Kymenlaakson hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kymenlaakson maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Kymenlaakso: Tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Kymenlaakson hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kymenlaakson maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen missio!

Kymenlaakson tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa pääsee tarvitsemiensa palveluiden piiriin yhdellä kontaktilla. Palvelujärjestelmässä on kykyä tunnistaa henkilöitä, joiden palvelujen tarve voi kasvaa ja työntekijöillä on välineet, joilla näitä henkilöitä pystytään auttamaan. Perhekeskukset toimivat tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sateenvarjon alla, muodostaen lapsille, nuorille ja perheille yhtenäisen palvelukokonaisuuden, joka täydentyy kumppanuuteen perustuvassa verkostoyhteistyössä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus kehittämisen tavoitteena on asiakkaita palveleva, tehokas, monialaisuutta tukeva, yhteensovitettu ja tavoitteellisesti toimiva palvelurakenne. Paljon palveluita käyttävistä yhteisasiakkaista huolehditaan tiiviimmin.  

Saavuttaakseen tälle hankkeelle esitetyt tavoitteet, kehittämistyö kohdentuu kuuteen kehittämiskokonaisuuteen.

1. Palvelukonseptien kehitys ja asiakasohjauksen malli

Palvelukonseptien kehitys ja asiakasohjauksen mallin kehittämistyössä määritellään ja konseptoidaan, mitä palveluita sote-keskuksessa tarjotaan, missä muodossa, mille asiakasryhmälle ja missä vaiheessa. Tätä työtä ohjaa asiakassegmentit, näiden ympärille kehitettävät palvelukonseptit ja toimintamallit. Tämän työpaketin painopiste rakentuu erityisesti etäpalveluiden kokeilulle.  Johtamisen työpaketissa luodaan peruspalveluiden verkoston, yhdyspintojen ja muutoksen johtamisen toimintamalleja sekä tuodaan asiakaslähtöisyys kehittämistoiminnan ytimeen.

2. Johtaminen
Työpaketissa luodaan peruspalveluiden verkoston, yhdyspintojen ja muutoksen johtamisen toimintamalleja sekä tuodaan asiakaslähtöisyys kehittämistoiminnan ytimeen. 

3. Mielenterveysstrategia ja ennakoiva työ   

Mielenterveysstrategia ja ennakoivan työn kokonaisuudessa kehitetään, koulutetaan ja käyttöönotetaan useita kansallisesti vaikuttavia malleja. Työpaketti koostuu kolmesta kokonaisuudesta: IPC ja Cool Kids menetelmien koulutus ja implementointi, lapset- ja huoli puheeksi mallien osaamisen vahvistaminen ja mallien levittäminen sekä aikuisille suunnatun lyhytterapiaosaamisen ja arvioinnin vahvistaminen. 

4. Vastaanottotoiminnan virtausmalli ja konsultaatiomallit 
Vastaanottotoiminnan virtausmalli ja konsultoinninmallit kehittämistyö jakaantuu kahteen osaan. Kymenlaakson valikoiduille terveysasemille kehitetään ja käyttöönotetaan hoidon saatavuutta parantava monihuonetoimintamalli, joka pohjautuu lääkärin ja hoitajan tekemään porrastettuun vastaanottoon. Konsultaatiomallien kokonaisuudessa kehitetään ja luodaan konsultaatiokäytäntöjä ja -malleja sosiaali- ja terveyskeskuksen sisäisiin ja sen ulkopuolella oleviin palveluihin ja sidosryhmiin. Konsultaatiomallien rakentamisessa painotetaan erityisesti sosiaalihuollon konsultoinnin ja toimintamallien rakentamista.  

5. Perhekeskus 

Perhekeskuksen kehittämiskokonaisuudessa jatketaan perhekeskustoiminnan kehittämistä ja tuodaan se vahvemmin osaksi sosiaali- ja terveyskeskusten toimintaa. Työpaketissa keskitytään erityisesti moniammatillisuuden, palveluiden porrastamisen, näyttöön perustuvien menetelmien ja etäpalveluiden toiminnan kehittämiseen ja käyttöönottoon.  

6. Digipalvelujen käyttöönoton tuki

Kymsoten olemassa olevat ja sote- rakenneuudistushaussa kehitettävät digitaaliset ratkaisut tarjoavat tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushaun digipalvelujen kokonaisuus keskittyy näiden ratkaisujen käyttöönoton tukemiseen sosiaali- ja terveyskeskusten operatiivisessa toiminnassa. 
 

