Kymenlaakson hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kymenlaakson maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Kymenlaakso: Tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Kymenlaakson hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kymenlaakson maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Hankkeen hallinnoijana toimii Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Hankepäällikkönä toimii Mari Kuusisto (mari.kuusisto@kymsote.fi). Tämän lisäksi hankkeessa toimii sote asiantuntija Heidi Mäkinen (heidi.s.makinen@kymsote.fi) ja perhekeskuskokonaisuudesta vastaa Tarja Tammekas (tarja.tammekas@kymsote.fi). Hanketiimi täydentyy sosiaali- ja terveydenhuollon ja viestinnän ammattilaisilla vuoden loppuun mennessä. 

Tulevaisuuden sote-keskus kehittämisessä on mukana järjestöt, asiakkaat ja asukkaat. Kuvaamme eri sidosryhmien osallistumisen muotoja innokylään mahdollisimman pian. 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Lauri Lehto
Yhteyshenkilön organisaatio
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
lauri.lehto@kymsote.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

13.11.2020
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankkeen myötä Kymenlaaksoon luodaan verkostomainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta asiakas saa tarvitsemansa palvelut ripeästi, yhdellä yhteydenotolla. Kymenlaakson alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitystä pystytään hillitsemään ennustetusta kasvukäyrästä.

Työpaketti 1. ”Palvelukonseptien kehitys ja asiakasohjauksen malli” luo Kymenlaaksoon kyvykkyyden ohjata asiakkaita yhden yhteydenoton perusteella sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluiden välillä. Asiakasohjaajat pystyvät tunnistamaan asiakkaan tarpeen mukaisen palvelutarpeen ja ohjaamaan heidät oikeantasoisen hoidon tai tuen piiriin myös sosiaali- ja terveyskeskuksen ulkopuolelle. Asiakkaan ohjautuminen kerralla oikeaan palveluun ja saadessaan oikeantasoisen hoitoa heti, parantaa palvelujen saatavuutta. Paljon palveluita käyttävillä asiakkailla on käytettävissään henkilökohtainen asiakasohjaaja, joka edesauttaa hänen palvelujensa monipuolisessa hallinnassa. Uudet ja kehitetyt palvelumuodot ovat juurtuneet osaksi omaa toimintaa ja parantavat ihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia sekä tuovat uusia helposti saavutettavia ratkaisuja palveluiden tarpeeseen.

Työpaketissa 2 Johtamismallien kehitystyöllä vahvistetaan lähiesimiestyötä ja vuorovaikutuksesta henkilöstön kanssa tulee syvempää. Henkilöstön tyytyväisyys työskennellä Kymsoten palveluksessa kasvaa ja henkilöstö on omaksunut syvällisemmän systeemisen työotteen osaksi omaa työskentelyä uusien mallien käyttöönoton myötä; mikäli huoli kasvaa asiakkaan tilanteesta, konsultaation ja ohjauksen avulla autetaan asiakasta. Asiakastyytyväisyys on hankkeen päättyessä kasvanut niissä toimipisteissä, joissa kehittämistoimenpiteitä on tehty. Tuloksena, 75 % näiden toimipisteiden asiakkaista suosittelee sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluita läheisilleen. Kirjauskäytännöt ovat yhteneväisiä sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluissa ja niiden pohjalta pystytään tekemään tulkintoja palveluverkon johtamisen tueksi.

Työpaketissa 3 Mielenterveysstrategian jalkauttamistyössä on onnistuttu kansallisesti vaikuttavien toimintamallien käyttöönotolla parantamaan merkittävästi nuorten ja aikuisten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuutta. Samalla mielenterveyden tukea tarvitsevien henkilöiden tunnistaminen helpottuu ja asiakkaat pystytään ohjaamaan tuen ja avun piiriin jo varhaisessa vaiheessa. Mielenterveysongelmia varhaisesti tukemalla pystytään vähentämään alueen runsasta ja laitospainotteista palvelujen käyttöä. Tällä on ilmeiset vaikutukset kustannusten kasvun hillintään.

Työpaketissa 4 vastaanottotoiminnan virtausmallin laajentamisen myötä lääkäri- ja sairaanhoitajan vastaanottoaikojen saatavuus paranee merkittävästi nykyisestä tasostaan ja perusterveydenhuollon peittävyyttä pystytään parantamaan alueella. Virtausmalli on juurtunut osaksi omaa toimintaa vähintään kahdella suurella terveysasemalla ja toimintaa pystytään laajentamaan hankkeen myötä myös muihin alueen sosiaali- ja terveyskeskuksiin. Uusintakäyntien määrä vähenee hanketta edeltävältä tasolta, ja päiväasiakkaat saavat hoitonsa valmiiksi pääsääntöisesti yhdellä käynnillä sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Uudet konsultaatiomallit sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällä ovat juurtuneet osaksi toimintaa ja asiakkaan hoitoa pystytään edistämään ammattilaisten välillä. Erikoissairaanhoitoon tehtävät lähetteet sosiaali- ja terveyskeskuksesta ovat korkeatasoisempia ja vaativammissa potilastapauksissa pystytään luomaan kokonaisvaltainen kuva potilaan hoidon tilasta jo ennen siirtymistä erityispalveluihin. Lähetteiden määrät erikoissairaanhoitoon vähenevät, mutta yhteydenottojen määrä perustasolta erityistasolle lisääntyy.

