Pohjois-Savon rakenneuudistus -valmistelu
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
POSOTE20 -hankkeen SOTE-rakenneuudistus koostuu neljästä osa-alueesta:
OSA-ALUE 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
OSA-ALUE 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen
OSA-ALUE 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla
OSA-ALUE 4: Yhteistyötasoinen tai muu maakuntien yhteinen kehittäminen
Osa-alueessa 1 valmistelun tavoitteena on mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirto alueen kunnilta maakunnalle. Hankekoordinaation ja -hallinnon tehtävänä on tukea suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ohjaamalla ja koordinoimalla niiden suunnittelua, valmistelua, toteutusta sekä hallinnointia. Tähän kuuluu myös valmistelutyön etenemisen turvaaminen asetettujen aikataulujen ja suunnitelmien mukaisesti, kehitystoimintaan kohdistettujen resurssien tehokkaan käytön seuranta sekä alueellisen yhteistyön sujuvuuden tukeminen huomioiden paikalliset tarpeet.
Osa-alueessa 2 kokonaisvaltainen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon maakunnan erityispiirteet, alueen haasteet ja järjestämisen suunnitelmat huomioiden on yksi johtamisen ja ohjauksen kehittämisen osa-alueen pääasiallisista tavoitteista. Keskeinen vaikuttavuusperusteisen toiminnan tavoitteiden toteutumista edistävä tavoite on tiedolla johtamisen mahdollistaminen ja sen nostaminen keskeiseksi toimintatavaksi. Osana tätä tavoitetta on myös kaikkia toimialoja koskeva tavoite saada kokonaisvaltainen sote-tieto yhteen muotoon.
Osa-alueessa 3 Pohjois-Savon maakunta tavoittelee rakenneuudistuksella kokonaisvaltaista muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen alueellaan. Nykyinen palvelurakenne on liian raskas vastaamaan väestön ikääntymisen myötä tulevaisuudessa lisääntyvään kysyntään. Toiminnan uudistamisella ja digitalisoinnilla pyritään tuottamaan aineettomia, henkilöön ja paikkaan sitomattomia palveluita koko maakunnan alueella.
Osa-alueessa 4 Pohjois-Savon maakunta tavoittelee rakenneuudistuksella maakuntarajat ylittävän lasten, nuorten ja perheiden (LaNuPe) osaamis- ja tukikeskuksen (OT-keskus) -konseptin määrittelyä ja pilotointia. OT-keskusta valmistellaan Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöalueen laajuisena ja kehitystyössä on mukana neljä maakuntaa. Pohjois-Savon lisäksi kehittämiseen osallistuvat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.
Keskeiset hyödyt:
Rakenneuudistuksen tehtävä on mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirto kunnilta maakunnalla sekä käynnistää maakunnallinen kehitystyö palveluiden asiakaslähtöisyyden, yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi sekä palveluiden toteuttamiseksi taloudellisesti kestävällä tavalla koko maakunnan alueella. Tähän kuuluu tarvittavien maakunnallisten rakenteiden ja johtamismallien valmistelu sekä kuntia tukeminen niiden tehtävien täytäntöön panossa, joita niiltä vaaditaan järjestämisvastuun siirron toteuttamiseksi. Tulevissa SOTE-maakunnissa sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyy yhden rahoituksen ja yhden johdon alaisuusteen, mahdollistaen sote-uudistukselle asetettujen kansallisten tavoitteiden toteutumisen.
Asiakaslähtöisten, yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden lähtökohtana on johtamisen ja toimintamallien kehittäminen sekä näitä tukevien työkalujen tuominen osaksi organisaation toimintaa. Valmisteltavat tietojohtamisen kyvykkyydet mahdollistavat asiakkaiden palvelutarpeen paremman ymmärtämisen maakunnan alueella, toiminnan vaikuttavuuden seuraamisen ja jatkuvan kehittämisen. Näiden toteuttamiseksi on valmisteltu toimenpiteet mm. johtamisen kehittämiseksi, järjestäjän tietojohtamisen mahdollistamiseksi ja digitaalisten henkilöön ja paikkaan sitomattomien palveluiden käytön laajentamiseksi koko maakunnan alueella. Digitalisaation hyödyntäminen on keskeinen osa maakunnan palveluiden kehitystä. Määritellyissä toimenpiteissä hyödynnetään kansallisia hankkeita ja hyväksi todettuja toimintamalleja, kuten SOTE-tietopaketteja, VIRTA-hanketta, Oma-oloa, sekä Kanta-palveluita.
Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021
Pohjois-Savon (ml. Joroinen) nykyiset sote-järjestäjät, Pohjois-Savon järjestötoimijat, Pääsopijajärjestöt, Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Pohjois-Savon liitto osallistaen asiakkaat ja henkilöstö valmisteluun.
