Lapin hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Lapin maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Tulevaisuuden sote-keskus Lapissa -hanke verkkosivut: Sote-uudistus - ekollega - Virtu

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Lappi: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Lapin hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Lapin maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Tulevaisuuden sote-keskus Lapissa -hanke verkkosivut: Sote-uudistus - ekollega - Virtu

 

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hanke täyttää

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Hankkeen työntekijät

  • Hankejohtaja Rea Karanta
  • Hankkeen yhteyshenkilö Kaisa Kostamo-Pääkkö, kehitysjohtaja/työelämäprofessori, Poske
  • Hankkeen vastuuhenkilö Anita Lammassaari, johtaja, Kolpene ky
  • Toimistosihteeri Sanna Riipinen
  • Suunnittelija Hanna Saramaa 
  • Asiantuntijalääkäri Ulla Ylläsjärvi (sosiaali- ja terveyskeskustoiminta)
  • Terveydenhuollon erityisasiantuntija Johanna Kontiosalo (sosiaali- ja terveyskeskustoiminta)
  • Terveydenhuollon erityisasiantuntija Tuula Mäntymäki (mielenterveys- ja päihdepalvelut)
  • Saamenkielen ja kulttuurin mukaisten palvelujen suunnittelija Niila Rahko 
  • Sosiaalihuollon erityisasiantuntija Eija Savelius-Koski (sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö)
  • Sosiaalihuollon erityisasiantuntija Mikko Närhi (lapset, nuoret ja perheet)
  • Ikäihmisten palvelujen suunnittelija Eeva Patokoski
  • THL yhteyshenkilö Juha Fränti, aluekoordinaattori, THL
  • Hankkeen valvoja Kirsi Paasovaara, erityisasiantuntija, STM

Hankkeessa ovat mukana kaikki Lapin kunnat ja osallistuvia sidosryhmiä ovat Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, kuntien terveyskeskukset ja sosiaalihuolto Kela, järjestöt, yksityiset palvelutuottajat, kuntien hyte-koordinaattorit, Lapin liitto, Lapin aluehallintovirasto, työvoimahallinto, Saamelaiskäräjät ja kehittäjäasiakkaat. 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Hankejohtaja Rea Karanta
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Poske
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
rea.karanta@poske.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

17.05.2021
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lapin maakunta

Lapin maakunnan alueella toimii kaksi sairaanhoitopiiriä, Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Lapin sairaanhoitopiirin alueella on 13 terveydenhuollon ja 15 sosiaalihuollon järjestäjää. Pääsääntöisesti kunnat järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Lapin sairaanhoitopiirin alueella itse, lukuun ottamatta muutamaa poikkeusta. Posion perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Coronia Oy ja sosiaalipalvelut tuottaa Nuorten Ystävät. Lapin sairaanhoitopiiri vastaa kahden kunnan, Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon palveluista sekä mielenterveyspalveluista. Lapin sairaanhoitopiiri järjestää myös Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelut.  Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä vastaa perusterveydenhuollon palveluista mainituissa kunnissa. Erikoissairaanhoidon järjestää ja tuottaa Lapin sairaanhoitopiiri.  

Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella on 7 terveydenhuollon ja 6 sosiaalihuollon järjestäjää. Sairaanhoitopiirin kuntiin kuuluvat Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio, Simo ja Ylitornio. Kunnista Kemi, Tornio, Keminmaa ja Simo perustivat yhdessä Mehiläinen Terveyspalvelut oy:n kanssa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n, joka aloitti toimintansa kesällä 2018. Se tuottaa somaattisen erikoissairaanhoidon palvelut kaikille alueen kunnille Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Mehiläinen Länsi-pohja tuottaa lisäksi perusterveydenhuollon palvelut Kemille ja Torniolle, fysioterapiapalvelut Simolle sekä suun terveydenhuollon palvelut Kemille ja Torniolle. Lpshp tuottaa kaikille jäsenkunnilleen psykiatrian ja riippuvuuksien hoidon, ensihoidon, apuvälinekeskuksen palvelut sekä hallinto-, talous- ja tukipalvelut. Lisäksi se tuottaa Kemin ja Tornion mielenterveyspalvelut ja Kemin päihdepalvelut. Keminmaan terveyspalvelut tuottaa osittain Mehiläinen Terveyspalvelut Oy ja Tervolan avoterveydenhuollon palvelut tuottaa osittain Terveystalo. Simon kunta on Oulunkaaren kuntayhtymän jäsen.

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen tavoitteet  

Hankkeen päätavoitteena on turvata asiakkaalle sosiaali- ja terveyskeskuksessa sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut yhteensovitettuna, jolloin toimijoiden työnjaosta on sovittu ja yhteistyökäytänteet ovat sujuvia. Hoidon ja palvelun piiriin pääsee tarpeen edellyttämässä ajassa monikanavaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on osaavaa, sitoutunutta ja osaamista hyödynnetään laajasti. 

Hankkeen hyötytavoitteet jakautuvat neljän kokonaisuuden alle: 

  1. Sote-keskuksen kehittäminen  
  1. Lapset, nuoret ja perheet 
  1. Saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut 
  1. Ikäihmisten palvelut 

Hyötytavoitteet

Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus  

Sote-keskuksen kehittäminen 

Sosiaali- ja terveyskeskuksissa kehitetään palveluiden saatavuutta alueellisesti, monialaisena ja monitoimijaisena yhteistyönä. Sosiaali- ja terveyskeskuksissa otetaan käyttöön toimintatapoja ja työkaluja, joiden on todettu parantavan hoitoon pääsyä ja palveluiden saatavuutta. Toimintaa kehittämällä hoitoon pääsy paranee ja sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointiin pääsee lakien edellyttämässä ajassa.  

Monialaista ja monitoimijaista yhteistyötä sekä eritystason tukea perustason palveluihin vahvistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista tuetaan ja vahvistetaan. 

Aikuisten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita on tarkasteltu yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden kesken. Työnjaosta ja yhteistyökäytännöistä on sovittu eri toimijoiden välillä. Matalan kynnyksen hoitoon pääsy paranee aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Hoidon tarpeen arviointia on kehitetty ja yhtenäistetty. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa hyödynnetään monikanavaisia palveluita (esim. digitaalisia).  

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisiä toimintamalleja työttömien työ- ja toimintakyvyn arvioinneissa on kehitetty työkyvyn tuen kehittämisen hankekokonaisuuden rinnalla. Työttömien työ- ja toimintakykyarvioihin ohjautumista selkeytetään monialaisessa yhteistyössä ja oikea-aikaisen avun saamista edistetään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työ-ja toimintakyvyn arviointiosaaminen on lisääntynyt, ja heikommassa asemassa oleva asiakkaan palvelutarve tunnistetaan monialaisesti. 

Lapset, nuoret ja perheet 

Maakunnan alueella kunnissa on toimiva lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuus. Perheiden peruspalveluita on vahvistettu yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien koulutoimen, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen   ja erityispalveluiden kesken (erikoissairaanhoito ja lastensuojelu). Perheiden palveluita kehitetään verkostomaiseksi ja monikanavaiseksi. Maakunnat saavat valtakunnallisista erva-tason OT-keskuksista tarvittavan tuen työlleen (konsultaatio) monikanavaisesti. 

Ikäihmisten palvelut 

Ikäihmisten pärjäämistä turvataan ja tuetaan arjessa monikanavaisesti. Ikäihmisten palvelutarpeet tunnistetaan monialaisesti ja yhtenäisin kriteerein. 

Saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut 

Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten perhepalveluiden saatavuus paranee ja laatu vahvistuu. Perhepalveluita kehitetään verkostomaisiksi ja monikanavaisiksi yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulu- ja nuorisotoimen sekä erityispalveluiden kesken. Työntekijöiden ammatillinen tuki vahvistuu. 

Saamenkielen ja kulttuurinmukaisia mielenterveys- ja päihdepalveluita on paremmin saatavilla matalan kynnyksen yhteydenotoilla. Palveluohjaus ja palvelujen yhteentoimivuus perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden kesken on parantunut. Palveluissa ymmärretään alkuperäiskansalähtöisyys ja käytettävät menetelmät tunnistavat saamelaisten kieleen, kulttuuriin ja elämäntapaan liittyvät erityistarpeet. 

Ennaltaehkäisy ja ennakointi 

Sote-Keskuksen kehittäminen 

Sosiaali- ja terveyskeskuksien kehittämisessä vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä, jolloin tuetaan sosiaalisten ongelmien ennalta ehkäisyä sekä tuetaan paljon tukea tarvitsevien voimavaroja varhaisemmassa vaiheessa.  

Sosiaali- ja terveyskeskuksissa vahvistetaan ennaltaehkäisevien työmallien ja toimintatapojen käyttöönottoa. Elintapaohjausta kehitetään monialaisessa yhteistyössä ottamalla käyttöön vaikuttavia ja laadukkaista elintapaohjauksen toimintamalleja. Elintapaohjauksessa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.  Elintapaohjauksen osaaminen sosiaali- ja terveyskeskuksissa on lisääntynyt. 

Lapset, nuoret ja perheet 

Lasten- ja nuorten perustason palveluissa kehitetään mielenterveyttä tukevaa ennalta ehkäisevää työtä ja työmenetelmiä sekä otetaan käyttöön psykososiaalisia menetelmiä yhteistyössä erityistason kanssa. Eristystason tukea saadaan monikanavaisesti erva-tason OT-keskuksista. Tavoitteena on selvittää, suunnitella ja ottaa käyttöön varhaisen tuen menetelmiä vanhemmuuden tukemiseksi sekä tukea mielenterveyttä tukevaa ennaltaehkäisevää työtä ja työmenetelmien käyttöönottoa kunnissa.    

Laatu ja vaikuttavuus 

Sote-keskuksen kehittäminen 

Sosiaali- ja terveyskeskuksissa otetaan käyttöön vaikuttaviksi todettuja työskentelytapoja ja ennaltaehkäiseviä työmalleja. Vaikuttavat työskentelytavat edes auttavat hoitoon ja palvelun piiriin pääsyssä ja tehostavat hoidon/palvelun sisällöllistä laatua ja vaikuttavuutta. 

Sosiaali- ja terveyskeskuksessa otetaan käyttöön uusia sähköisiä palveluita ja edistetään jo käytössä olevien sähköisten palveluiden käyttöä palveluiden saatavuuden edistämiseksi koko maakunnan alueella. Palveluiden yhdenvertaisuus, yhdenmukaisuus ja saatavuus paranevat sähköisten palveluiden käyttöönotolla.   

Monialaisuus ja yhteentoimivuus  

Sotekeskuksen kehittäminen 

Sosiaali- ja terveyskeskusten palveluneuvontaa ja ohjausta kehitetään niin, että oikean neuvon ja avun saa monikanavaisesti erilaisilla yhteydenottotavoilla ja tarpeenmukaiseen palveluun pääsee sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Asiakas löytää tarvitsemaansa tietoa palveluista ja saa neuvontaa ehkäisevästi, matalalla kynnyksellä, monikanavaisesti sekä tarvittaessa ohjautuu oikean palvelun piiriin mahdollisimman vähillä yhteydenotoilla.  

Monialaista ja monitoimijaista yhteistyötä sekä eritystason tukea perustason palveluihin vahvistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista tuetaan ja vahvistetaan. 

Kustannusten nousun hillintä  

Hankkeelle asetetun kokonaistavoitteen ja osakokonaisuuksien kautta pyritään pitkällä aikavälillä hillitsemään kustannusten nousua Lapissa.  

Asiakkaalle turvataan peruspalveluissa sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovitettuja palveluita. Monitoimijainen yhteistyö ja työnjako sovitaan hoito-ja palveluketjutyön kautta, jolloin potilaan/asiakkaan ohjautuminen oikea-aikaisen hoidon ja palvelun piiriin paranee. Palveluohjausta ja neuvontaa, monitoimijaista yhteistyötä sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintoja ja työskentelytapoja kehittämällä hoidon ja palvelun piiriin pääsee tarpeen edellyttämässä ajassa monikanavaisesti. Sähköisiä palveluita kehittämällä ja käyttöönottamalla turvataan yhdenvertaiset palvelut kustannustehokkaasti pitkien matkojen maakunnassa. Ennaltaehkäisevien työmallien ja toimintatapojen käyttöönottoa vahvistetaan ja asiakkaan/ potilaan omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tuetaan. Kehittämiseen osallistettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on osaavaa, sitoutunutta ja osaamista hyödynnetään laajasti sähköisiä palveluita hyödyntämällä.  

 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Lapin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankeessa jatketaan sosiaali- ja terveyskeskustyön ja peruspalveluiden vahvistamissa Lapissa. Hankkeen aikana  käydään laajasti läpi perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja toimintaa ja pyritään kehittämään Lapin olosuhteissa toimivia ratkaisuja palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi.  

Sote-keskuksen ja hoito- ja palveluketjujen kehittämisen myötä monialainen ja monitoimijainen yhteistyö lisääntyy. Hoidon ja palveluiden piiriin ohjautuminen kehittyy ja hoidon saatavuus paranee. Erityistason palveluiden tukea on peruspalveluissa käytettävissä ja ammattilaisten osaamista hyödynnetään laajasti. Sähköisiä palveluita on otettu käyttöön perinteisten palveluiden rinnalle. Ennaltaehkäiseviin työskentelykäytäntöihin ja toimintamalleihin on perehdytty ja vaikuttavia toimintamalleja on otettu käyttöön. Saamenkielen ja kulttuurinmukaisten palveluiden saatavuutta on vahvistettu ja kulttuurisensitiivisiä työskentelykäytäntöjä on kehitetty. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on ollut vahvasti kehittämistyössä mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa muutosta. Osaamista on vahvistettu ja tuettu erilaisin valmennuksin, koulutuksin sekä uusien työskentelykäytäntöjen avulla. Kehittämistyön tuloksena osaamista hyödynnetään laajemmin. Sidosryhmäyhteistyö ja kumppanuudet peruspalveluiden kehittämisessä ovat selkiytyneet ja ennen kaikkea järjestöyhteistyö on jäsentynyt ja yhteistyökumppanuuksia on syntynyt. Asiakasosallisuus hoito- ja palveluketjutyön kehittämisessä on lisääntynyt. 

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Sote-keskuskehittäminen

Terveyskeskusten vastaanottotyön työskentelykäytäntöjen sekä monialaisen ja monitoimijaisen yhteistyön tarkastelu on käynnistynyt kaikissa Lapin terveyskeskuksissa. Kevään aikana kunnat ovat linjanneet toiminnan kehittämistoimien painopisteet ja kehittämistyön aikataulua hankkeen tuella. Kuntakohtaisissa tapaamisissa on käyty läpi kuntien toiminnan nykytilannetta, erilaisia toimintakäytäntöjä, terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöä, monialaista ja monitoimijaista yhteistyötä sekä kunnissa esille nousseita toiminnan kehittämistarpeita.

Tarpeet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön kehittämiselle vaihtelevat ja näyttäytyvät erilaisina.  Esille ovat tulleet toiveet esimerkiksi konkreettisiin viestinnällisiin tarpeisiin kuten ajantasaisten tietojen löytymiseen toimijoista, työntekijöistä, yhteydenottokanavista ja käytännöistä. Osa kevään aikana esille tulleista yhteistyötarpeista liittyvät myös ikäihmisten kotiutukseen ja kuntoutukseen sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tilanteisiin. Kehittämiskohteena olevan työttömien työ – ja toimintakyvyn arvioinnin prosessiin sote-keskustyössä on olemassa erilaisia työryhmiä ja käytänteitä, mutta esimerkiksi niiden ylläpito pienissä kunnissa vähäisillä asiakasmäärillä ei ole välttämättä vakiintunutta.  Myös osaamisen vahvistamiseen liittyviä tarpeita on noussut esille.

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluita on tarkasteltu yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, erikoissairaanhoidon ja järjestöjen kesken ja mielenterveys- ja päihdepalveluita on päädytty kehittämään osana sote-keskuksen kehittämistä. Tämä mahdollistaa monialaisen yhteistyön kehittämisen ja osaamisen vahvistaminen eri sektoreilla. Työnjaosta ja yhteistyökäytännöistä on tavoitteena sopia käynnistyvässä palvelupolkutyöskentelyssä.

Lapset, nuoret ja perheet

Lapin kunnissa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittyminen on käynnistynyt ja perhekeskusten kehittämisessä on otettu laajasti mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien koulutoimen, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen ja myös erityistason toimijat osaksi verkostoa. Monikanavaisten palveluiden kehittäminen on käynnistynyt alueellisena verkostoyhteistyönä. Yhteistyö OT-keskuskehittämistyön kanssa on käynnistynyt.

Saamenkielen, ja kulttuurinmukaiset palvelut

Saamelaisalueen kunnissa tuodaan esiin saamenkielisten ammattilaisten puute ja henkilöresurssien vähäisyys. Kunnissa on vaihtelevasti saamenkielisiä sote –ammattilaisia. Ratkaisuna palveluiden kehittämisessä kuntien ja Lapin sairaanhoitopiirin toimesta nähdään yhteistyössä palveluiden järjestäminen verkostomaisesti, kuntarajat ylittävänä osaamisen hyödyntämisenä. Verkostomaisen mallin rakentaminen on käynnistynyt kevään aikana ja toimijat ovat linjanneet kielen ja kulttuurinmukaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja perhepalveluiden kehittämisen tapahtuvan osana verkostoa. Tarkastelu mielenterveyspalveluihin ohjautumisesta on käynnistynyt Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Kieltä puhuvien sote-ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi on käynnistetty osaaja-verkoston kokoaminen.

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt Lapin kunnissa ja rakenteilla on useita eri verkostoja kehittämistoimiin liittyen. Kaikki Lapin kunnat ovat mukana palvelutarpeen arvioinnin sekä perhehoidon edistämisen kehittämistyössä ja –verkostoissa. Vanhustyön johdon kehittämisverkosto sekä perhehoitajien vertaistuen verkosto on aloittanut toimintansa vuoden 2021 alussa. Ammattilaisten osaamistarpeiden kartoitustyö on käynnistynyt ja suunnitelmia osaamisen vahvistamiseksi on laadittu.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Sote-keskuskehittäminen

Osana sote-keskuskehittämisen toimintaprosessien tarkastelua on käynnistynyt myös perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyön tarkastelu. Monialaisen – ja toimijaisen yhteistyön tarpeita on noussut kunnissa esille eri tavoin. Terveyspalveluita yksityistäneiden kuntien kanssa yhteistyön tarpeiden on käyty läpi ja niitä täsmennetään ja konkretisoidaan tulevissa kuntatapaamisissa. Näiden pohjalta voidaan arvioida näyttäytyvätkö tarpeet eri tyyppisinä kuin muissa kunnissa jatkokehittämisessä ja toimenpiteiden osalta.

Työikäisten asiakassuunnitelmapilotin eteneminen Lapissa on riippuvainen kuntien asiakastietojärjestelmien valmiudesta ja päivitysten onnistumisesta. Pilotin käynnistämisen edellytyksiä on selvitetty. Pilottikunniksi Lapista ovat lähdössä mukaan Kemijärvi, Kittilä, Tornio mikäli pilottiin osallistuminen mahdollistuu asiakastietojärjestelmän puolesta. Pilotin toteuttamisella sosiaalihuollossa nähdään mahdollisuuksia monialaisen ja- toimijaisen sekä suunnitelmallisen asiakastyön tiivistämisessä.    

Selvitystyö erilaisista elintapaohjauksen malleista ja elintapaohjauksen palvelutarjottimen rakentamisesta on käynnistynyt. Lapin alueella tehtyyn järjestötyöhön on perehdytty sekä muissa Tulevaisuuden sote-uudistushankkeissa meneillään oleviin kehittämistyöhön elintapaohjauksen edistämisessä.

Lapset, nuoret ja perheet

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on lähdetty vahvistamaan vanhemmuuden tukea ja valittu vanhemmuuden tuen menetelmiä, joita kunnissa käytetään esim. Voimaperheet ja Perhepolku-mallit.

Lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaa, ennaltaehkäisevää työtä on lähdetty kehittämään osana perhekeskusten ja kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistä monialaisesti. Psykososiaalisen tuen menetelmistä tuetaan masennus- ja mielialaoireisiin suunnattua IPC-menetelmää (=Inter personal counselling). Koulutukset ovat käynnistyneet ja koulutettujen menetelmäohjaukset toteutuvat Pohjois-Pohjanmaan NMOK-tiimin kautta. Koulutukseen on osallistunut ja ilmoittautunut osallistujia suurimmasta osasta Lapin kunnista.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Sote-keskuskehittäminen

Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi Lapin terveyskeskuksissa on käynnistynyt laaja-alainen toiminta- ja työskentelymallien tarkastelu. Terveyskeskuksissa ollaan kehittämismyönteisiä ja muualla kehitetyt ja testatut toimintamallit kiinnostavat. Myös laadukkaan ja vaikuttavan hoidon seuraamista pidetään tärkeänä. Osa kunnista painottaa kehittämistyössä terveyskeskuksen avovastaanottojen kehittämistä ja työskentelykäytäntöjen tarkastelua, osalla painopiste on enemmän monitoimijaisen yhteistyön edistämisessä.

Asiakaslähtöisen terveys-ja hoitosuunnitelman sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisten asiakkaiden kokonaisvaltaisia asiakassuunnitelmien käyttöä on käyty läpi ja kehittämisprosesseja on käynnistynyt osassa kuntia. Toimintaa tarkastelemalla pyritään panostamaan asiakkaan sairastuuvuuden kokonaisriskin tunnistamiseen ja huomion kiinnittämiseen asiakkaan kannalta vaikuttavaan hoitoon.

Sähköisten palveluiden käyttöä on kartoitettu sote-uudistushankkeiden yhteistyönä ja alueella laajasti käytössä olevan Virtu-palveluportaalin hyödyntämisen mahdollisuuksia on kuntien kanssa käyty läpi erilaisissa verkostoissa ja kuntatapaamisissa. Omaolon ammattilaispalveluiden käyttöä on käynnistetty kahdessa kunnassa kevään aikana ja syksyn käyttöön ottoja on aikataulutettu ja valmisteltu.

Saamenkielen- ja kulttuurinmukaiset palvelut

Kunnissa ja Lapin sairaanhoitopiirillä työskentelevien saamenkieltä puhuvien ammattilaisten verkostoa on ryhdytty kokoamaan kevään aikana. Verkostoyhteistyön tarkoituksena on tukea saamenkielisten työntekijöiden työssä jaksamista sekä kielitaidon ylläpitoa ja kehittymistä. Alueen kulttuurisensitiivisen osaamisen vahvistamiseksi kaikille sote-ammattilaisille tarjottavaa kulttuurisensitiivistä koulutusta on valmisteltu. 

Kielen- ja kulttuurinmukaisten palveluiden laatusuositusten valmistelu on käynnistynyt Rakenneuudistusta tukevan hankkeen tukemana.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Sote-keskuksen kehittäminen

Palveluihin ohjautumista on tarkasteltu kevään aikana kaikilla hankkeen osa-alueilla molempien sote-uudistushankkeiden tuella. Palvelutietovarannon käyttöön kunnissa on perehdytty ja kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen on käynnistynyt Rakenneuudistusta tukevan hankkeen toimesta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on käynnistynyt palveluohjauksen kehittäminen sekä virtuaaliassistentin pilotoinnin valmistelu molempien hankkeiden tuella.

Toimintaprosessien, monialaisen ja monitoimijaisen yhteistyön tarkastelu on käynnistynyt kaikilla hankkeen osa-alueilla. Hoito- ja palveluketjuja tarkastelemalla pyritään vahvistamaan palveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta. Rakenneuudistusta tukevan hankkeen tukemana on alueen toimijoiden kanssa ryhdytty mallintamaan palveluketjujen hallintamallia. Hallintamallin laadinnalla pyritään edistämään palveluketjun kuvaamista ja prosessien yhtenäistä tarkastelua. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja työttömien työ- ja toimintakykyarvioiden hoito- ja palveluketjutyöskentelyn taustaselvityksien laadintaa on käynnistelty kevään aikana yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa.

Sote-ammattilaisten osaamisen vahvistamisen tarpeita ovat nousseet esille toimintaprosessien tarkastelun yhteydessä. Toiminnan kehittämisen tueksi on suunniteltu ja käynnistetty valmennuksia, koulutuksia sekä kehittämistoiminnan tukea suunniteltujen muutosten eteenpäin viemiseksi. Osaamista vahvistetetaan myös maakunnallisissa verkostoissa, joita on perustettu kevään aikana ikäihmisten palveluiden kehittämiseen ja lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseen.

 

 

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön