Osatutkimus 1: Aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset: 

Osatutkimuksessa on arvioitu aikuissosiaalityöhön mallinnettuja voimavaralähtöisiä ja taloussosiaalityön menetelmiä. Arviointitutkimus tarkasteli valikoitujen menetelmien vaikuttavuutta. Tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään sosiaalityöhön kehitettyä KAIMeR-teoriaa. Kukin hyvinvointialue valitsi tutkimuksessa tarkasteltavan menetelmän omista lähtökohdistaan käsin. Lapin hyvinvointialueella ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella tutkittaviksi aikuissosiaalityön menetelmiksi valikoituivat voimavaralähtöinen asiakastyö ja taloussosiaalityö. Kainuun hyvinvointialueella tarkasteluun valittiin taloussosiaalityön työmenetelmät ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tarkasteltavaksi menetelmäksi valittiin voimavaralähtöinen asiakastyö. 

Aineistoina vaikuttavuuden arvioinnissa toimivat sosiaalihuollon asiakasasiakirjat, AVAIN-tietosisällön mukaiset aineistot, rekisteriaineistot, asiakashaastattelut ja –kyselyt sekä aikuisväestön hyvinvointimittarilla kerätty aineisto. Tämän lisäksi tutkijasosiaalityöntekijät keräsivät aineistoa tutkimukseen osallistuville työntekijöille järjestämistään reflektioryhmistä ja tutkimuksen aikana kerätyistä tutkimuspäiväkirjoista. Erilaisten tutkimusasetelmien takia eri hyvinvointialueella jokainen tutkijasosiaalityöntekijä laati yhteisen suunnitelman lisäksi erillisen tutkimussuunnitelman.

Hankkeessa käytetty monimenetelmällinen tutkimusote osoittautui joustavaksi aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa. Laadullista aineistoa käytettiin täydentämään asiakkailta kerättyjen määrällisten kyselyiden tuloksia. Lisäksi laadullinen, asiakasasiakirjoihin perustuva kokonaisvaltainen tilannearviointi täydensi määrällisten elämänlaatumittareiden tulkintaa ennen ja jälkeen intervention. Erilaiset tutkimukselliset lähestymistavat yhdessä käytettyinä tuottivat KAIMeR-teorialla sovellettuna kokonaisvaltaisen tilannekuvan paremmin kuin jos niitä olisi käytetty erillisinä menetelminä. Vaikka määrälliset mittarit saattoivat heijastaa heikentynyttä tilannetta, laadullinen arviointi osoitti, että asiakkaan prosessi oli edennyt kokonaisuudessaan myönteisesti. Siksi monimenetelmällisyys tuo esille vaikutusten kontekstisidonnaisuuksia, jotka voivat muutoin jäädä määrällisissä mittareissa näkymättömäksi.

Tutkimustulokset hyvinvointialueittain:

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) tutkittiin voimavaralähtöisen asiakastyön prosessin vaikutuksia ja vaikutusten syntymisen edellytyksiä aikuissosiaalityössä asiakas- ja työntekijätulokulmista. Tulosten perusteella voimavaralähtöisen asiakastyön prosessi on eksaktin menetelmän sijaan koko asiakastyön läpäisevä työorientaatio, jonka soveltaminen tukee positiivisten syvätason asiakasvaikutusten syntymistä. Asiakastyössä testatut erityiset työvälineet, kuten Ecomap, osoittautuivat käytettävyydeltään helpoiksi ja siten potentiaalisiksi laajempaa juurruttamista varten. Välineiden soveltamista kuitenkin ajoittain haastaa se, että erityisen tuen tarpeessa olevilla asiakkailla on usein nopeatahtisesti muuttuvia akuutteja tuen tarpeita talouteen ja asumiseen liittyen. Tutkimuksessa tarkasteltiin asiakkaiden näkökulmasta kahta tutkimuskysymystä: miten asiakkaiden tavoittelu sosiaalityön kohteeksi rakentuu ja millainen merkitys asiakas–työntekijävuorovaikutuksella on suotuisten tai ei-suotuisten asiakasvaikutusten muodostumisessa. Aikuiset erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat kokivat ammattilaisten toimintatyylin vaikuttavan ratkaisevasti ensikontaktitilanteissa, joissa heihin vasta yritettiin saada yhteyttä. Toimintatyyli määritti osaltaan sen, voiko asiakkaan ja työntekijän välille muodostua luottamukseen perustuva vuorovaikutussuhde, joka on myönteisten asiakasvaikutusten edellytys. Asiakkaat kuvasivat myös säätelevänsä osallistumistaan sen perusteella, miten he arvioivat vuorovaikutuksen toimivan. Jos asiakas–työntekijäsuhde koetaan toimimattomaksi, asiakkaat voivat vetäytyä tapaamisista, jättää ammattilaisten ohjeita noudattamatta tai tuottaa niukasti puhetta tilanteestaan tapaamisilla. Toimivaksi koettu suhde puolestaan lisää asiakkaan rohkeutta tuottaa puhetta tapaamisilla ja yrittää muutosta heille vaikeissa asioissa. Näillä tavoilla rakentuva vuorovaikutus kytkeytyi myös asiakkaiden kuvaamiin konkreettisiin vaikutuksiin. Osalla tutkituista suotuisat syvätason vaikutukset ilmenivät kokonaiselämäntilanteen paranemisena ja palvelutarpeen selkeänä vähentymisenä. Osalla ne puolestaan mahdollistivat tuen vastaanottamisen ja avun saamisen, mutta eivät lyhyellä puolen vuoden tarkastelujaksolla vähentäneet palveluntarvetta.

Lapin hyvinvointialueella (Lapha) tutkimus kohdentui lounaisen ja kaakkoisen palvelualueen työikäisten palveluihin. Aikuissosiaalityön menetelmiä (voimavaralähtöinen asiakastyö taloussosiaalityö) tutkittiin ensiarviointityöskentelyssä ja tavoitteena oli tuottaa tietoa menetelmien hyödynnettävyydestä ja asiakasvaikutuksista. Tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat 1) Millaisia vaikutuksia tutkimusperustaisten menetelmien on aikuissosiaalityön ensiarvioinnin asiakastyössä ja 2) Millä edellytyksillä tutkimusperustaisia menetelmiä voidaan soveltaa aikuissosiaalityön ensiarviointityöskentelyssä. Voimavaralähtöinen asiakastyö toteutui Lapin hyvinvointialueen ensiarvioinnin asiakaskohtaamisissa parhaiten kiireettöminä kohtaamisina sekä arvostavana ja positiivisena ilmapiirinä. Tämä toteutui sanavalinnoilla, osoittamalla kiinnostusta ja kunnioitusta asiakasta kohtaan, korostamalla positiivisia asioita keskustelussa sekä olemalla aidosti läsnä. Kiinnostava tulos on, että työntekijöiden mukaan kiire ja hektinen työ hankaloittaa voimavaralähtöisen työorientaation käyttöä, mutta asiakkaat kokivat, että työntekijöillä oli riittävästi aikaa heidän kohtaamiseensa. Asiakkaat nostivat tärkeäksi voimavaralähtöisyyden elementiksi toivon heräämisen, joka nousi keskiöön asiakkaiden jättämissä avoimissa palautteissa. Sen sijaan heikommin toteutui voimavarojen systemaattinen tunnistaminen, tavoitteellisuus, asiakkaan osallisuus arvioinnissa sekä voimavaralähtöinen kirjaaminen. Taloussosiaalityön osalta havaittiin, että taloussosiaalityö kaipaa kokonaisuudessaan kehittämistä ensiarviointityöskentelyssä. Taloudellisia asioita käsitellessä tulee nykyistä paremmin huomioida tavoitteellisuus, asiakkaan voimavarat, juurisyyt taloudellisen tilanteen taustalla sekä asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti. Nykyisessä tilanteessa taloudellisia asioita käsiteltiin suppeasti ja asiakkaan eivät olleet kaikilta osin tyytyväisiä saamaansa palveluun taloudellisten asioiden käsittelyyn liittyen. Esimerkiksi asiakkaat eivät kokeneet saavansa riittävästi taloudellista ohjausta ja neuvontaa, vaikka työntekijöiden mukaan tämä oli keskeinen ensiarvioinnin taloussosiaalityöhön kuuluva tehtävä. Tutkimuksen perusteella asiakkaat antoivat yhtä hyvän palautteen asiakaskohtaamisille huolimatta siitä, oliko tapaaminen toteutettu puhelimitse vai kasvotusten. Vuorovaikutuksen laadulla ja kohtaamisen sisällöllä vaikuttaa tutkimuksen perusteella olevan enemmän merkitystä kuin kohtaamisen tavalla. Jopa yksi kohtaaminen puhelimitse voidaan toteuttaa niin voimavaralähtöistä työorientaatiota kuin taloussosiaalityön menetelmiä hyödyntäen. Menetelmien avulla ensiarvioinnin kohtaamisia voidaan kehittää laadukkaammiksi ja vaikuttavimmiksi. 

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Soite) tavoitteena oli tutkia, millaisia vaikutuksia aikuissosiaalityön interventioilla on aikuissosiaalityön asiakkaiden elämään KAIMeR-teorian avulla tarkasteltuna. Soiten osalta tarkastelussa olivat voimavaralähtöiset ja taloussosiaalityön menetelmät ja työorientaatio. Vaikutuksia tarkasteltiin suhteessa työskentelyn alussa työntekijän kirjaamiin tavoitteisiin sekä asiakkaan ilmaisemiin tuen tarpeisiin, toiveisiin ja tavoitteisiin ja miten näihin alussa asetettuihin tavoitteisiin ja tuen tarpeisiin oli työskentelyn aikana pystytty vastaamaan. Tutkimustulosten perusteella asiakkaan oman äänen, tuen tarpeiden ja tavoitteiden tavoittaminen työskentelyn alkaessa vaikutti merkittävästi siihen, saavutetaanko työskentelyllä asetetut tavoitteet. Mikäli asiakkaan ääni ja tavoitteet oli tavoitettu, oli todennäköistä, että tavoitteisiin päästään. Mikäli työskentely lähti liikkeelle järjestelmälähtöisesti eikä asiakkaan ääntä alussa tavoitettu, ei järjestelmälähtöisiin tavoitteisiin päästy. Työntekijät tunnistavat työn onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja pyrkivät omalla toiminnallaan etsimään väyliä luottamuksen rakentamiseen riippumatta siitä, miten työskentely on lähtenyt liikkeelle. Luottamuksen rakentuminen näkyy työntekijöiden puheissa ja asiakirjoissa tiedon lisääntymisenä asiakkaan elämismaailmasta ja siinä tapahtuvista muutoksista työskentelyn aikana sekä asiakkaan kokemusten ja tunteiden tavoittamisessa. Toistuvat kohtaamiset ja työntekijän sitoutuminen työskentelyyn auttavat työskentelyssä pääsemään lähemmäs asiakkaan omaa kokemusmaailmaa ja sitä kautta purkamaan avun hakemiseen ja vastaanottamiseen liittyvää häpeää.