Päämäärä ja tavoitteet
Pohjois-Savon maakunta koostuu 18 kunnasta, joiden lähtötilanteet vaihtelevat merkittävästi uudistusta kohti mentäessä. Hankkeen aikana Pohjois-Savon maakuntaan liittyy Joroinen, joka lisää alueen monimuotoisuutta entisestään. Kokonaisuutena maakunnassa sairastetaan muuta maata enemmän, ikääntyneiden määrä kasvaa väestön kokonaismäärän samalla laskiessa, ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on maan suurimpia. Alueen väestön palvelutarve on 17 % maan keskiarvoa suurempi, joka johtaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon maan keskitasoa runsaampaan käyttöön. Alueelliset erot näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saavutettavuudessa ja saatavuudessa, mutta myös väestön sairastavuudessa ja ikärakenteessa. Tämä johtaa alueelliseen eriarvoisuuteen. Erityisen huolestuttava on lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tilanne. Matalan kynnyksen palveluiden huono saatavuus on johtanut raskaampien palvelujen runsaaseen käyttöön. Hanke pyrkii poistamaan eriarvoisuutta parantamalla saavutettavuutta ja saatavuutta koko maakunnassa eri keinoin.
Maakunnan alueella on merkittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon raskaiden palveluiden käyttöä. Maakunnan alueella sosiaali- ja terveystoimen kustannukset asukasta kohden ovat maan keskiarvon yläpuolella. Toisaalta tarvevakioinnin jälkeen Pohjois-Savo asettuu hieman keskiarvon alapuolelle. Reaalikustannusten kasvun odotetaan kohdistuvan pääosin ikääntyneiden palveluihin ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoon. Kustannusten kasvua pyritään pienentämään siirtämällä painopistettä ennaltaehkäisyyn palveluneuvonnalla ja omahoidon työkalujen systemaattisella kehittämisellä maakunnan tarpeita vastaaviksi. Rakenneuudistus tavoittelee palvelukäytön optimoinnilla konkreettisia säästöjä esimerkiksi asumispalveluissa ja kiireettömässä hoidossa.
THL:n arviointiraportissa todetaan erityisvastuualueella olevan käytössä lukuisia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Rakenneuudistuksen puitteissa ei tehdä lopullisia investointeja uusiin järjestelmiin, mutta toimintamallien suunnittelussa lähdetään liikkeelle harmonisoidusta arkkitehtuurista maakunnan alueella. Hankkeen puitteissa tehtävä järjestelmähankintojen valmistelu tähtää yhtenäisiin ratkaisuihin, jotka vähentävät järjestelmäkentän monimuotoisuutta.
POSOTE20 -hankkeen SOTE-rakenneuudistus koostuu neljästä osa-alueesta:
OSA-ALUE 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
OSA-ALUE 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen
OSA-ALUE 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla
OSA-ALUE 4: Yhteistyötasoinen tai muu maakuntien yhteinen kehittäminen
Osa-alueessa 1 valmistelun tavoitteena on mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirto alueen kunnilta maakunnalle. Hankekoordinaation ja -hallinnon tehtävänä on tukea suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ohjaamalla ja koordinoimalla niiden suunnittelua, valmistelua, toteutusta sekä hallinnointia. Tähän kuuluu myös valmistelutyön etenemisen turvaaminen asetettujen aikataulujen ja suunnitelmien mukaisesti, kehitystoimintaan kohdistettujen resurssien tehokkaan käytön seuranta sekä alueellisen yhteistyön sujuvuuden tukeminen huomioiden paikalliset tarpeet.
Osa-alueessa 2 kokonaisvaltainen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon maakunnan erityispiirteet, alueen haasteet ja järjestämisen suunnitelmat huomioiden on yksi johtamisen ja ohjauksen kehittämisen osa-alueen pääasiallisista tavoitteista. Keskeinen vaikuttavuusperusteisen toiminnan tavoitteiden toteutumista edistävä tavoite on tiedolla johtamisen mahdollistaminen ja sen nostaminen keskeiseksi toimintatavaksi. Osana tätä tavoitetta on myös kaikkia toimialoja koskeva tavoite saada kokonaisvaltainen sote-tieto yhteen muotoon.
Osa-alueessa 3 Pohjois-Savon maakunta tavoittelee rakenneuudistuksella kokonaisvaltaista muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen alueellaan. Nykyinen palvelurakenne on liian raskas vastaamaan väestön ikääntymisen myötä tulevaisuudessa lisääntyvään kysyntään. Toiminnan uudistamisella ja digitalisoinnilla pyritään tuottamaan aineettomia, henkilöön ja paikkaan sitomattomia palveluita koko maakunnan alueella.
Osa-alueessa 4 Pohjois-Savon maakunta tavoittelee rakenneuudistuksella maakuntarajat ylittävän lasten, nuorten ja perheiden (LaNuPe) osaamis- ja tukikeskuksen (OT-keskus) -konseptin määrittelyä ja pilotointia. OT-keskusta valmistellaan Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöalueen laajuisena ja kehitystyössä on mukana neljä maakuntaa. Pohjois-Savon lisäksi kehittämiseen osallistuvat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.
Osa-alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
Johtamis- ja päätöksentekomalli uudistuksen vapaaehtoiseen valmisteluun ja olemassa olevan maakunnalliseen palveluiden järjestämiseen liittyvän materiaalin päivitys vastaamaan nykytilannetta. Aktiivinen viestintä valmistelun tueksi (ennen HE).
Rakenneuudistuksen tehtävä on mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirto kunnilta maakunnalla sekä käynnistää maakunnallinen kehitystyö palveluiden asiakaslähtöisyyden, yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi sekä palveluiden toteuttamiseksi taloudellisesti kestävällä tavalla koko maakunnan alueella. Tähän kuuluu tarvittavien maakunnallisten rakenteiden ja johtamismallien valmistelu sekä kuntia tukeminen niiden tehtävien täytäntöön panossa, joita niiltä vaaditaan järjestämisvastuun siirron toteuttamiseksi. Tulevissa SOTE-maakunnissa sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyy yhden rahoituksen ja yhden johdon alaisuusteen, mahdollistaen sote-uudistukselle asetettujen kansallisten tavoitteiden toteutumisen.
Osa-alue 2: Johtamisen ja ohajuksen kehittäminen
Uudistettu johtamismalli ja johtamisen sisällöt, järjestäjän tietomalli ja päivitetyt SOTE-tietopaketit koko maakunnan alueella.
Valituilla toimenpiteillä pyritään luomaan maakuntaorganisaation johdolle parhaat mahdolliset lähtökohdat sote-palvelujen järjestäjän velvollisuuksien menestykselliseen toteuttamiseen. Pohjois-Savon maakunta pyrkii hyödyntämään johtamisen ja ohjauksen kehittämisen toimenpiteissään mahdollisimman paljon kansallisia viitekehyksiä. Osa-alueen tulokset voidaan jakaa kahteen pääryhmään: 1) Modernin ja tehokkaan johtamisen ja ohjauksen mahdollistaminen 2) Palvelurakenteen uudelleenjärjestäminen optimaalisen resurssien käytön varmistamiseksi.
Osa-alue 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla
Asukkaan digi- ja etähoitopalvelut, tuotannon- ja toiminnan ohjaus, asiakas- ja potilastietojen tiedonhallinta sekä yhtenäinen ICT-palvelualusta.
Toiminnan uudistamisen ja digitalisoinnin tulokset voidaan jakaa käyttäjäryhmittäin seuraavasti: 1) Asiakkaat 2) Ammattilaiset 3) Johto. Asiakkaille pyritään luomaan helppokäyttöiset omahoidon työkalut ja selkeä yhteydenottokanava, kun omahoito ei enää riitä. Ammattilaisia tuetaan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä työkaluja harmonisoimalla ja toimintatapoja uudistamalla. Johdolle luodaan mahdollisuus seurata organisaation tilaa ja reagoida ympäröiviin ilmiöihin.
Osa-alue 4: Yhteistyötasoinen tai muu maakuntien yhteinen kehittäminen
Toiminta- ja koordinaatiorakenteen suunnittelu, toiminta- ja koordinaatiorakenteen pilotointi , tunnistetaan tutkimus-, koulutus ja kehittämistarpeet osana toiminta- ja koordinaatiorakenteen luomista ja OT-keskuksen konseptointi.
Tavoitteena on luoda alueelle verkostorakenne asiantuntemuksen levittämiseen ja käytännön toimintamalli vaativan tason asiakas- ja potilastyön tukemiseksi. Näin varmistetaan, että harvoin tarvittavat erityispalvelut ovat laadultaan korkeatasoisia ja niitä voidaan tarjota kustannusvaikuttavasti koko yhteistyöalueella.
OT-keskustoiminnalla varmistetaan tasa-arvoisesti saavutettavat, viiveettömät, tutkimusperustaiset ja monialaista vaativan tason osaamista edellyttävät palvelut. OT-keskusten palvelukokonaisuudet ja integroidut toimintarakenteet mahdollistavat palveluiden kattavan saatavuuden ja laadun sekä kustannusten hallinnan.
Arviointi
POSOTE20 SOTE-rakenneuudistus-hanke toteutettiin koko Pohjois-Savon maakunnan laajuisesti hyvässä yhteistyössä kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon nykyjärjestäjien toimesta. Pohjois-Savon liitto toimi hankkeen hankehallinnoijana. POSOTE20-hankkeen sote-rakenneuudistus piti sisällä johtamiseen ja digitalisaatioon liittyvien kehittämistoimien lisäksi sote-uudistuksen vapaaehtoisen alueellisen valmistelun. Lisäksi pilotoitiin maakuntarajat ylittävää lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskuksen–konseptia.
Hankeaika oli tiivis, elokuusta 2020 vuoden 2021 loppuun asti. Hanke toteutettiin keskellä koronapandemiaa, joka aiheutti haasteita hanketyölle. Lyhyestä hankeajasta ja pandemiasta riippumatta hankkeen keskeiset tavoitteet tuli täytettyä.
Hanketta tukemassa oli koko hankeen ajan POSOTE20 -hankkeen ohjausryhmä sekä poliittinen seurantaryhmä. Lisäksi Pohjois-Savon maakuntahallitus toimi koko ajan tiivisti hankkeen tukena ja seurasi sen etenemistä. STM rahoitti hanketta.
Hankkeen tuloksia on kuvattu tarkemmin osa-alue kohtaisissa loppuraporteissa (liitteet 1–4). Hankkeessa tehty työ toimi keskeisesti sote-uudistuksen toimeenpanoa esivalmistelevana ja sen muutoshankkeita pohjustavana Pohjois-Savossa. Täten hankkeessa tehdyt tuotokset on mahdollista siirtää suoraan hyvinvointialueiden toimeenpanon hyödynnettäväksi ja toimeenpanon tueksi.
Hankkeen tavoitteet:
Pohjois-Savon maakunta koostuu 19 kunnasta, joiden lähtötilanteet vaihtelevat merkittävästi uudistusta kohti mentäessä. Kokonaisuutena maakunnassa sairastetaan muuta maata enemmän, ikääntyneiden määrä on suurta väestön kokonaismäärän samalla laskiessa, ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on maan suurimpia.
Alueen väestön sairastavuus on maan suurinta, joka johtaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon maan keskitasoa runsaampaan käyttöön. Palvelujen tarve on suurta myös pitkäaikaistyöttömien määrän, työkyvyttömyyseläkettä saavien ja ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjen elinvuosien määrällä mitattuna (THL 2021). Pohjois-Savon nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet reaalisesti vajaat kahdeksan prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2020. Maakunnan alueella sosiaali- ja terveystoimen kustannukset asukasta kohden ovat maan keskiarvon yläpuolella. Toisaalta tarvevakioinnin jälkeen Pohjois-Savo asettuu hieman keskiarvon alapuolelle (THL 2021).
THL:n arviointiraportissa (THL 2021) todetaan erityisvastuualueella olevan käytössä lukuisia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Rakenneuudistuksen puitteissa ei tehdä lopullisia investointeja uusiin järjestelmiin, mutta toimintamallien suunnittelussa lähdetään liikkeelle harmonisoidusta arkkitehtuurista maakunnan alueella. Hankkeen puitteissa tehtävä järjestelmähankintojen valmistelu tähtää yhtenäisiin ratkaisuihin, jotka vähentävät järjestelmäkentän monimuotoisuutta.
SOTE-rakenneuudistuksen tehtävänä oli mahdollistaa ja esivalmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirto kunnilta hyvinvointialueelle sekä käynnistää hyvinvointialueuudistukseen liittyvä maakunnallinen kehitystyö digitalisaation, johtamisen ja tiedolla johtamisen kokonaisuuksissa, huomioiden yllä mainitut toimintaympäristöön liittyvät haasteet sekä käynnistää YTA-alue laajuinen yhteistyö OT-keskus pilotissa.
POSOTE20 -hankkeen SOTE-rakenneuudistus koostuu neljästä osa-alueesta, joille oli määritetty omat tavoitteet:
- OSA-ALUE 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio. Tuotokset tiiviisti tästä linkistä.
- OSA-ALUE 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen. Tuotokset tiiviisti tästä linkistä.
- OSA-ALUE 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla. Tuotokset tiiviisti tästä linkistä.
- OSA-ALUE 4: Yhteistyötasoinen tai muu maakuntien yhteinen kehittäminen (OT-keskus pilotti). Tuotokset tiiviisti tästä linkistä.
Osa-alueiden yksityiskohtaiset tavoitteet ja tuotokset on kuvattu tarkemmin niiden omissa loppuraporteissa (liitteet 1–4).
SOTE-rakenneuudistuksen tehtävä oli mahdollistaa ja esivalmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirto kunnilta hyvinvointialueelle sekä käynnistää maakunnallinen kehitystyö palveluiden asiakaslähtöisyyden, yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi sekä palveluiden toteuttamiseksi taloudellisesti kestävällä tavalla koko maakunnan alueella. Tähän kuuluu tarvittavien maakunnallisten rakenteiden ja johtamismallien esivalmistelu. Tulevilla hyvinvointialueilla sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyy yhden rahoituksen ja yhden johdon alaisuuteen, mahdollistaen sote-uudistukselle asetettujen kansallisten tavoitteiden toteutumisen.
Asiakaslähtöisten, yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden lähtökohtana on johtamisen ja toimintamallien kehittäminen sekä näitä tukevien työkalujen tuominen osaksi organisaation toimintaa. Valmisteltavat tietojohtamisen kyvykkyydet mahdollistavat asiakkaiden palvelutarpeen paremman ymmärtämisen maakunnan alueella, toiminnan vaikuttavuuden seuraamisen ja jatkuvan kehittämisen. Näiden toteuttamiseksi on valmisteltu toimenpiteet mm. johtamisen kehittämiseksi, järjestäjän tietojohtamisen mahdollistamiseksi ja digitaalisten henkilöön ja paikkaan sitomattomien palveluiden käytön laajentamiseksi koko maakunnan alueella. Digitalisaation hyödyntäminen on keskeinen osa maakunnan palveluiden kehitystä. Määritellyissä toimenpiteissä hyödynnetään kansallisia hankkeita ja hyväksi todettuja toimintamalleja.
Hankkeen vaikutukset on kuvattu tarkemmin hankkeen loppuraportissa (liitteessä 5).
Osa-alue 1: SOTE-rakenneuudistuksen osa-alueen 1 tehtävä oli esivalmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirto kunnilta hyvinvointialueelle sekä käynnistää maakunnallinen kehitystyö koko maakunnan alueella.
Tähän kuului tarvittavien maakunnallisten rakenteiden ja johtamismallien valmistelu sekä hankeorganisaation muodostaminen. SOTE-rakenneuudistus hankkeen osa-alueen 1 toimenpiteet mahdollistivat hyvinvointialueuudistuksen toimeenpanolle hyvät lähtökohdat:
- Pohjois-Savon kunnat, sote-kuntayhtymät, sairaanhoitopiiri, pelastuslaitos ja erityishuoltopiiri sopivat hyvissä ajoin ennen lakien hyväksyntää väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) kokoonpanosta ja asettajasta (25 sopijaosapuolta)
- Tämä mahdollisti VATEn työskentelyn käynnistämisen välittömästi lakien hyväksymisen jälkeen
- Pohjois-Savon liitto toimii sovitusti VATEn hallinnollisena tukena
- VATEn käyttöön tuotettiin esivalmistelussa projektisuunnitelmat keskeisistä valmistelukokonaisuuksista kevään 2021 aikana. VATE voi halutessaan hyödyntää tätä vapaaehtoisen valmistelun materiaalia toimeenpanon tukena.
- Projektisuunnitelmat on tuotettu seuraavista kokonaisuuksista:
- HR, sopimusten sekä talouden esivalmistelu
- SOTE-palveluiden esivalmistelu
- PELA-palveluiden esivalmistelu
- Osallisuusohjelma ja järjestöyhteistyö
- ICT-infra esivalmistelu
- Projektisuunnitelmat on tuotettu seuraavista kokonaisuuksista:
- Projektisuunnitelmia työsti Pohjois-Savon nykyjärjestäjistä yli 150 asiantuntijaa
- Hankekoordinaatio ja -hallinto tuki ja mahdollisti koko hankkeen ja vapaaehtoisen valmistelun onnistunutta toteuttamista
- Hankeviestintä ja sidosryhmäviestintä tuki vapaaehtoista valmistelua ja koko uudistusta koskevaa muutosviestintää onnistuneesti.
Toimenpiteiden tavoitteena oli esivalmistella sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueelle hallituksen asettaman aikataulun mukaisesti. Hyvinvointialueen esivalmistelu jo ennen uudistuksen voimaantuloa tuki Pohjois-Savon valmiutta uudistuksen toimeenpanon käynnistämiseen vaaditussa aikataulussa. Täten vapaaehtoisella valmistelulla oli tärkeä rooli uudistuksen toimeenpanon käynnistämiseen liittyvien riskien hallinnassa. Esivalmistelu ei kuitenkaan ollut uudistuksen toimeenpanoa, vaan sitä tehtiin vapaaehtoisesti ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen VATElla on itsenäinen päätösvalta sen suhteen haluaako se hyödyntää vapaaehtoisessa esivalmistelussa syntynyttä materiaalia työssään.
Osa-alueen 1 vaikutukset on kuvattu tarkemmin loppuraportissa (liitteessä 1).
Osa-alue 2: Hankkeeseen valituilla toimenpiteillä pyrittiin luomaan hyvinvointialueen johdolle hyvät tiedolliset lähtökohdat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän velvollisuuksien menestykselliseen toteuttamiseen. Hanketyö siirtyy hyvinvointialueen toimeenpanoon ICT-muutoshankkeen myötä. Pohjois-Savon hyvinvointialue pyrkii hyödyntämään johtamisen ja ohjauksen kehittämisen toimenpiteissään mahdollisimman paljon kansallisia viitekehyksiä, kuten Toivo-ohjelman linjauksia, KUVA- mittaristoa ja Virta-hankkeen verkostotyötä. Osa-alueen tulokset voidaan jakaa kahteen pääryhmään: 1) Modernin ja tehokkaan johtamisen ja ohjauksen mahdollistamiseen 2) Optimaalisen resurssien käytön varmistaminen tulevaan palvelurakenteeseen.
Tietojohtamisen kehittämissuunnitelma laadittiin maaliskuussa 2020: Tietojohtamisen kypsyysarviointia on toteutettu kaksi (2) kertaa. Tämä ohjaa tietojohtamisen kehittämistyötä ja sen päivitys toteutetaan lisääntyneellä tietopohjalla vuoden 2022 alussa.