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Hankkeen hallinnoijana toimii Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Hankepäällikkönä toimii Mari Kuusisto (mari.kuusisto@kymsote.fi). Tämän lisäksi hankkeessa toimii sote asiantuntija Heidi Mäkinen (heidi.s.makinen@kymsote.fi) ja perhekeskuskokonaisuudesta vastaa Tarja Tammekas (tarja.tammekas@kymsote.fi). Hanketiimi täydentyy sosiaali- ja terveydenhuollon ja viestinnän ammattilaisilla vuoden loppuun mennessä. 

Tulevaisuuden sote-keskus kehittämisessä on mukana järjestöt, asiakkaat ja asukkaat. Kuvaamme eri sidosryhmien osallistumisen muotoja innokylään mahdollisimman pian. 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Lauri Lehto
Yhteyshenkilön organisaatio
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
lauri.lehto@kymsote.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

09.06.2021
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankkeen myötä Kymenlaaksoon luodaan verkostomainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta asiakas saa tarvitsemansa palvelut ripeästi, yhdellä yhteydenotolla. Kymenlaakson alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitystä pystytään hillitsemään ennustetusta kasvukäyrästä.

Työpaketti 1. ”Palvelukonseptien kehitys ja asiakasohjauksen malli” luo Kymenlaaksoon kyvykkyyden ohjata asiakkaita yhden yhteydenoton perusteella sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluiden välillä. Asiakasohjaajat pystyvät tunnistamaan asiakkaan tarpeen mukaisen palvelutarpeen ja ohjaamaan heidät oikeantasoisen hoidon tai tuen piiriin myös sosiaali- ja terveyskeskuksen ulkopuolelle. Asiakkaan ohjautuminen kerralla oikeaan palveluun ja saadessaan oikeantasoisen hoitoa heti, parantaa palvelujen saatavuutta. Paljon palveluita käyttävillä asiakkailla on käytettävissään henkilökohtainen asiakasohjaaja, joka edesauttaa hänen palvelujensa monipuolisessa hallinnassa. Uudet ja kehitetyt palvelumuodot ovat juurtuneet osaksi omaa toimintaa ja parantavat ihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia sekä tuovat uusia helposti saavutettavia ratkaisuja palveluiden tarpeeseen.

Työpaketissa 2 Johtamismallien kehitystyöllä vahvistetaan lähiesimiestyötä ja vuorovaikutuksesta henkilöstön kanssa tulee syvempää. Henkilöstön tyytyväisyys työskennellä Kymsoten palveluksessa kasvaa ja henkilöstö on omaksunut syvällisemmän systeemisen työotteen osaksi omaa työskentelyä uusien mallien käyttöönoton myötä; mikäli huoli kasvaa asiakkaan tilanteesta, konsultaation ja ohjauksen avulla autetaan asiakasta. Asiakastyytyväisyys on hankkeen päättyessä kasvanut niissä toimipisteissä, joissa kehittämistoimenpiteitä on tehty. Tuloksena, 75 % näiden toimipisteiden asiakkaista suosittelee sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluita läheisilleen. Kirjauskäytännöt ovat yhteneväisiä sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluissa ja niiden pohjalta pystytään tekemään tulkintoja palveluverkon johtamisen tueksi.

Työpaketissa 3 Mielenterveysstrategian jalkauttamistyössä on onnistuttu kansallisesti vaikuttavien toimintamallien käyttöönotolla parantamaan merkittävästi nuorten ja aikuisten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuutta. Samalla mielenterveyden tukea tarvitsevien henkilöiden tunnistaminen helpottuu ja asiakkaat pystytään ohjaamaan tuen ja avun piiriin jo varhaisessa vaiheessa. Mielenterveysongelmia varhaisesti tukemalla pystytään vähentämään alueen runsasta ja laitospainotteista palvelujen käyttöä. Tällä on ilmeiset vaikutukset kustannusten kasvun hillintään.

