Mielenterveyden huomioiminen sisältyy kaikkeen johtamiseen. Mielenterveystyötä ohjataan ja johdetaan suunnitelmallisesti kokonaisuutena ylittäen hallinnolliset rajat.

  • Johtaminen sopeuttaa organisaatiot ja niiden toiminnat mielenterveyteen vaikuttaviin ajankohtaisiin ilmiöihin ja talouden realiteetteihin sekä valmistelee ne kohtaamaan tulevaisuuden haasteet.
  • Johtamisessa tukeudutaan ajantasaiseen tietoon ja teknologiaan.
  • Varmistetaan ajankohtaisen ja ennakoivan tutkimustiedon saatavuus.
  • Johtamisessa käytetään parhaiten soveltuvia indikaattoreita ja niitä seurataan.
  • Mielenterveysstrategian toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja sen toimenpide-ehdotuksia painotetaan ja muotoillaan uudestaan tarpeen mukaan.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Mielenterveysjohtaminen
Lyhyt kuvaus

Mielenterveyden huomioiminen sisältyy kaikkeen johtamiseen. Mielenterveystyötä ohjataan ja johdetaan suunnitelmallisesti kokonaisuutena ylittäen hallinnolliset rajat.

  • Johtaminen sopeuttaa organisaatiot ja niiden toiminnat mielenterveyteen vaikuttaviin ajankohtaisiin ilmiöihin ja talouden realiteetteihin sekä valmistelee ne kohtaamaan tulevaisuuden haasteet.
  • Johtamisessa tukeudutaan ajantasaiseen tietoon ja teknologiaan.
  • Varmistetaan ajankohtaisen ja ennakoivan tutkimustiedon saatavuus.
  • Johtamisessa käytetään parhaiten soveltuvia indikaattoreita ja niitä seurataan.
  • Mielenterveysstrategian toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja sen toimenpide-ehdotuksia painotetaan ja muotoillaan uudestaan tarpeen mukaan.
Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Mielenterveysjohtamisen lopullisena tavoitteena on tuottaa mielenterveyttä ja hyvinvointia ja edistää inhimillisiä arvoja. Linjauksessa käytetään termiä mielenterveysjohtaminen, koska yhteiskunnallinen ja kansanterveyden muutos on tehnyt välttämättömäksi sen, että mielenterveys nostetaan yhdeksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen strategiseksi painopisteeksi.

Toimiaika

Mielenterveysstrategia on vuosille 2020-2030.

Toimijat

Mielenterveysjohtamista tarvitaan valtakunnallisesti, alueilla ja kunnissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Johanna Cresswell-Smith
Yhteyshenkilön organisaatio
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
johanna.cresswell-smith@thl.fi

Tekijä

Tina Stenberg

Luotu

16.04.2021

Viimeksi muokattu

26.04.2021
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvä mielenterveysjohtaminen on osa hyvinvointijohtamista ja sosiaali- ja terveysjohtamista. Mielenterveysjohtamista tarvitaan valtakunnallisella, alueellisella ja kunnan tasolla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa.

Mielenterveysjohtaminen ylittää hallinnonalan rajat, sillä mielenterveyttä, kuten hyvinvointia ja terveyttä laajemmin, rakennetaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tähän perustuu Mielenterveys kaikissa politiikoissa -lähestymistapa, joka korostaa mielenterveyden merkitystä osana terveyden kokonaisuutta. Se ottaa systemaattisesti huomioon mielenterveysvaikutukset osana kaikkien sektorien päätöksentekoa, etsii yhteisiä etuja ja pyrkii välttämään haitallisia mielenterveysvaikutuksia.

Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi osana ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointia on yksi keino ottaa mielenterveys huomioon päätöksenteossa eri hallinnonaloilla ja kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Valtakunnan tasolla hyvä mielenterveysjohtaminen tarkoittaa mielenterveyteen liittyvän lainsäädännön, ohjauksen ja laadunvalvonnan pitämistä ajan tasalla aina uusimpaan tietoon ja ymmärrykseen nojaten. Hyvä mielenterveysjohtaminen tarkoittaa myös mielenterveysstrategian toimeenpanoa ja tulosten seurantaa.

Mielenterveysjohtaminen kiinnittyy myös tietojohtamiseen, sillä tuloksellinen mielenterveystyö ei ole mahdollista ilman tiedon osaavaa kokoamista ja hyödyntämistä. 

Päämäärä ja päätavoite

Ihmisten hyvinvointi, ja sen keskeisenä osana psyykkinen hyvinvointi, tukee vakaata yhteiskuntaa ja taloutta, ja toisaalta vakaa talous lisää mahdollisuuksia parantaa ihmisten hyvinvointia. Talouden ja hyvinvoinnin suhteita toisiinsa voidaan kuvata käsitteellä hyvinvointitalous.

Palvelujärjestelmässä toimintoja pitää sovittaa yhteen sekä johtaa laajempia yhteistyöverkostoja. Toiminnan johtaminen perustuu monialaiseen vaikuttavuuteen, kuten hyvinvointivaikuttavuuteen. Hyvä mielenterveysjohtaminen tarkastelee myös päihde- ja riippuvuusilmiöitä laajasti ehkäisevän työn sekä hoidon, kuntoutuksen ja haittojen vähentämisen näkökulmasta.

Asiantunteva tiedolla johtaminen ja digitalisaation eri muotojen hyödyntäminen ovat osa hyvää mielenterveysjohtamista. Tietopohjan ja tietovarantojen käytettävyyden kehittäminen ja teknologian aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen parantavat hyvän mielenterveysjohtamisen edellytyksiä.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Strategia antaa suuntaviivat päätöksenteolle sekä toiminnan ja voimavarojen suuntaamiselle. Laaja yhteistyö on tarpeellista sen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ehdotukset linjauksen tavoitteiden saavuttamiseksi

  1. Vahvistetaan mielenterveystyön huomioon ottamista eri hallinnonalojen ja järjestöjen yhteistyörakenteissa, valtioneuvostossa ja valtionhallinnossa, maakunnissa ja kunnissa. Sovitaan yhteistyön johtamiskäytännöistä.
  2. Sovitaan mittareista, indikaattoreista ja työkaluista yhteiskunnallisten päätösten mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi.
  3. Perustetaan vaikuttavan mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän mielenterveystyön työkalujen digitaalinen tietovaranto.
  4. Tehostetaan mielenterveystyön johtamisen ja arvioinnin koulutusta osana johtamisen ja arvioinnin koulutuskokonaisuuksia.
  5. Eri sektoreiden palvelujen kokonaisuutta ja yhteistoiminnallisuutta korostava vastuunjako kirjoitetaan selkeiksi toimintamalleiksi niin, että tarvittavat voimavarat, kustannusvastuut ja kompensaatiomekanismit samalla todetaan. 
  6. Kehitetään tietopohjaa ja tietovarantojen käytettävyyttä niin, että palvelujen todellista tarvetta voitaisiin paremmin arvioida. 
  7. Vaikuttavuus ja sen arviointi ohjaavat palvelujärjestelmän toiminnan kehittämistä ja tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden valintaa.
  8. Strategisen tutkimuksen neuvosto muodostaa ehdotuksen mielenterveysstrategian toimeenpanoa tukevasta tutkimusohjelmasta.
  9. Nyt täytäntöön pantavan mielenterveysstrategian toteutumista seurataan erikseen koottavan mittariston avulla.
Mielenterveys strategian tunniste

Aihealueet

Mielenterveys Johtaminen

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön