Kymenlaakso: Tulevaisuuden sote-keskus
Kymenlaakson hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kymenlaakson maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Kokonaisuuden nimi
Kymenlaakson hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kymenlaakson maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Hankkeen missio!
Kymenlaakson tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa pääsee tarvitsemiensa palveluiden piiriin yhdellä kontaktilla. Palvelujärjestelmässä on kykyä tunnistaa henkilöitä, joiden palvelujen tarve voi kasvaa ja työntekijöillä on välineet, joilla näitä henkilöitä pystytään auttamaan. Perhekeskukset toimivat tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sateenvarjon alla, muodostaen lapsille, nuorille ja perheille yhtenäisen palvelukokonaisuuden, joka täydentyy kumppanuuteen perustuvassa verkostoyhteistyössä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus kehittämisen tavoitteena on asiakkaita palveleva, tehokas, monialaisuutta tukeva, yhteensovitettu ja tavoitteellisesti toimiva palvelurakenne. Paljon palveluita käyttävistä yhteisasiakkaista huolehditaan tiiviimmin.
Saavuttaakseen tälle hankkeelle esitetyt tavoitteet, kehittämistyö kohdentuu kuuteen kehittämiskokonaisuuteen.
1. Palvelukonseptien kehitys ja asiakasohjauksen malli
Palvelukonseptien kehitys ja asiakasohjauksen mallin kehittämistyössä määritellään ja konseptoidaan, mitä palveluita sote-keskuksessa tarjotaan, missä muodossa, mille asiakasryhmälle ja missä vaiheessa. Tätä työtä ohjaa asiakassegmentit, näiden ympärille kehitettävät palvelukonseptit ja toimintamallit. Tämän työpaketin painopiste rakentuu erityisesti etäpalveluiden kokeilulle. Johtamisen työpaketissa luodaan peruspalveluiden verkoston, yhdyspintojen ja muutoksen johtamisen toimintamalleja sekä tuodaan asiakaslähtöisyys kehittämistoiminnan ytimeen.
2. Johtaminen
Työpaketissa luodaan peruspalveluiden verkoston, yhdyspintojen ja muutoksen johtamisen toimintamalleja sekä tuodaan asiakaslähtöisyys kehittämistoiminnan ytimeen.
3. Mielenterveysstrategia ja ennakoiva työ
Mielenterveysstrategia ja ennakoivan työn kokonaisuudessa kehitetään, koulutetaan ja käyttöönotetaan useita kansallisesti vaikuttavia malleja. Työpaketti koostuu kolmesta kokonaisuudesta: IPC ja Cool Kids menetelmien koulutus ja implementointi, lapset- ja huoli puheeksi mallien osaamisen vahvistaminen ja mallien levittäminen sekä aikuisille suunnatun lyhytterapiaosaamisen ja arvioinnin vahvistaminen.
4. Vastaanottotoiminnan virtausmalli ja konsultaatiomallit
Vastaanottotoiminnan virtausmalli ja konsultoinninmallit kehittämistyö jakaantuu kahteen osaan. Kymenlaakson valikoiduille terveysasemille kehitetään ja käyttöönotetaan hoidon saatavuutta parantava monihuonetoimintamalli, joka pohjautuu lääkärin ja hoitajan tekemään porrastettuun vastaanottoon. Konsultaatiomallien kokonaisuudessa kehitetään ja luodaan konsultaatiokäytäntöjä ja -malleja sosiaali- ja terveyskeskuksen sisäisiin ja sen ulkopuolella oleviin palveluihin ja sidosryhmiin. Konsultaatiomallien rakentamisessa painotetaan erityisesti sosiaalihuollon konsultoinnin ja toimintamallien rakentamista.
5. Perhekeskus
Perhekeskuksen kehittämiskokonaisuudessa jatketaan perhekeskustoiminnan kehittämistä ja tuodaan se vahvemmin osaksi sosiaali- ja terveyskeskusten toimintaa. Työpaketissa keskitytään erityisesti moniammatillisuuden, palveluiden porrastamisen, näyttöön perustuvien menetelmien ja etäpalveluiden toiminnan kehittämiseen ja käyttöönottoon.
6. Digipalvelujen käyttöönoton tuki
Kymsoten olemassa olevat ja sote- rakenneuudistushaussa kehitettävät digitaaliset ratkaisut tarjoavat tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushaun digipalvelujen kokonaisuus keskittyy näiden ratkaisujen käyttöönoton tukemiseen sosiaali- ja terveyskeskusten operatiivisessa toiminnassa.
2020-2022
Hankkeen hallinnoijana toimii Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Hankepäällikkönä toimii Mari Kuusisto (mari.kuusisto@kymsote.fi). Tämän lisäksi hankkeessa toimii sote asiantuntija Heidi Mäkinen (heidi.s.makinen@kymsote.fi) ja perhekeskuskokonaisuudesta vastaa Tarja Tammekas (tarja.tammekas@kymsote.fi). Hanketiimi täydentyy sosiaali- ja terveydenhuollon ja viestinnän ammattilaisilla vuoden loppuun mennessä.
Tulevaisuuden sote-keskus kehittämisessä on mukana järjestöt, asiakkaat ja asukkaat. Kuvaamme eri sidosryhmien osallistumisen muotoja innokylään mahdollisimman pian.
Hankkeen myötä Kymenlaaksoon luodaan verkostomainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta asiakas saa tarvitsemansa palvelut ripeästi, yhdellä yhteydenotolla. Kymenlaakson alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitystä pystytään hillitsemään ennustetusta kasvukäyrästä.
Työpaketti 1. ”Palvelukonseptien kehitys ja asiakasohjauksen malli” luo Kymenlaaksoon kyvykkyyden ohjata asiakkaita yhden yhteydenoton perusteella sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluiden välillä. Asiakasohjaajat pystyvät tunnistamaan asiakkaan tarpeen mukaisen palvelutarpeen ja ohjaamaan heidät oikeantasoisen hoidon tai tuen piiriin myös sosiaali- ja terveyskeskuksen ulkopuolelle. Asiakkaan ohjautuminen kerralla oikeaan palveluun ja saadessaan oikeantasoisen hoitoa heti, parantaa palvelujen saatavuutta. Paljon palveluita käyttävillä asiakkailla on käytettävissään henkilökohtainen asiakasohjaaja, joka edesauttaa hänen palvelujensa monipuolisessa hallinnassa. Uudet ja kehitetyt palvelumuodot ovat juurtuneet osaksi omaa toimintaa ja parantavat ihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia sekä tuovat uusia helposti saavutettavia ratkaisuja palveluiden tarpeeseen.
Työpaketissa 2 Johtamismallien kehitystyöllä vahvistetaan lähiesimiestyötä ja vuorovaikutuksesta henkilöstön kanssa tulee syvempää. Henkilöstön tyytyväisyys työskennellä Kymsoten palveluksessa kasvaa ja henkilöstö on omaksunut syvällisemmän systeemisen työotteen osaksi omaa työskentelyä uusien mallien käyttöönoton myötä; mikäli huoli kasvaa asiakkaan tilanteesta, konsultaation ja ohjauksen avulla autetaan asiakasta. Asiakastyytyväisyys on hankkeen päättyessä kasvanut niissä toimipisteissä, joissa kehittämistoimenpiteitä on tehty. Tuloksena, 75 % näiden toimipisteiden asiakkaista suosittelee sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluita läheisilleen. Kirjauskäytännöt ovat yhteneväisiä sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluissa ja niiden pohjalta pystytään tekemään tulkintoja palveluverkon johtamisen tueksi.
Työpaketissa 3 Mielenterveysstrategian jalkauttamistyössä on onnistuttu kansallisesti vaikuttavien toimintamallien käyttöönotolla parantamaan merkittävästi nuorten ja aikuisten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuutta. Samalla mielenterveyden tukea tarvitsevien henkilöiden tunnistaminen helpottuu ja asiakkaat pystytään ohjaamaan tuen ja avun piiriin jo varhaisessa vaiheessa. Mielenterveysongelmia varhaisesti tukemalla pystytään vähentämään alueen runsasta ja laitospainotteista palvelujen käyttöä. Tällä on ilmeiset vaikutukset kustannusten kasvun hillintään.
Työpaketissa 4 vastaanottotoiminnan virtausmallin laajentamisen myötä lääkäri- ja sairaanhoitajan vastaanottoaikojen saatavuus paranee merkittävästi nykyisestä tasostaan ja perusterveydenhuollon peittävyyttä pystytään parantamaan alueella. Virtausmalli on juurtunut osaksi omaa toimintaa vähintään kahdella suurella terveysasemalla ja toimintaa pystytään laajentamaan hankkeen myötä myös muihin alueen sosiaali- ja terveyskeskuksiin. Uusintakäyntien määrä vähenee hanketta edeltävältä tasolta, ja päiväasiakkaat saavat hoitonsa valmiiksi pääsääntöisesti yhdellä käynnillä sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Uudet konsultaatiomallit sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällä ovat juurtuneet osaksi toimintaa ja asiakkaan hoitoa pystytään edistämään ammattilaisten välillä. Erikoissairaanhoitoon tehtävät lähetteet sosiaali- ja terveyskeskuksesta ovat korkeatasoisempia ja vaativammissa potilastapauksissa pystytään luomaan kokonaisvaltainen kuva potilaan hoidon tilasta jo ennen siirtymistä erityispalveluihin. Lähetteiden määrät erikoissairaanhoitoon vähenevät, mutta yhteydenottojen määrä perustasolta erityistasolle lisääntyy.
Työpaketti 5 perhekeskuskehittämisen myötä lapsen, nuoren ja perheen tuen tarve tunnistetaan varhaisemmin ja hoitoa sekä tukea saadaan oikea-aikaisesti ja oikeatasoisesti. Hankkeen päättyessä lähetteiden määrät lasten- ja nuortenpsykiatrian erikoissairaanhoitoon eivät ole kasvaneet nykytilasta. Toimintamallien muutos tukee palvelujen jalkautumista kuntien varhaiskasvatuksen yksiköihin ja kouluihin ja se edistää monialaista ja verkostossa tarjottavaa yksilö- ja ryhmätyöskentelyä. Ihmeelliset vuodet -näyttöön perustuva menetelmä tukee perheitä koko maakunnan alueella. Lapset ja nuoret ovat ottaneet tavaksi hakea matalalla kynnyksellä tukea arjen pulmiin huoli chatin avulla. Perhekeskuksen asiakkaiden sähköinen asiointi on lisääntynyt hankkeen lähtötasoon verrattuna.
Työpaketin 6 digitaaliset ratkaisut pystytään juurruttamaan osaksi omaa toimintaa. Nämä ratkaisut parantavat ennen kaikkea kyvykkyyttä ohjata asiakkaita palvelumuotojen välillä ja luoda parempi näkymä asiakkaan hoidon tarpeen kokonaistilanteesta. Digitaalisilla ratkaisuilla helpotetaan riskiryhmän asiakkaiden tunnistamisessa ja tätä kautta on mahdollista saavuttaa vaikuttavia hoitotuloksia sekä hoidollisesti että kustannusten näkökulmasta. Ammattilaisten arjessa hankkeessa käyttöönotetut digitaaliset ratkaisut helpottavat työntekoa manuaalisen työn vähenemisen ja hoidon kohdentamista helpottavien ratkaisujen avulla.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2023
11.1.2024
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon osalta Kymenlaakson hoidon saatavuus on parantunut. Tuloksia on saavutettu mm. rakentamalla keskitetty asiakasohjaus- ja neuvontapalvelu niin sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon palveluille. Asiakasohjauksen myötä on asiointia pystytty keventämään, asiointipolkuja lyhentämään ja asiakkaita ohjaamaan oikean hoidon tai palveluiden ääreen. Pääpaino on pystyä ratkaisemaan asiakkaan asia ensikontaktissa. Etälääkäritoiminta Etälääkäritoiminnassa etävastaanottoja oli keskimäärin 480 kuukaudessa. Lisäksi etälääkärit hoitavat konsultaatioita ja reseptin uusintoja. Kaikkiaan kuukausitasolla etälääkäreiden toimesta tehtiin keskimäärin yli 1900 potilastehtävää. Käyttöaste etälääkärin vastaanotoilla on ollut erittäin hyvä ja etälääkärisuoritteiden trendi on ollut koko ajan lisääntyvä. Aikavälillä1.6.-30.11.2023 etävastaanottoja oli kaikkiaan yli 8600 kappaletta ja konsulttilääkäriä konsultoitiin yli 21 500 kertaa. Virtausmallit (tiimallit: kiire ja kiireetön) terveysasemilla ovat parantaneet hoitoon pääsyä ja kiireettömiä vastaanottoaikoja on pystytty lisäämään. Vastaanottopalveluiden ja suun terveydenhuollon toimintamallien yhtenäistäminen on ollut merkittävä työ. Vuoden 2020 jälkeen on muokattu 73 kpl yhtenäistämistä tukevaa toimintaohjetta.
