Taimi - hoidon jatkuvuusmalli ja hyten palvelutarjotin käyttöön Varhassa (RRP4)
Taimi-hankkeessa jatketaan Varhassa aiemmin alkanutta kehittämistyötä hoidon jatkuvuusmallin vakiinnuttamiseen ja juurruttamiseen sekä tarkastellaan jatkuvuusmallin vaikuttavuutta ja sen laajempia vaikutuksia koko hoito- ja palveluketjuun. Samaan aikaan otetaan käyttöön digitaalinen asiointikanava, joka tarjoaa väylän hoidon jatkuvuudelle. Hankkeessa jatketaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen digitaalisen palvelutarjottimen (Tarmoa) käyttöönottoa. Alueen asukkaita ja ammattilaisia tuetaan asiointikanavan ja palvelutarjottimen käyttöönotossa hankkeeseen palkattavien digikoordinaattoreiden toimesta.
Kokonaisuuden nimi
Taimi-hankkeessa jatketaan Varhassa aiemmin alkanutta kehittämistyötä hoidon jatkuvuusmallin vakiinnuttamiseen ja juurruttamiseen sekä tarkastellaan jatkuvuusmallin vaikuttavuutta ja sen laajempia vaikutuksia koko hoito- ja palveluketjuun. Samaan aikaan otetaan käyttöön digitaalinen asiointikanava, joka tarjoaa väylän hoidon jatkuvuudelle. Hankkeessa jatketaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen digitaalisen palvelutarjottimen (Tarmoa) käyttöönottoa. Alueen asukkaita ja ammattilaisia tuetaan asiointikanavan ja palvelutarjottimen käyttöönotossa hankkeeseen palkattavien digikoordinaattoreiden toimesta.
Hankkeen tavoitteena on:
- Jatkaa ja vahvistaa Kestävän kasvun Varsinais-Suomen hankkeessa käyttöön otettua hoidon jatkuvuusmallin jalkautusta ja juurrutusta Omalääkäri 2.0 -selvityksen periaatteita noudattaen ja edistää investoinnin 1 pääindikaattorin toteutumista (7 vrk hoitoonpääsyaika toteutuu 80 %:sti perustasolla).
- Tarmoa-palvelutarjotin on alueen asukkaiden ja ammattilaisten aktiivisessa käytössä.
- Varhan digiasiointipalvelua tuottavilla ammattilaisilla on
- käytettävissään ajantasaiset ohjeet uusien digityökalujen käyttöön
- saatavilla sekä digipalvelutuotantoa että digityövälineitä ymmärtävää tukea
- Varhan digiasiointipalvelua käyttävillä kansalaisilla on laajasti tietoa käytettävissä olevista digiasiointipalveluista.
- Tunnistaa erilaisia asiakassegmenttejä ja niiden palveluketjuja datan pohjalta sekä arvioida niiden näkökulmasta hyötyjä hoidon jatkuvuusmallista; ketkä hyötyvät tästä kokonaispalvelukäytön näkökulmastakin eniten.
1.1.2024-31.12.2025. Hanke on käynnissä.
Kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä Varhan ammattilaisten, johtajien, hankkeeseen palkattavien henkilöiden, asiakkaiden ja tarpeen mukaan eri sidosryhmien kanssa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) käynnisti toimintansa 1.1.2023 yhdistäen samalla 32 eri organisaatiota yhteiseksi hyvinvointialueeksi. Hyvinvointialueen valmisteluun lähdettiin muihin hyvinvointialueisiin nähden myöhemmin ja muutostyötä jäi merkittävästi edistettäväksi hyvinvointialueen toiminnan alkaessa. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen alueelliset erot hyvinvointialueen sisällä palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa ovat edelleen nähtävissä: mm. perusterveydenhuollon osalta hoitoon pääsyssä on ollut viivettä ja hoidon jatkuvuus hoitaja- ja lääkärikäynneillä on heikentynyt. Hoidon jatkuvuus toteutuu Varsinais-Suomessa lääkäreiden osalta paremmin kuin maassa keskimäärin, mutta hoitajien osalta tilanne on koko maan tasoa heikompi. 65 vuotta täyttäneillä sekä monisairailla hoidon jatkuvuus toteutuu lääkärikäynneillä hoitajakäyntejä paremmin.
