Sosiaalityön toimintamallit (THL)
Sosiaalihuollon ja sosiaalityön kehittäminen edellyttää asiakastyön käytäntöjä koskevan tutkimus- ja tietopohjan vahvistamista. Suomalaisessa sosiaalityössä työkäytäntöjä koskevien mallinnusten tekeminen on kuitenkin ollut paikoittaista ja arviointitutkimusta on tehty niukasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa laatinut mallinnukset sosiaalisen kuntoutuksen, matalan kynnyksen sosiaalityön ja etsivän sosiaalityön toimintamalleista
Sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit -työpajasarjassa 14 hyvinvointialuetta osallistuu yhden tai kahden toimintamallin pilotointiin, arviointiin ja yhteiskehittämiseen. Mallinnukset tehtiin keväällä 2022 oppaiden muotoon, ja pilotointi toteutuu hyvinvointialueesta riippuen ajalla 9/22–5/23.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Sosiaalihuollon ja sosiaalityön kehittäminen edellyttää asiakastyön käytäntöjä koskevan tutkimus- ja tietopohjan vahvistamista. Suomalaisessa sosiaalityössä työkäytäntöjä koskevien mallinnusten tekeminen on kuitenkin ollut paikoittaista ja arviointitutkimusta on tehty niukasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa laatinut mallinnukset sosiaalisen kuntoutuksen, matalan kynnyksen sosiaalityön ja etsivän sosiaalityön toimintamalleista
Sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit -työpajasarjassa 14 hyvinvointialuetta osallistuu yhden tai kahden toimintamallin pilotointiin, arviointiin ja yhteiskehittämiseen. Mallinnukset tehtiin keväällä 2022 oppaiden muotoon, ja pilotointi toteutuu hyvinvointialueesta riippuen ajalla 9/22–5/23.
Pilotoinnin tavoitteet
•Toimintamallien toteuttamiskelpoisuuden arviointi
•Toimintamallien sisältöjen ja arvioinnin kohteen eli ohjelmateorian täsmentäminen
•Arviointitutkimuksen suunnittelu ja toteutus
•Hyvinvointialueiden vertaiskehittämisen tuki
Sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit -työpajasarja toteutetaan 9/2022 ja 5/2023 välisenä aikana.
Toimintamallien kehittämistyössä on ollut mukana 14 hyvinvointialueen sosiaalityön asiantuntijat, esihenkilöt, paikallista pilotointia tukeneet kehittäjät sekä joillakin alueilla kokemusasiantuntijat. Kokonaisprosessia on tuettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden toimesta osana tulevaisuuden sote-keskushanketta ja sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa.
Päämäärä ja tavoitteet
Sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit -työpajasarja on jatkoa Osallistavan sosiaalityön menetelmien pilotille. Osallistavan sosiaalityön pilotissa (2021) alueet kokeilivat, pilotoivat ja kehittivät erilaisia osallistavan sosiaalityön malleja.
THL laati pilotin tuotosten ja kirjallisuuden pohjalta mallinnukset sosiaalisesta kuntoutuksesta, etsivästä sosiaalityöstä ja matalan kynnyksen sosiaalityöstä. Keväällä 2022 käynnistyneessä hyvinvointialueiden edustajille tarkoitetussa Sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit -työpajasarjassa tuetaan kolmen edellä mainitun toimintamallin käyttöönottoa ja vaikuttavuuden arviointia.
Työpajasarjan tavoitteena on selkiyttää sosiaalihuollon menetelmällisyyttä, vahvistaa sosiaalihuollon tietopohjaa sekä parantaa sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta ja saatavuutta. Työpajasarja koostuu kolmesta työpajasta, joista ensimmäinen oli toukokuussa 2022 ja toinen syyskuussa 2022. Kolmas työpaja pidetään 24.-25.5.2023 loppuseminaarina, jossa alueet esittelevät omia tuotoksiaan.
Työpajasarjan tavoitteena on mallintaa sosiaalisen kuntoutuksen, matalan kynnyksen sosiaalityön ja etsivän sosiaalityön toimintamallit sekä muodostaa pilotoinnin pohjalta ohjelmateoria. Ohjelmateorian avulla täsmennetään edelleen arviointiasetelmaa. Työpajasarja pohjautuu tutkimusperustaiseen kehittämiseen, jossa toimintamallien implementoinnin ehtoja ja edellytyksiä pyritään tunnistamaan. Lisäksi tavoitteena on alueiden implementointi- ja arviointiosaamisen vahvistaminen.