Johtamismallin luominen, järjestäjän tietotarpeiden selvittäminen, operatiivisen toiminnan yhtenäinen raportointi ja Sote-tietopakettien päivittäminen luovat konkreettisen tietopohjan, joka ottaa huomioon organisaation kasvamisen mukaiset palvelurakenteet, kustannukset ja lisääntyvät etäisyydet johdon ja työntekijöiden välillä. Yhtenäinen moderni johtamismalli tuottaa hyvinvointialueelle laadukasta johtamista läpi koko alueen. Johtamismallia tukemaan tuotetaan järjestäjän mittaristo, mikä antaa johdolle mahdollisuuden ymmärtää haasteet niin palvelutuotannossa kuin muissa seurattavissa kokonaisuuksissa.
Johtamisvalmennusten sisältö ja rakenne tarjosivat sekä tietosisältöä että osallistumisen ryhmäkeskusteluiden ja -tehtävien avulla hyvien johtamiskäytäntöjen luomiseen hyvinvointialueelle. Valmennukset toteutettiin Teams-alustalla hyödyntäen työtiloja pienryhmäkeskusteluissa, alustuksia, Mentimeter-kyselytyökalua, chatin kautta osallistumista keskusteluun, dialogia ja sosiodraamaa sekä paneelikeskusteluja. Näin osallistujat oppivat hyödyntämään uusia sähköisiä menetelmiä. Kaikki valmennukset tallennettiin ja tallenteet on toimitettu tilaajalle.
Johtamisvalmennuksen tuotoksena syntyi johtamisen käsikirja, joka kattaa toteutetun valmennuksen sisällön. Tieto-osuuksien lisäksi siihen on koostettu valmennustilaisuuksissa esiin nostettuja näkökulmia, hyviä käytäntöjä ja tunnistettuja kehittämistarpeita ryhmäkeskusteluista tai kyselyiden tulokset. Johtamisen käsikirja on suunnattu kaikille johtamistyötä tekeville Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Käsikirja on hyödynnettävissä johtamisen kehittämisen tukena sekä perehdytyksen välineenä. Johtamisen käsikirjaa voidaan hyödyntää myös kehittämistyössä ja perehdytyksessä.
Järjestäjän mittariston luotettavuus saadaan varmistettua yhtenäisillä kirjauskäytännöillä ja koulutuksella, tiedon tuotannolla, sekä Sote-tietopakettien yhtenäisellä tietorakenteella. Järjestäjän mittariston käyttöönoton kautta hyvinvointialueelle rakentuu raportointikokonaisuus, mikä mahdollistaa tuotantotapojen välisen vertailun. Raportointi toteutetaan SoteDW:n tietovarantojen päälle ja mittariston tiedot päivittyvät eräajojen kautta. Tuotantotapoja (oma tuotanto, palveluseteli, yksityinen tuotanto) voidaan vertailla yhteismitallisesti ja kustannusten kohdistaminen perustuu samaan rakenteeseen.
Hankkeessa potilaan tapahtumakulkujen projektissa luotiin malli hoitopolkujen tekniseen selvittämiseen. Tämän hyödyntämistä voidaan jatkaa hyvinvointialueella. Potilaspaikkahallinta projektissa toteutettiin potilaspaikkojen siirroista ja siirtokuljetuksesta alustava vaatimusmäärittely sekä testattiin yhden tuotannonohjausmallin toimivuutta ja esitettiin siihen täydentämistarpeet. Tässä projektissa vielä toimeksi annettiin selvitys karttaominaisuuden käytöstä sekä raportointikokonaisuudesta. Potilaspaikkahallinnassa saatua tietoa voidaan hyödyntää palvelutuotannon valmistelutyössä. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää jatkotyöskentelyssä. Käyttöönotto projektia varten haluttu toimintatapa ja järjestelmän sisällönmäärittely on pitkälle tehty.
Tiedolla johtaminen kuuluu valmistelutyössä johtamisen ja osaamisen osa- alueelle ja sen organisointi on selkeytynyt systemaattisen järjestäjän tietojohtamisen kehittämistyön myötä. Todettavissa on, että johtamisen osa-alueella tietojohtaminen jakautuisi tiedolla ja tiedon johtamisen työryhmiin. Näillä molemmilla työryhmillä olisi oma roolinsa, tehtäväalueensa ja eri toimijat, joiden yhteistyö toimisi tiedolla johtamisen koordinaattoreiden ohjauksessa.
Johtamismallin ja johtamisen sisältöjen kehittäminen
- Projektissa toteutettiin koko hyvinvointialueen kattava sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden esihenkilöille suunnattu valmennuskokonaisuus, joka pohjautuu yhteisiin johtamisen ideologioihin. Projektissa syntyi johtamisen käsikirja, jonka tavoitteena on hyödyntää ja yhtenäistää hyvinvointialueen johtamiskäytäntöjä. Kokonaisuuteen sisältyi monitoimijuuden vahvistaminen, valmentava johtaminen, vuorovaikutteinen johtaminen, etäjohtaminen, verkostojen johtaminen ja johtamisen käytännön työkalut.
- Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden verkostomainen johtaminen SavoGrown alueella (6 kuntaa).
Järjestäjän tietojohtamisen tarpeiden määrittely ja työkalujen hankinnan valmistelu
- Projektin myötä järjestäjän tietomallin käsitteiden ymmärrys Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa syveni, ja niistä saatiin yhteinen ymmärrys. Nykytila järjestäjän tietomallin mukaisista olemassa olevista mittareista ja raporteista saatiin dokumentoitua ja kuvattua järjestäjän tietomallin mukainen toteutuminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
- Tiedolla johtamisen kehittämissuunnitelma päivitettiin vastaamaan hyvinvointialueen tarpeita ja organisoitumista.
- Hyvinvointialueen yhteiset palvelutuotannon raportit yhtenäistettiin prioriteettilistauksen mukaan, ja projektissa yhtenäistettiin alue-Pegasos organisaatioille 10 raporttia samanlaisiksi.
- Potilaan tapahtumakulut – projektissa toteutettiin uusi, case-tyyppinen raportti, jossa yhdistyvät hyvinvointialueen aluePegasos organisaatioiden ja erikoissairaanhoidon tiedot.
- Potilaspaikkojen hallinta projektissa tehtiin alustava vaatimusmäärittely ja toteutettiin pilotti hyvinvointialueen yhteisestä potilaspaikkojen hallinta sovelluksesta. Tämä tuottaisi kokonaiskuvan koko hyvinvointialueen potilaspaikkojen tilanteesta ja olisi samalla operatiivinen työkalu paikkahallintaan ja potilassiirtoihin.
- Tableaun raportoinnin käyttöä tuettiin koulutuksilla ja olemassa olevien raporttien ohjevideoilla.
- Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymälle toteutettiin projektissa aluePegasos organisaatioille yhteiset raportit sitä mukaa, kun yhtenäistämisen projektissa saatiin valmiita kokonaisuuksia tuotettua.
SOTE-tietopakettien päivittäminen ja käyttöönotto koko maakunnan alueella
- Projektissa saatiin toteutettua päivitetty versio sote-tietopaketeista, ja käyttöä saatiin jalkautettua hyvinvointialueen väliaikaishallinnon johtoon. Projektia jatkettiin vielä Virta -hankkeen ohjauksessa organisaatioriippumattomiin palveluihin. TOIVO-ohjelman mukainen projekti.
Osa-alueen 2 vaikutukset on kuvattu tarkemmin loppuraportissa (liitteessä 2).
Osa-alue 3: Hanke koostui 30 osaprojektista, joista suurin osa saavutti hyvin tavoitteensa. Osassa projekteista työskentely jäi kesken, mutta projektin tuotoksia hyödynnetään hankkeen jälkeen osana Pohjois-Savon hyvinvointialuevalmistelua ja projektit pystytään viemään loppuun muun rahoituksen turvin.
Kaksi keskeistä epäonnistumista ovat Omni360 käyttöönottojen vaihe 1 toteutumattomuus ja Omaolo-käyttöönottoprojektin epäonnistuminen. Molemmissa juurisyynä epäonnistumiselle on koronaviruspandemian aiheuttama paine terveydenhuoltojärjestelmälle ja sen seurauksena syntynyt työvoimapula. Kyseinen riski oli osana hankkeen riskikarttaa kaikkien osaprojektien osalta. Valitettavasti kyseinen riski realisoitui näiden kahden projektin kohdalla.
Projekteissa, jotka muuttivat toimintatapoja, toteutettiin tietosuoja-asetuksen mukaiset vaikuttavuuden arvioinnit osana projektin toteuttamista. Suunnitteluprojektien osalta tätä ei toteutettu, ja asia huomioidaan toteutusprojektien yhteydessä.
Kokonaisuutena hanke loi hyvin edellytyksiä toimintatapojen yhtenäistämiselle hyvinvointialuetta varten.
Hankkeen keskeisinä tuotoksina syntyi:
- Yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuva -sovellus kaikille käyttäjäryhmille
- Diabeteksen ja sepelvaltimotaudin digitaalisten, maakunnallisten hoitopolkujen suunnittelu
- Prosessien kehittämisen koulutusohjelma ja kehittämisen johtamisen mallin rakentaminen
- Etähoitopalveluiden alustaratkaisu, joka mahdollistaa mm. etäkonsultaatiot perustason ja erikoisairaanhoidon välillä
- Ohjelmistorobotiikan pilotointi hoitopalautteiden kohdentamisessa
- Vanhojen asiakastietojen arkistointi ja arkistointiratkaisujen selvitys
- ICT-palveluiden nykytilan kartoitus koko maakunnan alueella
- Perustason potilastietojärjestelmien päivittämisen ja käyttäjäkoulutuksen valmistelu
- Terveydenhuollon todistusten arkistoimisen ja sähköisen käsittelyprosessin kehittäminen
- Toteutussuunnitelma alueen digitaalisten asiointikanavien vaiheittaiselle kehittämiselle
Osa-alueen projektit pohjustivat hyvinvointialueen ICT-muutossuunnitelmaa. Hyvinvointialueen toimeenpanossa luodaan tiekartta ja suunnitelma ICT-muutoksen hallitulle toteuttamiselle.
Osa-alueen 3 vaikutukset on kuvattu tarkemmin loppuraportissa (liitteessä 3).
Osa-alue 4:
Toiminta- ja koordinaatiorakenne vaativan erityistason asiakas- ja potilastyön konsultaatiopalveluihin
- Asiantuntijaverkostot on tunnistettu ja niiden tehtävä ja toiminta ovat konkretisoituneet YTA:lla
- Monialainen OT-palveluohjaus (OT-konsultaatiokanavat ja mahdollisuudet) ja sen kehittäminen yhdyspinnat huomioiden mahdollistaa laadukkaan neuvonnan kaikkein vaikeimmissa tapauksissa
- On pilotoitu onnistuneesti kahta vaativien OT-konsultaatioiden mallia
- Konsultaatiomallit on kehitetty asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeiden mukaisesti
- Toteutuneissa piloteissa ammattilaiset saivat korkealaatuista, tarvelähtöistä sosiaali- ja terveydenhuollon OT-tason integroitua palvelua. Asiakkaan saama hyöty on se, että vaativassa tilanteessa tarvittava asiantuntemus on koottu yhteen ja asiaan paneudutaan yhdessä
- OT-tason asiakkuusprofiili on pilotointityöskentelyn ja yhteisen pohdinnan avulla selkiytynyt
- Runsas etäyhteyksien käyttäminen on edistänyt OT-rakenteen ja konsultaatiopalvelujen kehittämistä (koronatilanne edistänyt digitaalista osaamista ja välineitä)
- Monialainen integratiivinen osaaminen ja yhteistoiminta vahvistuivat, mistä on hyötyä YTA:n OT-konseptin jatkokehittämiselle
- Piloteissa tuli esille osaamis- ja kehittämistarpeita mm. sopimuksiin liittyen, esimerkiksi erikoislääkärin työajan käyttö lastensuojelun vaativien konsultaatioiden asiantuntijana
- Asiakasosallisuus ja lapsen ääni saadaan esille asiantuntijaryhmissä
- Kansallinen yhteistyö konsultaatiotoiminnan kehittämisessä on lisääntynyt
Vaativan erityistason tutkimus-, koulutus- ja kehittämistarpeiden tunnistaminen
- OT-asiakasryhmät, ilmiöt, osaamis- ja kehittämistarpeet tunnistettu
- TKIO-toiminta tullut näkyväksi olennaisena osana OT-toimintaa
- Osaamis-, kehittämis- ja tutkimussuunnitelmien tekeminen helpottuu
- Kehittämistarpeisiin osin jo pystytty vastaamaan YTA:lla ja kansallisesti
OT-keskuksen konseptointi
- Eri hallinnonalat toimivat tiivistetymmin yhdessä. Kehittämistä on ohjannut tavoite: lapsen palvelut toteutuvat hänen arjessaan lapsi- ja perhekeskeisesti ilman tarpeettomia viiveitä
- On ymmärretty, että lasten, nuorten ja perheiden palveluverkoston valmius reagoida ennalta, monialaisesti ja vaikuttavasti on keskeistä myös OT-työssä
- OT-rakenne ja palvelukonsepti on selkiytynyt; monialaista asiantuntijuutta vahvistavalla rakenteella on perusta
- Pilotissa kehitettyjä asiantuntijarakenteita ja konsultaatiotoimintamalleja voidaan hyödyntää käytännön toiminnassa ja tulevassa OT-keskusten kehittämisessä
- Monialaisten asiantuntijoiden verkostoituminen ja koottu tieto asiantuntijoista hyvinvointialueiden kesken helpottaa yhteydenottamista, konsultaatioita ja OT-palveluohjausta
- Etäyhteydet (TEAMS) on osoittautunut toimivaksi asiantuntijatapaamisissa ja –konsultaatioissa
- Tarvitaan valtakunnallinen, monialainen digitaalinen OT-alusta (resurssi- ja tietopankki, konsultaatiomahdollisuus)
- Parhaiden käytänteiden levittäminen yli hyvinvointialuerajojen on tehostunut monialaisen yhteiskehittämisen myötä
- OT-palvelujen koordinointi vaatii työpanosta
- OT-keskuksen rakenteen ja palvelujen jatkokehittämistarpeet ja siihen tarvittavat resurssit on tunnistettu ja kirjattu
- Moniammatillisten ja –alaisten voimavarojen yhdistäminen asiakkaan parhaaksi on mahdollista organisaatioiden ja hyvinvointialueiden rajat ylittäen. Tärkeänä ja kustannustehokkaana työkaluna ollut etäyhteyksien runsas hyödyntäminen.
- Pilottihankkeesta kerätyn palautteen perusteella monialainen integratiivinen osaaminen, yhteistoiminta ja yhteiskehittäminen vahvistuivat
Hankkeessa tehty työ hyödyttää hyvinvointialueiden ja YT-alueen (YTA) valmistelua, ja pilotit jatkuvat osana kehittämistä. Jatkoa varten on haettu valtionavustusta (OT-keskus-erillishaku).
Osa-alueen 4 vaikutukset on kuvattu tarkemmin loppuraportissa (liitteessä 4).