Sosiaalihuollon asiakasneuvonta aloitti toimintansa Kymenlaakson hyvinvointialueella helmikuussa 2023. Asiakasneuvonnassa yhdistyivät työikäisten, vammaispalvelujen ja Ikäopastimen asiakasohjaukset sekä lasten ja perheiden neuvonta. Puheluja sosiaalihuollon asiakasneuvontaan on tullut 1.2.-30.11.2023 välisenä aikana 21 191. Puheluista 35% on kohdistunut ikäihmisten linjalle, 28% on koskenut toimeentulotukea tai työikäisten asioita, 25% ohjautunut vammaispalveluihin, lasten ja perhepalveluja koskevien puhelujen osuus on 7% ja 5% puheluista on ollut viranomaislinjan puheluja. Puheluista tunnistamattomina on käsitelty noin neljäsosa. Sähköisiä yhteydenottoja tai ilmoituksia on tullut noin 7300, näiden lisäksi sosiaalihuollon asiakasneuvonnassa käsitellään sosiaali- ja kriisipäivystyksestä sekä Kelasta tulevia ilmoituksia.
Sosiaalihuollon asiakasneuvonta on kiinteä osa Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluja.
Tavoitetta tukevaksi toiminnoksi sote-keskus Ratamoon, jossa toimii terveydenhuollon palvelut, terveyssosiaalityö, ikäihmisten kotiin annettavien palvelujen asiakasohjaus sekä sosiaali- ja kriisipäivystys toteutettiin päiväkävijöille matalankynnyksen ohjaus- ja neuvontapiste, joka ei edellytä asiakuutta tai ajanvaraamista sosiaalipalveluihin. Ohjaus- ja neuvontapiste toimii osana sosiaalihuollon asiakasneuvontaa ja siellä annetaan saman sisältöistä ohjausta ja neuvontaa kuin asiakasneuvonnassa
Myös digitaalisten palveluiden kehitystyö on edesauttanut asiakkaiden pääsyä tarvittavien hoitojen piiriin. Joulukuu 2023 mennessä yli 93 000 henkilöä, tarkoittaen noin 57 % asukasmäärästä, on tehnyt sähköisen palvelun sopimuksen hyvinvointialueen kanssa. Hankkeen aikana palvelujen palvelukykyä on toki osittain heikentänyt henkilöstön saatavuushaasteet, ja riittämätön resursointi on näyttäytynyt osassa palveluita pidentyneinä palvelua odottavien jonoina. Tähän ongelmaan on haettu ratkaisuja lisäämällä digitaalisia palveluita, erityisesti asiakkaiden omahoitoon, tilanteen itsearviointiin ja palveluun ohjautumiseen
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Elintapaohjauksen toimintamalli on vastannut tavoitteeseen alueella. Toimintamallissa alueella toimivien hyvinvointivalmentajien palvelut on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille kymenlaaksolaisille, joilla on tarvetta elintapamuutoksiin ravitsemuksen, liikunnan, mielen hyvinvoinnin tai unen suhteen, tai jotka tarvitsevat apua ja tukea päihteiden käyttöön liittyvissä haasteissa esimerkiksi tupakoinnin tai muiden nikotiinituotteiden lopettamiseen. Palvelun piiriin pääsee ilman lähetettä ja se on asiakkaalle maksutonta. Ryhmätoiminta ja puheeksioton mallit ovat käytössä alueella. Malleista käytössä ovat Päihteet puheeksi, Rahapelaaminen puheeksi ja Lapset puheeksi -malli. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmät, joita hyvinvointialueella tarjotaan ovat Verkkopuntari elintapamuutoksen verkkovalmennus, kohtaava elintapamuutosryhmä, Irti nikotiinista 28-päivää ilman ja Arkeen Voimaa ryhmät.
Miepä-potilaan hoitoon pääsyä on työstetty ja työnjaon määrittelyä terveysasemien ja miepän välillä on tehty ja hoidon porrasteisuus tuotannossa.
Perhekeskus-työpaketissa mm. on toteutettu porrastettu palvelurakenne. Varhaisen tuen toimintamalleja on vahvistettu, konseptoitu ja uudistettu. Painopiste on sosiaalipalveluissa siirtynyt varhaisempaan tukeen (perheiden sosiaalityö ja perhetyö) ja näkyy jo lastensuojelun avohuollon asiakkuuksien vähenemisenä. Lapsen mielenterveyden ja kehityksen tuen, hoidon ja kuntoutuksen perustason palvelut ovat vahvistuneet. Lapsen mielenterveyden perustason tuen kokonaisuudessa on selkiytetty työnjakoa terveyspalveluiden (kehitykselliset palveluiden) ja sosiaalipalveluiden (perheneuvola) kesken. Työskentelyn tuloksena asiakkaat ohjautuvat nyt paremmin oikeaan paikkaan, päällekkäinen työ on vähentynyt ja yhteistyö on vahvistunut.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Alueella on käytössä tekstiviestillä tapahtuva asiakaspalautteen kerääminen useassa palvelussa. Lisäksi verkkosivuilla on saatavilla palautepalvelu, tekstimuotoista palautetta varten. Vastaajamäärät kyselyihin ovat hyvällä tasolla.Toimintatapa antaa hyvinvointialueelle entistä paremmat mahdollisuudet seurata laatua ja kehittää palveluaan asiakaslähtöisesti.
Hankkeen kehittämistoimenpiteiden osalta lyhytterapiapalveluita on laajasti kehitetty ja useita ja käyttöönotettu. Matalan kynnyksen psykososiaalisten palveluiden saatavuutta on parannettu mm. Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotolla (ipc, cool kids, ihmeelliset vuodet).
Lisäksi palvelujen sujuvuutta kuvaava keskeisten asiakaspolkujen tunnistus ja niiden kuvaamista on toteutettu. Asiakkaiden hoitoa ja hoidon pääsyn toimintamalleja on viimeisen vuoden aikana rakennettu, ja samalla on tunnistettu tarpeita näiden mittaamisen suhteen, jotta palveluiden laatua voidaan seurata ja jatkokehittää. Päällekkäisen työn tekemistä on pystytty vähentämään asiakasneuvonta -ja ohjaus toiminnallisuuksien perustamisella sekä terveysasemien virtausmallien avulla.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Moniammatillinen tiimi ei pilottina onnistunut. Parhaat tulokset monialaisuuden osalta on saatu asiakasneuvonta -ja ohjauspalveluiden käynnistymisellä ja terveysasemien virtausmalli -muutoksella. Nämä ovat lisänneet monialaista yhteistyötä huomattavasti niin palveluiden sisällä kuin muiden palveluiden kesken.
Sidosryhmäyhteistyössä painotetaan edelleen hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Kunnat ja kolmas sektori ovat osallistettu mm. nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotossa sekä alueellisessa hyvinvointiyhteistyössä. Järjestöyhteistyö on linkitetty osaksi kaikkea käynnissä olevaa hoitopolkukehittämistä, joten hankkeen edetessä on mahdollisuus arvioida, miten ammattilaiset pystyvät hyödyntämään hankkeessa tehtyä sidosryhmäyhteistyötä.
Perheiden sosiaalityön tiimit on koulutettu systeemiseen työotteeseen ja systeemiset tiimit toimivat koko Kymenlaaksossa.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022
30.9.2022
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon osalta on Kymenlaakson hoidon saatavuus on osin parantunut. Tuloksia on saavutettu mm. rakentamalla keskitetty asiakasohjaus- ja neuvontapalvelu. Asiakasohjauksen myötä on asiointia pystytty keventämään, asiointipolkuja lyhentämään ja asiakkaita ohjaamaan oikean hoidon tai palveluiden ääreen. Esimerkiksi elokuussa 2022 keskitetyssä asiakasneuvonnassa on käytetty etälääkäriä 1490 kertaa konsultointiin, jossa on voitu ratkaista asiakkaan asia ensikontaktissa. Myös digitaalisten palveluiden kehitystyö on edesauttanut asiakkaiden pääsyä tarvittavien hoitojen piiriin. Elokuu 2022 mennessä yli 81 000 henkilöä, tarkoittaen noin 50 % asukasmäärästä, on tehnyt sähköisen palvelun sopimuksen Kymsoten kanssa. Hankkeen seurantajakson aikana palvelujen palvelukykyä on toki osittain heikentänyt henkilöstön saatavuushaasteet, ja riittämätön resursointi on näyttäytynyt osassa palveluita pidentyneinä palvelua odottavien jonoina. Tähän ongelmaan on haettu ratkaisuja lisäämällä digitaalisia palveluita, erityisesti asiakkaiden omahoitoon, tilanteen itsearviointiin ja palveluun ohjautumiseen liittyen. Covidin aikana tuotetuista etäpalveluista on saatu Kymsotessa hyviä kokemuksia ja niiden avulla on saatu palveluiden piiriin potilasryhmiä, joille etäpalvelun puute on aiemmin vaikeuttanut hakeutumista avun piiriin (esim. nuorisopsykiatria). Hankkeen aikana kehittämistyötä jatketaan etäpalveluiden, asiakasohjausmallin ja yhteneväisten toimintamallien jatkokehittämisellä.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Kymsotessa on viimeisen vuoden aikana todettu, että psykososiaalisten ja kehityksellisten palveluiden asiakkuuksien määrä on kasvanut. Samalla tarve yksilöllisille ja tehostetuille palveluilla on noussut, mikä on näyttäytynyt erityisesti lastensuojelun sijoituksissa ja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluissa. Tämä, osaksi koronapandemian aiheuttamista yhteiskunnallisista muutoksista johtuva suunta on luonut entistä suuremman tarpeen kasvattaa matalan kynnyksen palveluiden resursointia ja varmistaa mahdollisimman aikaisen palvelutarpeen arvioinnin sekä varhaiset tukitoimet. Kaikissa palveluissa on tehty omien palveluprosessien kehittämistä, sekä tarkasteltu asiakaspolkuja, tavoitteena luoda asiakkaille sujuvammat ja vaikuttavammat palvelut. Yhteistyötä sekä sosiaali- että terveyspalveluissa on haluttu parantaa hoitolinja-ajattelulla, konsultatiivisilla toiminnoilla sekä lisäämällä hoidon ja palvelujen porrasteisuutta yhteisillä linjauksilla. Merkittävä eteneminen matalan kynnyksen palvelutarjonnassa on tuonut toukokuussa 2022 aloittaneet kaksi hyvinvointivalmentajaa.
Ennaltaehkäisevän ryhmätoiminnan osalta useita ryhmiä on jo käynnissä, kuten mielialaryhmä, päihdeasiakkaille tarkoitettu ryhmä ja verkkopuntariohjelma. Lisäksi useita uusia ennaltaehkäiseviä ryhmätoimintastartteja on suunnitteilla loppuvuoteen 2022. Miepä-potilaan hoitoon pääsyä on työstetty ja työnjaon määrittelyä terveysasemien ja miepän välillä on tehty ja hoidon porrasteisuus saatu määriteltyä. Monialaisen yhteistyö mallin konseptointi on tehty ja on luotu sote-työparin työnkuvaa monialaisen työn pilottia varten. Kymsotessa on myös tehty linjaus, että Päihteet puheeksi -malli etenee käytäntöön.
Perhekeskus-työpaketissa mm. tavoitteena on porrastettu palvelurakenne. Varhaisen tuen toimintamalleja on vahvistettu, konseptoitu ja uudistettu. Painopiste on sosiaalipalveluissa siirtynyt varhaisempaan tukeen (perheiden sosiaalityö ja perhetyö) ja näkyy jo lastensuojelun avohuollon asiakkuuksien vähenemisenä. Lapsen mielenterveyden ja kehityksen tuen, hoidon ja kuntoutuksen perustason palvelut ovat vahvistuneet. Lapsen mielenterveyden perustason tuen kokonaisuudessa on selkiytetty työnjakoa terveyspalveluiden (kehitykselliset palveluiden) ja sosiaalipalveluiden (perheneuvola) kesken. Työskentelyn tuloksena asiakkaat ohjautuvat nyt paremmin oikeaan paikkaan, päällekkäinen työ on vähentynyt ja yhteistyö on vahvistunut.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Kymsote käynnisti helmikuussa 2022 tekstiviestillä tapahtuvan asiakaspalautteen keräämisen. Vastaajamäärät sekä avoimen palautteen määrät ovat olleet rohkaisevia ja toimintatapa antaa Kymsotelle entistä paremmat mahdollisuudet seurata laatua ja kehittää palveluaan asiakaslähtöisesti.