Varsinais-Suomen sote-keskusten yhtenäinen kehittämistyö aloitettiin keväällä 2022 Tulevaisuuden sote-keskushankkeen tuella. Tällöin luotiin kaikki silloiset 15 perusterveydenhuollon organisaatiota sisältävä tk-kehittäjäverkosto, jonka tuella on määritelty Varsinais-Suomen tulevaisuuden sote-keskuskonseptin keskeiset elementit ja tunnistettu alueen hyviä toimintatapoja niihin liittyen sekä viety toimintatapoja askel kerrallaan yhtenäisempään suuntaan. Toimintatapojen muuttaminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii jatkuvaa kehittämistä.
Tietojärjestelmien osalta muutostyön etenemisen viive näkyy myös, edelleen hyvinvointialueella on käytössä runsaasti mm. asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Vuoden 2024 aikana hyvinvointialueella on odotettavissa isoja askeleita eteenpäin tietojärjestelmien osalta kun mm. yhtenäisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien sekä digiasiointialustan käyttöönotoissa päästään etenemään. Osana hoidon jatkuvuusmallia tulee huomioida samaan aikaan kehittyvät digitaaliset palvelut. Jotta sähköisistä palvelukanavaista saadaan mahdollisimman suuri tuki ja hyöty asiakkaalle, tulee ammattilaisia ja asiakkaita perehdyttää uuteen. Digitaalinen asiointikanava tulee tarjoamaan väylän hoidon jatkuvuudelle, kun asiakkaan asiaa voidaan omatiimistä hoitaa digitaalisesti ja tarjota siten tukea asiakkaalle vastaanottokäyntien välillä. Johtamisen ratkaisujen osalta on tärkeää tunnistaa asiakassegmentit ja palveluketjut datan pohjalta ja arvioida niiden hyötyä hoidon jatkuvuusmallista; ketkä hyötyvät tästä kokonaisuudesta eniten.
Varhan hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta seuraavat painopisteet: mielen hyvinvointi, osallisuus, fyysinen kunto, terveelliset elintavat sekä arjen ja läheissuhteiden turvallisuus. Hyvinvointialueella työtä tehdään organisaatiorajojen yli ja mm. alueen kunnat ja 3. sektori ovat merkittäviä kumppaneita suunnitelman onnistumisen osalta. Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeessa kansallisessa yhteistyössä kehitetään monialaisen palvelukonseptin kuvausta ja Varhassa pilotoidaan myös Tarmoa-palvelutarjotinta. Tälle työlle on tärkeää turvata jatko ja vamistaa toimintaedellytykset hyvinvointialueella.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen strategisia tavoitteita ovat mm. 1) tarjota palvelua oikea-aikaisesti, oikeassa paikassa ja tehden oikeita asioita sisältäen mm. hoidon jatkuvuuden rakentamisen, kestävän talouden ja eheät palvelupolut, 2) tuomme teknologialla ja digitaalisilla ratkaisuilla ja monikanavaisilla palveluilla asiakkaille vaihtoehtoja ja prosesseihin tehokkuutta ja 3) edistämme väestön hyvinvointia ja terveyttä aktiivisesti ja vaikuttavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tämä hanke osaltaan tukee Varhan strategian toteutumista.
Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tällä hankkeella täydennetään vuosina 2023-2025 toteutettavaa Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hanketta. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota jo olemassa olevan kehittämisen täydentämiseen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja lisätä kustannusvaikuttavuutta. Hankkeen kehittämistyö kytketään tiiviisti osaksi Kestävän kasvun hankkeiden käynnissä olevia toteutuksia. Hankkeen johtamisessa, hallinnoinnissa, viestinnässä, seurannassa, arvioinnissa ja raportoinnissa hyödynnetään olemassa olevia RRP-hankkeiden rakenteita optimoiden em. tehtävien hoitamiseen liittyvät kustannukset ja välttäen päällekkäistä työtä.
Investointi 1: Hoidon jatkuvuusmalli
Tavoitteet: Jatkaa ja vahvistaa Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeessa käyttöön otettua hoidon jatkuvuusmallin jalkautusta ja juurrutusta Omalääkäri 2.0 -selvityksen periaatteita noudattaen ja edistää investoinnin 1 pääindikaattorin toteutumista (7 vrk hoitoonpääsyaika toteutuu 80 %:sti perustasolla).
