Lapin hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Lapin maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Tulevaisuuden sote-keskus Lapissa -hankkeen verkkosivut osoitteessa eKollega.fi

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Lappi: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Lapin hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Lapin maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Tulevaisuuden sote-keskus Lapissa -hankkeen verkkosivut osoitteessa eKollega.fi

 

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hanke täyttää

Toimiaika

2020-2023

Toimijat

Hankkeen työntekijät

  • Hankejohtaja Rea Karanta
  • Hankkeen yhteyshenkilö Kaisa Kostamo-Pääkkö, kehitysjohtaja/työelämäprofessori, Poske
  • Hankkeen vastuuhenkilö Anita Lammassaari, johtaja, Kolpene ky
  • Toimistosihteeri Tiina Ylikangas
  • Suunnittelija Moona Veijola
  • Asiantuntija/palvelumuotoilu Aino Ylärakkola
  • Asiantuntija/ sosiaalihuollon kirjaaminen Anna Kylmäluoma
  • Asiantuntijalääkäri Ulla Ylläsjärvi (sosiaali- ja terveyskeskustoiminta)
  • Asiantuntijahammaslääkäri Niko Havela
  • Suun terveydenhuollon erityisasiantuntija Sanni Peteri
  • Kuntoutuksen erityisasiantuntija Helena Kangasniemi
  • Terveyden edistämisen erityisasiantuntija Mervi Pirkola
  • Projektipäällikkö Tiina Puotiniemi (mielenterveys- ja päihdepalvelut)
  • Terveydenhuollon erityisasiantuntija Tuula Mäntymäki (mielenterveys- ja päihdepalvelut)
  • Saamenkielen ja kulttuurin mukaisten palvelujen suunnittelija Niila Rahko (mielenterveys- ja päihdepalvelut)
  • Saamenkielen ja kulttuurin mukaisten palvelujen suunnittelija Aino Riihimäki (lapset, nuoret ja perheet)
  • Sosiaalihuollon erityisasiantuntija Eija Savelius-Koski (sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö)
  • Sosiaalihuollon erityisasiantuntija Mikko Närhi (lapset, nuoret ja perheet)
  • Ikäihmisten palvelujen suunnittelija Ringa Härkönen
  • Suunnittelija Anniina Rahkola (terveydenhuollon kirjaaminen)
  • Suunnittelija Mari Tervo (Omaolo)
  • Suunnittelija Tuomas Laajanen (digipalvelut) 
  • Sähköisten palveluiden erityisasiantuntija Tuomas Laitinen
  • THL yhteyshenkilö Juha Fränti, aluekoordinaattori, THL
  • Hankkeen valvoja Kirsi Paasovaara, erityisasiantuntija, STM

Hankkeessa ovat mukana kaikki Lapin kunnat ja osallistuvia sidosryhmiä ovat Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, kuntien terveyskeskukset ja sosiaalihuolto Kela, järjestöt, yksityiset palvelutuottajat, kuntien hyte-koordinaattorit, Lapin liitto, Lapin aluehallintovirasto, työvoimahallinto, Saamelaiskäräjät ja kehittäjäasiakkaat. 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Hankejohtaja Rea Karanta
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Poske
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
rea.karanta@poske.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

30.09.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lapin maakunta

Lapin maakunnan alueella toimii kaksi sairaanhoitopiiriä, Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Lapin sairaanhoitopiirin alueella on 13 terveydenhuollon ja 15 sosiaalihuollon järjestäjää. Pääsääntöisesti kunnat järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Lapin sairaanhoitopiirin alueella itse, lukuun ottamatta muutamaa poikkeusta. Posion perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Coronia Oy ja sosiaalipalvelut tuottaa Nuorten Ystävät. Lapin sairaanhoitopiiri vastaa kahden kunnan, Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon palveluista sekä mielenterveyspalveluista. Lapin sairaanhoitopiiri järjestää myös Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelut.  Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä vastaa perusterveydenhuollon palveluista mainituissa kunnissa. Erikoissairaanhoidon järjestää ja tuottaa Lapin sairaanhoitopiiri.  

Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella on 7 terveydenhuollon ja 6 sosiaalihuollon järjestäjää. Sairaanhoitopiirin kuntiin kuuluvat Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio, Simo ja Ylitornio. Kunnista Kemi, Tornio, Keminmaa ja Simo perustivat yhdessä Mehiläinen Terveyspalvelut oy:n kanssa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n, joka aloitti toimintansa kesällä 2018. Se tuottaa somaattisen erikoissairaanhoidon palvelut kaikille alueen kunnille Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Mehiläinen Länsi-pohja tuottaa lisäksi perusterveydenhuollon palvelut Kemille ja Torniolle, fysioterapiapalvelut Simolle sekä suun terveydenhuollon palvelut Kemille ja Torniolle. Lpshp tuottaa kaikille jäsenkunnilleen psykiatrian ja riippuvuuksien hoidon, ensihoidon, apuvälinekeskuksen palvelut sekä hallinto-, talous- ja tukipalvelut. Lisäksi se tuottaa Kemin ja Tornion mielenterveyspalvelut ja Kemin päihdepalvelut. Keminmaan terveyspalvelut tuottaa osittain Mehiläinen Terveyspalvelut Oy ja Tervolan avoterveydenhuollon palvelut tuottaa osittain Terveystalo. Simon kunta on Oulunkaaren kuntayhtymän jäsen.

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen tavoitteet  

Hankkeen päätavoitteena on turvata asiakkaalle sosiaali- ja terveyskeskuksessa sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut yhteensovitettuna, jolloin toimijoiden työnjaosta on sovittu ja yhteistyökäytänteet ovat sujuvia. Hoidon ja palvelun piiriin pääsee tarpeen edellyttämässä ajassa monikanavaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on osaavaa, sitoutunutta ja osaamista hyödynnetään laajasti. 

Hankkeen hyötytavoitteet jakautuvat neljän kokonaisuuden alle: 

  1. Sote-keskuksen kehittäminen  
  1. Lapset, nuoret ja perheet 
  1. Saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut 
  1. Ikäihmisten palvelut 

Hyötytavoitteet

Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus  

Sote-keskuksen kehittäminen 

Sosiaali- ja terveyskeskuksissa kehitetään palveluiden saatavuutta alueellisesti, monialaisena ja monitoimijaisena yhteistyönä. Sosiaali- ja terveyskeskuksissa otetaan käyttöön toimintatapoja ja työkaluja, joiden on todettu parantavan hoitoon pääsyä, monilaiseen kuntoutuksen ohjautumista ja palveluiden saatavuutta. Asiakas- ja potilastyön suunnitelmallisuus sekä asiakkaiden osallisuus lisääntyy. Hoitoon pääsy paranee hoitotakuun mukaiseksi. 

Monialaista ja monitoimijaista yhteistyötä sekä eritystason tukea perustason palveluihin vahvistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista tuetaan ja vahvistetaan. 

Aikuisten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita on tarkasteltu yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden kesken. Työnjaosta ja yhteistyökäytännöistä on sovittu eri toimijoiden välillä. Matalan kynnyksen hoitoon pääsy paranee aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Hoidon tarpeen arviointia on kehitetty ja yhtenäistetty. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa hyödynnetään monikanavaisia palveluita (esim. digitaalisia).  