Työpaketti 5 perhekeskuskehittämisen myötä lapsen, nuoren ja perheen tuen tarve tunnistetaan varhaisemmin ja hoitoa sekä tukea saadaan oikea-aikaisesti ja oikeatasoisesti. Hankkeen päättyessä lähetteiden määrät lasten- ja nuortenpsykiatrian erikoissairaanhoitoon eivät ole kasvaneet nykytilasta. Toimintamallien muutos tukee palvelujen jalkautumista kuntien varhaiskasvatuksen yksiköihin ja kouluihin ja se edistää monialaista ja verkostossa tarjottavaa yksilö- ja ryhmätyöskentelyä. Ihmeelliset vuodet -näyttöön perustuva menetelmä tukee perheitä koko maakunnan alueella. Lapset ja nuoret ovat ottaneet tavaksi hakea matalalla kynnyksellä tukea arjen pulmiin huoli chatin avulla. Perhekeskuksen asiakkaiden sähköinen asiointi on lisääntynyt hankkeen lähtötasoon verrattuna.

Työpaketin 6 digitaaliset ratkaisut pystytään juurruttamaan osaksi omaa toimintaa. Nämä ratkaisut parantavat ennen kaikkea kyvykkyyttä ohjata asiakkaita palvelumuotojen välillä ja luoda parempi näkymä asiakkaan hoidon tarpeen kokonaistilanteesta. Digitaalisilla ratkaisuilla helpotetaan riskiryhmän asiakkaiden tunnistamisessa ja tätä kautta on mahdollista saavuttaa vaikuttavia hoitotuloksia sekä hoidollisesti että kustannusten näkökulmasta. Ammattilaisten arjessa hankkeessa käyttöönotetut digitaaliset ratkaisut helpottavat työntekoa manuaalisen työn vähenemisen ja hoidon kohdentamista helpottavien ratkaisujen avulla.

Tuotokset ja tulokset

13.11.2020

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Kymenlaakson keskeiset kehityskohteet ovat palveluiden saatavuus erityisesti terveyskeskuslääkäreiden vastaanottojen ja saavutettavuus matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen suhteen. Kiireellisesti sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden osuus ikäryhmästä on alle maan keskiarvon, mutta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on ollut maan suurin vuonna 2019. Yli 75-vuotiaiden päivystyskäyntien määrät ovat myös maakuntia vertailtaessa suurimpia. 

 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Etenkin mielenterveys- ja päihdepalvelujen laitospainotteisuus on Kymenlaakson alueella korkeaa, mikä näkyy maan suurimpina päihdehuollon erityispalveluiden kustannuksina asukasta kohden. Päihdehuollon laitosten asiakkaiden vuosittaisia hoitopäiviä on Kymenlaaksossa eniten, ja psykiatrisen laitoshoidon hoitovuorokausien lukumäärä kuuluu maan korkeimpiin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on maan korkeimmalla tasolla Kymenlaaksossa (2,1%), ja lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset asukasta kohden ovat kasvaneet jo usean vuoden ajan. Perusterveydenhuollon peittävyys on maan matalimpien joukossa, johon vaikuttaa alueella vallitseva krooninen lääkäripula. Lääkäripulasta johtuen perusterveydenhuollon ja somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa on tarpeeseen nähden liian vähän saatavilla. Säännöllisen kotihoidon asiakkailla on ollut huomattava määrä vuosittain hoitojaksojen keskeytyksiä eli vuodeosastopäiviä. 

 

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Kymenlaakson perusterveydenhuollon peittävyys on ollut maan matalimpien joukossa johtuen alueella vallitsevasta lääkäripulasta, jonka takia lääkärikäyntejä ja somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitohoitoa käytetään keskimääräistä vähemmän. Tästä syystä asiakkaita ohjataan hoitajavastaanotoille ja puhelinpalvelun piiriin. Vaikka päivystyskäynnit ovat vähentyneet, erikoissairaanhoidon päivystyksessä hoidetuista ja kotiutetuista täysi-ikäisistä potilaista maan keskiarvoa suurempi osa palaa päivystykseen 48 tunnin sisällä kotiutuksesta. Perheiden palveluiden kustannukset ovat Kymenlaaksossa maan korkeimmat, ja erityisesti lastensuojelun kustannukset ovat maan kärkitasoa. Kustannusten suuruus viestii perheiden, lasten ja nuorten moninaisista ongelmista. Kymsoten henkilöstön verrattain matala eNPS -taso sekä korkea sairauspoissaolojen määrä osoittavat, että myös henkilöstötyytyväisyydessä ja töissä jaksamisessa on merkittävää kehittämispotentiaalia alueella.