Työpaketissa 4 vastaanottotoiminnan virtausmallin laajentamisen myötä lääkäri- ja sairaanhoitajan vastaanottoaikojen saatavuus paranee merkittävästi nykyisestä tasostaan ja perusterveydenhuollon peittävyyttä pystytään parantamaan alueella. Virtausmalli on juurtunut osaksi omaa toimintaa vähintään kahdella suurella terveysasemalla ja toimintaa pystytään laajentamaan hankkeen myötä myös muihin alueen sosiaali- ja terveyskeskuksiin. Uusintakäyntien määrä vähenee hanketta edeltävältä tasolta, ja päiväasiakkaat saavat hoitonsa valmiiksi pääsääntöisesti yhdellä käynnillä sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Uudet konsultaatiomallit sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällä ovat juurtuneet osaksi toimintaa ja asiakkaan hoitoa pystytään edistämään ammattilaisten välillä. Erikoissairaanhoitoon tehtävät lähetteet sosiaali- ja terveyskeskuksesta ovat korkeatasoisempia ja vaativammissa potilastapauksissa pystytään luomaan kokonaisvaltainen kuva potilaan hoidon tilasta jo ennen siirtymistä erityispalveluihin. Lähetteiden määrät erikoissairaanhoitoon vähenevät, mutta yhteydenottojen määrä perustasolta erityistasolle lisääntyy.

Työpaketti 5 perhekeskuskehittämisen myötä lapsen, nuoren ja perheen tuen tarve tunnistetaan varhaisemmin ja hoitoa sekä tukea saadaan oikea-aikaisesti ja oikeatasoisesti. Hankkeen päättyessä lähetteiden määrät lasten- ja nuortenpsykiatrian erikoissairaanhoitoon eivät ole kasvaneet nykytilasta. Toimintamallien muutos tukee palvelujen jalkautumista kuntien varhaiskasvatuksen yksiköihin ja kouluihin ja se edistää monialaista ja verkostossa tarjottavaa yksilö- ja ryhmätyöskentelyä. Ihmeelliset vuodet -näyttöön perustuva menetelmä tukee perheitä koko maakunnan alueella. Lapset ja nuoret ovat ottaneet tavaksi hakea matalalla kynnyksellä tukea arjen pulmiin huoli chatin avulla. Perhekeskuksen asiakkaiden sähköinen asiointi on lisääntynyt hankkeen lähtötasoon verrattuna.

Työpaketin 6 digitaaliset ratkaisut pystytään juurruttamaan osaksi omaa toimintaa. Nämä ratkaisut parantavat ennen kaikkea kyvykkyyttä ohjata asiakkaita palvelumuotojen välillä ja luoda parempi näkymä asiakkaan hoidon tarpeen kokonaistilanteesta. Digitaalisilla ratkaisuilla helpotetaan riskiryhmän asiakkaiden tunnistamisessa ja tätä kautta on mahdollista saavuttaa vaikuttavia hoitotuloksia sekä hoidollisesti että kustannusten näkökulmasta. Ammattilaisten arjessa hankkeessa käyttöönotetut digitaaliset ratkaisut helpottavat työntekoa manuaalisen työn vähenemisen ja hoidon kohdentamista helpottavien ratkaisujen avulla.

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

13.5.2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamiseen on pyritty kehittämistoimenpiteillä, jotka keskittyvät hoitoon pääsyyn, hoitopolkujen läpikäyntiin, palveluiden porrastamiseen, toimintamallien yhtenäistämiseen ja uusien palvelumuotojen kehittämiseen. Yhteisasiakas-palvelumallin pilotti on käynnistynyt ja Kymenlaakson oman mallin muotoutuminen on alkanut. Vastaanottotoiminnan virtausmallin kehittäminen on käynnistynyt ja asiakasohjauksen kehittäminen palveluittain etenee. Perhekeskuskehittäminen tähtää palveluiden porrastamisella ja kehityksellisten palveluiden vastaanottotoiminnan kehittämisellä entistä varhaisempaan puuttumiseen ja ongelmien kasaantumisen ennaltaehkäisyyn. Asiakassegmentointia on aloitettu käynnissä olevien hoitopolkukehittämisten yhteydessä (perhekeskuksen palveluiden konseptointityö, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, astmaa ja diabetesta sairastavat sekä elintapasairauksien riskiryhmiin kuuluvat). Kehittämistoimenpiteiden vaikutusten arviointia ei vielä voida arvioida.

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön pyritään toteuttamaan kehittämistoimenpiteillä, jotka estävät keskeisten riskiryhmien palvelutarpeen kasvua ja joilla voidaan tuottaa kevyempiä palveluita oikeaan aikaan. Perhekeskuskehittämisen käynnissä olevilla kehittämistoimenpiteillä tähdätään näihin tavoitteisiin, mm. monialaisen arvioinnin pilotit, systeeminen työote ja verkkoauttamisen prosessi. Mielenterveyspalveluissa on otettu käyttöön ensimmäinen matalan kynnyksen sähköinen hoitopolku, jossa masentuneelle tarjotaan tukea ja ohjausta mahdollisimman varhain ja helposti. Ryhmätoimintojen pilotit käynnistyvät elintapaohjauksen ja mielenterveyden tuen ryhmissä. Etälääkäripilotissa seulotaan mahdollisia riskipotilaita ja kiinnitetään heidät palveluiden piiriin. Yhtenäiset hoidon tarpeen arvioinnin ohjeistukset ja vastaanottotoiminnan toimintamallit helpottavat hoitoon pääsyä. Kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia ei vielä voida arvioida.

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen pyritään kehittämistoimenpiteillä, jotka vahvistavat perustasoa, takaavat riskiryhmille jatkuvan tuen, mahdollistavat asiakkaan kokemuksen mukaisen tarpeellisen palvelun ja tukevat henkilöstön tyytyväisyyttä. Perustaso vahvistuu perhekeskuksen palvelujen porrastamisen, monialaisten arviointien pilotin, puheterapiapilotin, perhetyön vahvistamisen ja systeemisen työotteen toimintamallien juurruttamisella. Vastaanottopalveluissa yhtenäiset toimintamallit ja uudet palvelumuodot (mm. etäpalvelut, fysioterapian suoravastaanotto) tukevat myös henkilöstön jaksamista tiukassa resurssitilanteessa.

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen vahvistuvat yhteistyön vahvistamisella peruspalveluissa, erityistasolla ja sidosryhmien välillä. Palveluverkkoa tulee hyödyntää tehokkaasti. Perhekeskuksen palveluiden porrasteisuus, erilaisten konsultaatiomallien kehittäminen eri palveluiden välille sekä järjestöjen ja yhteisöjen linkittäminen hoitopolkukehittämiseen mahdollistavat yhteistyön kehittämisen. Myös palvelukonseptointi ja digipalveluiden kehittäminen edistävät palveluiden yhteentoimivuutta. Digipalvelukehittämisessä käynnissä on asiointialustan kehitystyö eri hoitopolkujen osalta. 

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

13.11.2020

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Kymenlaakson keskeiset kehityskohteet ovat palveluiden saatavuus erityisesti terveyskeskuslääkäreiden vastaanottojen ja saavutettavuus matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen suhteen. Kiireellisesti sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden osuus ikäryhmästä on alle maan keskiarvon, mutta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on ollut maan suurin vuonna 2019. Yli 75-vuotiaiden päivystyskäyntien määrät ovat myös maakuntia vertailtaessa suurimpia. 

 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Etenkin mielenterveys- ja päihdepalvelujen laitospainotteisuus on Kymenlaakson alueella korkeaa, mikä näkyy maan suurimpina päihdehuollon erityispalveluiden kustannuksina asukasta kohden. Päihdehuollon laitosten asiakkaiden vuosittaisia hoitopäiviä on Kymenlaaksossa eniten, ja psykiatrisen laitoshoidon hoitovuorokausien lukumäärä kuuluu maan korkeimpiin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on maan korkeimmalla tasolla Kymenlaaksossa (2,1%), ja lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset asukasta kohden ovat kasvaneet jo usean vuoden ajan. Perusterveydenhuollon peittävyys on maan matalimpien joukossa, johon vaikuttaa alueella vallitseva krooninen lääkäripula. Lääkäripulasta johtuen perusterveydenhuollon ja somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa on tarpeeseen nähden liian vähän saatavilla. Säännöllisen kotihoidon asiakkailla on ollut huomattava määrä vuosittain hoitojaksojen keskeytyksiä eli vuodeosastopäiviä. 

 

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Kymenlaakson perusterveydenhuollon peittävyys on ollut maan matalimpien joukossa johtuen alueella vallitsevasta lääkäripulasta, jonka takia lääkärikäyntejä ja somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitohoitoa käytetään keskimääräistä vähemmän. Tästä syystä asiakkaita ohjataan hoitajavastaanotoille ja puhelinpalvelun piiriin. Vaikka päivystyskäynnit ovat vähentyneet, erikoissairaanhoidon päivystyksessä hoidetuista ja kotiutetuista täysi-ikäisistä potilaista maan keskiarvoa suurempi osa palaa päivystykseen 48 tunnin sisällä kotiutuksesta. Perheiden palveluiden kustannukset ovat Kymenlaaksossa maan korkeimmat, ja erityisesti lastensuojelun kustannukset ovat maan kärkitasoa. Kustannusten suuruus viestii perheiden, lasten ja nuorten moninaisista ongelmista. Kymsoten henkilöstön verrattain matala eNPS -taso sekä korkea sairauspoissaolojen määrä osoittavat, että myös henkilöstötyytyväisyydessä ja töissä jaksamisessa on merkittävää kehittämispotentiaalia alueella.

 

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden välinen yhteistyö ja integraatio eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla Kymenlaakson alueella, ja lääkärikonsultaatioiden saatavuus mm. kotihoidon yksiköiden tueksi on maan heikoimpia. Alueella vallitseva lääkäripula tekee tilanteesta haastavan. Kiireettömään erikoissairaanhoidon lähetemäärä on kasvanut merkittävästi vuoden 2018 hallinnollisten muutosten seurauksena ja ei-päivystyksellisten erikoissairaanhoidon lähetteiden käsitteluyajoissa on ollut eniten hoitotakuulainsäädännön vastaisia viiveitä koko maan tasolla. 

 

5. Kustannusten nousun hillitseminen

Ennakoidun väestökehityksen perusteella sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvuennuste vuoteen 2030 mennessä on noin seitsemän prosenttia, ja kustannusten kasvu painottuu ikääntyneiden palveluihin. Tällä hetkellä tehostetun palveluasumisen yli 75-vuotiaita asiakkaita on eniten verrattuna muihin maakuntiin, joka näkyy maan suurimpina asukaskohtaisina kustannuksina. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita sen sijaan on Kymenlaaksossa toisiksi vähiten. Kuntataloustilaston vuoden 2019 raportoinnin perusteella Kymenlaakson alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet noin 9,4% vuoden 2017 tasosta. Asiakkaat tulisi ohjata varhaisen tuen piiriin jo aikaisessa vaiheessa ja tätä kautta vähentää laitospainotteisten raskaiden palvelumuotojen käyttöä.

Vaikutukset ja vaikuttavuus

13.5.2021 

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat lähes kaikki käynnistyneet ja kehittämistyö etenee. Haasteita tuo toimintamallien erovaisuudet niin perusterveydenhuollon sisällä kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon osalta. Perhekeskuskehittäminen on hankkeen näkökulmasta muuta kehittämistyötä pitemmällä tavoitteen saavuttamiseksi. Hoitopolkujen kehittäminen ja matalan kynnyksen palveluiden lisääminen on alkaneet hyvin ja etenevät tavoitteellisesti. 

 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja kevyempiin palvelumuotoihin on panostettu hankesuunnitelmassa alueen näkökulmasta hyvin ja kehittämistoimenpiteet ovat käynnistyneet. Jotta raskaampiin palveluihin ohjautuminen vähenee, on oltava kevyempää ja matalan kynnyksen palveluja saatavilla aikaisempaa enemmän, paremmin ja helpommin. Sähköisen asiointialustan kehitystyö tuo modernin tavan ottaa ammattilaiseen yhteyttä ja saada oma ongelmanratkaisu käyntiin. Vallitsevan pandemian myötä on asiakkaiden ongelmien kasaantuminen voinut lisääntyä ja kehittämistyöllä ei ole välttämättä pystytty vastaamaan tarpeeseen vielä. Etälääkäripilotissa esiin nousseet määräaikaiskontrollien ulkopuolelle jääneet pitkäaikaissairaat on pystytty kiinnittämään uudelleen hoidon piiriin. 

 

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Perustason vahvistaminen vaatii myös resurssisuunnittelua. Ennakoivien palveluiden kehittäminen on käynnistynyt ja digitaalisia palveluita on myös tullut lisää palveluvalikoimaan. Asiakassegmentointia on tehty riskiryhmien osalta hoitopolkukehittämisen myötä ja jatkossa ne tukevat asiakasohjauksen kyvykkyyttä tunnistaa riskiryhmät varhaisemmassa vaiheessa. Henkilöstön kuormitus on pandemiatilanteen vuoksi lisääntynyt ja kehittämistoimenpiteillä ei ole vielä pystytty vastaamaan tähän tarpeeseen. 

 

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

Sote-palvelujen integraatio ei ole Kymenlaaksossa vielä optimaalisella tasolla. Verkostomainen sote-keskusrakenne haastaa johtamisen ja myös ammattilaisten tavat työskennellä. Asiakkaan tulisi liukua vaivattomasti palvelusta toiseen tarpeittensa mukaisesti. Konsultaatiomallien kehittämisellä pyritään lisäämään palveluiden välistä vuorovaikutusta. Yhteistyö perustason, erityistason ja sidosryhmien välillä paranee kehittämistoimenpiteiden myötä. Asiakaskokemuksen mittaamista ei ole vielä käynnistetty. 

 

13.11.2020

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 

Kaikissa ikäryhmissä palveluiden saatavuuteen, oikea-aikaisuuteen ja jatkuvuuteen panostaminen vähentää terveydenhuollon kuormitusta myös resurssinäkökulmasta. Huomioiden Kymenlaakson alueen kroonisen lääkäripulan, hoitopolkujen selkeys, asiakkaiden segmentointi ja matalan kynnyksen palvelujen lisääminen helpottavat omalta osaltaan palvelujen piiriin pääsemistä. 

 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja kevyemmät palvelumuodot vastaavat palveluntarpeeseen jo ennen sen kasvua, ja siten vähentävät palveluiden laitospainotteisuutta. Lasten, perheiden ja nuorten moninaiset ongelmat viestivät ehkäisevien ja ennakoivien palveluiden tarpeesta. Kalliiden ja raskaiden palveluiden käyttöä on mahdollista vähentää matalan kynnyksen ehkäisevien ja ennakoivien palveluiden avulla, jonka takia näiden palveluiden ja toimintatapojen kehittämisellä on merkittävä potentiaali sekä terveydellisestä että taloudellisesta näkökulmasta.

 

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Perusterveydenhuollon peittävyyttä saadaan nostettua nykytasosta ja palveluiden piiriin pääsee nopeammin. Palveluiden laadun parantaminen perustasolta lähtien lisää perustason kykyä hoitaa potilaita, asiakkaiden palvelun laatua sekä vähentää kuormitusta sosiaali- ja terveyskeskukselta. Perheiden, lasten ja nuorten moninaisia ongelmia on mahdollista ratkaista mm. perhekeskustyön ja matalan kynnyksen ennakoivien ja ehkäisevien digipalveluiden kehittämisen avulla. Henkilöstön kuormitusta pyritään loiventamaan uusia toimintamalleja käyttöönottamalla ja työskentelytapoja lähiesimiestyötä kehittämällä.

 

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

Palveluverkoston integraatio mahdollistaa sen, että asiakasta hoidetaan siellä, mistä hän saa kaikista tarkoituksenmukaisimman palvelun tarpeeseensa. Alueellisen palveluverkon tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistaa sen, että asiakasta hoidetaan yhteistyössä koko palveluverkon voimin, joka osaltaan vähentää lähetteiden määrää erityistasolle.

 

5. Kustannusten nousun hillitseminen

Kymenlaaksossa on mahdollisuus keventää olemassa olevaa palvelurakennetta kotihoidon tukipalveluita kehittämällä. Kasvavien kustannusten hillitsemisen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että ikäihmisten tuki- ja hoivapalveluiden kehittämisen lisäksi riskiryhmät tunnistetaan ajoissa, ja heille kyetään tarjoamaan ennakoivia ja ehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita koko palveluverkoston voimin. Digipalvelut ja etävastaanotot ovat keskeisessä roolissa, kun pyrkimyksenä on vähentää kalliiden ja raskaiden palvelujen käyttöä ja lisätä helposti saatavia matalan kynnyksen palveluita.

 

 

Liitetiedostot ja linkit
Kymsote Tulevaisuuden sote-keskus

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön