Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Pohjois-Savon rakenneuudistus -valmistelu
Lyhyt kuvaus

Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

Toimiaika

Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021

Toimijat

Pohjois-Savon (ml. Joroinen) nykyiset sote-järjestäjät, Pohjois-Savon järjestötoimijat, Pääsopijajärjestöt, Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Pohjois-Savon liitto osallistaen asiakkaat ja henkilöstö valmisteluun.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Tarja Miettinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Savon liitto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tarja.miettinen@pohjois-savo.fi

Luotu

17.09.2020

Viimeksi muokattu

14.10.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Savon maakunta koostuu 18 kunnasta, joiden lähtötilanteet vaihtelevat merkittävästi uudistusta kohti mentäessä. Hankkeen aikana Pohjois-Savon maakuntaan liittyy Joroinen, joka lisää alueen monimuotoisuutta entisestään. Kokonaisuutena maakunnassa sairastetaan muuta maata enemmän, ikääntyneiden määrä kasvaa väestön kokonaismäärän samalla laskiessa, ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on maan suurimpia. Alueen väestön palvelutarve on 17 % maan keskiarvoa suurempi, joka johtaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon maan keskitasoa runsaampaan käyttöön. Alueelliset erot näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saavutettavuudessa ja saatavuudessa, mutta myös väestön sairastavuudessa ja ikärakenteessa. Tämä johtaa alueelliseen eriarvoisuuteen. Erityisen huolestuttava on lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tilanne. Matalan kynnyksen palveluiden huono saatavuus on johtanut raskaampien palvelujen runsaaseen käyttöön. Hanke pyrkii poistamaan eriarvoisuutta parantamalla saavutettavuutta ja saatavuutta koko maakunnassa eri keinoin.

Maakunnan alueella on merkittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon raskaiden palveluiden käyttöä. Maakunnan alueella sosiaali- ja terveystoimen kustannukset asukasta kohden ovat maan keskiarvon yläpuolella. Toisaalta tarvevakioinnin jälkeen Pohjois-Savo asettuu hieman keskiarvon alapuolelle. Reaalikustannusten kasvun odotetaan kohdistuvan pääosin ikääntyneiden palveluihin ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoon. Kustannusten kasvua pyritään pienentämään siirtämällä painopistettä ennaltaehkäisyyn palveluneuvonnalla ja omahoidon työkalujen systemaattisella kehittämisellä maakunnan tarpeita vastaaviksi. Rakenneuudistus tavoittelee palvelukäytön optimoinnilla konkreettisia säästöjä esimerkiksi asumispalveluissa ja kiireettömässä hoidossa.

THL:n arviointiraportissa todetaan erityisvastuualueella olevan käytössä lukuisia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Rakenneuudistuksen puitteissa ei tehdä lopullisia investointeja uusiin järjestelmiin, mutta toimintamallien suunnittelussa lähdetään liikkeelle harmonisoidusta arkkitehtuurista maakunnan alueella. Hankkeen puitteissa tehtävä järjestelmähankintojen valmistelu tähtää yhtenäisiin ratkaisuihin, jotka vähentävät järjestelmäkentän monimuotoisuutta.

Päämäärä ja päätavoite

POSOTE20 -hankkeen SOTE-rakenneuudistus koostuu neljästä osa-alueesta:

 OSA-ALUE 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio

OSA-ALUE 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen

OSA-ALUE 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla

OSA-ALUE 4: Yhteistyötasoinen tai muu maakuntien yhteinen kehittäminen

Osa-alueessa 1 valmistelun tavoitteena on mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirto alueen kunnilta maakunnalle. Hankekoordinaation ja -hallinnon tehtävänä on tukea suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ohjaamalla ja koordinoimalla niiden suunnittelua, valmistelua, toteutusta sekä hallinnointia. Tähän kuuluu myös valmistelutyön etenemisen turvaaminen asetettujen aikataulujen ja suunnitelmien mukaisesti, kehitystoimintaan kohdistettujen resurssien tehokkaan käytön seuranta sekä alueellisen yhteistyön sujuvuuden tukeminen huomioiden paikalliset tarpeet.

Osa-alueessa 2 kokonaisvaltainen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon maakunnan erityispiirteet, alueen haasteet ja järjestämisen suunnitelmat huomioiden on yksi johtamisen ja ohjauksen kehittämisen osa-alueen pääasiallisista tavoitteista. Keskeinen vaikuttavuusperusteisen toiminnan tavoitteiden toteutumista edistävä tavoite on tiedolla johtamisen mahdollistaminen ja sen nostaminen keskeiseksi toimintatavaksi. Osana tätä tavoitetta on myös kaikkia toimialoja koskeva tavoite saada kokonaisvaltainen sote-tieto yhteen muotoon.

Osa-alueessa 3 Pohjois-Savon maakunta tavoittelee rakenneuudistuksella kokonaisvaltaista muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen alueellaan. Nykyinen palvelurakenne on liian raskas vastaamaan väestön ikääntymisen myötä tulevaisuudessa lisääntyvään kysyntään. Toiminnan uudistamisella ja digitalisoinnilla pyritään tuottamaan aineettomia, henkilöön ja paikkaan sitomattomia palveluita koko maakunnan alueella.

Osa-alueessa 4 Pohjois-Savon maakunta tavoittelee rakenneuudistuksella maakuntarajat ylittävän lasten, nuorten ja perheiden (LaNuPe) osaamis- ja tukikeskuksen (OT-keskus) -konseptin määrittelyä ja pilotointia. OT-keskusta valmistellaan Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöalueen laajuisena ja kehitystyössä on mukana neljä maakuntaa. Pohjois-Savon lisäksi kehittämiseen osallistuvat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Osa-alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio

Johtamis- ja päätöksentekomalli uudistuksen vapaaehtoiseen valmisteluun ja olemassa olevan maakunnalliseen palveluiden järjestämiseen liittyvän materiaalin päivitys vastaamaan nykytilannetta. Aktiivinen viestintä valmistelun tueksi (ennen HE).

Rakenneuudistuksen tehtävä on mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirto kunnilta maakunnalla sekä käynnistää maakunnallinen kehitystyö palveluiden asiakaslähtöisyyden, yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi sekä palveluiden toteuttamiseksi taloudellisesti kestävällä tavalla koko maakunnan alueella. Tähän kuuluu tarvittavien maakunnallisten rakenteiden ja johtamismallien valmistelu sekä kuntia tukeminen niiden tehtävien täytäntöön panossa, joita niiltä vaaditaan järjestämisvastuun siirron toteuttamiseksi. Tulevissa SOTE-maakunnissa sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyy yhden rahoituksen ja yhden johdon alaisuusteen, mahdollistaen sote-uudistukselle asetettujen kansallisten tavoitteiden toteutumisen.

Osa-alue 2: Johtamisen ja ohajuksen kehittäminen

Uudistettu johtamismalli ja johtamisen sisällöt, järjestäjän tietomalli ja päivitetyt SOTE-tietopaketit koko maakunnan alueella.

Valituilla toimenpiteillä pyritään luomaan maakuntaorganisaation johdolle parhaat mahdolliset lähtökohdat sote-palvelujen järjestäjän velvollisuuksien menestykselliseen toteuttamiseen. Pohjois-Savon maakunta pyrkii hyödyntämään johtamisen ja ohjauksen kehittämisen toimenpiteissään mahdollisimman paljon kansallisia viitekehyksiä. Osa-alueen tulokset voidaan jakaa kahteen pääryhmään: 1) Modernin ja tehokkaan johtamisen ja ohjauksen mahdollistaminen 2) Palvelurakenteen uudelleenjärjestäminen optimaalisen resurssien käytön varmistamiseksi.

Osa-alue 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla

Asukkaan digi- ja etähoitopalvelut, tuotannon- ja toiminnan ohjaus, asiakas- ja potilastietojen tiedonhallinta sekä yhtenäinen ICT-palvelualusta.

Toiminnan uudistamisen ja digitalisoinnin tulokset voidaan jakaa käyttäjäryhmittäin seuraavasti: 1) Asiakkaat 2) Ammattilaiset 3) Johto. Asiakkaille pyritään luomaan helppokäyttöiset omahoidon työkalut ja selkeä yhteydenottokanava, kun omahoito ei enää riitä. Ammattilaisia tuetaan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä työkaluja harmonisoimalla ja toimintatapoja uudistamalla. Johdolle luodaan mahdollisuus seurata organisaation tilaa ja reagoida ympäröiviin ilmiöihin.

Osa-alue 4: Yhteistyötasoinen tai muu maakuntien yhteinen kehittäminen

Toiminta- ja koordinaatiorakenteen suunnittelu, toiminta- ja koordinaatiorakenteen pilotointi , tunnistetaan tutkimus-, koulutus ja  kehittämistarpeet osana toiminta- ja koordinaatiorakenteen luomista ja   OT-keskuksen konseptointi.

Tavoitteena on luoda alueelle verkostorakenne asiantuntemuksen levittämiseen ja käytännön toimintamalli vaativan tason asiakas- ja potilastyön tukemiseksi. Näin varmistetaan, että harvoin tarvittavat erityispalvelut ovat laadultaan korkeatasoisia ja niitä voidaan tarjota kustannusvaikuttavasti koko yhteistyöalueella.

OT-keskustoiminnalla varmistetaan tasa-arvoisesti saavutettavat, viiveettömät, tutkimusperustaiset ja monialaista vaativan tason osaamista edellyttävät palvelut. OT-keskusten palvelukokonaisuudet ja integroidut toimintarakenteet mahdollistavat palveluiden kattavan saatavuuden ja laadun sekä kustannusten hallinnan.

Pohjois-Savon POSOTE20  visuaalinen ilme. Kattaa sekä sisällön kehittämiseen tähtäävän tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen että rakenneuudistusvalmistelun.

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Taloudellinen kestävyys Väestörakenne muutoksessa Älykäs hyvinvointi ja terveysteknologia