 

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden välinen yhteistyö ja integraatio eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla Kymenlaakson alueella, ja lääkärikonsultaatioiden saatavuus mm. kotihoidon yksiköiden tueksi on maan heikoimpia. Alueella vallitseva lääkäripula tekee tilanteesta haastavan. Kiireettömään erikoissairaanhoidon lähetemäärä on kasvanut merkittävästi vuoden 2018 hallinnollisten muutosten seurauksena ja ei-päivystyksellisten erikoissairaanhoidon lähetteiden käsitteluyajoissa on ollut eniten hoitotakuulainsäädännön vastaisia viiveitä koko maan tasolla. 

 

5. Kustannusten nousun hillitseminen

Ennakoidun väestökehityksen perusteella sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvuennuste vuoteen 2030 mennessä on noin seitsemän prosenttia, ja kustannusten kasvu painottuu ikääntyneiden palveluihin. Tällä hetkellä tehostetun palveluasumisen yli 75-vuotiaita asiakkaita on eniten verrattuna muihin maakuntiin, joka näkyy maan suurimpina asukaskohtaisina kustannuksina. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita sen sijaan on Kymenlaaksossa toisiksi vähiten. Kuntataloustilaston vuoden 2019 raportoinnin perusteella Kymenlaakson alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet noin 9,4% vuoden 2017 tasosta. Asiakkaat tulisi ohjata varhaisen tuen piiriin jo aikaisessa vaiheessa ja tätä kautta vähentää laitospainotteisten raskaiden palvelumuotojen käyttöä.

Vaikutukset ja vaikuttavuus

13.11.2020

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 

Kaikissa ikäryhmissä palveluiden saatavuuteen, oikea-aikaisuuteen ja jatkuvuuteen panostaminen vähentää terveydenhuollon kuormitusta myös resurssinäkökulmasta. Huomioiden Kymenlaakson alueen kroonisen lääkäripulan, hoitopolkujen selkeys, asiakkaiden segmentointi ja matalan kynnyksen palvelujen lisääminen helpottavat omalta osaltaan palvelujen piiriin pääsemistä. 

 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja kevyemmät palvelumuodot vastaavat palveluntarpeeseen jo ennen sen kasvua, ja siten vähentävät palveluiden laitospainotteisuutta. Lasten, perheiden ja nuorten moninaiset ongelmat viestivät ehkäisevien ja ennakoivien palveluiden tarpeesta. Kalliiden ja raskaiden palveluiden käyttöä on mahdollista vähentää matalan kynnyksen ehkäisevien ja ennakoivien palveluiden avulla, jonka takia näiden palveluiden ja toimintatapojen kehittämisellä on merkittävä potentiaali sekä terveydellisestä että taloudellisesta näkökulmasta.

 

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Perusterveydenhuollon peittävyyttä saadaan nostettua nykytasosta ja palveluiden piiriin pääsee nopeammin. Palveluiden laadun parantaminen perustasolta lähtien lisää perustason kykyä hoitaa potilaita, asiakkaiden palvelun laatua sekä vähentää kuormitusta sosiaali- ja terveyskeskukselta. Perheiden, lasten ja nuorten moninaisia ongelmia on mahdollista ratkaista mm. perhekeskustyön ja matalan kynnyksen ennakoivien ja ehkäisevien digipalveluiden kehittämisen avulla. Henkilöstön kuormitusta pyritään loiventamaan uusia toimintamalleja käyttöönottamalla ja työskentelytapoja lähiesimiestyötä kehittämällä.

 

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

Palveluverkoston integraatio mahdollistaa sen, että asiakasta hoidetaan siellä, mistä hän saa kaikista tarkoituksenmukaisimman palvelun tarpeeseensa. Alueellisen palveluverkon tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistaa sen, että asiakasta hoidetaan yhteistyössä koko palveluverkon voimin, joka osaltaan vähentää lähetteiden määrää erityistasolle.

 

5. Kustannusten nousun hillitseminen

Kymenlaaksossa on mahdollisuus keventää olemassa olevaa palvelurakennetta kotihoidon tukipalveluita kehittämällä. Kasvavien kustannusten hillitsemisen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että ikäihmisten tuki- ja hoivapalveluiden kehittämisen lisäksi riskiryhmät tunnistetaan ajoissa, ja heille kyetään tarjoamaan ennakoivia ja ehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita koko palveluverkoston voimin. Digipalvelut ja etävastaanotot ovat keskeisessä roolissa, kun pyrkimyksenä on vähentää kalliiden ja raskaiden palvelujen käyttöä ja lisätä helposti saatavia matalan kynnyksen palveluita.

 

 

Liitetiedostot ja linkit
Kymsote Tulevaisuuden sote-keskus

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön