Pohjanmaan Tulevaisuuden SoteKeskus

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2023

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2022 yhdistämällä 13 kunnan ja kahden kuntayhtymän terveydenhuollon sekä 12 kunnan sosiaalihuollon yhdeksi organisaatioksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) tuli voimaan 1.1.2023 ja siitä lähtien Pohjanmaan hyvinvointialue on aloittanut toimintansa ja vastaa Pohjanmaan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalvelujen järjestämisetä. 14 kunnan ja 17 järjestäjän yhdistyminen yhdeksi organisaatioksi edellyttää toimintatapojen ja -periaatteiden tarkistamista. Jotta tavoitteet voidaan saavuttaa, on Pohjanmaalla tehty systemaattista tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelmaa (TuSo-ohjelma), jonka kautta luodaan Pohjanmaan hyvinvointialueen tulevaisuutta. Ohjelma on rakennettu sen pohjalta, miten väestö voi ja millä keinoilla pystyään vielä tuottamaan hyvinvointia ja turvallisuutta alueelle. TuSo-ohjelmalla haetaan ratkaisua kasvavan palvelutarpeen taittamiseen, pahenevan henkilöstöpulan hillitsemiseen, henkilöstön kuormittumisen vähentämiseen sekä etsitään palvelujärjestelmää, joka on mahdollinen ylläpitää vähenevällä rahoituksella. 

Pohjanmaan Tulevaisuuden SoteKeskus hankkeen kehittämistyön viitekehyksenä on ollut niin sanottu “bottom up” näkökulma, jossa toiminnan muutosta ajatellaan toteutuvan palvelutuotannon käytännön toimintamalleja kehittämällä. Tämä on kattavasti toteutunut hankeen aikana. Hanke on kehitetty ammattilaisten kanssa, ja heille hyödyksi olevia toimivia toimintamalleja ja ohjeistuksia. Innokylään on julkaistu 26 erilaista tuotantoa mitkä ovat myös implementoitu kokonaan tai osittain. IMS Arter-työkalulla on Pohjanmaan Tulevaisuuden SoteKeskus -hankkeen tuella avattu ja kuvattu monia hyvinvointialueen kehitystyötä tukevia prosesseja. SoteKeskus -hankkeen avulla IMS Arterissa kuvatut prosessit ovat osa tuotantoa tänään tai ovat tuotannon toteutusvaiheessa.  

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Perhekeskuksen kohtaamispaikat on mallinnettu siten, että verkostomainen alueellinen toiminta voi jatkua. Muutamilla verkostoilla on vanhempi-lapsi-ryhmiä sekä vanhempainiltoja, jotka jatkavat toimintaansa. LP-keskustelut on otettu käyttöön neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa sekä oppilashuollossa. Voimaperheissä on tavoitettu n 40 perhettä, jotka ovat päässeet valmennusohjelmaan.

Seniorineuvolan toimintamalli otetaan käyttöön koko Pohjanmaan alueella, ja saavutettavuutta lisätään matalan kynnyksen palveluna. Riskitekijöitä tunnistetaan oikea-aikaisesti joko sähköisen hyvinvointitarkastuksen avulla tai tietyn ikäluokan ryhmätapaamisten avulla tai ammattilaisten tunnistaessa asiakas, joka hyötyy elintapaohjauksesta.

Audit 65+, nikotiiniriippuvuustesti ja BBG-s (rahapelaaminen) on pilotoitu onnistuneesti ja otetaan käyttöön ikääntyneiden päihteiden käytön ja pelaamisen seulontatyökaluna. Digitaalista pelaamista ja rahapelaamista koskeva prosessikuvaus ikäryhmässä lapsista nuoriin aikuisiin on kehitetty yhteistyössä Aluetuki- ja Pelituki-yhteisön kanssa. Se on saatavilla osana prosessikuvausta. Jokaiselle alueelle käynnistetään sekä suomen että ruotsinkielisiä Ninni-vertaistukiryhmiä lapsille ja nuorille (10-24 v.), jotka kohtaavat mielenterveys- ja päihdeongelmia kotona. Jokaisella alueella toimii Ninni-koordinoiva työryhmä, jolla on vastuu Ninni-toiminnan jatkuvuudesta.

Hanke on parantanut maksuttoman ehkäisyn saatavuutta ja jatkuvuutta kaikille alle 25-vuotiaille. Hva:n aluehallitus on tehnyt päätöksen maksuttoman ehkäisyn jatkumisesta, lisäksi sairauden hoitoon käytettävä ehkäisy on maksutonta, alle 25-vuotiaille vuonna 2024. Hanken myötä alle 25-vuotiailla on yhdenvertainen ja taloudellinen vapaus valita ja päättää itselleen sopivin maksuton ehkäisymenetelmä.

“Hyvä vastaanotto” ja “Att leda utveckling för en bättre tillgänglighet” -koulutuksilla koulutukseen osallistuvat sote-keskukset ovat kehittäneet omaa toimintansa moniammatillisemmaksi, hoidon tarpeen arviointi on monipuolistunut ja asiakasohjauksella hoitoon pääsy on nopeutunut.

Saatavuus ja jatkuvuus on varmistettu muun muassa avaamalla seniorilinja yli 65-vuotiaille. Olemme yhtenäistäneet ikääntyneiden palveluohjauksen työmenetelmiä ja prosesseja, mikä tarkoittaa, että ikääntyneet saavat samaa palvelua ja jatkossa samoja palveluja asuinpaikasta riippumatta. Tekemällä yli 65-vuotiaille suunnatun palveluoppaan kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti) olemme tehneet palveluista helpommin lähestyttävää tietoa, ja tekstissä olevat avainsanat helpottavat hyvinvointialueen verkkosivujen käyttöä. 