Toimenpiteet:
Väestölle nimetään osoitteen tai muun jakoperusteen mukaisesti lääkäri, joka toimii lääketieteellisen hoidon vastuuhenkilönä, suunnittelijana ja asettaa diagnoosin. Hän on laboratorio- ja tutkimustulosten kuin hoitopalautteiden tulosten tulkitsija. Nimetty lääkäri toimii osana moniammatillista tiimiä ja konsulttina muille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Tiimin tasolla potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus toteutetaan konkreettisesti ohjaamalla potilas aina samalle lääkärille, kun se on erilaiset työpoissaolot huomioiden vain mahdollista, ja kun lääkärinvastaanotto on aiheellista. Omahoitaja toimii tiiviissä yhteistyössä oman tiiminsä lääkärien ja muiden ammattilaisten kanssa. Hoitaja on ensisijainen hoitokontakti kiireettömässä kontaktissa ja tuottaa hoidon tarpeen arvion. Kiireettömässä hoidossa hän osallistuu hoidon ohjaukseen, neuvontaan ja seurantaan hoitosuunnitelman mukaisesti.
Nimetty lääkäri ja hoitaja tarvitsevat ympärilleen moniammatillisen tiimin, jossa voidaan eri tilanteissa tarpeen mukaan myös jakaa osaamista ja tehtäviä. Tiimin koot pidetään rajattuina ja erityisesti isojen sote-asemien väestö on tärkeää jakaa pienempiin tiimeihin hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi. Sote-keskusten toimintaa uudistettaessa on kiinnitettävä huomiota perusterveydenhuollon laajoihin osaamisvaateisiin, koulutustarpeisiin sekä toiminnan haavoittuvuuden minimointiin. Omatiimin toiminnassa hyödynnetään potilaan hoitosuunnitelmaa, jota voidaan hoidon edetessä päivittää yhdessä potilaan kanssa. Hoidon jatkuvuusmallin yksi tärkeä osa on potilaan hoitosuunnitelma ja se on yksi Varhan sote-keskuskonseptin kehittämisen osa-alue. Hoitosuunnitelma auttaa monialaisessa yhteistyössä tiedonkulun jatkuvuudessa sekä erikoissairaanhoidon että muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Jos asiakkaalla on tarve monialaisesti hoidon ja palveluiden koordinoinnille, ohjataan hänet asiakasohjaajalle, joka toimii asiakkaan palvelukokonaisuuden koordinoijana ja tällöin myös osana asiakkaan omatiimiä. Potilas saa yhteyden omaan tiimiinsä monikanavaisesti, esim. puhelimen takaisinsoittojärjestelmä, omaolo, sähköinen asiointi. Omatiimi on potilaan sähköisen asioinnin pääkontakti. Sähköisen asioinnin kiireettömät viestit ohjautuvat omatiimin hoitajalle, jonka kautta asia pyritään ratkaisemaan ensikontaktissa nimettyä lääkäriä konsultoiden tai välittämällä viesti tarkoituksen mukaiselle tiimin jäsenelle.
Varhassa on meneillään perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmän sekä sähköisen asiointialustan kilpailutusprosessit. Sähköisen asiointialustan ratkaisu saataneen käyttöön jo vuoden 2024 aikana. Sähköisen asiointialustan käyttöönotossa on tärkeää sen mahdollisuuksien tarkoituksenmukainen ja vaikuttava hyödyntäminen. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian 2023-2035 tavoitteiden mukaisesti sähköisen asiointialustan tulee mahdollistaa asiakkaiden ylläpitää omatoimisesti hyvinvointiaan, toimintakykyään ja terveyttään tietoon perustuvan ennakoinnin ja digitaalisten palvelujen tuella. Hankkeeseen palkattavat digitukihenkilöt (investointi 4) tukevat työntekijöitä ja asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttöönotossa.
Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä huomioidaan, että käyttöön otettavien teknologisten ratkaisujen tulee vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuormaa. Edellä olevat ja rajalliset resurssit huomioiden hoidon jatkuuvuus -mallin yhtenä tärkeänä osana Varhassa tullaan lisäämään olemassa olevien sähköisten itse- ja omahoitomateriaalien ja -ohjelmien hyödyntämistä pääasiallisesti kansallisten ratkaisujen kuten Terveyskylä ja Omaolo. Näiden palvelujen osalta hoidon jatkuvuusmallin toteutuksessa haetaan tasapainoa myös sille, mitkä omahoitopalvelut tulee ohjata omatiimeille ja mitkä toisaalta tuotetaan keskitetysti koko hyvinvointialueella siten, että voidaan vapauttaa omatiimien resursseja eniten hoidon jatkuvuudesta lisäarvoa saaviin potilaskontakteihin.
Tällä hetkellä Varhan väestöstä 65%:lla on nimetty omalääkäri/omatiimi seuraavilla alueilla: Kaarina, Loimaa, Paimio-Sauvo, Naantali, Raisio-Rusko ja Turku. Lopusta väestöstä erityisesti diabetes- ja osin astmapotilaille on nimetty lääkäri ja hoitaja. Potilaan aikaisempia hoitosuhteita lääkäriin vaalitaan niilläkin alueilla, joissa ei ole nimetty lääkäriä. Nimetty hoitaja löytyy erityisesti diabetespotilailta, mutta osalla väestöstä on lääkärin ohessa nimetty tiimi, johon kuuluu terveyden/sairaanhoitaja tai hoitajia. Vain yhdellä alueella on käytössä suora yhteydenotto omatiimiin, mutta valtaosassa yhteys tiimiin on mahdollista konsultaation perusteella. Tavoitteena on että Varhan väestöstä 100% on nimetty omalääkäri/omatiimi.
Toteutussuunnitelma sisältää tiimien määrän ja koon suunnittelun alueen palveluverkkoon sopien.
Kullekin alueelle nimetään nykyisten kehittäjien lisäksi kehittäjä / kehittäjälääkäri, joka lähtee yhdessä alueen toimijoiden kanssa jalkauttamaan ja käytännössä toteuttamaan niitä hoidon jatkuvuusmallin osia, jotka eivät vielä ko. alueella toteudu. Edellä mainitut alueelliset kehittäjät muodostavat hoidon jatkuvuusmallin Varhan ”työrukkasen”, jota johdetaan keskitetysti yhteistyössä sote-palvelujen linjajohdon ja hankejohdon kanssa.
Aikataulu:
- Rekrytoidaan kehittäjä / kehittäjälääkärit, yhteensovitetaan väestön jakoperusteiden ja potilastietojärjestelmän yhteensovittaminen, toimintamallien tarkentaminen (kevät 2024)
- Lääkärien nimeäminen ja jatkuvuusmallin mukaisen toiminnan vahvistaminen ja tarvittaessa käynnistäminen vaiheittain eri alueiden tilanteiden mukaisesti (syksy 2024)
- Toimintojen jalkautus ja juurrutus (kevät 2025)
- Toiminnan vakiinnuttaminen ja turvaaminen (syksy 2025)
Investointi 2: Hyvinvoinnin monialainen digitaalinen palvelutarjotin
Tavoitteet: Tarmoa palvelutarjotin on alueen asukkaiden ja ammattilaisten aktiivisessa käytössä.
Toimenpiteet: Hankkeeseen palkataan digikoordinaattori, tehtävänä
- Tarmoan implementointi perustasolle ja suunnitella sekä pilotoida osaamisen edistämistä varten kehitettävä tukirakenne ml. vaikuttavuuden seuranta. Tarmoan pilotoinnin myötä saadaan tarvittavaa esitietoa sapluunan kehittämistyöhön.
- yhteensovittaa Tarmoa alueen muiden digipalvelujen tukitoimien, esim. Sähköisen perhekeskuksen kanssa.
- tarjota tukea asiakkaille ja ammattilaisille toimien tiedonantajana asiakastyön ammattilaisten suuntaan, tavoitteena kehittää Tarmoaa jatkossa matalankynnyksen tukitoimiksi käyttäjille
- kuntien ja 3. sektorin toteutettava yhteistyö ja auttaa järjestöjä PTV-tietojen rakenteisessa kirjaamisessa.
- Tarmoan pääkäyttäjä
- koordinoi Tarmoan käyttöä sekä vastaa kehittämiskysymyksiin ja toimii yhteyshenkilönä DigiFinlandin suuntaan.
- koordinoi kentällä asiakastyössä toimivien kehittäjien Tarmoa-työtä, ohjaa ja opastaa Tarmoan käytössä ammattilaisia suunnittelemansa aikataulun mukaisesti sekä tukee ammattilaisten antamaa asiakasohjausta Tarmoan käytössä.
Lisäksi jatketaan Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeessa tehtyä työtä.
Aikataulu:
- Kevät 2024 Digikoordinaattorin rekrytointi
- Elokuu-joulukuu 2024 Digikoordinaattori aloittaa tehtävässä, käyttöönoton suunnittelu, palvelutietovarannon tuki
- Loppuvuosi 2024 tai alkuvuosi 2025 – 31.12.2025 Tarmoan käyttöönootto ja siihen liittyvät toimenpiteet-kohdassa kuvatut toimenpiteet. Vuoden 2025 lopussa Tarmoa osana Varhan rakenteita.
Investointi 4: Hoidon jatkuvuusmallin digiratkaisut
Työpaketti 1 Digiasiointituen käynnistäminen
Tavoitteet:
- Varhan digiasiointipalvelua tuottavilla ammattilaisilla on käytettävissään ajantasaiset ohjeet uusien digityökalujen käyttöön.
- Varhan digiasiointipalvelua tuottavilla ammattilaisilla on saatavilla sekä digipalvelutuotantoa että digityövälineitä ymmärtävää tukea.
- Varhan digiasiointipalveluita käyttävillä kansalaisilla on laajasti tietoa käytettävissä olevista digiasiointipalveluista.
Toimenpiteet ja aikataulu: Palkataan 1,5 digikoordinaattoria, jotka työskentelevät yhdessä Varhan organisaation muiden digikehittämisen asiantuntijoiden sekä palvelutuotannon ammattilaisten kanssa päivittäin. Digikoordinaattorit suorittavat alla mainittuja toimenpiteitä.
- Varhan yksiköiden ja ammattilaisten tukeminen digiasiointiratkaisujen käyttöönotossa sekä kansalaisten tukeminen uusien asiointipalveluiden käyttöönotossa (Q3/24-Q4/25):
- Uusien digiasiointityökalujen Varhan ammattilaisten työkalujen ohjeistuksen laatiminen (Q3-Q4/24)
- Digiasiointityökalujen käyttöönoton tuki Varhan ammattilaisille (Q4/24-Q4/25)
- Kansalaisten digiasiointiin liittyvän tuen ja ohjeistuksen tarpeiden kerääminen
- Viestintä kansalaisille Varhan digiasioinnista (Q4/24-Q2/25)
- Digiasiointiin liittyvien infotilaisuuksien järjestäminen
- Yhteistyö Varhan digikehittäjien sekä palveluntuottajien kanssa (Q3/24-Q4/25)
- Mahdolliset muut digiasioinnin laajentamista tukevat tehtävät
Työpaketti 2: Tietoperusteinen jatkuvuusmallin toimivuuden tarkastelu ja vaikuttavuus palvelujärjestelmässä ja eri asiakassegmenteissä
Aikataulu:
Monet hoidon jatkuvuusmallista hyötyvät asiakkaat käyttävät myös laajemmin Varhan erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Siksi on tärkeää samanaikaisesti terveydenhuollon jatkuvuusmallia käyttöönotettaessa ja digitaalisia palveluita kehitettäessä tarkastella niin jatkuvuusmallin vaikuttavuutta itsessään kuin sen laajempia vaikutuksia koko hoito-ja palveluketjuun, ja varmistaa niiden seurannan rakentuminen osaksi Varhan jatkuvaa tietojohtamista.
Perustellusti ja oikein toteutettuna nyt jatkuvuusmallin käyttöönotto ja sen tietoperusteinen seurantamalli on potilaan/asiakkaan sekä Varhan palvelujärjestelmän näkökulmista erittäin vaikuttavaa, ja mahdollistaa myös kokonaistuottavuushyötyjä.
Tavoitteena on tunnistaa erilaisia asiakassegmenttejä ja niiden palveluketjuja datan pohjalta (näkökulmana palvelujen tarve/käyttö) ja arvioida niiden näkökulmasta hyötyjä hoidon jatkuvuusmallista; ketkä hyötyvät tästä kokonaispalvelukäytön näkökulmastakin eniten. Miten palvelunkäyttö muuttuu omatiimien käyttöönoton myötä. Käytännössä tavoitteena ja samalla onnistumismittareina (kyllä/ei) on:
- Saada COCI-indeksi osaksi jatkuvaa tietojohtamista ja hyödyntää sen laskentaperiaatteita laajemmin eri asiakassegmenttien ja palvelukokonaisuuksien hoidon jatkuvuuden seurannassa oman tietopohjan kautta päivittyen useammin kuin vuosittain
- pystyä raportoimaan tarvittavien asiakasryhmien sote-palvelujen käyttöä koko sote-palvelukokonaisuudessa ja arvioida sitä käyttöönotetun omatiimimallin oikein kohdentuvuuden ja koko palvelukäytön kautta eri asiakassegmenteissä
- Tunnistaa monialainen palvelujen käyttö/paljon palveluja tarvitsevat/käyttävät asiakkaat
- Sujuva, läpinäkyvä prosessi, kullekin segmentille
Aikataulu:
- Kesä 2024 analyytikon palkkaus
- Syksy 2024 analyytikon perehtyminen käytettävissä olevaan tietopohjaan ja välineisiin sekä toimintaympäristöön
- Vuosi 2025 analysointi- ja segmentointimallien rakentaminen ja analyysien ja johtopäätösten teko
- Palkataan 1 analyytikko ajalle 1.8.2024-31.12.2025. Henkilöstökustannukset ovat 106 300 €. Lisäksi puhelin- ja tietokonekuluja on 3 000 €
- Työpaketilla on vahva riippuvuus varhan asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisen aikatauluun
Investointi 1: Hoidon jatkuvuusmalli
Tuotokset: Hoidon jatkuvuusmalli on Varhan perusterveydenhuollon yhteinen toimintamalli ja se pohjautuu Omalääkäri 2.0 selvitykseen. Mallissa haetaan kaikkien toimintatapojen osalta tasapainoa asiakasnäkökulman, henkilöstönäkökulman, väestön terveydentilan, ja hoidosta muodostuvien kustannusten välillä siten, että toimintatapojen muutoksilla voidaan tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo. Toimintamallin jalkautuksessa ja juurrutuksessa hyödynnetään kulloinkin kehittämis- ja muutostyöhön käytettävissä oleva resurssi, mutta varsinainen asiakas- ja potilastyö tehdään Varhan olemassa olevilla resursseilla. Kaikki kehittämis- ja muutostyö tehdään tiiviissä yhteistyössä Varhan palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Uudet toimintatavat toteutetaan ja juurrutetaan hankkeen aikana niin, että hankerahoituksen jälkeen ne ovat osa pysyvää toimintaa olemassa olevilla resursseilla.
Vaikutukset: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukysyntä lisääntyy väestön ikääntyessä samalla kun tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittyessä palveluvalikoima laajenee. Varhan hoidon jatkuvuusmallilla haetaan palvelumallia, joka lisää alueen asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua kustannusvaikuttavasti. Sähköisten palvelujen integrointi pirstomatta hoidonjatkuvuutta on tärkeää.
Investointi 2: Hyvinvoinnin monialainen digitaalinen palvelutarjotin
Tuotokset: Tarmoa on saatettu Varhassa käyttöön ja se on luonnollinen osa ammattilaisten digityökaluja. Ammattilaisille ja alueen asukkailla on käytössä matalan kynnyksen digitukea.
Vaikutukset: Tarmoa on työkalu, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä elintavoista johtuvia sairauksia ja lisätä alueen asukkaiden hyvinvointia, edellytyksenä on, että se tulee juurrutetuksi alueen käytöntöihin.
Investointi 4: Hoidon jatkuvuusmallin digiratkaisut
Tuotokset: Työpaketin tuotoksina syntyy alla olevia asioita.
- Varhan ammattilaisten digiasiointiohjeistus
- Kansalaisten info- ja ohjemateriaali liittyen Varhan digiasiointiin
- Malli jatkuvalle digiasiointituelle sekä Varhan ammattilaisille että kansalaisille
- Neljä digiasiointiin liittyvää kansalaistapahtumaa
Vaikutukset: Kansalaisten sujuva digiasiointipalveluiden hyödyntäminen tukee vahvasti hoidon jatkuvuusmallia. Varhassa asioivan kansalaisen palvelutapahtumat sekä niihin liittyvät tiedot ja viestintä ovat helposti saatavilla osittain ilman erillistä syötettä organisaatiolta.