Vahvistetaan psykososiaalisten menetelmien saatavuutta ja laatua ottamalla käyttöön menetelmiä perustasolla lapsille, nuorille ja aikuisille YTA-tasoisessa yhteistyössä OYS psykiatrian kanssa. 

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisiä toimintamalleja työttömien työ- ja toimintakyvyn arvioinneissa on kehitetty työkyvyn tuen kehittämisen hankekokonaisuuden rinnalla. Työttömien työ- ja toimintakykyarvioihin ohjautumista selkeytetään monialaisessa yhteistyössä ja oikea-aikaisen avun saamista edistetään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työ-ja toimintakyvyn arviointiosaaminen on lisääntynyt, ja heikommassa asemassa oleva asiakkaan palvelutarve tunnistetaan monialaisesti. 

Lapset, nuoret ja perheet 

Maakunnan alueella kunnissa on toimiva lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuus. Perheiden peruspalveluita on vahvistettu yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien koulutoimen, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen   ja erityispalveluiden kesken (erikoissairaanhoito ja lastensuojelu). Perheiden palveluita kehitetään verkostomaiseksi ja monikanavaiseksi. Maakunnat saavat valtakunnallisista erva-tason OT-keskuksista tarvittavan tuen työlleen (konsultaatio) monikanavaisesti. 

Ikäihmisten palvelut 

Ikäihmisten pärjäämistä turvataan ja tuetaan arjessa/kotona monikanavaisesti. Turvataan toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista. Ikäihmisten palvelutarpeet tunnistetaan monialaisesti ja yhtenäisin kriteerein. 

Saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut 

Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten perhepalveluiden saatavuus paranee ja laatu vahvistuu. Perhepalveluita kehitetään verkostomaisiksi ja monikanavaisiksi yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulu- ja nuorisotoimen sekä erityispalveluiden kesken. Työntekijöiden ammatillinen tuki vahvistuu. 

Saamenkielen ja kulttuurinmukaisia mielenterveys- ja päihdepalveluita on paremmin saatavilla matalan kynnyksen yhteydenotoilla. Palveluohjaus ja palvelujen yhteentoimivuus perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden kesken on parantunut. Palveluissa ymmärretään alkuperäiskansalähtöisyys ja käytettävät menetelmät tunnistavat saamelaisten kieleen, kulttuuriin ja elämäntapaan liittyvät erityistarpeet. 

Ennaltaehkäisy ja ennakointi 

Sote-Keskuksen kehittäminen 

Sosiaali- ja terveyskeskuksien kehittämisessä vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä, jolloin tuetaan sosiaalisten ongelmien ennalta ehkäisyä sekä tuetaan paljon tukea tarvitsevien voimavaroja varhaisemmassa vaiheessa.  

Sosiaali- ja terveyskeskuksissa vahvistetaan ennaltaehkäisevien työmallien ja toimintatapojen käyttöönottoa. Elintapaohjausta kehitetään monialaisessa yhteistyössä ottamalla käyttöön vaikuttavia ja laadukkaista elintapaohjauksen toimintamalleja. Elintapaohjauksessa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.  Elintapaohjauksen osaaminen sosiaali- ja terveyskeskuksissa on lisääntynyt. 

Lapset, nuoret ja perheet 

Lasten- ja nuorten perustason palveluissa kehitetään mielenterveyttä tukevaa ennalta ehkäisevää työtä ja työmenetelmiä sekä otetaan käyttöön psykososiaalisia menetelmiä yhteistyössä erityistason kanssa. Eristystason tukea saadaan monikanavaisesti erva-tason OT-keskuksista. Tavoitteena on selvittää, suunnitella ja ottaa käyttöön varhaisen tuen menetelmiä vanhemmuuden tukemiseksi sekä tukea mielenterveyttä tukevaa ennaltaehkäisevää työtä ja työmenetelmien käyttöönottoa kunnissa.    

Laatu ja vaikuttavuus 

Sote-keskuksen kehittäminen 

Sosiaali- ja terveyskeskuksissa otetaan käyttöön vaikuttaviksi todettuja työskentelytapoja ja ennaltaehkäiseviä työmalleja. Vaikuttavat työskentelytavat edes auttavat hoitoon ja palvelun piiriin pääsyssä ja tehostavat hoidon/palvelun sisällöllistä laatua ja vaikuttavuutta. 

Sosiaali- ja terveyskeskuksessa otetaan käyttöön uusia sähköisiä palveluita ja edistetään jo käytössä olevien sähköisten palveluiden käyttöä palveluiden saatavuuden edistämiseksi koko maakunnan alueella. Palveluiden yhdenvertaisuus, yhdenmukaisuus ja saatavuus paranevat sähköisten palveluiden käyttöönotolla.   

Monialaisuus ja yhteentoimivuus  

Sotekeskuksen kehittäminen 

Sosiaali- ja terveyskeskusten palveluneuvontaa ja ohjausta kehitetään niin, että oikean neuvon ja avun saa monikanavaisesti erilaisilla yhteydenottotavoilla ja tarpeenmukaiseen palveluun pääsee sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Asiakas löytää tarvitsemaansa tietoa palveluista ja saa neuvontaa ehkäisevästi, matalalla kynnyksellä, monikanavaisesti sekä tarvittaessa ohjautuu oikean palvelun piiriin mahdollisimman vähillä yhteydenotoilla.  

Monialaista ja monitoimijaista yhteistyötä sekä eritystason tukea perustason palveluihin vahvistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista tuetaan ja vahvistetaan. 

Kustannusten nousun hillintä  

Hankkeelle asetetun kokonaistavoitteen ja osakokonaisuuksien kautta pyritään pitkällä aikavälillä hillitsemään kustannusten nousua Lapissa.  

Asiakkaalle turvataan peruspalveluissa sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovitettuja palveluita. Monitoimijainen yhteistyö ja työnjako sovitaan hoito-ja palveluketjutyön kautta, jolloin potilaan/asiakkaan ohjautuminen oikea-aikaisen hoidon ja palvelun piiriin paranee. Palveluohjausta ja neuvontaa, monitoimijaista yhteistyötä sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintoja ja työskentelytapoja kehittämällä hoidon ja palvelun piiriin pääsee tarpeen edellyttämässä ajassa monikanavaisesti. Sähköisiä palveluita kehittämällä ja käyttöönottamalla turvataan yhdenvertaiset palvelut kustannustehokkaasti pitkien matkojen maakunnassa. Ennaltaehkäisevien työmallien ja toimintatapojen käyttöönottoa vahvistetaan ja asiakkaan/ potilaan omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tuetaan. Kehittämiseen osallistettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on osaavaa, sitoutunutta ja osaamista hyödynnetään laajasti sähköisiä palveluita hyödyntämällä.  

 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankkeen tuloksena perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja toimintaa on kehitetty tulevalle Lapin hyvinvointialueelle. On otettu käyttöön Lapin olosuhteissa toimivia ratkaisuja palveluiden saatavuuden, jatkuvuuden sekä hoitotakuun parantamiseksi.  