Sosiaalityön käytäntötutkimus pyrkii vastamaan käytännön tiedontarpeisiin sekä kehittämään käytäntöjä. Tutkimusongelmien määrittely, tiedonmuodostusprosessi sekä tulosten arvioiminen tapahtuvat tutkijoiden ja käytännön toimijoiden kesken käytävissä neuvotteluissa. Tutkittu tieto palautuu siihen toimintaympäristöön, josta tutkimuskysymys, aineistot ja toimijat ovat.
Pilotoitavat toimintamallit ovat kompleksisia interventioita, jotka voivat toteutua erilaisissa toimintaympäristöissä, kohdentua monenlaisen tuen tarpeissa oleville asiakkaille ja lisäksi niiden toteuttamiseen osallistuu useita eri toimijoita. Kompleksisten toimintamallien tutkimisprosessi alkaa olemassa olevan toimintamallin tunnistamisesta ja valinnasta tai toimintamallin ohjelmateorian kehittämisestä. Koska tutkimukseen perustuvia valmiita mallinnuksia ei ollut, toimintamallien mallinnukset tehtiin hyödyntämällä palvelukuvauksia, asiantuntijahaastatteluja sekä kirjallisuudessa esitettyjä näkökulmia.
Ohjelmateoria kuvaa sitä, mikä toimii missäkin olosuhteissa ja miten. Logiikkamallin tarkoituksena on puolestaan ohjelmateorian visualisointi. Ohjelmateoriassa ja logiikkamallissa kuvataan ydinelementit, jotka ovat toimintamallin tai intervention keskeisimmät osat, joita ei voida jättää pois ilman, että intervention odotettu vaikuttavuus vaarantuu. Logiikkamallissa kuvataan ydinelementtien lisäksi pilotoitavien toimintamallien toimintaympäristö ja toimijat, resurssit, kehkeytyvät mekanismit ja oletetut tulokset.
Ennen kuin voidaan arvioida vaikuttavuutta, ohjelmateorian tulee olla uskottava. Lisäksi toimintamallin toteuttamiskelpoisuutta ja arviointiasetelmaa tulee arvioida. Nämä kehittämisprosessin alkuvaiheessa tehdyt arvioinnit auttavat tukevat toimintamallin kehittämistä ideasta valmiiksi konseptiksi.
Työpajasarjan tuotoksena syntyy sosiaalisen kuntoutuksen, matalan kynnyksen sosiaalityön ja etsivän sosiaalityön tarkennetut kuvaukset, jotka julkaistaan loppuvuodesta 2023. Lisäksi toimintamalleista tuotetaan kaksi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Pidemmän aikavälin tavoitteena on sosiaalityön menetelmällisyyden kirkastaminen osana hyvinvointialueiden työtä sekä vaikuttavuuden arvioinnin tukeminen.
Arviointi
Osana kehittämistyötä toteutettavan arviointitutkimuksen tavoitteena on arvioida toimintamallien toteutettavuutta ja arvioitavuutta sekä tarkentaa ohjelmateorioita ja logiikkamallien kuvauksia.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Missä määrin sosiaalisen kuntoutuksen, matalan kynnykset sosiaalityön ja etsivän sosiaalityön toimintamalli tuotti oletettuja tuloksia ja millaisia muita seurauksia toimintamallin käyttöönotolla oli?
2. Millaisissa olosuhteissa ja miten tulokset saavutettiin sekä miten ydinelementtien toteuttamisessa onnistuttiin?
Laadullinen tutkimusaineisto muodostuu työntekijöiden ryhmähaastatteluista (20 haastattelua) ja lisäksi kerätään sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneiden asiakkaiden ryhmähaastatteluaineistoa (3 haastattelua).
Lisäksi työpajasarjan aikana tuetaan käytännössä työskentelevien sosiaalihuollon asiantuntijoiden edellytyksiä tehdä tutkimusta. THL julkaisee toimintamallien pilotoinnista artikkelikokoelman loppuvuonna 2023. Julkaisu kokoaa yhteen toimintamallien käyttöönottoa koskevia kokemuksia, kuvaa ja jäsentää toimintamalleja sekä arvioi pilotoinnin tuloksia alueen kannalta. Pilotointiin osallistuvista hyvinvointialueista 8/14 kirjoittaa yhden tai useamman artikkelin THL:n artikkelikokoelmaan. Osa mukana olevista alueista kerää tutkimusaineistoa ja osa kirjoittaa kehittäjänäkökulmasta.