-vuotiaiden maahan muuttaneiden nuorten sosiaalisia verkostoja ja vähentää nuorten
kokemaa yksinäisyyttä ja lisätä kokemus osallisuudesta. Edistää nuorten perheyhteisöön kuulumisen kokemusta
perheen läsnäolon ja tuen kautta. Tarjota turvallisen aikuisen tukea.
Tuotokset:
Kummiperhekoulutuksia: kaksi iltaa, 2 h / ilta, koulutus Teams:issä.
Yksilöllinen tuki perheille: aktiivinen rinnalla kulku; puhelut, kotikäynnit räätälöidään osallistujien tarpeiden mukaan.
Yksilöllinen tuki nuorille: aktiivinen rinnalla kulku; puhelut, kotikäynnit räätälöidään osallistujien tarpeiden mukaan.
Virkistystapaamiset: nuorille ja perheille tarkoitetut yhteiset tapaamiset.
Yhteen saatetut perheet ja nuoret: nuori ja perhe tapaavat keskimäärin 1-2 x kk, lisäksi viestittelyä ja puheluita
22 yhteen saatettua kummiperhettä ja nuorta, 120 kohtaamista nuorten kanssa (puhelinkeskustelu / kotikäynti), toista sataa kohtaamista perheiden kanssa (työntekijä), 14 virkistysiltaa nuorille ja perheille, satoja perheiden ja nuorten välisiä kohtaamisia.
24 kotitaloutta osallistui hankkeen aikana kummiperhekoulutuksiin, 20 vapaaehtoista aloittanut kummiperheenä (*), jossa yhteensä 51 henkilöä ollut toiminnassa mukana. 90 % koulutuksiin osallistuneista aloittivat toiminnassa. Koulutukseen osallistuminen on usein merkki valmiudesta sitoutua varsinaiseen kummiperheenä olemiseen. Useampi perhe oli valmis ottamaan useamman nuoren saman aikaisesti toimintaan ja moni perhe oli valmis aloittamaan kummiperheenä, jos aikaisempi nuori oli joutunut lopettamaan toiminnassa esim. paikkakunnalta muuton takia.
*perheet ovat ottaneet useamman kuin yhden nuoren hankkeen toiminnan aikana, siksi nuoria useampia kuin perheitä.
Hankkeen toiminta on jalkautuvaa työtä, toiminta tapahtuu siellä, missä osallistujat elävät ja luontaisesti liikkuvat. Toiminnassa on haluttu painottaa tavallisen arjen tärkeyttä. Vakautta tarvitseva nuori hyötyy niinkin tavallisesta asiasta kuin yhteisestä yksinkertaisesta päivällisestä tai luonnossa liikkumisesta. Perheille on ollut tärkeä ymmärtää, ettei toiminta ole tapahtumaorientoitua, vaan koostuu toiminnassa olevien kiinnostuksesta ja arjessa vietetyistä yhteisistä hetkistä. Rinnalla kulkua ollaan pidetty hankkeessa tärkeämmässä asemassa kuin kummiperhetoiminnan koulutuksia. Koulutuksissa ei voi sisäistää kaikkia asioita, tai valmistautua kaikkiin tilanteisiin. Koulutuksia tehokkaammaksi on osoittautunut työntekijän yhteydenpito ja vapaaehtoisten kanssa käytävät keskustelut. Näissä tilanteissa nousee mahdollisuuksia nostaa nuorille tärkeitä asioita esiin, painottaa toiminnassa tärkeitä elementtejä, kannustaa perheitä, ideoida yhdessä ja kehittää toimintaa.
Tuloksellisuutta seurattiin kyselyjen lisäksi säännöllisesti käytyjen keskustelujen kautta, poimittiin otteita kuvastamaan numeraalisen tiedon sisältöä ja nuorilta nousutta tunnelmaa ja näkemystä suomalaisen perheen tuen merkityksestä heidän elämässä. Toiminnassa oli 22 nuorta, joilta 17 saatiin kirjallinen vastaus.
Minusta tuntuu, että olen osa kummiperhettä 16/17
”Kiitos, olen todella kiitollinen, koska olen tässä maassa yksin, minulla ei ole ketään. Tämä on mun perhe, haluan olla ihan loppuun heidän kanssa.”
”Tämä on minulle todella suuri asia. En tiedä mitä sanoa. Olen todella kiitollinen”
Olen vähemmän yksinäinen perheen kanssa 16/17
”Mutta suomalaisen perheen kanssa olen vähemmän yksinäinen. Kun olen heidän kanssa, en mieti niin paljon omia ongelmia, en ole niin yksinäinen.”
”On todella vaikeaa olla nuorena yksin Suomessa. Minä tiedän”
Saan apua ja tukea kummiperheeltä 16/17
”Oi mummo! I don’t have words – I can’t say. I have NEVER met anyone like her, she is one of a kind. She is so wonderful!”
Olen oppinut kummiperheeltä suomalaisesta kulttuurista, tavoista ja ajattelusta 15/17
”Perhe on tosi mukava!” ”on hyvä, että minulla on täällä kummiperhe, kun oma perhe on kaukana, he ovat minun perheeni”.
Kuva