Lapin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa sosiaali- ja terveyskeskustyön ja peruspalveluiden vahvistamissa ja palveluiden piiriin pääsyn parantamista (hoitotakuu) Lapin hyvinvointialueella. Hankkeen aikana  käydään laajasti läpi Sote-keskuksen kehittämisen myötä monialainen ja monitoimijainen yhteistyö on lisääntynyt. Hoidon ja palveluiden piiriin ohjautuminen ja hoidon saatavuus on parantunut. Eri toimijoiden roolit ovat selkiytyneet sote-keskustoiminnassa.  Työskentelyn suunnitelmallisuus on parantunut. Erityistason palveluiden tukea on peruspalveluissa käytettävissä ja ammattilaisten osaamista hyödynnetään laajasti. Sähköisiä palveluita on otettu käyttöön perinteisten palveluiden rinnalle. Ennaltaehkäiseviin työskentelykäytäntöihin ja toimintamalleihin on perehdytty ja vaikuttavia toimintamalleja on otettu käyttöön. Saamenkielen- ja kulttuurinmukaisten palveluiden saatavuutta on vahvistettu ja kulttuurinmukaisia työskentelykäytäntöjä on kehitetty. Ikääntyneiden arjessa pärjäämisen tukea on vahvistettu.  

YTA-tasoisessa hankeyhteistyössä tavoitellaan vaikuttavien psykososiaalisten hoitomenetelmien saatavuuden parantamista perustason palveluissa Lapin hyvinvointialueella. Hankkeen aikana rakentuu Lapin hyvinvointialueelle sopiva toimintamallia psykososiaalisten menetelmien saatavuuden turvaamiseksi ja perustason palveluiden vahvistamiseksi yhteistyössä OYS-Psykiatrian kanssa.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on ollut vahvasti kehittämistyössä mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa muutosta. Osaamista on vahvistettu ja tuettu erilaisin valmennuksin, koulutuksin sekä uusien työskentelykäytäntöjen avulla.  Kehittämistyön tuloksena osaamista hyödynnetään laajemmin. Sidosryhmäyhteistyö ja kumppanuudet peruspalveluiden kehittämisessä ovat selkiytyneet ja ennen kaikkea järjestöyhteistyö on jäsentynyt ja yhteistyökumppanuuksia on syntynyt. Asiakkaiden osallisuus palveluiden kehittämisessä on lisääntynyt. 
 

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista syksy 2022

  1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

 

Sote-keskuksen kehittäminen

Avovastaanottojen kehittämisessä on saavutettu merkittäviä tuloksia kahdessa terveyskeskuksessa toteuttamalla laajempi toiminnallinen muutos. Kaikissa kehittämisessä mukana olevissa kunnissa hoitoon pääsyn toteutumisessa ei ole haastetta ja kehittämisen kohteeksi on noussut terveyshyötyasiakkaan tunnistaminen sekä asiakaslähtöisten hoitosuunnitelmien käyttöönotto. Prosessien uudistaminen edellyttää tiiviin ja säännöllisen johtamisen ja ammattilaisen tuen sekä osaamisen vahvistamisen kehittämisprosessin aikana. Avovastaanottotoiminnan kehittäminen etenee eritahtisesti terveyskeskusten välillä ja kaikki terveyskeskukset eivät ole lähteneet mukaan kehittämistoimiin. Resurssien vähyys ja henkilöstön vaihtuminen haastavat kehittämistä. T3-mittarin mukainen seuranta ei ole vielä vakiintunut seurantamittariksi. 

 

Vuoden 2022 alussa sote-keskuskehittämisessä aloitettiin suun terveydenhuollon, kuntoutuksen, maksuttoman ehkäisyn ja terveyden edistämisen toimenpiteet.

 

Lähtötilannekartoitus osoitti, että suun terveydenhuollon kehittämistarpeet vaihtelevat kunnittain ja useista hoitopoluista puuttuu yhteiset toimintakäytännöt eikä sähköistä asiointia, etävastaanottoja tai omahoidon ohjausta ole käytössä. Kehittämistarpeiden pohjalta on rakennettu valmennuspaketti palveluiden ja seurannan ja arvioinnin yhdenmukaistamiseksi (T3-mittarin aktiivinen käyttö). Valmennus on käynnistynyt ja yhtenäisten toimintamallien käyttöönotto on alkanut suun terveydenhuollon lasten ja nuorten kutsutaulukon kautta.  

 

Kuntoutuksen lähtötilanteen kartoituksessa nousi esille, että kuntoukseen ohjautumisesta tarvitaan yhtenäisiä linjauksia ja alueella tietoa tulee lisätä eri kuntoutusmahdollisuuksista. Tämän ohella ammattilaiset tarvitseva osaamisen vahvistamista kuntoutustarpeen tunnistamiseen sekä tukea käytännön työn tasolle (konsultaatiot). Kuntoutuksen kehittämisessä ollaan siirtymässä tarkastelemaan malleja kuntoutustarpeen tunnistamisteen ja palveluihin ohjautumisen jo hoidon tarpeen arvioinnin alkuvaiheessa. Kuntoutusosaamisen tukea ja kuntoutuspalvelujen yhteisiä linjauksia käynnistämään on nimetty valmistelevat työryhmät. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallille on laadittu implementointisuunnitelma Rovaniemelle.

 

Maksutonta nuorten ehkäisyä ei ole ollut käytössä kaikissa kunnissa, ja hankkeen tukemaan maksuttoman ehkäisyn kokeiluun osallistuu viisi kuntaa. Kokeilu on siirtymässä loppusyksyn aikana ehkäisyvalmisteiden jakeluun.

 

Työikäisten sosiaalityön kehittämistä on viety eteenpäin viidessä kunnassa valmennussarjan turvin (Sosiaalityölle nostetta -valmennussarja). Työkyvyn tuen tiimin ja konsultaatiotunnin seuranta ja arviointi toteutuu Työkykyohjelman hankkeessa (Työkyky käyttöön) vuoden 2022 lopussa. Tulosten perusteella pilottia hyödynnetään soveltuvin osin hoito- ja palveluketjutyön moniammatillisten ja monialaisten käytänteiden edistämisessä. Työttömien työ- ja toimintakykyarvioiden palveluketjutyö on käynnistynyt.

Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi on järjestetty koulutusta terveydenhuollossa ja vaikutuksia kirjaamisaktiivisuudessa on havaittavissa hoitoon pääsyn kirjaamisen osalta. Sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämisen osalta on laadittu aikuissosiaalityön prosessin tueksi kirjaamisen valmennuspaketti ja kirjaamisvalmennus on käynnistynyt syksyn alussa.

 

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarkentavien selvitysten pohjalta ilmenee, että palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa on kuntien välillä eroja. Palvelu on asiakkaan ja koordinaation kannalta siilomaista. Asiakkaan palvelu ei ole looginen kokonaisuus eikä hänen tilanteensa kartoittamiseen ole systemaattista rakennetta. Myös tietojen kirjaamisessa on vaihtelevuutta. Työntekijät tekevät päällekkäistä työtä. Mielialahäiriöiden palveluketju on valmistunut Lapin sairaanhoitopiirin alueella monialaisessa yhteistyössä. Matalan kynnyksen yhteydenottokanavia on otettu käyttöön (Virtu.fi).

Lapin hyvinvointialueelle on tähän mennessä koulutettu 68-nuorten IPC-ohjaajaa ja viisi menetelmäohjaajaa. IPC-ohjauksia tehtiin 91, joista 80 tehtiin loppuun saakka. Nuorista 11 keskeytti ohjauksen, useimmiten syynä oli oireiden vaikeutuminen, seuraavaksi yleisimmin nuori ei sitoutunut ja kolmanneksi IPC-ohjanta ei sopinut nuorelle. Ohjaukseen osallistuneista nuorista 32 % ei tarvinnut jatkohoitoa tai seurantaa IPC-ohjauksen jälkeen. 29 % tarvitsi harvajaksoisia seurantakäyntejä. Ainoastaan 13 % tarvitsi lähetteen erikoissairaanhoitoon. Nuorista (N=80) 98 % koki hyötyvänsä IPC-ohjauksesta ja ohjaajien (N=89) mielestä 91 % nuorista hyötyi ohjauksesta. Nuorten IPC-ohjaajan ja menetelmäohjaajan koulutusprosessit on vuoden aikana mallinnettu.

Lapset, nuoret ja perheet

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa paikallinen monialainen verkostoyhteistyö on vahvistunut osana perhekeskustoimintamallin eteenpäin viemistä. Tätä työtä on edistetty kuntakohtaisten työpajojen avulla. Työpajoissa teemoina on käytetty THL:n määrittelemiä perhekeskuksen tehtäviä ja palveluita. Työpajoissa on sovittu kehittämiskohteista ja niiden eteenpäin viemisestä (mm. monialaisen varhaisen tuen polun kehittäminen).  Perhepalveluista tiedottamista on vahvistettu kuntien verkkosivujen ja someviestinnän kautta.  

Hankkeen tukemia perhekeskuskoordinaattoreiden työskentelyjaksoja on käynnissä yhteensä 7 kunnan alueella. Työskentelyjaksot ovat vahvistaneet monialaisen yhteistyön koordinointia, perhekeskuksesta tiedottamista sekä monialaisten perhekeskuksen ohjausryhmien muodostumista pilottikuntiin. Konkreettisina tuloksina voidaan nostaa mm. perhekeskuskäsikirjan työstäminen, perheiden palveluoppaan työstäminen, lasten, nuorten ja tapahtumien lukujärjestyksen koostaminen, kohtaamispaikkatoiminnan käynnistäminen sekä jatkokehittäminen, SHL:n mukaisen palvelutarpeen arvioinnin prosessin selkeyttäminen sekä Marak-toimintamallin käyttöönoton edistäminen. Koordinaattorit tekevät maakunnallista yhteistyötä.

Perheiden palveluiden verkosto on jatkanut toimintaansa, ja verkoston koko on kasvanut vuoden 2022 aikana. Verkostossa jaetaan tietoa kansallisesta ja Lapin perhekeskuskehittämisestä. Verkoston etätapaamisiin on osallistunut monialaisesti toimijoita Lapin kunnista ja eri organisaatioista. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä n. 70 toimijaa eri puolilta Lappia.

Saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut

Perhekeskuskehittäminen on käynnistynyt saamelaisten kotiseutualueella. Samalla on lasten, nuorten ja perheiden palveluista saamelaisten kotiseutualueella luotu alueellinen palvelukartta, jotta tarjolla olevat kielelliset palvelut saadaan näkyviksi. Asiakas- ja työntekijäkokemuksia on koottu saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten perhepalveluiden hyvistä käytännöistä ja nykyisistä katveista/ haasteista/ ilmiöistä (neuropsykiatrisesti oireilevat lapset sekä nuoret ja arjen tuki varhaiskasvatuksessa ja koulussa, monikielisyysohjaus ja vanhempien vertaistuki, laaja hyvinvointikäsite, sukupolvien katkeamaton yhteys, lastensuojelu ja yksinhuoltajavanhemmat).

Mielenterveyspalveluissa asiakasmateriaaleja on käännetty kaikille saamen kielille. SANKS-palveluiden palvelupolku on kuvattu ja se on integroitu Lapin sairaanhoitopiirin mielialahäiriöiden palvelupolkuun. Kulttuuritietoisuuden lisäämiseksi kehitetty verkkokoulu on valmistunut. Verkkokoulu on tarkoitettu kaikille sote-ammattilaisille ja se on tarkoitus ottaa koko hyvinvointialueella käyttöön. Verkkokoulua pilotoidaan Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian vuodeosastoilla.

Ikäihmisten palvelut

RAI-arviointiväline on käyttöönotettu kahdeksassa käyttöönottavassa kunnassa huhtikuussa ja RAI-arviointeja on alettu tekemään. Osaamista on vahvistettu RAI:n käyttöön koulutuksin ja työpajoin. Alueellista yhtenäistä RAI-verkostoyhteistyötä on vahvistettu. Ikääntyvien kotikuntoutuksen ja ennakoivan kotiutuksen tilannekuva on selvitetty ja kotikuntoutuksen kehittäminen käynnistyy kuntouttavan arviointijakson osalta. Kuntouttava arviointijakso on käytössä isoimmissa kunnissa ja toimintamallin laajentamiselle on tarvetta. Ennakoivan kotiutusprosessin kehittäjäverkosto on koottu ja suunnitteluprosessi on meneillään.

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

 

Sote-keskuksen kehittäminen

Terveyskeskuksissa on asiakaslähtöisiä hoitosuunnitelmia laadittu yli sadalle pitkään palveluita tarvitsevalle asiakkaalle neljässä kunnassa. Hoitoprosessien uudistamisen yhteydessä löydetään ne asiakkaat, jotka hyötyvät asiakassuunnitelmasta. Asiakassuunnitelman kautta parannetaan ennaltaehkäisyä terveysriskien tunnistamisen kautta sekä suunnitelman avulla hoidon jatkuvuutta. Vuoden aikana selvitettiin Lapin alueella käytössä olevien elintapainterventioiden käyttöä. Selvityksessä ilmeni, että vaikuttavaksi todennettuja elintapainterventioita on vähän käytössä. Keskustelua elintapainterventioiden käyttöönotosta on käyty Finger-toimintamallin, Neuvokas perhe -mallin laajentamisen sekä ikäneuvolatoimintamallin kehittämisen osalta.

Terveydenhuollossa on tunnistettu osaamisvaje sosiaalityön palveluiden tuntemuksesta ja yhteistyön mahdollisuuksista. Monialaista yhteistyötä on vahvistettu sosiaalityön ja terveydenhuollon yhteisillä työpajoilla. Työpajoissa on käyty läpi monilaisen yhteistyön teeman kautta, mm. sosiaalihuoltolain mukaista tuen tarpeen tunnistamista. 54 terveydenhuollon ammattilaista on osallistunut kevään työpajoihin Rovaniemellä. Noin 20 sosiaalihuollon ammattilaista on osallistunut keväällä työpajoihin monialaisesta yhteistyöstä.

Monialaisen yhteistyön muodostumista on tukenut työyksiköissä myös hankkeen tukemana toimivat kehittäjätyöntekijät, jotka edistävät paikallisen kehittämisen edistymistä kahdessa kunnassa.

Lapset, nuoret ja perheet

Lapissa Voimaperheet – Huomaa hyvä lapsessasi -ohjelman on käynyt vuonna 2022 heinäkuun loppuun mennessä 32 vanhempaa ja ohjelma on meneillään 17 vanhemmalla ja rekrytointijonossa on 13 vanhempaa. Lapset puheeksi -työryhmässä on tehty suunnitelmaa Lapset puheeksi -rakenteista ja -koulutuksista. Koronaepidemian aikana Lapset puheeksi -menetelmän käyttö on joissakin kunnissa vähentynyt ja käyttöä halutaan nyt vahvistaa esim. buustauskoulutuksilla. Ohjelmaa on tarkoitus laajentaa.

Matalan kynnyksen keskusteluapu 12–29-vuotiaille Walk in Talk -toiminta on käynnistynyt syyskuussa 2022 Rovaniemellä monialaisella yhteistyöllä. Walk in Talk -keskustelutuki on kertaluontoista, luottamuksellista ja maksutonta eikä siihen tarvitse varata aikaa, vaan nuori voi kävellä vain sisään ja saada keskusteluapua.

 

  1. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

 

Sote-keskuskehittäminen

Avoterveydenhuollon kehittämisessä on edetty terveyskeskuksissa eritahtisesti, pisimmälle on edetty kahdessa terveyskeskuksessa. Kehittämisen kohteena ovat olleet sekä episodiasiakkaiden että pitkään palveluita tarvitsevien prosessien uudistaminen. Hoitoon pääsyn turvaamisen ohella kehittämismalleissa panostetaan asiakkaan sairastavuuden kokonaisriskien tunnistamiseen ja vaikuttaviin asioiden hoitoon sekä asiakaslähtöisen hoitosuunnitelman käyttöönottoon. Hoidossa asiakasta tuetaan myös hänen itse määrittelemissä tavoitteissa. Tarkoituksena on vähentää ja lopettaa rutiininomaisia toimintamalleja, joiden vaikuttavuutta ei tunneta. Asiakaslähtöisiä hoitosuunnitelmia on laadittu kehittäjäterveyskeskuksissa jo yli sadalle asiakkaalle.

Aikuissosiaalityön kehittämisvalmennukseen (Sosiaalityölle nostetta) osallistuu viisi sosiaalityön yksikköä alueelta. Työpajat käynnistyivät asiakkuuksien tarkastelulla/ asiakkuussegmentoinnilla. Asiakkuuksien tarkastelu vahvisti ammattilaisen osaamista tunnistaa erilaisia rakenteellisen sosiaalityön tekemisen paikkoja ja sosiaalisia ilmiöitä. Asiakkuuksien tarkastelu tarkensi myös yksiköiden kehittämistarpeita, jotka vaihtelevat alueittain. Erityistä tukea tarvitsevan henkilön määrittely vaatii tarkentamista ja tunnistaminen osaamisen vahvistamista kaikissa valmennukseen osallistuneissa yksiköissä. Aikuissosiaalityön kehittämisen tueksi on laadittu ensimmäinen luonnos aikuissosiaalityön käsikirjasta. Käsikirja tuottaa tieto siitä, mitä aikuissosiaalityö on ja avaa sosiaalihuoltolain mukaisia prosesseja sekä erilaisia menetelmiä. Käsikirja on tarkoitettu asukkaille, asiakkaille ja eri toimijoille ja se voi toimia arjen tukena ja perehdytysmateriaalina aikuissosiaalityötä tekeville työntekijöille.

Saamelaista kehittäjäasiakastoimintaa ja kehittäjäasiakasrekrytointia on suunniteltu yhteistyössä Ikäyställinen Lappi -hankkeen kanssa. Voimaperheet-vanhemmuusohjelman käännös- ja kulttuurinmukaistamissuunnittelu on käynnistynyt yhteistyössä Turun yliopiston, saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön ja hankkeen sisäisenä yhteistyönä.

Virtun digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita edistetään käyttöönotettavaksi osana sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien kehittämistä. Vuoden aikana on avattu matalan kynnyksen yhteydenottokanavia usealle paikkakunnalle perhepalveluihin (Pyydä apua -nappi), sosiaalipalveluihin (huoli-ilmoitus), mielenterveyspalveluihin (anonyymi yhteydenottolomake) ja terveyspalveluihin (yhteydenottolomake). Yhteydenottomäärät ovat palveluissa lisääntyneet kuluvan vuoden aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat vahvan tuen asiointikanavien käyttöönotossa ja käytössä.

Omaoloa ja Virtun digitaalisia terveyspalveluita edistetään yhteneväisesti hankkeesta kuntiin, tuoden esille molempien palveluiden käyttömahdollisuudet ja -tarkoitukset.  Tietous ja mahdollisuudet Omaolosta osana perusterveydenhuollon avopalveluita on lisääntynyt ja Omaolon käyttö on laajentunut.

 

  1. Palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen

Sote-keskuksen kehittäminen

Ohjauksen ja neuvonnan kehittämisprosesseja on edistetty matalan kynnyksen yhteydenottokanavien käyttöönotoilla perheiden palveluissa (Pyydä apua -nappi), sosiaalipalveluissa (huoli-ilmoitus) ja mielenterveyspalveluissa (anonyymi yhteydenotto).

Monitoimijainen yhteistyö on edennyt hoito- ja palveluketjutyön kautta. Mielialahäiriöiden palveluketju on valmistunut ja työ- ja toimintakykyprosessin mallintaminen on käynnissä. Osana mielialahäiriöiden palvelupolkua on kuvattu myös saamenkieliset palvelut.

Esihenkilöiden ja sote-ammattilaisten osaamisen tueksi on laadittu useita valmennus- ja työpajasarjoja (mm. Sosiaalityölle nostetta, perhekeskuskehittäminen) sekä toteutettu lukuisia koulutus- ja seminaaripäiviä.

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Sote-keskuskehittäminen

Terveyskeskusten vastaanottotyön laajempi toiminnallinen kehittäminen on edennyt viidessä terveyskeskuksessa keväällä 2021 laadittujen kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Toiminnan lähtötilanteen arvion jälkeen kehittämisen painopisteenä on ollut kiirevastaanoton eli ns. episodiasiakkaiden hoitoprosessiin selkeyttäminen. Samalla on keskitytty pitkään palveluita tarvitsevien prosessien uudistamiseen, jossa painopistealueena on ollut ns. terveyshyötyasiakkaiden hoitoprosessin kehittäminen ja siihen liittyvä ennaltaehkäisevä työ. Terveyskeskuksissa on sitouduttu samoihin kehittämistavoitteisiin, hoidon saatavuuden, tuottavuuden, asiakas- ja henkilöstökokemuksen sekä vaikuttavuuden paranemiseen. Tarkempien kehittämissuunnitelmien laadinta on käynnistynyt syksyn aikana seitsemään terveyskeskukseen ja toiminnan lähtötilanteen arviointi yhdessä terveyskeskusten kanssa on käynnistynyt suunnittelun pohjaksi. Sähköisten asiointikanavien kehittäminen on edennyt Oma-olopalveluiden käyttöönoton osalta.  

Monialaisen yhteistyön tilanteen tarkastelu on käynnistynyt perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa erikseen. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyön toimivuudesta on toteutettu sosiaalipalveluiden vastuuhenkilöiden haastattelu kehittämistarpeiden täsmentämiseksi. Työttömien työ- ja toimintakykyarvioiden osalta on suunniteltu ja käynnistetty lähtötilanteen arviointi alueen hankkeiden ja viranhaltijoiden kanssa yhteistyössä. Lähtötilanteen arvioin pohjalta suunnitellaan palvelupolkutyön sisältö ja käynnistäminen keväälle 2022.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä on edetty mielialahäiriöiden palvelupolun kuvaamiseen ja palvelupolkutyöryhmä on Lapin sairaanhoitopiirin alueella käynnistänyt toimintansa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella palveluohjauksen kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa on edennyt asiointikanavien tarkasteluun ja sähköisen yhteydenottokanavan käyttöönoton kehittämisen. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja toimivuuden osalta on käynnissä alueen viranhaltijoiden ja ammattilaisten kanssa yhteistyössä laadittava lähtötilanteen arviointi. Arviointi valmistuu vuoden 2021 lopussa ja se toimii kehittämistoimien täsmentämisen pohjana ja tuottaa tietoa myös Lapin hyvinvointialueen valmisteluun.

Lapset, nuoret ja perheet

Lapin kunnissa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittyminen on edennyt ja kehittämistyötä tehdään 12 kunnassa. Perhekeskusten kehittämisessä on otettu laajasti mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien koulutoimen, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen ja myös erityistason toimijat osaksi verkostoa, tämän lisäksi myös järjestöjen ja SRK:n mukaanottoa verkostoon on tuettu eri kunnissa. Monikanavaisten palveluiden kehittäminen on käynnistynyt alueellisena verkostoyhteistyönä, ensimmäisenä usean kunnan alueella etenevä pilotti on Pyydä Apua- palvelu. Yhteistyö OT-keskuskehittämistyön kanssa on käynnistynyt.

Saamenkielen, ja kulttuurinmukaiset palvelut

Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen on edennyt palveluiden tarkentavaan tarkasteluun saamelaisalueen kuntien ja Saamelaiskäräjien kanssa. Kehittämisen kärjiksi ovat muodostuneet saatavuus, työntekijöiden ammatillinen tuki, laatu sekä verkostomaisuus ja monikanavaisuus. Tarve on saamenkieliselle ja kulttuurinmukaiselle perhepalveluiden palvelupolulle, verkoston ja työn tekemisen tuelle sekä monialaisen yhteistyön, asiakaslähtöisyyden, kielellisen ja kulttuurisen materiaalin ja kulttuuria huomioivien työmenetelmien kehittämiseen. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä on tarkasteltu saamenkielisten asiakkaiden ohjautumisessa Norjan SANKS mielenterveyspalveluihin. Selvitys osoittaa, että tarvitaan selkeytystä lähetekäytäntöihin, tietoa tarjottavista palveluista, sekä selkeyttä palveluihin ohjautumiseen.

Kielikäännösten tilannetta on selvitetty laajassa yhteistyössä. Keskusteluissa on tullut vastaan kielennösten kankea kieli ja uudissanat, muita huomioitavia, laatuun vaikuttavia asioita ovat kulttuurinmukaistaminen ja menetelmien validiointi. Tällä hetkellä materiaalien osalta puuttuu pysyvä rakenne koordinaation ja rahoituksen suhteen, ja käännöstyö on pistemäistä. SANKS kanssa on selvitetty mahdollisuutta jakaa olemassa olevaa saamenkielistä materiaali yli rajojen, tutkimusten, menetelmien, potilasohjeiden ja mittareiden osalta.

Ikäihmisten palvelut

Yhtenäinen palvelutarpeen arvioinnin tukeminen on edennyt Rain käyttöönottohankkeiden, Rai-välineistöä käyttäville tarjottujen valmennusten sekä maakunnallisen verkostoyhteistyön kautta.

Rain käyttöönottohanke on edennyt keväällä laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja kaksi kuntaa ilmoittautui mukaan vielä syksyn alussa. Rai-koordinaatioryhmät on rakennettu ja käyttöönotto- ja koulutussuunnitelmat 2022 ensimmäiselle neljännekselle on laadittu. Käyttöönottohankkeiden jälkeen RAI on Lapissa käytössä yhtä kuntaa lukuun ottamatta. 

Rai-välineistöä käyttäville kunnille on tarjottu tiedolla johtamisen valmennuksia sekä Rai:n käytön valmennuksilla. Valmennukset on suunniteltu osaamistarpeiden pohjalta ja niihin on osallistuttu ennakoitua laajemmin. Valmennusten pohjalta käynnistettiin RAI-osaamisen vahvistamisen tiekartan laadinta vuodelle 2022 sekä RAI-toimenkuvien laaidinta.

Keväällä käynnistynyttä vanhustyön johtajien verkostoa on ylläpidetty suunnitelmien mukaisesti ja syksyn aikana on käynnistetty palveluohjauksen ja perhehoidon yhtenäinen verkosto.

Välimuotoisten asumispalveluiden kehittymistä on tuettu perhehoidon koulutuksella, perhehoidon ennakkovalmennuksin hankeyhteistyössä sekä perhehoitajien sähköistä asiointia kehittämällä.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Sote-keskuskehittäminen

Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön kehittäminen on käynnistynyt perusterveydenhuollossa terveys- ja hoitosuunnitelmien laadinnan tarkastelulla, sosiaalihuollossa ennakoivan kotiutusprosessin tarkastelulla sekä monialaisen yhteistyön työpajoilla. Kehittämistoimien tukemisen yhteydessä on käynyt ilmi, että avoterveydenhuollon prosessien ja terveys- ja hoitosuunnitelmien laadinnan tarkastelu on tärkeää, jotta myös yhteiset asiakkuudet sosiaalihuollon kanssa tunnistetaan. Samalla tavalla sosiaalihuollossa on tarpeen tarkastella asiakkaiden tuen tarpeiden tunnistamista.  Sote-yhteistyökäytäntöjä on myös kartoitettu syys-lokakuun aikana tarkentavien kehittämissuunnitelmien laatimiseksi.

Sosiaalihuollon kehittämisohjelmaan kytkeytyvä työikäisten asiakassuunnitelmapilotti ei ole konkreettisesti edennyt potilastietojärjestelmistä johtuvista haasteista ja kuntien sosiaalityön resurssivajeista johtuen.

Sote-keskuskehittämisessä on tiivistetty järjestöyhteistyötä järjestämällä koulutuksia sote-ammattilaisille sekä lähdetty tunnistamaan yhteistyö asiakkuuksien muodostumisessa.

Lapset, nuoret ja perheet

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on vahvistettu vanhemmuuden tukea. 20 Lapin kunnassa on käytössä Voimaperheet ohjelmat 3- vuotiaiden ja 4-vuotiaiden vanhemmille. Rovaniemellä on käytössä Perhepolku verkkokurssi. Vanhemmuuden tukea on vahvistettu myös perhekeskustyöpajoissa yhteistyössä kuntien toimijoiden, järjestöjen ja seurakunnan toimijoiden kanssa.

Psykososiaalisen tuen menetelmistä Lapissa on viety eteenpäin IPC- menetelmää. Syksyn aikana on järjestetty yksi koulutus, johon osallistui Lapista 32 työntekijää. Palaute koulutuksesta oli erittäin myönteinen. Toteutuneita IPC-ohjauksia oli syyskuun loppuun 2021 mennessä ollut 32. Menetelmän käyttöönoton tukemiseksi on myös esihenkilöille järjestetty tapaamisia. Menetelmä ohjaukset toteutuvat säännöllisesti.

Cool-kids menetelmästä on järjestetty kolme esittelytilaisuutta syksyn 2021 aikana. Ensimmäinen koulutus, johon Lapista pääsee viisi työntekijää, järjestetään helmikuussa 2022. Valmistelevaa työtä on tehty yhteistyössä PPSHP:n NMOK- tiimin kanssa.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Sote-keskuskehittäminen

Avovastaanottojen toiminta- ja työskentelymallien kehittäminen on edennyt viiden terveyskeskuksen osalta kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Kehittämisessä panostetaan asiakkaan sairastavuuden kokonaisriskien tunnistamiseen ja vaikuttaviin asioiden hoitoon. Hoidossa asiakasta tuetaan hänen itsemäärittelemissä tavoitteissa. Tarkoituksena on vähentää ja lopettaa rutiininomaisia toimintamalleja, joiden vaikuttavuutta ei tunneta. Suunnitelmat nykyisten toiminta- ja työskentelymallien läpikäyntiin on laadittu syksyn aikana viiteen terveyskeskukseen ja lähtötilanteen kartoitukset ovat käynnistyneet. Kahteen terveyskeskukseen on käynnistynyt potilasvirta-analyysin laadinta. Sähköisen asioinnin kehittäminen on edennyt Omaolon käyttöönoton tukemisella seitsemässä kunnassa sekä sähköisen yhteydenottopyynnön käyttöönottojen suunnittelulla mielenterveyspalveluissa.

Saamenkielen- ja kulttuurinmukaiset palvelut

Saamelaisen kehittäjäasiakastoiminnan ja saamenkielisen sote-alan työntekijäverkoston toiminnan suunnittelu ja valmistelut ovat käynnistyneet. Työntekijöiden verkosto on koottu ja verkostotoiminta käynnistyy joulukuussa 2021.  Kehittäjäasiakastoiminnan osalta koulutussuunniteltu on käynnistynyt.

Lapin Sairaanhoitopiiri ja kunnat ovat painottaneet lääkäreille tiedon lisäämistä Lapin alueella SANKS-palveluiden tarjonnasta ja lähettämisestä. Myös asiakkaille toivottu selkeää palveluihin ohjautumisen mallia/karttaa.

Kielen- ja kulttuurinmukaisten palveluiden laatukriteeristöt valmistuvat sote-rakenneuudistusta tukevassa hankkeessa. Kriteeristöt sisältävät yleisiä laatukriteereitä, näiden pohjalta on mahdollista työstää mielenterveys- ja päihdepalveluita ja perhepalveluita koskevia tarkentavia laatukriteerejä.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Sote-keskuksen kehittäminen

Ohjauksen ja neuvonnan kehittämisprosesseja on edennyt yksittäisissä kunnissa, vahvimmin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Hoito- ja palveluketjutyö on edennyt Lapin sairaanhoitopiirissä mielialahäiriöiden palvelupolun työstämisvaiheeseen. Työttömien työ- ja toimintakykyarvioiden osalta päädyttiin laatimaan selkeämpi lähtötilannearvio, jotta palveluketjutyötä pystytään suunnittelemaan ja käynnistämään. Lähtötilannearvio laaditaan yhteistyössä Työkykyhankkeen ja kuntien viranhaltijoiden kanssa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Sote-ammattilaisten osaamisen kehittämistarpeita on selvitetty, suunnitelmia osaamisen vahvistamiseksi on laadittu ja erilaisia koulutuksia ja valmennuksia on järjestetty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö alueen oppilaitoksien ja yliopiston kanssa on käynnistetty. Monialaisen ja monitoimijaista yhteistyötä tukevaa osaamisen vahvistamista tarvitaan eri näkökulmista. Sosiaalihuollon kartoituksessa on arvioitu, että perusterveydenhuollosta ei kaikissa tilanteissa osata ohjata asiakkaita sosiaalityön palveluiden piiriin. Syynä voi olla, että sosiaalityön palveluita ei tunneta perusterveydenhuollossa tai tietämys sosiaalityöstä on hyvin kapea.

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Sote-keskuskehittäminen

Terveyskeskusten vastaanottotyön työskentelykäytäntöjen sekä monialaisen ja monitoimijaisen yhteistyön tarkastelu on käynnistynyt kaikissa Lapin terveyskeskuksissa. Kevään aikana kunnat ovat linjanneet toiminnan kehittämistoimien painopisteet ja kehittämistyön aikataulua hankkeen tuella. Kuntakohtaisissa tapaamisissa on käyty läpi kuntien toiminnan nykytilannetta, erilaisia toimintakäytäntöjä, terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöä, monialaista ja monitoimijaista yhteistyötä sekä kunnissa esille nousseita toiminnan kehittämistarpeita.

Tarpeet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön kehittämiselle vaihtelevat ja näyttäytyvät erilaisina.  Esille ovat tulleet toiveet esimerkiksi konkreettisiin viestinnällisiin tarpeisiin kuten ajantasaisten tietojen löytymiseen toimijoista, työntekijöistä, yhteydenottokanavista ja käytännöistä. Osa kevään aikana esille tulleista yhteistyötarpeista liittyvät myös ikäihmisten kotiutukseen ja kuntoutukseen sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tilanteisiin. Kehittämiskohteena olevan työttömien työ – ja toimintakyvyn arvioinnin prosessiin sote-keskustyössä on olemassa erilaisia työryhmiä ja käytänteitä, mutta esimerkiksi niiden ylläpito pienissä kunnissa vähäisillä asiakasmäärillä ei ole välttämättä vakiintunutta.  Myös osaamisen vahvistamiseen liittyviä tarpeita on noussut esille.

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluita on tarkasteltu yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, erikoissairaanhoidon ja järjestöjen kesken ja mielenterveys- ja päihdepalveluita on päädytty kehittämään osana sote-keskuksen kehittämistä. Tämä mahdollistaa monialaisen yhteistyön kehittämisen ja osaamisen vahvistaminen eri sektoreilla. Työnjaosta ja yhteistyökäytännöistä on tavoitteena sopia käynnistyvässä palvelupolkutyöskentelyssä.

Lapset, nuoret ja perheet

Lapin kunnissa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittyminen on käynnistynyt ja perhekeskusten kehittämisessä on otettu laajasti mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien koulutoimen, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen ja myös erityistason toimijat osaksi verkostoa. Monikanavaisten palveluiden kehittäminen on käynnistynyt alueellisena verkostoyhteistyönä. Yhteistyö OT-keskuskehittämistyön kanssa on käynnistynyt.

Saamenkielen, ja kulttuurinmukaiset palvelut

Saamelaisalueen kunnissa tuodaan esiin saamenkielisten ammattilaisten puute ja henkilöresurssien vähäisyys. Kunnissa on vaihtelevasti saamenkielisiä sote –ammattilaisia. Ratkaisuna palveluiden kehittämisessä kuntien ja Lapin sairaanhoitopiirin toimesta nähdään yhteistyössä palveluiden järjestäminen verkostomaisesti, kuntarajat ylittävänä osaamisen hyödyntämisenä. Verkostomaisen mallin rakentaminen on käynnistynyt kevään aikana ja toimijat ovat linjanneet kielen ja kulttuurinmukaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja perhepalveluiden kehittämisen tapahtuvan osana verkostoa. Tarkastelu mielenterveyspalveluihin ohjautumisesta on käynnistynyt Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Kieltä puhuvien sote-ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi on käynnistetty osaaja-verkoston kokoaminen.

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt Lapin kunnissa ja rakenteilla on useita eri verkostoja kehittämistoimiin liittyen. Kaikki Lapin kunnat ovat mukana palvelutarpeen arvioinnin sekä perhehoidon edistämisen kehittämistyössä ja –verkostoissa. Vanhustyön johdon kehittämisverkosto sekä perhehoitajien vertaistuen verkosto on aloittanut toimintansa vuoden 2021 alussa. Ammattilaisten osaamistarpeiden kartoitustyö on käynnistynyt ja suunnitelmia osaamisen vahvistamiseksi on laadittu.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Sote-keskuskehittäminen

Osana sote-keskuskehittämisen toimintaprosessien tarkastelua on käynnistynyt myös perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyön tarkastelu. Monialaisen – ja toimijaisen yhteistyön tarpeita on noussut kunnissa esille eri tavoin. Terveyspalveluita yksityistäneiden kuntien kanssa yhteistyön tarpeiden on käyty läpi ja niitä täsmennetään ja konkretisoidaan tulevissa kuntatapaamisissa. Näiden pohjalta voidaan arvioida näyttäytyvätkö tarpeet eri tyyppisinä kuin muissa kunnissa jatkokehittämisessä ja toimenpiteiden osalta.

Työikäisten asiakassuunnitelmapilotin eteneminen Lapissa on riippuvainen kuntien asiakastietojärjestelmien valmiudesta ja päivitysten onnistumisesta. Pilotin käynnistämisen edellytyksiä on selvitetty. Pilottikunniksi Lapista ovat lähdössä mukaan Kemijärvi, Kittilä, Tornio mikäli pilottiin osallistuminen mahdollistuu asiakastietojärjestelmän puolesta. Pilotin toteuttamisella sosiaalihuollossa nähdään mahdollisuuksia monialaisen ja- toimijaisen sekä suunnitelmallisen asiakastyön tiivistämisessä.    

Selvitystyö erilaisista elintapaohjauksen malleista ja elintapaohjauksen palvelutarjottimen rakentamisesta on käynnistynyt. Lapin alueella tehtyyn järjestötyöhön on perehdytty sekä muissa Tulevaisuuden sote-uudistushankkeissa meneillään oleviin kehittämistyöhön elintapaohjauksen edistämisessä.

Lapset, nuoret ja perheet

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on lähdetty vahvistamaan vanhemmuuden tukea ja valittu vanhemmuuden tuen menetelmiä, joita kunnissa käytetään esim. Voimaperheet ja Perhepolku-mallit.

Lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaa, ennaltaehkäisevää työtä on lähdetty kehittämään osana perhekeskusten ja kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistä monialaisesti. Psykososiaalisen tuen menetelmistä tuetaan masennus- ja mielialaoireisiin suunnattua IPC-menetelmää (=Inter personal counselling). Koulutukset ovat käynnistyneet ja koulutettujen menetelmäohjaukset toteutuvat Pohjois-Pohjanmaan NMOK-tiimin kautta. Koulutukseen on osallistunut ja ilmoittautunut osallistujia suurimmasta osasta Lapin kunnista.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Sote-keskuskehittäminen

Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi Lapin terveyskeskuksissa on käynnistynyt laaja-alainen toiminta- ja työskentelymallien tarkastelu. Terveyskeskuksissa ollaan kehittämismyönteisiä ja muualla kehitetyt ja testatut toimintamallit kiinnostavat. Myös laadukkaan ja vaikuttavan hoidon seuraamista pidetään tärkeänä. Osa kunnista painottaa kehittämistyössä terveyskeskuksen avovastaanottojen kehittämistä ja työskentelykäytäntöjen tarkastelua, osalla painopiste on enemmän monitoimijaisen yhteistyön edistämisessä.

Asiakaslähtöisen terveys-ja hoitosuunnitelman sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisten asiakkaiden kokonaisvaltaisia asiakassuunnitelmien käyttöä on käyty läpi ja kehittämisprosesseja on käynnistynyt osassa kuntia. Toimintaa tarkastelemalla pyritään panostamaan asiakkaan sairastuuvuuden kokonaisriskin tunnistamiseen ja huomion kiinnittämiseen asiakkaan kannalta vaikuttavaan hoitoon.

Sähköisten palveluiden käyttöä on kartoitettu sote-uudistushankkeiden yhteistyönä ja alueella laajasti käytössä olevan Virtu-palveluportaalin hyödyntämisen mahdollisuuksia on kuntien kanssa käyty läpi erilaisissa verkostoissa ja kuntatapaamisissa. Omaolon ammattilaispalveluiden käyttöä on käynnistetty kahdessa kunnassa kevään aikana ja syksyn käyttöön ottoja on aikataulutettu ja valmisteltu.

Saamenkielen- ja kulttuurinmukaiset palvelut

Kunnissa ja Lapin sairaanhoitopiirillä työskentelevien saamenkieltä puhuvien ammattilaisten verkostoa on ryhdytty kokoamaan kevään aikana. Verkostoyhteistyön tarkoituksena on tukea saamenkielisten työntekijöiden työssä jaksamista sekä kielitaidon ylläpitoa ja kehittymistä. Alueen kulttuurisensitiivisen osaamisen vahvistamiseksi kaikille sote-ammattilaisille tarjottavaa kulttuurisensitiivistä koulutusta on valmisteltu. 

Kielen- ja kulttuurinmukaisten palveluiden laatusuositusten valmistelu on käynnistynyt Rakenneuudistusta tukevan hankkeen tukemana.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Sote-keskuksen kehittäminen

Palveluihin ohjautumista on tarkasteltu kevään aikana kaikilla hankkeen osa-alueilla molempien sote-uudistushankkeiden tuella. Palvelutietovarannon käyttöön kunnissa on perehdytty ja kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen on käynnistynyt Rakenneuudistusta tukevan hankkeen toimesta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on käynnistynyt palveluohjauksen kehittäminen sekä virtuaaliassistentin pilotoinnin valmistelu molempien hankkeiden tuella.

Toimintaprosessien, monialaisen ja monitoimijaisen yhteistyön tarkastelu on käynnistynyt kaikilla hankkeen osa-alueilla. Hoito- ja palveluketjuja tarkastelemalla pyritään vahvistamaan palveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta. Rakenneuudistusta tukevan hankkeen tukemana on alueen toimijoiden kanssa ryhdytty mallintamaan palveluketjujen hallintamallia. Hallintamallin laadinnalla pyritään edistämään palveluketjun kuvaamista ja prosessien yhtenäistä tarkastelua. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja työttömien työ- ja toimintakykyarvioiden hoito- ja palveluketjutyöskentelyn taustaselvityksien laadintaa on käynnistelty kevään aikana yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa.

Sote-ammattilaisten osaamisen vahvistamisen tarpeita ovat nousseet esille toimintaprosessien tarkastelun yhteydessä. Toiminnan kehittämisen tueksi on suunniteltu ja käynnistetty valmennuksia, koulutuksia sekä kehittämistoiminnan tukea suunniteltujen muutosten eteenpäin viemiseksi. Osaamista vahvistetetaan myös maakunnallisissa verkostoissa, joita on perustettu kevään aikana ikäihmisten palveluiden kehittämiseen ja lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseen.

 

 

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön