Kyseessä on Pohjois-Suomen yhteistyöalueen RRP3-arviointitutkimushanke, jonka hallinnoijana toimii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. Hankkeen osatoteuttajia ovat Kainuun, Lapin ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet sekä Jyväskylän yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus toimii hankkeen yhteistyökumppanina. 

Tutkimuskokonaisuus jakautuu kahteen osatutkimukseen.

Kokonaisuuden päätavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta edistämällä hyvien toimintatapojen tutkimusta, sekä kehittää tehokkaita hoito-, seuranta- ja analyysimenetelmiä. 
 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Pohjois-Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP3)
Lyhyt kuvaus

Kyseessä on Pohjois-Suomen yhteistyöalueen RRP3-arviointitutkimushanke, jonka hallinnoijana toimii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. Hankkeen osatoteuttajia ovat Kainuun, Lapin ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet sekä Jyväskylän yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus toimii hankkeen yhteistyökumppanina. 

Tutkimuskokonaisuus jakautuu kahteen osatutkimukseen.

Kokonaisuuden päätavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta edistämällä hyvien toimintatapojen tutkimusta, sekä kehittää tehokkaita hoito-, seuranta- ja analyysimenetelmiä. 
 

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta edistämällä hyvien toimintatapojen tutkimusta, sekä kehittää tehokkaita hoito-, seuranta- ja analyysimenetelmiä. 

Tavoitteena on vahvistaa tutkimusta, jolla parannetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuutta sekä lisätään toiminnan arkivaikuttavuuden tutkimusta. 

Tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella tehtävää tutkimusta ja tutkimusosaamista, sekä kehittää tutkimus- ja yhteistyörakenteita ja kerryttää tutkimukseen liittyvää osaamista.

Tutkimuskokonaisuuden osatutkimukset ovat 

1. Aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset ja

2. Mentalisaatioon pohjautuvan terapian vaikuttavuus osana porrasteista mielenterveyspalvelujärjestelmää. 

 

Toimiaika

1.6.2023 - 31.12.2025 (rahoituspäätöksen mukaisesti tutkimushankkeen kustannuksia voi syntyä ko. ajalla), hanke on käynnissä.

Toimijat

Hankkeen toteuttajat: Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet sekä Jyväskylän yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Yhteistyökumppani: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.

Mukana tutkimushankkeen eri osioissa ovat yhtälailla asiakkaat, ammattilaiset, organisaatiot ja yhteistyöverkostot.

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Riikka Hirvasniemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
riikka.hirvasniemi@pohde.fi

Tekijä

Suvi Helanen

Luotu

27.03.2024

Viimeksi muokattu

15.05.2024
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tutkimuskokonaisuuden vaikutukset kohdistuvat yhteistyöalueen kannalta oleellisiin potilan/asiakasryhmiin, joiden sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu paranee. Tutkimuksen perusteella saadaan tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta ja tietoa käytettyjen hoitomenetelmien arkivaikuttavuudesta. Nämä tiedot vaikuttavat palveluiden kehittämiseen Pohjois-Suomen hyvinvointialueella ohjaten niit kustannusvaikuttavampaan suuntaan, ja tällä voi olla vaikutusta hyvinvointialueiden talouteen. Yleisesti ottaen tutkittuun tietoon perustuvien vaikuttavien hoitojen käyttö lisää sosiaali- ja terveydenhuollon laatua, vaikka taloudellinen vaikutus olisi pieni. Hankkeen aikana käehitettävät seuranta- ja analyysimenetelmät vaikuttavat tietojohtamiseen, tuottaen siinä tarvittavaa tietoa. 

Päämäärä ja päätavoite

Tutkimushankkeiden mahdollistama tutkimusosaamisen kehittäminen kliinisen työn rinnalla parantaa hyvinvointialueiden tutkimusosaamista. Hankkeen aikana kehitettävät yhteistyöalueen tutkimus ja yhteistyörakenteet palvelevat alueen tutkijoita ja hyvinvointialueita hankkeen päättymisen jälkeen. 

Aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset- osatutkimuksen tuloksena on paljon palveluita käyttävien asiakkaiden ja heille tarjottavien menetelmäinterventioiden tunnistaminen. Osatutkimus luo mahdollisuudet sosiaalityön johdonmukaiselle vaikuttavuusperusteiselle toiminnalle ja vertailevalle tutkimustyölle. Tämä mahdollistaa priorisoinnin vaikuttavien menetelmien priorisoinnin vaikuttamattomien sijasta. 

Mentalisaatioon pohjautuvan terapian (MBT- menetelmän) vaikuttavuus osana porrasteista mielenterveysjärjestelmää - osatutkimuksen avulla tuetaan psykososiaalisten palveluiden parempaa saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta vaikeammissa mielenterveydenhäiriöissä, jotka kuormittavat laaja-alaisesti terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja erikoissairaanhoitoa. Hoitomallin avulla tuetaan vaikeista mielenterveydenongelmista kamppailevien ihmisten psyykkistä hyvinvointia, työ- ja  opiskelukykyä ja samalla ihmisten kokonaisvaltaista terveyttä. Osatutkimuksen kautta lisätään osaamista psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien laadun seurantaan, arviointiin ja tutkimukseen yhteistyöalueella ja tuetaan ammattilaisia kerryttämään osaamista sekä tuetaan laadukasta osaamisen ylläpitoa psykososiaalisen menetelmän suhteen. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa, jolla voidaan helpottaa ja/tai parantaa päätöksentekoa ja tiedolla johtamista mielenterveyspalveluiden osalta. 

Tutkimuskokonaisuuden vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin näkyvät pidemmällä aikavälillä sairastavuuden vähenemisenä, työkyvyn paranemisena sekä psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääntymisenä. 

 

 

 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Osatutkimus 1: Aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset

Tavoitteet

  • tukea aikuissosiaalityöhön mallinnettujen menetelmien käyttöönottoa ja vaikutusten seurantaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella
  • tuottaa tutkimustietoa menetelmien vaikutuksista paljon palveluita ja erityistä tukea tarvitsevien aikuissosisaalityön asiakkaiden hyvinvointiin ja elinoloihin
  • vahvistaa sosiaalityön tutkimus-, kehittämis, innovaatio- ja osaamisrakenteita hyvinvointialueella kehittämällä yhdessä yhteistyöaluetason sosiaalityön käytäntötutkimusta. TKIO:n perusta tarvitsee sekä yhteistyöalueen toimijuutta että hyvinvointialueiden tiedon tarpeisiin vastaavaa tieteellistä tutkimusta ja osaamisen kerryttämistä. 

Toimenpiteet

  • tutkimus vastaa kysymykseen, miten aikuissosiaalityön tutkimusperustaiset menetelmät vaikuttavat asiakastyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi tutkimuksella saadaan tietoa siitä, millä edellytyksillä Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden toimintaympäristöissä voidaan soveltaa tutkmusperusteisia menetlemiä niin, että vaikutukset voidaan havaita paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden hyvinvoinnin faktisena kohentumisena. 
  • tutkimuksessa käytetään AIKUMETOD- tutkimuksessa (2021-2022) mallinnettua neljää aikuissosiaalityön menetelmää: voimavaralähtöinen asiakastyön prosessi, taloussosiaalityö, yhteisölliset ja luontolähtöiset menetelmät ja maahanmuuttajatyön verkostomenetelmä. 

     

Osatutkimus 2: Mentelisaatioon pohjautuvan terapian (MBT-menetelmän) vaikuttavuus osana porrasteista mielenterveyspalvelujärjestelmää

Tavoitteena on kerryttää osaamista psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien laadun seurantaan, arviointiin ja tutkimukseen yliopistosairaalaa ylläpitävällä hyvinvointialueella, jotta yliopistosairaalan velvollisuus keskittämisasetuksen mukaiseen psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointiin ja osaamiseen yhteistyöalueella toteutuu. 

Osatutkimussisältää kolme erillistä tavoitetta:

  1. Varmistetaan nyt pilotoidun MBT-menetelmän laadukas toteuttaminen ja menetelmän juurtuminen eri keinoin. Seurataan MBT-menetelmän koulutettavuutta erilaisin tutkimusmenetelmin, arvioidaan sen laatua ja tutkitaan menetelmän käytettävyyttä ja saatavuutta hyvinvointialueella osana porrastettua palveluvalikoimaa
  2. Tarjotaan mahdollisuus MBT-menetelmän osaamisen karttumiseen ja osaamisen laadukkaaseen ylläpitoon yhteistyötasoisesti järjestämällä MBT-terapeuttikoulutus sekä MBT-ohjaajakoulutus. Tämä turvaa menetlemän osaamisen laajentamisen YTA-alueelle ja ohjaajakolutuksen myötä myös menetelmän laadun ylläpidon alueella. 
  3. Arvioidaan ja tutkitaan hoitomallin vaikuttavuutta satunnaistetussa kontrolloidussa kliinisessa koe-asetelmassa (RCT, Randomised Controlled Trial) esimerkiksi oireiden, toimintakyvyn ja persoonan rakenteen mahdollisen muutosten suhteen.

Osatutkimuksessa tavoitellaan tehokkaiden seuranta. ja analyysimenetelmien kehittmistä osana MBT-menetelmän arvointia ja tutkimusta. Otetaan käyttöön laajasti erilaisia tutkimus- ja seurantamenetelmiä sekä kehitetään näiden käytettävyyttä. Kerrytetään osaamista menetelmien tehokkaassa kehittämisessä, jotta keskittämisasetuksen mukainen psykososiaalisten ja psykoterapeuttisten menetelmien arvointityö Pohjois-Suomen yhteistyöalueella rakentuu tehokkaasti.

 

Toimenpiteet

Tavoite 1: Tutkitaan menetelmän implementaatiota. Arvioidaan valmistuneiden MBT-terapeuttien menetlemän käyttöönottoa ja menetelmän toimivuutta osana palveluketjua hoidon portailla 3.-4.

Tavoite 2: Tarjotaan mahdollisuus MBT-menetelmän osaamisen karttumiseen ja tuetaan osaamisen laadukasta ylläpitoa Pohjois-Suomen yhteistyöaluetasoisesti. 

Tavoite 3: Tutkitaan menetelmän soveltuvuutta ja vaikuttavuutta psykiatrisen erikoissaraanhoidon potilasaineistossa (potilaita, joilla on vaikea-asteisia sekä komorbidia oireilua, esimerkiksi vaikeaa ahdistuneisuutta tai masennusta, persoonallisuuden problematiikkaa, traumatisoitumista).

 

Tuotokset

Hankkeen eri vaiheissa laaditaan raportteja sekä alkuperäisartikkeleita ja katsausartikkeleita kansainvälisiin ja suomalaisiin tieteellisiin julkaisusarjoihin. Vahvistetaan yhteistyöalueella oppilaitosten kanssa tehtävää yheistyötä ja tarjotaan kertyneen datan myötä mahdollisuus esimerkiksi opinnäytetöihin. Osallistutaan tuotosten kautta yhteistyöaluetasoisesti ja kansallisesti keskusteluun suomalaisen palvelujärjestelmän opinnoinnista. Pyritään osallistumaan kansainväliseen keskusteluun menetelmän vaikuttavuudesta osana porrasteista palveluvalikkoa. 

Tavoitteena on saada 2024-2025 aikana valmiiksi seuraavat julkaisut: 

  • suomenkielinen raportti menetelmän koulutettavuudesta ja kokemuksista ja koulutuksen toteuumisesta
  • käsikirjoitus menetlemän implementaatiosta tarjottavaksi kansainväliseen julkaisusarjaan
  • suomenkileinen tai englanninkielinen julkaisu kustannusanalyysistä
  • lisäksi projektin päätyttyä tullaan julkaisemaan useita artikkeleita kerätystä aineistosta.