Hankkeen kehittämistoimenpiteiden osalta lyhytterapiapalveluita on laajasti kehitetty ja useita pilotteja on alkamassa loppuvuoden 2022 aikana. Matalan kynnyksen psykososiaalisten palveluiden saatavuutta on parannettu mm. Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotolla (ipc, cool kids, ihmeelliset vuodet).
Lisäksi palvelujen sujuvuutta kuvaava keskeisten asiakaspolkujen tunnistus ja niiden kuvaaminen jatkuu. Asiakkaiden hoitoa ja hoidon pääsyn toimintamalleja on viimeisen vuoden aikana rakennettu, ja samalla on tunnistettu tarpeita näiden mittaamisen suhteen, jotta palveluiden laatua voidaan seurata ja jatkokehittää. Päällekkäisen työn tekemistä on pyritty karsimaan ja ammattilaisten välistä kommunikaatiota tehostamaan luomalla uusi vastaanottopalveluiden kiireettömän hoidon virtausmalli, joka tarkentaa sairaanhoitajan ja lääkärin työnjakoa. Kymsoten isoilla asemilla, lukuun ottamatta Haminaa, toimii myös akuuttikonsultaatiomalli, jossa päällekkäinen työ vähenee. Keväällä 2021 toteutettiin konsultaatiokysely perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstölle, jonka pohjalta kehitystyötä on edistetty. Sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan välille luotiin konsultaatioväylä, joiden työstämistä jatketaan.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Neljännen hyötytavoitteen kehittämistoimenpiteet ovat jo hyvin edenneet. Monialaisen yhteistyön nykytilasta on henkilöstölle tehdyn kyselyn kautta saatu hyvää näkemystä. Nykytilaselvityksestä kävi ilmi, että suurin osa vastaajista tunnisti, että viikoittain nouse esiin asiakastilanteita, joissa on tarve monialaiselle tiimille. Vastausten pohjalta on monialaisen yhteistyön mallia lähdetty jatkokehittämään. Sidosryhmäyhteistyössä painotetaan Kymsoten, kuntien ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Kunnat ja kolmas sektori on osallistettu mm. nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotossa sekä alueellisessa hyvinvointiyhteistyössä. Järjestöyhteistyö on linkitetty osaksi kaikkea käynnissä olevaa hoitopolkukehittämistä, joten hankkeen edetessä on mahdollisuus arvioida, miten ammattilaiset pystyvät hyödyntämään hankkeessa tehtyä sidosryhmäyhteistyötä.
Hankkeen aikana pilotoidaan Moty-koordinaattorin työnkuvaa, joka tulee aivan uudella tavalla yhdistämään sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijuutta monialaisen tuen näkyväksi tekemisessä. Työhön on nimetty koordinaattori työpari sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Moty-koordinaattoreiden työn keskeinen tavoite on vahvistaa monialaista yhteistyötä sekä tukea sote-ammattilaisia monialaisen palvelutarpeen tunnistamisessa ja monialaisen työmallin toteuttamisessa.
Perheiden sosiaalityön tiimit on koulutettu systeemiseen työotteeseen ja systeemiset tiimit toimivat koko Kymenlaaksossa. Perheterapeutti fasilitoi ja tukee tiimejä mallin juurruttamisessa. Systeemisen tiimimallin konseptin kuvaus on valmistumassa.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021
15.11.2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamisen keskeisimmät kehittämistoimenpiteet keskittyvät asiakkaan oikea-aikaiseen, matalan kynnyksen ennakoivaan palveluun sekä asiakkaan kykyyn ohjautua oikeaan paikkaan palveluntarpeen ilmestyessä. Useita etäpalveluiden/etävastaanoton palveluita on seurantajakson aikana käyttöönotettu mm. mielenterveys- ja päihdehuollon asiointipalvelu, alkoholinkäytön hallinnan digihoitopolku ja chatbot vaihtoehtoisena asiakasohjauksen palveluna sekä antamassa matalan kynnyksen ohjausta miepä asioissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä nuorisopsykiatriassa etävastaanotot on käynnistetty. Suun terveydenhuollossa on kesäkuussa aloitettu Kotkan ja Kouvolan osalta” 1-vuotiaden suunterveystarkastus etävastaanottona” pilotti, jota on tarkoitus laajentaa vuoden 2022 alusta koskemaan koko Kymsotea. Vastaanottopalveluiden ja suun terveydenhuollon toimintamalleja on kehitetty. Fokussaneerausprosessia on työstetty, ja siihen on tulossa muutos koko Kymsoten tasolla keinonivelleikkaukseen menevien potilaiden kohdalla. Lisäksi kuntoutuksen suoravastaanotolle ohjautumisen mallia on yhtenäistetty Kymsoten alueella. Virtausmalleihin liittyen on kehitetty kiireettömien vastaanottojen osalta yhtenäinen toimenpidemalli, jonka käyttöönotto on 1.12.2021. Jo olemassa olevia, aiemmin Kymsoten malleiksi päätettyjä toimintatapoja/malleja on auki kirjoitettu ja uudelleen hyväksytetty sekä viety henkilöstölle.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Ennaltaehkäisyn ja ennakoinnin näkökulmasta kehittämisessä näkyvät ne toimenpiteet, jotka painottavat ennakoivia palveluita, asiakkaan oikea-aikaista ja helppoa hoitoon pääsyä, sekä moniammatillista verkostoyhteistyötä. Kymsoten Asiointipalvelun tarkoituksena on tarjota varhaisen vaiheen tukea ja tunnistaa riskiryhmissä olevia asiakkaita. Kehittäminen on edennyt hyvin ja jatkuu 2022. Tarjolla on myös Elintapaohjauksen palvelutarjotin, jossa varhaisen vaiheen tukea. Riskiryhmistä diabeteksen ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osalta digihoitopolut ovat tekeillä, osaksi jo käytössä. Ennaltaehkäisevässä ryhmätoiminnassa on pilotoitu elintapaohjauksen Movendos- ja Verkkopuntari-sovelluksia. Molempien sovellusten käyttöä jatketaan. Yhteisasiakas-palvelumallin pilotti on käynnissä vuoden loppuun asti. Vastaanottotyötä tekevillä ammattilaisilla on luotu huolen puheeksioton toimintamalli, joiden osalta on laadittu geneerinen päihteidenkäytön puheeksiottomalli sekä esite ammattilaisille puheeksioton ja ohjauksen tueksi. Puheeksiotto -koulutukset ja mallin jalkauttaminen toteutetaan syksyllä 2021 ja jatkuu vuoden 2022 aikana.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Toimenpiteet koskien palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamista liittyvät päällekkäisen työn tekemisen karsimiseen ja ammattilaisten välisen kommunikaatio tehostamiseen. Tämän osalta on kiireellisen vastaanottotoiminnan virtausmalli pilotoitu Kouvolan terveysasemalla. Lisäksi sosiaalityön ja terveyspalveluiden kesken on aloitettu suunnitelmat Kymsoten konsultaatiomallin luomiseksi. Tavoitteena on myös, että lyhytterapeuttisia menetelmiä on saatavilla sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Nuorten psykososiaalisten menetelmien osalta Nuorten IPC ja Cool-Kids interventiot on otettu käyttöön nuorten perustasolla, kouluterveydenhuollossa ja oppilashuollossa. Kehittämistä on myös tehty, jotta matalan kynnyksen psykososiaalisten lyhytterapioiden saatavuus on parantunut. Miepä-potilaan hoitoon pääsyä on työstetty ja työnjaon suunnittelu terveysasemien ja miepän välillä on käynnissä. Terapiakeskustoiminnan kehittämistyössä luodaan malli, jonka avulla potilaat ohjataan oikeantasoiseen psykososiaaliseen huoltoon. Tämän osalta mm. hoitoonohjausmallin alueellinen räätälöinti on käynnistetty ja ensimmäisiä Terapianavigaattori-pilotteja valmistellaan kahdelle eri terveysasemalle Kotkan ja Kouvolan alueella.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden kehittämisessä tavoitteena on yhteistyössä toimiminen muun palveluverkon kanssa siten, että asiakas päätyy sinne, mistä hän saa tarkoituksenmukaisimman palvelun tarpeeseensa. Tekemisessä on keskitytty kolmannen sektorin palvelujen integroimiseksi osaksi asiakasohjausta ja tuomalla ne kiinteämmin osaksi sote-keskuksia. Järjestöt ovat tuotu osaksi soten asiakasohjausta toteutetun palvelukatalogi-pilotin myötä. Lisäksi järjestöjen tiedot on otettu osaksi Kymsoten palveluja ja chat-robotin asiakasohjausta. Lasten, nuorten ja perheiden oma osallisuus palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa, sekä verkostotoimijoiden ymmärrys perheen kokonaistilanteesta omassa elinympäristössä on kehitetty systeemisen työotteen ja tiimimallin kehittämisen kautta. Systeeminen tiimimalli on koulutettu ja käyttöönotettu perheiden sosiaalityössä. Fasilitointitukea ja perheterapeutin työpanosta tiimeille tarjotaan keväälle 2022 asti. Hankkeen täydennyshaussa haetaan resurssia mallin jatkokehittämiseen ja levittämiseen. Useita toimenpiteitä on tehty koskien tavoitetta tunnistaa asiakkaan haasteet ja ongelmat oikea-aikaisesti ja varmistaa että riittävä tuki pystytään takaamaan koko perheelle moniammatillisesti. Moniammatillisen kehityksen tuen tiimimalli on pilotoitu, kuvattu ja käyttöönotettu koko Kymsoten alueella. Vauvapolku (varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen) ja neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen polku on kuvattu ja käyttöönotettu Kymsoten, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Myös nuorten verkkoauttaminen on toteutettu Kymsoten, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä koko maakunnassa.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021
13.5.2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamiseen on pyritty kehittämistoimenpiteillä, jotka keskittyvät hoitoon pääsyyn, hoitopolkujen läpikäyntiin, palveluiden porrastamiseen, toimintamallien yhtenäistämiseen ja uusien palvelumuotojen kehittämiseen. Yhteisasiakas-palvelumallin pilotti on käynnistynyt ja Kymenlaakson oman mallin muotoutuminen on alkanut. Vastaanottotoiminnan virtausmallin kehittäminen on käynnistynyt ja asiakasohjauksen kehittäminen palveluittain etenee. Perhekeskuskehittäminen tähtää palveluiden porrastamisella ja kehityksellisten palveluiden vastaanottotoiminnan kehittämisellä entistä varhaisempaan puuttumiseen ja ongelmien kasaantumisen ennaltaehkäisyyn. Asiakassegmentointia on aloitettu käynnissä olevien hoitopolkukehittämisten yhteydessä (perhekeskuksen palveluiden konseptointityö, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, astmaa ja diabetesta sairastavat sekä elintapasairauksien riskiryhmiin kuuluvat). Kehittämistoimenpiteiden vaikutusten arviointia ei vielä voida arvioida.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön pyritään toteuttamaan kehittämistoimenpiteillä, jotka estävät keskeisten riskiryhmien palvelutarpeen kasvua ja joilla voidaan tuottaa kevyempiä palveluita oikeaan aikaan. Perhekeskuskehittämisen käynnissä olevilla kehittämistoimenpiteillä tähdätään näihin tavoitteisiin, mm. monialaisen arvioinnin pilotit, systeeminen työote ja verkkoauttamisen prosessi. Mielenterveyspalveluissa on otettu käyttöön ensimmäinen matalan kynnyksen sähköinen hoitopolku, jossa masentuneelle tarjotaan tukea ja ohjausta mahdollisimman varhain ja helposti. Ryhmätoimintojen pilotit käynnistyvät elintapaohjauksen ja mielenterveyden tuen ryhmissä. Etälääkäripilotissa seulotaan mahdollisia riskipotilaita ja kiinnitetään heidät palveluiden piiriin. Yhtenäiset hoidon tarpeen arvioinnin ohjeistukset ja vastaanottotoiminnan toimintamallit helpottavat hoitoon pääsyä. Kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia ei vielä voida arvioida.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen pyritään kehittämistoimenpiteillä, jotka vahvistavat perustasoa, takaavat riskiryhmille jatkuvan tuen, mahdollistavat asiakkaan kokemuksen mukaisen tarpeellisen palvelun ja tukevat henkilöstön tyytyväisyyttä. Perustaso vahvistuu perhekeskuksen palvelujen porrastamisen, monialaisten arviointien pilotin, puheterapiapilotin, perhetyön vahvistamisen ja systeemisen työotteen toimintamallien juurruttamisella. Vastaanottopalveluissa yhtenäiset toimintamallit ja uudet palvelumuodot (mm. etäpalvelut, fysioterapian suoravastaanotto) tukevat myös henkilöstön jaksamista tiukassa resurssitilanteessa.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen vahvistuvat yhteistyön vahvistamisella peruspalveluissa, erityistasolla ja sidosryhmien välillä. Palveluverkkoa tulee hyödyntää tehokkaasti. Perhekeskuksen palveluiden porrasteisuus, erilaisten konsultaatiomallien kehittäminen eri palveluiden välille sekä järjestöjen ja yhteisöjen linkittäminen hoitopolkukehittämiseen mahdollistavat yhteistyön kehittämisen. Myös palvelukonseptointi ja digipalveluiden kehittäminen edistävät palveluiden yhteentoimivuutta. Digipalvelukehittämisessä käynnissä on asiointialustan kehitystyö eri hoitopolkujen osalta.
Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista
13.11.2020
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Kymenlaakson keskeiset kehityskohteet ovat palveluiden saatavuus erityisesti terveyskeskuslääkäreiden vastaanottojen ja saavutettavuus matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen suhteen. Kiireellisesti sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden osuus ikäryhmästä on alle maan keskiarvon, mutta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on ollut maan suurin vuonna 2019. Yli 75-vuotiaiden päivystyskäyntien määrät ovat myös maakuntia vertailtaessa suurimpia.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Etenkin mielenterveys- ja päihdepalvelujen laitospainotteisuus on Kymenlaakson alueella korkeaa, mikä näkyy maan suurimpina päihdehuollon erityispalveluiden kustannuksina asukasta kohden. Päihdehuollon laitosten asiakkaiden vuosittaisia hoitopäiviä on Kymenlaaksossa eniten, ja psykiatrisen laitoshoidon hoitovuorokausien lukumäärä kuuluu maan korkeimpiin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on maan korkeimmalla tasolla Kymenlaaksossa (2,1%), ja lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset asukasta kohden ovat kasvaneet jo usean vuoden ajan. Perusterveydenhuollon peittävyys on maan matalimpien joukossa, johon vaikuttaa alueella vallitseva krooninen lääkäripula. Lääkäripulasta johtuen perusterveydenhuollon ja somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa on tarpeeseen nähden liian vähän saatavilla. Säännöllisen kotihoidon asiakkailla on ollut huomattava määrä vuosittain hoitojaksojen keskeytyksiä eli vuodeosastopäiviä.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Kymenlaakson perusterveydenhuollon peittävyys on ollut maan matalimpien joukossa johtuen alueella vallitsevasta lääkäripulasta, jonka takia lääkärikäyntejä ja somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitohoitoa käytetään keskimääräistä vähemmän. Tästä syystä asiakkaita ohjataan hoitajavastaanotoille ja puhelinpalvelun piiriin. Vaikka päivystyskäynnit ovat vähentyneet, erikoissairaanhoidon päivystyksessä hoidetuista ja kotiutetuista täysi-ikäisistä potilaista maan keskiarvoa suurempi osa palaa päivystykseen 48 tunnin sisällä kotiutuksesta. Perheiden palveluiden kustannukset ovat Kymenlaaksossa maan korkeimmat, ja erityisesti lastensuojelun kustannukset ovat maan kärkitasoa. Kustannusten suuruus viestii perheiden, lasten ja nuorten moninaisista ongelmista. Kymsoten henkilöstön verrattain matala eNPS -taso sekä korkea sairauspoissaolojen määrä osoittavat, että myös henkilöstötyytyväisyydessä ja töissä jaksamisessa on merkittävää kehittämispotentiaalia alueella.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Sosiaali- ja terveyspalveluiden välinen yhteistyö ja integraatio eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla Kymenlaakson alueella, ja lääkärikonsultaatioiden saatavuus mm. kotihoidon yksiköiden tueksi on maan heikoimpia. Alueella vallitseva lääkäripula tekee tilanteesta haastavan. Kiireettömään erikoissairaanhoidon lähetemäärä on kasvanut merkittävästi vuoden 2018 hallinnollisten muutosten seurauksena ja ei-päivystyksellisten erikoissairaanhoidon lähetteiden käsitteluyajoissa on ollut eniten hoitotakuulainsäädännön vastaisia viiveitä koko maan tasolla.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Ennakoidun väestökehityksen perusteella sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvuennuste vuoteen 2030 mennessä on noin seitsemän prosenttia, ja kustannusten kasvu painottuu ikääntyneiden palveluihin. Tällä hetkellä tehostetun palveluasumisen yli 75-vuotiaita asiakkaita on eniten verrattuna muihin maakuntiin, joka näkyy maan suurimpina asukaskohtaisina kustannuksina. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita sen sijaan on Kymenlaaksossa toisiksi vähiten. Kuntataloustilaston vuoden 2019 raportoinnin perusteella Kymenlaakson alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet noin 9,4% vuoden 2017 tasosta. Asiakkaat tulisi ohjata varhaisen tuen piiriin jo aikaisessa vaiheessa ja tätä kautta vähentää laitospainotteisten raskaiden palvelumuotojen käyttöä.
30.9.2022
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon osalta on Kymenlaakson hoidon saatavuus on osin parantunut. Tuloksia on saavutettu mm. rakentamalla keskitetty asiakasohjaus- ja neuvontapalvelu. Asiakasohjauksen myötä on asiointia pystytty keventämään, asiointipolkuja lyhentämään ja asiakkaita ohjaamaan oikean hoidon tai palveluiden ääreen. Edelleen Kymenlaaksoa haastaa asiakasohjauksen jälkeen mm. vastaanottopalveluissa toimintamallien erovaisuudet niin perusterveydenhuollon sisällä kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon osalta.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Ennaltaehkäisevään toiminnan osalta kehittämistyö on saatu pilotointivaiheeseen. Vaikutusta toiminnan osalta on vielä vaikea arvioida.
Perhekeskus kehittämisessä palvelujen oikea-aikaiseen saatavuuteen on panostettu. Usean vuoden kehittämistyön tuloksen näkyvät, kun painopiste on sosiaalipalveluissa siirtynyt varhaisempaan tukeen (perheiden sosiaalityö ja perhetyö) ja tämä näkyy jo lastensuojelun avohuollon asiakkuuksien vähenemisenä.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Alueen asukkaiden kasvaviin mieltenterveyspulmien kasvuun vastaamiseksi on alueella koulutettu henkilökuntaa lyhytterapiapalveluiden ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoon. Näiden vaikutuksia/vaikuttavuutta on alueella vaikea toistaiseksi seurata. Näyttöön perustuvien menetelmillä, on nimensä mukaisesti näyttöä vaikuttavuudesta, mutta miten tämä realisoituu alueella, on kiinni siitä, miten menetelmien käyttöönoton toimeenpanossa onnistutaan. Tässä vielä alueella on tekemistä. Myös vaikuttavuuden seuranta mittaritasolla on vielä työnalla. Koronapandemiasta johtuen alueen tarve mm. mielenterveyden pulmissa on kasvanut.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Sote-palvelujen integraatio ei ole Kymenlaaksossa edelleenkään optimaalisella tasolla. Työtä integraation edistämiseksi tehdään monella saralla, mutta toteuman mittaaminen on haasteellista. Hyvinvointialueen käynnistymisen myötä muuttuvat johtamisen rakenteet tuovat oman lisänsä intgraatiokehittämiseen.
13.5.2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat lähes kaikki käynnistyneet ja kehittämistyö etenee. Haasteita tuo toimintamallien erovaisuudet niin perusterveydenhuollon sisällä kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon osalta. Perhekeskuskehittäminen on hankkeen näkökulmasta muuta kehittämistyötä pitemmällä tavoitteen saavuttamiseksi. Hoitopolkujen kehittäminen ja matalan kynnyksen palveluiden lisääminen on alkaneet hyvin ja etenevät tavoitteellisesti.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja kevyempiin palvelumuotoihin on panostettu hankesuunnitelmassa alueen näkökulmasta hyvin ja kehittämistoimenpiteet ovat käynnistyneet. Jotta raskaampiin palveluihin ohjautuminen vähenee, on oltava kevyempää ja matalan kynnyksen palveluja saatavilla aikaisempaa enemmän, paremmin ja helpommin. Sähköisen asiointialustan kehitystyö tuo modernin tavan ottaa ammattilaiseen yhteyttä ja saada oma ongelmanratkaisu käyntiin. Vallitsevan pandemian myötä on asiakkaiden ongelmien kasaantuminen voinut lisääntyä ja kehittämistyöllä ei ole välttämättä pystytty vastaamaan tarpeeseen vielä. Etälääkäripilotissa esiin nousseet määräaikaiskontrollien ulkopuolelle jääneet pitkäaikaissairaat on pystytty kiinnittämään uudelleen hoidon piiriin.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Perustason vahvistaminen vaatii myös resurssisuunnittelua. Ennakoivien palveluiden kehittäminen on käynnistynyt ja digitaalisia palveluita on myös tullut lisää palveluvalikoimaan. Asiakassegmentointia on tehty riskiryhmien osalta hoitopolkukehittämisen myötä ja jatkossa ne tukevat asiakasohjauksen kyvykkyyttä tunnistaa riskiryhmät varhaisemmassa vaiheessa. Henkilöstön kuormitus on pandemiatilanteen vuoksi lisääntynyt ja kehittämistoimenpiteillä ei ole vielä pystytty vastaamaan tähän tarpeeseen.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Sote-palvelujen integraatio ei ole Kymenlaaksossa vielä optimaalisella tasolla. Verkostomainen sote-keskusrakenne haastaa johtamisen ja myös ammattilaisten tavat työskennellä. Asiakkaan tulisi liukua vaivattomasti palvelusta toiseen tarpeittensa mukaisesti. Konsultaatiomallien kehittämisellä pyritään lisäämään palveluiden välistä vuorovaikutusta. Yhteistyö perustason, erityistason ja sidosryhmien välillä paranee kehittämistoimenpiteiden myötä. Asiakaskokemuksen mittaamista ei ole vielä käynnistetty.
13.11.2020
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Kaikissa ikäryhmissä palveluiden saatavuuteen, oikea-aikaisuuteen ja jatkuvuuteen panostaminen vähentää terveydenhuollon kuormitusta myös resurssinäkökulmasta. Huomioiden Kymenlaakson alueen kroonisen lääkäripulan, hoitopolkujen selkeys, asiakkaiden segmentointi ja matalan kynnyksen palvelujen lisääminen helpottavat omalta osaltaan palvelujen piiriin pääsemistä.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja kevyemmät palvelumuodot vastaavat palveluntarpeeseen jo ennen sen kasvua, ja siten vähentävät palveluiden laitospainotteisuutta. Lasten, perheiden ja nuorten moninaiset ongelmat viestivät ehkäisevien ja ennakoivien palveluiden tarpeesta. Kalliiden ja raskaiden palveluiden käyttöä on mahdollista vähentää matalan kynnyksen ehkäisevien ja ennakoivien palveluiden avulla, jonka takia näiden palveluiden ja toimintatapojen kehittämisellä on merkittävä potentiaali sekä terveydellisestä että taloudellisesta näkökulmasta.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Perusterveydenhuollon peittävyyttä saadaan nostettua nykytasosta ja palveluiden piiriin pääsee nopeammin. Palveluiden laadun parantaminen perustasolta lähtien lisää perustason kykyä hoitaa potilaita, asiakkaiden palvelun laatua sekä vähentää kuormitusta sosiaali- ja terveyskeskukselta. Perheiden, lasten ja nuorten moninaisia ongelmia on mahdollista ratkaista mm. perhekeskustyön ja matalan kynnyksen ennakoivien ja ehkäisevien digipalveluiden kehittämisen avulla. Henkilöstön kuormitusta pyritään loiventamaan uusia toimintamalleja käyttöönottamalla ja työskentelytapoja lähiesimiestyötä kehittämällä.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Palveluverkoston integraatio mahdollistaa sen, että asiakasta hoidetaan siellä, mistä hän saa kaikista tarkoituksenmukaisimman palvelun tarpeeseensa. Alueellisen palveluverkon tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistaa sen, että asiakasta hoidetaan yhteistyössä koko palveluverkon voimin, joka osaltaan vähentää lähetteiden määrää erityistasolle.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Kymenlaaksossa on mahdollisuus keventää olemassa olevaa palvelurakennetta kotihoidon tukipalveluita kehittämällä. Kasvavien kustannusten hillitsemisen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että ikäihmisten tuki- ja hoivapalveluiden kehittämisen lisäksi riskiryhmät tunnistetaan ajoissa, ja heille kyetään tarjoamaan ennakoivia ja ehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita koko palveluverkoston voimin. Digipalvelut ja etävastaanotot ovat keskeisessä roolissa, kun pyrkimyksenä on vähentää kalliiden ja raskaiden palvelujen käyttöä ja lisätä helposti saatavia matalan kynnyksen palveluita.