Kainuun hyvinvointialueen osatutkimuksessa tavoitteena oli juurruttaa kouluttamisella ja tutkijasosiaalityöntekijän osallistumisella taloussosiaalityön Satsaa ja säästä-mallin keskeiset osat jokaiseen alueen aikuissosiaalityön työyhteisöön ja kerätä samalla tutkimustietoa niiden lyhytaikaisesta vaikuttavuudesta AVAIN-, AVHM- ja ESY-mittareita käyttäen. Interventioon osallistuneista asiakkaista 75 % sai vähintään hieman hyötyä ja 65 % selkeää tai huomattavaa hyötyä, vaikka osallistujista vain joka neljännes suostui kysyttäessä osallistumaan ja keskeyttämisprosentti oli korkea (40 %). Arvioiden mukaan noin joka kymmenes asiakas voisi hyötyä viiden tapaamiskerran interventiosta. Intervention tutkimuksellinen tarkastelu AVAIN-mittarin kautta osoittaa, että asiakkaan voimavaraksi koettu oma motivaatio muutokseen yhdistyneenä vaikeaan velkatilanteeseen esiintyvät usein yhdessä mallin selkeästi hyödylliseksi arvioidun käytön kanssa. Hyötyä saaneet olivat usein nuorempia (mediaani 31 v.), motivoituneita ja kyvykkäämpiä elämänsä järjestelemisessä, kun taas vähäisen hyödyn ryhmissä mediaani-ikä oli 56–57 v. keskeyttämistä selitti usein alkoholin ongelmakäyttö, erityisesti nuoremmilla asiakkailla (mediaani 38 v.). Yleisesti intervention kokemuksiin perustuen, Satsaa ja säästä-malliin perusajatuksena kuuluva emotionaalishenkinen tuki ja luottamuksen saavuttaminen (“satsaa”) on tärkeää taloudellisen ohjauksen vaikuttavuuden saavuttamisen kannalta. Tähän arviointitutkimukseen osallistuneet aikuissosiaalityön välitystili- ja/tai toimeentulotukiasiakkaat olivat valtaosin kaikista heikko-osaisimpia ja suositus liittyy ensisijaisesti heihin. Kainuussa tehdyn Satsaa ja säästä-mallin keskeisten osien, Penno, Ecomap ja Rahatarina sekä velkatilanteen tarkistus, juurruttamisen ja tutkimuksellisen arvioinnin perusteella voidaan suositella mallin valittujen osien laajaa tarjoamista aikuissosiaalityön asiakkaille. Arviointitutkimuksen suosituksena on, että Satsaa ja säästä-mallin keskeiset osat sijoitettaisiin sopivalla tavalla tavanomaisen aikuissosiaalityön asiakastyöskentelyn lomaan. Menetelmien käyttöön tulee yhdistyä asiakkaan tulevaisuuden mahdollisuuksien ja tavoitteiden hahmotus.

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteisessä tutkimusosuudessa haastateltiin ryhmähaastatteluina hankkeessa mukana olleita sosiaalityöntekijöitä. Heiltä kysyttiin aikuissosiaalityön menetelmällisyyden tunnistamisesta, menetelmien toimivuudesta ja niiden vaikutuksista sosiaalityössä. Sosiaalityöntekijät ymmärtävät menetelmät ikään kuin ammatillisena reppuna, jossa on sosiaalityön tietopohja, työorientaatiot ja yksittäiset työmenetelmät sisältyen toimintatavoista yksittäisten menetelmien käyttöön. Menetelmien hyötyinä nähdään seuraavaa: Ongelmavyyhdet selkeytyvät, sosiaalityön struktuuri vahvistuu ja tulee läpinäkyvyyttä työhön sekä niiden avulla saadaan konkretiaa. Menetelmien kautta saadaan oivalluksia työprosesseista sekä ne tuovat näkyvyyttä ja uskottavuutta aikuissosiaalityölle sekä edistävät työhyvinvointia. Lisäksi menetelmät vahvistavat asiakkaan toimijuutta, koska asioita hahmotetaan yhdessä menetelmän avulla. Myös sosiaalityön laatu vahvistuu, sosiaalityön ydin ja erityisesti eettisyys kirkastuu ja näin päästään pois työn järjestelmälähtöisyydestä.

Tutkijasosiaalityöntekijän rooli koettiin erittäin merkittäväksi, koska näin tutkimus ja käytäntö olivat konkreettisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Tutkijasosiaalityöntekijät olivat reflektionpeili sosiaalityössä, jossa kehitettiin menetelmällistä työotetta ja turvattiin osaamisen juurruttamista. Tutkijasosiaalityöntekijä nähtiin sosiaalityön prosessien selkiyttäjänä, jolloin saadaan esille työn vaikutuksia, näkyvyyttä ja työn vaativuutta juuri aikuissosiaalityössä.

Osatutkimus 2: Mentalisaatioon pohjautuvan terapian (MBT-menetelmän) vaikuttavuus osana porrasteista mielenterveyspalvelujärjestelmää:

Osatutkimuksessa on arvioitu mentalisaatioon pohjautuva terapian (MBT-menetelmän) vaikuttavuutta osana porrasteista mielenterveyspalvelujärjestelmää. Arviointitutkimus tarkasteli Mentalisaatioon pohjautuvan terapian (MBT) menetelmän vaikuttavuutta ja implementointia. Tutkimuksessa on arvioitu mm. hoitomallin vaikuttavuutta ja tarjottu mahdollisuus MBT-menetelmän osaamisen kartuttamiseen ja laajentamiseen Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Osatutkimuksen tavoitteena oli tutkia MBT:n vaikuttavuutta, menetelmän koulutettavuutta ja implementaatiota sekä laajentaa ja vahvistaa MBT:n osaamista ja menetelmän juurtumista. Tutkimuskysymykset olivat: 1) millaisia muutoksia potilaan psyykkisessä voinnissa, mentalisaatiokyvyssä, toimintakyvyssä ja elämänlaadussa tapahtuu MBT-hoidon aikana ja sen jälkeen, 2) mitkä tekijät liittyvät MBT-menetelmän vaikuttavuuteen? ja 3) onko MBT -hoitoa saaneiden potilaiden psyykkinen terveydentila 12 kuukauden kohdalla erilainen verrattuna tavanomaista psykiatrista hoitoa saaneisiin potilaisiin?

Vaikuttavuuden arvioinnissa on käytetty tietona erilaisia potilaan oireita ja toimintakykyä mittaavia sähköisiä kyselyitä sekä tutkittavien haastatteluita, potilaan ja terapeutin yhteistyösuhdemittaria sekä palveluiden saatavuuden ja käytettävyyden tarkastelua potilastietojärjestelmästä. Vaikuttavuustutkimuksessa osallistujiksi pyydettiin OYS Psykiatrian ja Pohteen alueellisten mielenterveyspalveluiden potilaita niistä yksiköistä, joissa mentalisaatioterapeutteja työskentelee. MBT:n aloitti 50 potilasta ja dataa kerättiin hoidon alkaessa, 6 kk ja 12 kk kohdalla. Implementoinnin arvioinnissa on käytetty MBT-terapeuttien ja heidän esihenkilöiden haastatteluita sekä implementointiprosessia arvioivaa NoMAD-kyselyä kahdessa aikapisteessä. Koulutettavuuden arvioinnissa on käytetty koulutuksen jälkeen Webropol-kyselyllä kerättyä koulutuspalautetta. 

Tutkimuksessa tietoa kertyi useista eri lähteistä, kuten haastatteluista, sähköisistä kyselyistä ja potilastietojärjestelmästä, mikä mahdollisti monipuolisemman ja kattavan näkökulman potilaan kokonaistilanteen ja hoitomallin vaikuttavuuden arviointiin. Tiedonkeruun kato toi kuitenkin haasteita, erityisesti mittausten toteutumisessa eri aikapisteissä, jolloin tiedot jäivät osittain puutteellisiksi. Potilaiden motivoiminen osallistumaan seurantamittauksiin osoittautui haasteelliseksi, mikä heikensi pitkittäistiedon kattavuutta. Kaikkiin mittauspisteisiin osallistui kuitenkin riittävä määrä, ja 6 ja 12 kk mittauksissa joko haastatteluun tai kyselyyn osallistui vähintään 70 % potilaista, mikä on tutkimuksellisesti hyvä osuus. Lisäksi tiedon yhdistely eri lähteistä vaati merkittävää työpanosta ja osaamista mm. datanhallinnasta. Nämä havainnot korostavat tarvetta kehittää tiedonkeruun rakenteita ja potilaslähtöisiä menetelmiä hyvinvointialueilla, jotta vaikuttavuuden arviointi ja laadun seuranta olisi jatkossa entistä potilaslähtöisempää, systemaattisempaa ja luotettavampaa. 

Mentalisaatioon pohjautuvan terapian vaikuttavuustutkimuksessa arvioitiin psyykkisen oireilun ja hyvinvoinnin muutosta MBT-hoidon alusta MBT-hoidon päättymiseen. Myöhemmin tullaan vielä vertaamaan MBT-hoidon käyneiden potilaiden terveydentilaa ja palveluiden käyttöä tavanomaista psykiatrista hoitoa saaneisiin (TAU). Tutkimus toteutettiin havainnoivana, ei-satunnaistettuna kliinisenä pilottitutkimuksena. Pohjois-Pohjanmaalla on koulutettu 20 terveydenhuollon ammattilaista toteuttamaan MBT-menetelmää, jota voidaan käyttää mielenterveyshäiriötä sairastavien ihmisten psykoterapeuttisena hoitona mielenterveyspalveluissa. Nämä MBT-terapeutit hoitivat potilaita vaikuttavuustutkimuksessa MBT-hoitomallin mukaisesti 12 kuukauden ajan syyslukukaudesta 2024 syyslukukauteen 2025. Tapaamiset toteutettiin mallin mukaisesti pääsääntöisesti viikoittain 45 minuutin ajan. MBT-pilottitutkimukseen ohjautui rekrytoinnissa 53 potilasta, joista 50 aloitti MBT-hoidon.

Lähtötilanteen arvio tutkimukseen osallistuvista potilaista osoittaa, että MBT-hoidolle on selkeä tarve. Potilaita ohjautui MBT- hoitoon monista eri lähteistä, mukaan lukien perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Potilailla ilmeni laaja kirjo kliinisesti merkittäviä oireita ja komorbiditeetteja. Valtaosa osallistujista oli naisia, naimattomia ja keski-iältään 31,5 vuotta. Huomionarvoista on, että 66 % sai jo psykiatrista avohoitoa, mutta vain 20 % oli aiemmin saanut psykoterapeuttista hoitoa. Noin kolmasosalla potilaista oli käytössä psyykelääkitys, yleisimmin masennuslääke. Merkittävä osa potilaista täytti psyykkisten sairauksien diagnosointiin tarkoitetun MINI-haastattelun perusteella vähintään kahden mielenterveyshäiriön diagnostiset kriteerit, joista yleisimpiä olivat masennus, ahdistuneisuushäiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. Tämä liittyi osin tutkimuksen mukaanottokriteereihin, joissa vaatimuksena oli mm. joko masennus, ahdistus, tai psyykkinen traumatisoituminen. Lisäksi 84 %:lla oli kliinisesti merkittäviä masennusoireita. CORE-OM-kyselyn, ja muiden tutkimuksessa käytettyjen kyselyiden kohonneet pistemäärät viittasivat suurempaan ahdistukseen, epävarmuuteen mentalisointikyvyssä, ihmissuhdeongelmiin ja turvattomaan kiintymyssuhteeseen.

Potilaista 37–39 (74–78 %) vastasi 6 kuukauden kohdalla kyselyyn, jossa toistettiin samat kyselyt kuin lähtötilanteessa. Kuuden kuukauden kyselyssä kysyttiin myös potilaan kokemuksia hoidosta, sekä potilaan ja terapeutin yhteistyösuhteeseen liittyviä kokemuksia. Tulosten perusteella psyykkiset oireet hieman laskivat, ja hyvinvointi ja elämänlaatu kohenivat. Muutos oli tilastollisesti merkitsevä CORE-OM –mittarin hyvinvointia kartoittavassa osiossa sekä elämänlaatumittarissa (WHO:n yksi kysymys elämänlaadusta). Primäärivastemuuttuja, CORE-OM kokonaispistemäärä laski, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mikä on odotettu tulos MBT-hoidon ollessa vielä kesken. Potilaista 55 % oli samaa tai täysin samaa mieltä väittämästä "Olen hyötynyt MBT-hoidosta? “, ja lisäksi potilaista 25 % oli jokseenkin samaa mieltä väittämästä.  Potilaat myös raportoivat hoitoa hyödyttäneitä ja hoitoa haitanneita tekijöitä, joita voidaan hyödyntää jatkossa MBT:n toteuttamisessa, kehittämisessä ja tutkimisessa. Hoidon päätyttyä, eli 12 kuukauden kohdalla tehtävien haastatteluiden ja kyselyiden aineiston keruu on parhaillaan viimeistelyvaiheessa. Tällä hetkellä yli 70 % alun perin 50stä osallistuneesta potilaasta on osallistunut tai lupautunut haastatteluun. 

MBT-menetelmän koulutettavuus ja implementointi:

Hankeaikana valmistui (06/2024) 20 mentalisaatioterapeuttia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Tästä koulutuksesta kerätyn koulutuspalautteen perusteella muokattiin uusi MBT-koulutus, joka käynnistyi 11/2024. Koulutuksesta kerättiin koulutuspalaute, johon vastasi 7 koulutuksessa ollutta sairaanhoitajaa ja psykologia. Vastaajien mukaan koulutushoidot ja menetelmäohjaus olivat kokonaisuutena toimivia ja hyödyllisiä koulutuksen osia. Menetelmäohjaajia ja kouluttajia pidettiin ammattitaitoisina ja asiantuntevina, ja läsnäolopäiviä pidettiin hyvinä. Koulutukseen osallistuneet kokivat saaneensa riittävästi tukea organisaatiolta ja omalta esihenkilöltään koulutuksen suorittamiseen. He arvioivat myös koulutuksen antaneen riittävät valmiudet menetelmän käyttöönottoon, ja kaikki vastanneet aikovat hyödyntää MBT-menetelmää työssään jatkossa. Tähänastiset hoidot koettiin potilaille hyödyllisiksi ja ne koettiin kohdentuneen oikeanlaisille potilaille. 

Ennakko- ja koulutuksen aikaisen tiedottamisen koettiin kuitenkin olleen vain osittain riittävää, hieman yli puolet vastaajista arvioi saaneensa tarpeeksi tietoa. Verkkopedagogiikan lisäämistä koulutukseen ei nähty tarpeellisena, sillä hieman yli kaksi kolmasosaa vastaajista oli eri mieltä tai täysin eri mieltä sen tarpeellisuudesta. Kehittämisehdotuksissa toivottiin pidempikestoista koulutusta sekä kolmea koulutuspotilasta kahden sijaan. Lisäksi toivottiin joustavampaa aikataulua, alkuvaiheen koulutukseen lisää käytännönläheisyyttä sekä enemmän menetelmäohjausta. 

Mentalisaatioon pohjautuvan terapian implementaatiotutkimuksessa arvioitiin yksilömuotoisen MBT-hoidon käyttöönottoa ja juurtumista, käyttöönottoa tukevia ja estäviä tekijöitä sekä MBT:n asemaa osana mielenterveyspalvelujärjestelmää. Tutkimus toteutettiin poikkileikkausasetelmalla kahdessa mittauspisteessä (kevät ja syksy vuonna 2025) sekä kuvailevana laadullisena tutkimuksena. Tietoa kerättiin MBT-hoitoa toteuttavilta ammattilaisilta, heidän esihenkilöiltään ja OYS Psykiatrian johdolta. Näin muodostui kokonaiskuva MBT-hoidon käyttöönoton vaiheista, organisatorisista edellytyksistä ja eri toimijatasojen kokemuksista. 

Ensimmäisessä mittauspisteessä kyselyyn vastasi 17 MBT-terapeuttia sekä 7 esihenkilöä ja johdon edustajaa, laadullisiin haastatteluihin osallistui 9 MBT-terapeuttia ja 12 esihenkilöä ja johdon edustajaa. Tutkittavien rekrytointi osoittautui haastavaksi, mikä viivästytti tiedonkeruuta. Rekrytointia vaikeutti erityisesti yhteyden saaminen osallistujiksi kutsuttuihin henkilöihin, sillä sekä kliinistä hoitotyötä tekevät ammattilaiset että esihenkilöt ja johto toimivat useiden samanaikaisten työtehtävien ja aikataulupaineiden alla. Lisäksi OYS Psykiatrialla oli käynnissä organisaatiomuutos syyskaudella 2025.