Suun terveydenhuollon saatavuutta kehitettiin Vaasan suun terveydenhuollossa pilotoimalla Helahoito-toimintamalli, jossa yhdellä käyntikerralla potilaalle tehdään enemmän toimenpiteitä. Lakkautettujen hammashoitoloiden korvaamiseksi pilotoitiin mobiiliyksikkö, pyörillä liikkuva hammashoitola, joka tulee olemaan hyvinvointialueen kuudella paikkakunnalla ja siellä tarkastetaan ja hoidetaan lähinnä koululaisia.

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Liikkuva sairaala vie tutkimukset ja hoidon potilaan kotiin niin, ettei potilaan tarvitse tulla yhteispäivystykseen tai jäädä saamaan hoitoa vuodeosastolle. Levottomassa päivystyksessä iäkkäät ihmiset voivat huonosti, ja tutkimusten mukaan tämä voi pidentää hoitojaksojen kestoa. Liikkuva sairaala helpottaa tätä ongelmaa, kun potilaat voivat välttää päivystyskäynnin.

Aikuisten palveluissa on otettu käyttöön terapianavigaattori, jonka avulla pystytään tunnistamaan tehokkaammin asiakkaan hoidontarve ja pystytään ohjaamaan asiakas ripeästi oikeatasoisen hoidon piiriin. Lieväoireiset asiakkaat pyritään ohjaamana ohjatun omahoito intervention piiriin ja kohtalaisesti oireilevat kognitiiviseen lyhytterapiaan (ent. ELT). Vahvistamalla perustason mielenterveyspalveluita asiakkaat saavat ripeämmin oikea-aikaista ja tasoista hoitoa, jolloin raskaiden palveluiden tarve vähenee. Tällä tavalla myös vaikeasti oireileville lapsille, nuorille ja aikuisille taataan pääsy raskaampiin hoitoihin niitä tarvittaessa. 

Ninni-ohjelma on ennaltaehkäisevä ohjelma, jonka tarkoituksena on tunnistaa lapset ja nuoret, joiden kotona on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaisia aikuisia. Lapset ja nuoret tunnistetaan varhaisessa vaiheessa. Toiminta on myös korjaavaa, joten sitä voidaan käyttää molempiin tarkoituksiin. Ryhmätoiminta soveltuu lapsille ja nuorille, jotka ovat eri vaiheissa läheisriippuvuusprosessia

Ennakoivana ja ehkäisevänä toimintana on aloitettu ehkäisypalveluiden tarjoaminen Vaasassa toimiva Terveysneuvontapiste Tipsin kautta, ruiskuhuumeita käyttävin henkilöiden, ja Vaasan ehkäisyneuvolan kanssa.  

Seniorineuvolan toimintamalli perustuu ennaltaehkäisevään hyte-työhön, jossa asiakkaiden tilanne kartoitetaan ja he tekevät yksilöllisen suunnitelman ja heille annetaan elintapaohjausta Finger mallin mukaan, tarvittaessa ohjataan hvan muihin palveluihin tai kuntien ja järjestöjen palveluihin. Seniorineuvolan toiminnan on suunniteltu olevan matalan kynnyksen toimintaa, jossa annetaan ohjausta ja neuvoja terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Tavoitteena on riskitekijöiden varhainen tunnistaminen

Ikäihmisten terapeuttisen ryhmätoiminnan toimintamallissa korostuvat yhtenäiset toimintatavat ja arviointimenetelmät sekä kriteerit toiminnalle. Ryhmät järjestetään terveyskeskusten fysioterapiatiloissa ja niiden tarkoituksena on asiakkaan omakuntoutumisen tukeminen ja ohjaaminen muiden toimijoiden palveluihin yksilökuntoutusjakson jälkeen.  

Chatbot ohjaa asiakkaita vuorokauden ympäri eri palveluiden piiriin ja antaa asiakasohjausta, miten on toivottua toimia eri tilanteissa esim. hoitoon hakeutuessa. Sähköiset yhteydenottokanavat antavat mahdollisuuden ottaa yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa ajasta ja paikasta riippumatta

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Jokaiselle oppilas- ja opiskeluhuollon ammattilaiselle on tarjottu Motivoiva haastattelu koulutus syksyn aikana. Prosessikuvaus tarjoaa ammatillista tietoa ja käytännön työkaluja, joita voit käyttää omassa klinikassasi päihteiden väärinkäyttöön ja rahapelaamiseen puuttumiseen sekä varhaisessa vaiheessa tapahtuvaan päihteiden väärinkäyttöön tai riippuvuuteen puuttumiseen. Puhumalla asiasta ja käyttämällä oikeita välineitä ehkäistään päihteiden väärinkäyttöä ja riippuvuutta. Oppilaan/opiskelijan mahdollisuus saada apua varhaisemmassa vaiheessa on suurempi, koska henkilökunnalla on käytössään prosessikuvaus, joka tarjoaa heille tietoa siitä, minne ongelmasta kärsivät lapset/nuoret voidaan ohjata tuen ja/tai hoidon piiriin. 

Ehkäisyneuvoloiden henkilökunnan antamaa ehkäisypalvelun laatua on parannettu koulutuksen myötä, kuten jälkitarkastus-, kierukka- ja ehkäisyimplantaatin asetus- koulutuksen avulla sekä seksuaaliterveyttä edistävällä koulutuksella.  Ehkäisypalveluiden prosessikuvaus ja toimintamallit parantavat uusien työntekijöiden laadukkaampaa perehdytystä. 

Prosessitavoitteen toteutumisen osalta voidaan todeta, että työntekijöitä on koulutettu ja IPC-menetelmä on otettu käyttöön ympäri koko hyvinvointialuetta kouluissa ja oppilaitoksissa. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä on tehty hyvinvointialueen lähiesihenkilöiden ja ylimmän johdon kanssa tiiviissä yhteistyössä. Tällä pyritty siihen, että toimijat kokevat menetelmät omikseen ja näkevät sitä kautta hyödyn koko hyvinvointialueella.  

Kirjaamiskattavuuden kehittymisen mittariksi on valittu henkilökunnan hoitotakuun kirjaamisen prosentuaalinen kasvu, jota seurataan myös kansallisesti THL:n laaturaporteissa. Pohjanmaan hyvinvointialueen raporteista selviää, että parhaimmillaan kirjaamiskattavuus on noussut vuoden 2023 tammikuusta – syyskuuhun koko hyvinvointialueella 21 % -24 % ja suurimassa kunnassa Vaasassa 2 % - 15 %.  Osallistumalla kansallisiin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiedon laadun- ja kirjaamisverkostoihin mahdollistetaan tulevaisuudessa kansallisesti vertailukelpoiset saatavuustiedot.

Palveluohjauksessa moniammatillinen työskentely vahvistuu, sillä kuvatuissa prosesseissa korostuu eri osaamisalueiden jatkuva yhteistyö ja asiakkaan asian sujuva siirtyminen oikealle osaamisalueelle ilman, että asiakkaan tarvitsee vaatia tai toimia millään tavalla. Asiakas ja hänen tapauksensa on lähtökohtana, ja ammattilaiset käyttävät osaamistaan sen mukaan, mikä palvelee asiakasta parhaiten. 

Ensihoidon puhelin-HTA tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden saada opastusta ja neuvontaa niin, ettei heidän tarvitse lähteä esimerkiksi yhteispäivystyksen, jos vaiva hoituisi terveyskeskuksessa. Päivystyskäyntejä saadaan vältettyä myös puhelimessa annetuilla hoito-ohjeilla. 

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen

Lapset puheeksi-palvelumallissa on kuvattu sektoreittain, miten sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus sekä oppilashuolto ja opetus toimivat yhteistyössä. Ammattilaiset voivat konsultoida toisiaan perhekeskuksen alueella

Kaikki ikäihmisten kuntoutuspalveluihin liittyvät kehittämistyöt ovat osa Ikäihmisten kuntoutuksen palveluketjua, jonka laatiminen on paraikaa käynnissä Kuntoutuksen toimialueen koordinoimana. Palveluprosessien yhtenäistäminen hyvinvointialueella on käynnissä useissa eri potilasryhmissä ja palveluissa ja tässä työssä myös kuntoutuspalvelut ja kuntoutusohjaus on mukana omalta osaltaan. Ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut ovat suunniteltu moniammatillisissa työryhmissä ja ikäihmisten elintapaohjauksen kehittämiseksi on kartoitettu muiden toimijoiden palveluja ja yhteistyökokouksia on pidetty jokaisen kunnan kanssa. Tavoitteena myös verkostojen luominen Fingeriin liittyen kuntien ja järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. 

Ehkäisypalveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuuden varmistamista on toteutettu työsiirron kautta lääkäriltä terveydenhoitajille ja kätilöille. Palvelujen yhteen toimivuus on nopeuttanut asiakkaan pääsyä ehkäisypalvelun piiriin.  

Psykososiaalisten palveluiden toimijoilla on yhteinen ymmärrys ja käsitys portaittaisesta hoitomallista ja kun hoitopolut eri toimijoiden välillä toimivat niin hyvinvointialueen asiakkaat hyötyvät saaden oikea aikaista ja tasoista hoitoa.  

Monialaisen työskentelyn, toistensa osaamisen kunnioittamisen ja sen selventämisen, miten ja minne ottaa yhteyttä asiakkaan erilaisissa tapauksissa, ansiosta yhteensopivuus eri ammattiryhmien välillä lisääntyy. RAI-kartoituksessa otetaan huomioon monialaisen tiimityön tarve, jotta asiakkaan hoito- ja palvelutarpeet voidaan kartoittaa ja arvioida kattavasti.  Palveluneuvonnassa korostuu tarve kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, joka koostuu so + te -osaamisesta. Tässä on myös tehty malli siitä, miten terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välistä yhteistyötä tulisi vahvistaa. Haasteena on lisätä tietämystä kullakin sektorilla käytettävissä olevasta osaamisesta ja kyetä reagoimaan "laukaiseviin tekijöihin", jotka tekevät toisen osaamisen tarpeelliseksi. Näitä punaisia lippuja tai laukaisevia tekijöitä on hyvin vaikea lausua.

Ennaltaehkäisevänä toimintana, “Hyvä vastaanotto” ja “Att leda utveckling för en bättre tillgänglighet” -koulutuksiin osallistuneet sote-keskukset ja suunterveydenhuolto ovat kehittäneet omaa toimintansa moniammatillisemmaksi ja luoneet toimintamalleja omissa yksiköissään. Hoidon tarpeen arviointi on monipuolistunut ja asiakasohjauksella hoitoon pääsy on nopeutunut. 

Liikkuvan sairaalan yhteistyö päivystyksen, kotisairaalan, (vaativan) kotikuntoutuksen ja kotisairaalan kanssa tarkoituksenmukaistaa ja tehostaa kansalaisten saamaa hoitoa.  Ensihoidon puhelin-HTA voi ohjata puhelun psykiatriselle sairaanhoitajalle tai terveyskeskuksen ajanvaraukseen 

5. Kustannusten nousun hillitseminen

Chatbot ohjaa asiakkaita oikeiden palveluiden piiriin ja omaolo oirearvion avulla asiakkaat voivat tehdä hoidon tarpeen arvion itse.  Asiakkailla on mahdollisuus varata aikoja sähköisesti, mikä vähentää puheluita digitaaliseen asiakaspalvelukeskukseen ja vapauttaa resursseja muuhun työhön. Etävastaanottoja lisäämällä tullaan säästämään matkakustannuksissa ja toimintamallien yhtenäistämisellä selkeytetään myös työnkulkua, joka säästää aikaa. 

Kuntoutukseen ohjautuminen varhaisessa vaiheessa ja kuntoutuspalveluiden painotuksen vahvistaminen perustasolle sekä ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen tukeminen vähentää erityistason palvelujen ja säännöllisten hoivapalveluiden sekä ostopalveluiden tarvetta, mikä hillitsee kustannuksia. 

Seniorineuvolan toimintamalli koko alueelle auttaa kohdentamaan palveluja ennaltaehkäisevästi, ja seniorineuvolassa on kokeiltu elintapaohjauksen toimintamallia, myöhemmin asiakkaita voidaan tunnistaa myös muualla. Tietoa Fingeristä viedään terveysasemien vastaanotoille myös. 

Työtehtäviensiirtäminen lääkäriltä terveydenhoitajalle/kätilölle on mahdollistanut sen, että lääkäri resurssia ja työaikaa vapautunut muihin tehtäviin.  Vaikuttavuutta ja kustannusten nousun hillintää, voi arvioida vasta pidemmällä aikavälillä, miten ehkäisyvalmisteiden maksuttomuus on vaikuttanut ei-toivottujen raskauksien, keskeytysten ja sukupuoliteitse tarttuvien tautien määrään sekä miten paljon kustannuksia on säästynyt, kun oikea-aikainen maksuton ehkäisy on suojannut nuorten hedelmällisyyttä.

 Kattavilla, oikeellisilla ja ajantasaisilla hoitoonpääsy-, sosiaalihuollon saatavuus-, diagnoosi- ja muilla tilastointitiedoilla päättäjille mahdollistetaan ongelmakohtien tiedostaminen. Ongelmakohdat muodostuvat mm. kalliista hoitopalveluista ja palveluiden päällekkäisyyksistä. Ongelmakohtiin voidaan oikealla datalla reagoida ajoissa mm. kohdentamalla resursseja, purkamalla jonoja ja tehostamalla palveluja. Lisäksi saadaan tietoa hyvinvointialueen asukkaiden todellisesta sairastavuudesta ja palveluntarpeesta, ja tietojen perusteella voidaan tehdä oikeita päätöksiä asukkaiden hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä.

Panostamalla ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuntouttaviin toimenpiteisiin ja aktiiviseen itsehoidon tukemiseen, johon palveluneuvojat antavat tietoa ja ohjausta. Tavoitteena on siirtää raskaampien palvelujen ja palveluiden tarvetta lisäämällä tiedottamista ja ohjausta siitä, mikä palauttaa, ehkäisee ja reagoi alemman palvelutason palveluihin. Hyte-sektorin merkitys ja tieto kolmannen sektorin, yksityisen sektorin, yhdistysten, yhteisöjen ja seurakuntien tarjoamista palveluista on koordinoitava joustavalla alustalla. Tämä työ on laaja, mutta välttämätön, ja tarve on tuotu esiin monilla eri foorumeilla. Toimiva yksinkertainen alusta helpottaisi kevyempien palvelujen tarjoamista ja lisäisi vaihtoehtojen mahdollisuuksia. Ikääntyneiden kuntoutuksen tehostaminen sekä kotikuntoutuksena että arkikuntoutuksena tarkoittaa sitä, että ikääntyneet toipuvat nopeammin ja siten vahvistavat toimintakykyään ja vähentävät raskaampien palvelujen tarvetta

Ensihoidon puhelin-HTA vähentää n. 3000-3500 ambulanssille ohjattua ensihoitotehtävää. Tällä voidaan välttää ensihoitoyksiköiden käyttöasteiden nousua, ja siten välttää kalliimpaan työaikamuotoon siirtyminen. 

6. Yhteenveto

Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen yhtenä päätavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan sekä asiakas-lähtöisyyteen, mikä edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa tämä on toteutettu luomalla lukuisia yhteistyöverkostoja ja tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden ja muiden kehityshankkeiden kanssa. Kolmas sektori on ollut tärkeä yhteistyökumppani useissa osahankkeissa koko hankeen ajan. 

Hankkeen tuloksena on mallinnettu ja otettu käyttöön useita varhaista puutumista ja ehkäiseviä toimia tukevia toimintamalleja, joissa myös moniammatillinen yhteistyö on tärkeä tekijä.  Toinen tärkeä tulos on, että monet Tulevaisuuden sopeuttamisohjelmassa 2023-2026 esiin nostetut kehittämiskohteet ovat käynnistyneet Pohjanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Tämä osoittaa, että vuosina 2020-2023 työstetyt kehittämistoimenpiteet ovat olleet erittäin tärkeitä, että ne ovat organisaation strategian mukaisia ja ovat osa-alueita joita organisaation haluaa kehittää edelleen tulevina vuosina. Pohjanmaan tulevaisuuden sotekeskus-hankkeen toimenpiteillä on pystytty vaikuttamaan palvelurakenteen keventämiseen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisuudessaan hanke on pystynyt edistämään toimenpiteillään hyötytavoitteita asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022

Pohjanmaan tulevaisuuden sotekeskus -hanke toteutetaan rinnakkain ja yhteistyössä Pohjanmaan hyvinvointialue kuntayhtymän kanssa, joka aloitti toimintansa vuoden 2022 alusta. Samalla on käynnissä valmistelutyö 1.1.2023 aloittavan, laajennetun hyvinvointialueen muodostamiseksi. Sotekeskus -hankkeen tarkoituksena on tukea Pohjanmaan hyvinvointialueen rakenteellista organisoitumista ja edistää uusien toimintamallien käyttöönottoa kansallisen Soteuudistuksen linjausten ja lainsäädännön mukaisesti.

Sotekeskus -hanke on laajentunut täydennysrahoituspäätöksen jälkeen ja täydennyshaun myötä hankkeen kohderyhmä laajeni kaikkiin ikäryhmiin. Uusina kehittämiskohteina täydennyshaun yhteydessä tuli sosiaali- ja terveyskeskusten vastaanottotoiminta eri osa-alueilla sekä digitaalisten työvälineiden käyttöönoton valmistelu. Pitkällä aikavälillä hankkeen kehittämistoimenpiteiden ajatellaan parantavan palvelujen saatavuutta lisäämällä erilaisten yhteydenottokanavien mahdollisuuksia ja käyttöä. 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Palveluohjauksen toimintamallin kehittäminen on loppusuoralla ja keskitetty asiakaspalvelukeskus on kehitteillä. Asiakaspalvelukeskuksen nykytilannetta ja nykyisiä toimintamalleja on kartoitettu ja kartoitusten myötä on tunnistettu nk. toiminnan pullonkauloja. Ratkaisua haetaan digitaalisen asiakaspalvelukeskuksen ja Sote-keskuksen kautta eri mittaisilla Lean-projekteilla. Tarkoituksena on muuttaa ja yhtenäistää toimintamalleja, jonka myötä tuleva digitalisointi saa hyvän perustan. Tavoitetasona on vähentää asiakkaiden kasvotusten tapahtuvia yhteydenottoja ja lisätä digitaalisten työvälineiden (kuten Omaolo) käyttöä. Tavoitteena on lisäksi vähentää puhelimella tapahtuvien kontaktien määrää.

Perhekeskuksen kohtaamispaikkapilotoinnit ovat alkaneet neljällä eri paikkakunnalla Pohjanmaan alueella. Yhteistyöverkostoissa on suunniteltu ja toteutettu mm. vanhempainiltoja, vertaisryhmätoimintaa sekä perhemessut. Kohtaamispaikkatoiminta edistää lapsiperheiden palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Sähköinen perhekeskuspilotti on alkamassa lokakuussa 2022 ja Lapset puheeksi menetelmäkoulutukset ovat käynnissä koko alueella. Pohjanmaan perhekeskuksen konseptointi aloitetaan työpajoissa lokakuussa 2022.

IPC menetelmän käyttöönotto ja implementointi jatkuu alueella. Ensimmäisestä koulutusryhmästä on valmistunut 10 henkilöä, toista ryhmää koulutetaan parhaillaan ja kolmanteen ryhmään on alkamassa rekrytointi. Lisäksi koulutetaan IPC-menetelmäohjaajia. IPT-N-ryhmässä on 8 koulutettavaa. CoolKids koulutukset ovat alkaneet, näihin osallistuu ammattilaisia lasten- ja nuorisopsykiatriasta. Eri menetelmien avulla parannetaan lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia tukevien palvelujen saatavuutta. Terapiat Etulinjaan -toimintamallin menetelmien käyttöönotto valmistellaan. Aikuisten osalta on menossa etulinjan lyhytterapiakoulutukseen haku, menetelmäohjaajien kouluttaminen sekä terapianavigaattorin ja ohjatun omahoidon koulutettavien kartoitus perustasolle.

Palveluun pääsyn nopeutumisen mittarina voidaan hyödyntää kiireettömään hoitoon pääsyä (T3- luku). Hoidon tarpeen arvioinnin ja jonoon asettamisen prosessien kartoitus on meneillään terveyskeskuksissa. Tietojen tilastointi on kuitenkin kirjavaa, eli tiedot eivät ole tältä osin täysin luotettavia.

Sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanottotoiminnassa mallinnetaan päihde/riippuvuuspalveluihin ohjautumisen prosessit sekä riskikäytön tunnistamisen työvälineet otetaan käyttöön. Elokuussa 2022 aloitettiin kartoitusprosessi, jossa keskitetään riskin/riippuvuuden ja riippuvuussairauden varhaisen tunnistamisen työkalujen käyttöönottoon.

Maksuton ehkäisy -kokeilu alle 25-vuotiaille nuorille on käynnistymässä ja kehittämistyötä tukeva työryhmä on perustettu.

Suunterveydenhuollosta osallistutaan THL:n Hyvä vastaanotto –valmennukseen, jolla tuetaan palveluiden saatavuuden parantamista perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hyvä vastaanotto -valmennus toimintamallin avulla opitaan ymmärtämään ja ohjaamaan palveluiden kysyntää. Alueellinen kartoitustyö on aloitettu ja yritetään löytää keinoja toiminnan tehostamiseksi ja turhan työn karsimiseksi.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Kolmella paikkakunnalla on toteutettu Toimintakyvyn arviointi ikäihmisen kotikuntoutuksessa –kokeilua. Kohderyhmäksi valittiin kotona asuvat ikäihmiset, joilla ei ole säännöllistä kotihoitoa. Kokeilussa testattiin Whodas 2.0 -itsearvioinnin ja RAI HC –osittaisarvioinnin käyttökelpoisuutta kotikuntoutuksessa. Kokeilun tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään täydentämään nykyistä toimintamallia. Etäohjausta kotikuntoutuksessa testataan Alvar-palvelussa käytetyllä järjestelmällä ja laitteistolla. Tavoitteena on luoda kotikuntoutuksen hybridimalli, joka koostuu sovitusti lähi- ja etäkäynneistä. Kuntoutuksen etäpalveluilla on jatkossa tarkoitus sujuvoittaa kuntoutuksen toteuttamista kaikissa ikäryhmissä, parantaa konsultaatioita ammattilaisten kesken ja näin vahvistaa osaamista ja moniammatillista yhteistyötä.

Pohjanmaan alueella on menossa myös ikäihmisten elintapaohjauksen kokeilu, jossa kokeillaan Finger-toimintamallin riskimittaria riskihenkilöiden tavoittamiseksi. Asiakkaat saavat monipuolista elintapaohjausta yksilöllisesti ja ryhmässä. Asiakkaat kutsutaan seurantakäynnille, jolloin on tarkoitus tutkia intervention vaikutuksia pienellä otoksella. Tavoite on toimintamallin kokeilu asiakas –ja henkilöstönäkökulmasta, sekä asiakkaiden palveluun ohjautumisen arviointi. Pyritään löytämään ne palveluohjauksen asiakkaat, jotka hyötyvät ennaltaehkäisevistä interventioista. Ikäneuvolatoiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen on aloitettu alueella. Toiminnan painotuksen siirtyminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön voisi auttaa vähentämään raskaampien palvelujen tarvetta ja edistää hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä kotona asumista pidempään.  

Perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikat edistävät lapsiperheiden ennaltaehkäisevää työtä. Lisäksi Lapset puheeksi -menetelmäosaamista on lisätty alueella ja Voimaperheet interventio alkaa marraskuussa 2022.

Hankkeen kehittämistyössä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita ja heidän osaamistaan eri työryhmissä ja hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa. Myös järjestöedustajia on ollut eri tavoin mukana kehittämistyössä. Kokonaiskoordinointi kolmannen sektorin ja hyvinvointialueen yhteistyömallin luomiseksi on alkanut. Yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tavoitteena koota tietopankki kolmannen sektorin matalan kynnyksen toiminnasta, fyysisistä kohtaamispaikoista ja verkkopalveluista sekä siitä, mistä löytää tietoa esim. päihdekäyttäjien omaisten tuesta Pohjanmaan alueella.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Palvelun laatu ja vaikuttavuus paranee kun, hankkeessa kehitettävät toimintamallit ja prosessit ovat määritelty, seuranta ja arviointi on systemaattista sekä tiedon hyödyntäminen johtamisessa on lisääntynyt. Lisäksi asiakastyytyväisyys lisääntyy, kun vastataan asiakkaiden palvelutarpeisiin tarkoituksenmukaisesti ja kun palvelut ovat toimivat ja kaksikieliset.

Tiedolla johtamisen kokonaisuutta on edistetty määrittelemällä seurantaindikaattoreita, jotka hyödyttävät sote-palvelujen vaikuttavuuden todentamista hankkeeseen valikoituja painopistealueita laajemmin.

Ottamalla käyttöön standardoituja mittaristoja ja tehostamalla RAI MAPLe -mittariston hyödyntämistä tilannearvioinnissa, asiakkaita voidaan ohjata tehokkaammin tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Osana palveluohjauksen kokonaiskehitystä organisaation tukipalveluiden, kotihoidon ja asumisen palvelukriteerit on päivitetty yhteistyössä organisaation edustajien kanssa. Tärkeä osa palveluohjauksen kehitystä on tunnistaa asiakkaiden tarpeet varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan tukea heidän toimintakykyään ja viivästyttää kotihoidon ja palveluasumisen tarvetta.

Asiakastyytyväisyyden arviointia toteutetaan eri tasoisin asiakaskyselyin hankkeen aikana ja hankkeen lopussa. IPC:n webropol seurantalomake on implementoitu ja käytössä. Lomakkeen avulla on mitattu vaikuttavuutta. Lapset puheeksi-seurantalomakkeet on laadittu sekä ammattilaisille että asiakkaille. Niillä mitataan menetelmän käyttöönottoa: Lapset puheeksi-keskustelujen määrä, neuvonpitojen määrä sekä laaditut lähetteet jatkotoimenpiteisiin. Lomakkeiden avulla saadaan myös arvokasta palautetta asiakkailta.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Yhteistyössä VAMK:n ja Novian kanssa talvella 2021-2022 järjestetty kolmeosainen seminaarisarja “Monialainen yhteistoiminta Pohjanmaan hyvinvointialueella” antoi johto- ja esihenkilöille näkökulmia ja valmiuksia monialaisen yhteistoiminnan kehittämiseen. Puhujina toimi tutkimustiedon, kokemustiedon ja johtamisen asiantuntijoita.

Digitaaliseen asiakaspalvelukeskukseen on kehitetty alustava toimintamalli ja aloitettu moniammatillisen mallin kehittäminen.

Perhekeskuksessa pilotoidaan monialaista verkostotyötä kohtaamispaikkapiloteissa. Verkostot suunnittelevat yhdessä vertaistoimintaa. Lisäksi verkostoja on koottu yhteen perhekeskuksen virtuaalisissa kahvitilaisuuksissa, joiden tavoitteena on tuoda tietoa perhekeskuksesta koko alueelle.

Sotekeskuksen vastaanottotoiminnassa suunnitellaan moniammatillisen tiimityömallin pilotointia. Mallin tarkoituksena on mahdollistaa sujuvat konsultaatiot ammattilaisten välillä niin, että asiakas saa oikean hoidon tai palvelun ensikontaktilla. Moniammatillinen tiimityö edistää asiakaslähtöistä toimintaa ja kohdentaa tiimin asiantuntijuuden asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja asiakkaan hyödyksi.

Suunterveydenhuollon Hygga flow -toimintamallin avulla pyritään saamaan asiakkaille moniammatillisen tiimin palvelut joustavasti. Mallin jalkauttaminen on alkanut ja käyttöönottoa tukeva työryhmä on perustettu. Aikataulu mallin käyttöönotolle potilastyössä on vuoden vaihde 2022/2023.

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteet: Palveluiden saatavuus paranee, kun palveluohjauksen ja perhekeskuksen sote integroituneet toimintamallit on otettu käyttöön. IPC menetelmän käyttöönotto edistää nuorten palvelujen saatavuutta lievän masennuksen hoidossa. Monialaisen tiimityön toimintamallin käyttöönotto kohdentaa palvelut oikea-aikaisesti. Tarveperustaisen segmentoinnin (RAI) avulla vastataan tarkoituksenmukaisesti asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Sähköistä asiointia lisäämällä parannetaan myös palvelujen saatavuutta.

Hankkeen toteutus: Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli on mallinnettu. Rakenneuudistushankkeen kanssa on pilotoitu PATA-palvelukatalogin käyttöä. RAI/MAPLe asiakastarvesegmenttejä liitetään osaksi asiakas- ja palveluohjausprosessia. IPC menetelmän käyttöönotto on aloitettu yläkouluissa (n=5). Sitä on tuettu ja kokemuksia on kerätty. Erva alueen koordinointimallia rakennetaan yhteistyössä TYKS koordinaattorin kanssa. Lapset puheeksi- koulutukset ovat alkamassa. Kansallinen sähköinen perhekeskustyöskentely jatkuu.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hankkeen tavoitteet: Palveluiden ennaltaehkäisevä näkökulma vahvistuu, kun asiakkaan tarpeisiin perustuvan segmentoinnin avulla pyritään löytämään ne palveluohjauksen asiakkaat (ikäihmiset), jotka hyötyvät ennaltaehkäisevistä interventioista. Ennaltaehkäisevien palveluiden määrä kasvaa, kun otetaan käyttöön palveluohjauksen ennaltaehkäisevät interventiot kuten elintapaohjaus tai kotikuntoutus. Perhekeskuksen kohtaamispaikka toimintamalli lisää matalan kynnyksen palvelutarjontaa.

Hankkeen toteutus: Elintapaohjauksen ja kotikuntoutuksen toimintamallit ovat mallinnusvaiheessa ja pilotointikohteiden suunnittelu on aloitettu. Vaikuttavuustunnuslukuja työstetään. Perhekeskuksen kohtaamispaikka -toimintamallia työstetään.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteet: Palvelun laatu ja vaikuttavuus paranee kun, palveluohjauksen ja perhekeskuksen prosessit ovat määritelty, seuranta ja arviointi on systemaattista sekä tiedon hyödyntäminen johtamisessa on lisääntynyt. Lisäksi asiakastyytyväisyys on parantunut ja palvelut ovat kaksikieliset.

Hankkeen toteutus: Hankkeessa työstetään prosesseja ja tietojohtamisen tunnuslukuja yhteistyössä rakenneuudistus hankkeen kanssa. Asiakastyytyväisyyttä ja sen muutosta ei ole tässä vaiheessa mahdollista hankkeessa mitata, kun hankkeen interventioita ei ole vielä toteutettu. Palveluiden laadun kehittäminen (sisältää myös kaksikieliset palvelut), on erillinen teema-alue Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymävalmistelussa. Hanke etenee ajallisesti ja yhteistyössä kuntayhtymävalmistelun kanssa.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Hankkeen tavoitteet: Asiakkaat, joilla on monialaisia palvelutarpeita, hyötyvät palvelukokonaisuuksien koordinoinnista ja yhteyshenkilöstä. Moniammatillinen tiimityö selkeyttää ammattiryhmien välisiä rooleja ja työprosesseja sekä vähentää päällekkäisyyksiä ja hukkaa.

Hankkeen toteutus: Monialaisen tiimityön toimintamalli on hahmottumisen vaiheessa. Yhteistyössä alueen ammattikorkeakoulujen kanssa järjestetään seminaarisarja, jonka tarkoituksena on lisätä hyvinvointialueen johto- ja esihenkilöiden valmiuksia ottaa käyttöön monialainen yhteistyö ja tiimityön toimintamalli.

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteet: Palveluiden saatavuus paranee, kun palveluohjauksen ja perhekeskuksen sote integroituneet toimintamallit on otettu käyttöön. IPC menetelmän käyttöönotto edistää nuorten palvelujen saatavuutta lievän masennuksen hoidossa. Moniammatillisen/monialaisen tiimityön käyttöönotto kohdentaa palvelut oikea-aikaisesti. Tarveperustaisen segmentoinnin (RAI) avulla vastataan tarkoituksenmukaisesti asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Sähköistä asiointia lisäämällä (yhteistyö rakenneuudistus hankkeen kanssa) parannetaan myös palvelujen saatavuutta.

Hankkeen toteutus: Rakenneuudistushankkeen PATA asiakasohjausprosessien ja Sotekeskus hankkeen palveluohjauksen prosessien rajapinnat ovat selkiytymässä kuten myös laajan palvelutarpeen arvioinnin prosessi. Asiakastarve segmentit ovat rakentumassa. Pohjanmaan IPC menetelmäkoulutus on aloitettu (12 ammattilaista, yläkoulu) ja alueellista IPC verkostoa työstetään.

Perhekeskuksen kohtaamispaikka -toimintamalli on vasta hahmottumisen tasolla. Kansallisia linjauksia (toimintamalli ja sähköinen perhekeskus) hyödynnetään Pohjanmaan perhekeskuksen rakentamisessa. Mallin konkreettinen rakentaminen edellyttää lisää vuoropuhelua mm. Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymävalmistelun kanssa.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hankkeen tavoitteet: Palveluiden ennaltaehkäisevä näkökulma vahvistuu, kun asiakkaan tarpeisiin perustuvan segmentoinnin avulla pyritään löytämään ne palveluohjauksen asiakkaat (ikäihmiset), jotka hyötyvät ennaltaehkäisevistä interventioista. Ennaltaehkäisevien palveluiden määrä kasvaa, kun otetaan käyttöön palveluohjauksen ennaltaehkäisevät interventiot kuten elintapaohjaus tai kotikuntoutus.

Hankkeen toteutus: Tarveperustaista segmentointiprosessia työstetään parhaillaan. Pilottikohteena hyödynnetään erityisesti Pietarsaaren alueen sosiaali- ja terveysviraston RAI tietoa. Palveluohjauksen yhteyteen ollaan kokoamassa näyttöön perustuvan tiedon pohjalta elintapaohjauksen toimintamallia. Malli saadaan pilotointikuntoon syksyllä 2021.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteet: Palvelun laatu ja vaikuttavuus paranee kun, palveluohjauksen ja perhekeskuksen prosessit ovat määritelty, seuranta ja arviointi on systemaattista sekä tiedon hyödyntäminen johtamisessa on lisääntynyt. Lisäksi asiakastyytyväisyys on parantunut ja palvelut ovat kaksikieliset.

Hankkeen toteutus: Hankkeessa työstetään palveluohjauksen ja perhekeskuksen prosesseja. Tietojohtamisen tunnuslukuja määritellään yhteistyössä rakenneuudistus hankkeen kanssa (osa-alue 2). Asiakastyytyväisyyttä ja sen muutosta ei ole tässä vaiheessa mahdollista hankkeessa mitata, koska hankkeen interventioita ei ole vielä toteutettu. Palveluiden laadun kehittäminen (sisältää myös kaksikieliset palvelut), on erillinen teema-alue Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymä valmistelussa. Hanke etenee tämän suhteen ajallisesti ja yhteistyössä kuntayhtymävalmistelun kanssa.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Hankkeen tavoitteet: Asiakkaat, joilla on monialaisia palvelutarpeita, hyötyvät palvelukokonaisuuksien koordinoinnista ja yhteyshenkilöstä. Moniammatillinen tiimityö selkeyttää ammattiryhmien välisiä rooleja ja työprosesseja sekä vähentää päällekkäisyyksiä ja hukkaa.

Hankkeen toteutus: Tiimityön toimintamalli on sisällöllisesti vasta hahmottumisen vaiheessa. Mallin viitekehys rakentuu näyttöön perustuvan tiedon pohjalta yhteistyössä alueen ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten kanssa.

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Tiivistelmä

Pohjanmaan Tulevaisuuden Sotekeskus hankkeen lähtötilanteen arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa Pohjanmaan alueen kuntien valmiudesta ottaa käyttöön palveluohjauksen ja perhekeskuksen toimintamallit. Koska osana Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän (HYKY) valmistelutyötä määritellään mm. alueen palvelujen saatavuusindikaattoreita, on tässä lähtötilannearvioinnissa kuvattu kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtavien virkamiesten näkemyksiä nykytilanteesta.

Sotekeskus hankkeen kohderyhminä ovat ikäihmiset, lapset, perheet ja nuoret. Hankkeen kehittämistoimenpiteiden ajatellaan parantavan edellä mainittujen ryhmien palvelujen saatavuutta ja erilaisten yhteydenottokanavien käyttöä. Hankeinterventioiden avulla pyritään siihen, että ennaltaehkäisevien palvelujen monimuotoisuus ja määrää lisääntyy sekä ennakointi paranee. Moniammatillisen tiimityön systemaattinen käyttöönotto vähentää asiakkaiden ”pallottelua”. Laatutyöskentely ja vaikuttavuuden seuranta/arviointi kehittyy hankkeen aikana esim. systemaattisen oma-arvioinnin avulla. Kustannusten nousua on mahdollista hillitä, kun palvelut kohdentuvat paremmin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

Lähtötilannearvioinnin tulosten perusteella voidaan todeta mm. seuraavia asioita:

• etäpalvelut ja sähköinen ajanvaraus ovat kunnissa käytössä jossain määrin. Alueella on kiinnostusta kehittää digitalisia palveluita.
• ikäihmisten palveluprosessit ovat kunnissa määritelty
• työvälineitä monialaista palvelua/hoitoa tarvitsevien asiakkaiden tunnistamiseen ei ole kattavasti käytössä. Moniammatillinen toimintamalli on käytössä.
• perhekeskustoimintamallin kehittämistyössä koettiin tärkeänä ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen ja myös sen, että eri toimijat ovat saatavilla samassa pisteessä sisältäen myös kolmannen sektorin toimijat
• RAI työväline on käytössä ikäihmisten palveluissa. Sitä käytetään asiakastarpeiden tunnistamisessa. Lean menetelmä on myös osittain käytössä.
• yhteistyö kolmannen sektorin kanssa koettiin tärkeänä mutta systemaattisia toimintamalleja yhteistyökuvioiden rakentamiseen on vielä vähän
• kokemusasiantuntijoita hyödynnetään vähäisessä määrin alueella
• erilaisten tietojärjestelmien suuri määrä alueella vaikeuttaa tiedonkulkua organisaatioiden välillä

Tulosten mukaan Pohjanmaan palvelutarjonta ja työmenetelmät näyttävät hajanaisilta. Hajanaisuus vaikeuttaa palvelukokonaisuuksien koordinointia sekä perustason palvelujen yhteensovittamista. Tulos on yhteneväinen Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) raportin (5/2020) tulosten kanssa. Näyttää siltä, että alueella on vahva tahto vahvistaa sote-palveluita ja niiden toimintaa kokonaisuutena. Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän valmisteluun liittyvät toiveet kohdistuvat siihen, että turvataan yhtenäiset ja tasa-arvoiset palvelun alueen kaikille asukkaille.