Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Pohjanmaa: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Pohjanmaan Tulevaisuuden Sote-keskushankkeen hallinnoija on Vaasan sairaanhoitopiiri (VSHP). Osatoteuttajina ovat maakunnan kunnat.

Kehittämistyössä edistetään integraatiota ja sote professioiden välistä yhteistyötä yli organisaatio- ja sektorirajojen. Perustason palveluohjauksen ja perhekeskuksen henkilöstöä ja johtoa osallistetaan toimintamallien kehittämistyöhön ja sitoutetaan muutosprosessin. TYKS ervatason yhteistyötä tehdään nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä rakenneuudistus hankkeen kanssa.

Hankkeen keskeiset sidosryhmät (kunnat, erikoissairaanhoidon yksiköt, kolmannen sektorin edustajat, yksityiset palveluntuottajat, osaamiskeskukset, oppilaitokset sekä asiakasryhmät) osallistetaan hankkeeseen mm. verkostotyön, projektiryhmien ja ohjausryhmän kautta. Asiantuntijapalvelua hankitaan tarpeen mukaisesti osaamisen kehittämiseksi.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

30.09.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjanmaan väestö on maan terveimpää. Terveyspalvelujen järjestämisessä painottuu perusterveydenhuolto kuitenkin maan keskitasoa enemmän, myös sosiaalipalvelujen järjestämisessä ympärivuorokautisen palvelujen osuus on hieman keskimääräistä suurempi. Toisaalta palvelujen saatavuus ja toimintakäytännöt vaihtelevat kuntien välillä. Mielenterveyspalveluihin pääsy on haasteellista. Päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa ovat lisääntyneet.

Vshp:n alueen kunnat osallistuvat Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän (HYKY) valmistelutyöhön. Pohjanmaan hyvinvointialueen perussopimus astuu voimaan 2021. Kuntayhtymä aloittaa palvelutuotannon 1.1.2022.

Edellä mainitun lisäksi on Pohjanmaalla/Vaasan sairaanhoitopiirissä menossa laajoja Sote integraatiota tukevia hankkeita (AsterBotnia ja sairaalan H talon rakentaminen). Pohjanmaan Sote-keskus hankkeen tarkoituksena on osana tätä laajaa kehittämisen kokonaisuutta ottaa käyttöön Sote-keskukseen sote integroituneet palveluohjauksen ja perhekeskuksen toimintamallit moniammatillisine tiimitöineen ja näyttöön perustuvine työmenetelmineen. Digitaalisten työvälineiden käyttöönotto tapahtuu yhteistyössä Pohjanmaan rakenneuudistus hankkeen kanssa. TYKS Erva tason yhteistyötä tehdään nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseksi.

Kehittämistyön viitekehityksenä on ns. ”bottom up” näkökulma, jossa toiminnan muutos ajatellaan toteutuvan palvelutuotannon käytännön toimintamalleja kehittämällä. Lähtökohtana on myös se, että digitaalisten työvälineiden ja teknologiaratkaisujen käyttöönotto edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa.

Päämäärä ja päätavoite

Sote-keskus hankkeen kohderyhminä ovat ikäihmiset, lapset, perheet ja nuoret. Ottaen huomioon Vshp:n alueen melko suuri maahanmuuttajaväestön osuus, maahanmuuttajaryhmät huomioidaan eri ikäsegmenttien palvelujen kehittämistyössä. Valitut ikäryhmät hyötyvät erityisesti hankkeessa pilotoitavista ennaltaehkäisevistä palveluista ja etäpalveluista, joita Vshp:n alueella on tällä hetkellä vielä vähän käytössä.  

Sote-keskus hankkeen keskeiset hyötytavoitteet liittyvät palvelujen saatavuuden parantumiseen, ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistumiseen ja ennaltaehkäisevien palvelutuotteiden valikoimien laajentumiseen esim. kotikuntoutus, elintapaohjaus, LP keskustelu ja neuvonpito sekä voimaperheet interventio. Moniammatillisen/monialaisen tiimityön toimintamallin käyttöönotto kohdentaa palvelut tarveharkintaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tästä hyötyvät erityisesti monialaista palvelua tarvitsevat.

Perustason palveluiden laatu paranee, kun palveluohjauksen ja perhekeskuksen so + te prosessit määritellään ja palvelun vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan tietojohtamisen tunnusluvuin. Palvelut tuotetaan kaksikielisesti.

Aluetason palveluiden saatavuus paranee, kun palveluohjauksen yhteinen sote-toimintamalli otetaan käyttöön alueella. Digitaalisten työvälineiden käyttöönotto yhteistyössä rakenneuudistus hankkeen kanssa parantaa myös palveluiden saatavuutta ja laajentaa asiakkaiden mahdollisuuksia käyttää erilaisia työvälineitä mm. yhteydenottoon ja omahoitoon.  

Hankkeessa kehitettävät asiakassegmentit tuovat kansallisesti uutta näkökulmaa palveluohjaukseen. Digitaaliset toimintamallit ovat suoraan käytettävissä muilla kaksikielisillä alueilla Suomessa.

Tiedolla johtamisen avulla palveluiden kustannusvaikuttavuus paranee. Palveluohjauksen tuotannonohjausjärjestelmän pilotoinnilla saadaan so + te asiakasohjautuminen näkyväksi ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

1) Mallinnettu, digitaalinen ja kaksikielinen sekä soteintegroitu palveluohjauksen toimintamalli ja työvälineet: Malli on aluetasolla käyttöönotettavissa kaikissa ikäryhmissä hankkeen lopussa.

- sote palveluohjauksen prosessit käytössä

- asiakassegmentoinnin avulla tunnistetaan asiakkaiden palvelutarpeet paremmin -> Hukka vähenee ja asiakkaan pallottelu vähenee

- ennaltaehkäisevien interventioiden vaikutukset on tunnistettu ja asiakasohjaus on systemaattista

- tuotannonohjausjärjestelmän pilotointi on tehty palveluohjauksen etulinjassa sekä koottu tietoa johtamiselle ikäihmisten ja lape ryhmän palvelukokonaisuuksista (yhteistyö rakenneuudistus)

- palvelujen saatavuus on parantunut, päivystyskäyntien määrä vähentynyt

2) Mallinnettu alueellinen ja digitaalinen soteintegroitu perhekeskustoimintamalli on luotu

- perhekeskuksen sisältö ja prosessit on määritelty

- kohtaamispaikkamalli on mallinnettu yhteistyössä järjestöjen, kuntien ja sidosryhmien kanssa

- varhaisen tuen menetelmät ovat käytössä ja asiakkaiden tarpeet tunnistetaan 

- digitaaliset työvälineet yhteydenottoon ovat käytössä -> asiakastyytyväisyys on parantunut

3) IPC menetelmän on käyttöönotettu/pilotoitu ja koordinointimalli on luotu TYKS erva alueelle perustason palveluille

- menetelmäkoulutus on toteutettu -> nuorten tarpeisiin vastataan tarkoituksenmukaisemmin ja näiden tunnistaminen on systemaattisempaa jatkossa

4) Moniammatillinen ja monialainen tiimityön toimintamalli on käytössä palveluohjauksessa ja perhekeskuksessa

-> asiakkaiden pallottelu on vähentynyt ja henkilöstön integraatio osaaminen ja yhteistyö parantanut

5) Osaaminen, kehittäminen ja käytännöntutkimus Sotekeskuksessa – toimintamalli on luotu

- toiminnan vaikutusten arviointi on systemaattisempaa ja näkyvämpää

-> asiakasohjaus on systemaattisempaa, asiakkaan tarpeeseen perustuva ja sote integroitunut

 

 

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön