Tervetuloa Pyhäjoelle! -hanke (ESR)
Tervetuloa Pyhäjoelle! oli Euroopan Sosiaalirahaston tuella rahoitettu monitahoinen hanke, joka edisti kaksisuuntaista kotoutumista ja hyviä väestösuhteita, sekä ehkäisi puolisotyöttömyyttä.
Se toteutettiin vuosina 2019-2022 Pyhäjoen kunnassa. Hankkeessa oli kaksi kokoaikaista työntekijää.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Tervetuloa Pyhäjoelle! oli Euroopan Sosiaalirahaston tuella rahoitettu monitahoinen hanke, joka edisti kaksisuuntaista kotoutumista ja hyviä väestösuhteita, sekä ehkäisi puolisotyöttömyyttä.
Se toteutettiin vuosina 2019-2022 Pyhäjoen kunnassa. Hankkeessa oli kaksi kokoaikaista työntekijää.
Pyhäjoella arvioitiin ydinvoimalahankkeen seurauksena työskentelevän vuosina 2018 – 2030 tuhansia kansainvälisiä työntekijöitä noin 30 eri maasta. Osan heistä tiedettiin muuttavan paikkakunnalle perheineen ja osan jäävän pysyviksi asukkaiksi ja työtekijöiksi. Noin 3200 asukkaan Pyhäjoen kunta ja sen kuntaorganisaatio on pieni, joten se tarvitsi vahvaa kumppanuutta kunnassa toimivan kolmannen sektorin kanssa kotoutumisen onnistumisen tueksi ja avuksi. Haasteeksi nähtiin muuttaneita perheitä koskettava puolisotyöttömyys sekä perheiden integroituminen osaksi paikallista yhteisöä, sosiaalista osallisuutta.
Kunnan alueella asuvien lakisääteisistä kotouttamispalveluista huolehti hyvinvointikuntayhtymän aikuissosiaalityö Raahessa. Kunnassa tiedostettiin vahvasti, että pelkät viralliset palvelut eivät riitä kotoutumisen tueksi Pyhäjoella, vaan niitä tukemaan tarvittaisiin yhteiskunnallista, poliittista ja sosiaalista osallisuutta tukevia toimia, joita muun muassa kansalaisjärjestöt ja yhteisöt tuottavat. Näillä tukevilla toimilla edistettäisiin työllistettävyyttä, lisättäisiin muuttavien työelämän valmiuksia ja ehkäistäisiin sosiaalista syrjäytymistä. Samalla kunnan yhteisöt saisivat kulttuurillista rikastumista ja monipuolistumista uusien kansainvälisten kuntalaisten myötä. Hankkeella haluttiin luoda paikallinen yhteisöjen kumppanuusverkosto ja yhteiset toimintatavat ja käytännöt kotoutumisen edistämiseksi.
Kunnassa tiedostettiiin, että myös kantaväestö tarvitsisi sopeutumista ja tietoa ympäristön muuttuessa monikulttuuriseksi. Muutos on aina kaksisuuntainen. Hankkeen toimenpiteillä haluttiin edistää osallisuutta ja vuorovaikutusta maahanmuuttajien, kolmannen sektorin ja kantaväestön välillä. Keskinäinen vuorovaikutus nähtiin luottamusta, suvaitsevaisuutta ja osallistumista lisääväksi tekijäksi. Hankkeen tavoitteena oli saada kuntaan muuttavien työntekijöiden perheet ja työelämän ulkopuolella olevat puolisot osaksi sosiaalista osallisuutta sekä edesauttaa hankkeen toimilla heidän työ- ja yhteiskuntasidonnaisen arkielämänvalmiuksien kehittymistä.
Hankkeessa haluttiin tehdä laajaa yhteistyötä kunnassa toimivien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Heidän kanssaan haluttiin luoda uudenlainen, hyvään kotoutumiseen ja työllistettävyysvalmiuteen tähtäävä kumppanuusverkosto sekä luoda ja käynnistää tandem-opiskelun sekä paikallisluotsi- ja kaveritoiminnan palvelut.
Hanke toteutettiin 1.4.2019-30.6.2022.
Hankkeen oma toiminta on päättynyt, mutta osaa sen kehittämistä toimintamuodoista jatkavat nyt kunnan eri toimialat ja yhdistykset osana omaa normaalia toimintaansa.
Hanke teki tiivistä yhteistyötä lukuisten eri toimijoiden kanssa paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Tärkeimpiä yhteistyöntahoja olivat kunnan eri työmuodot, yhdistykset ja paikkakunnalla toimivat yritykset. Yhteistyötä tehtiin myös kotoutumistoimijoiden, TE-palvelujen ja viranomaisten kanssa. Parhaat ideat tulivat asiakkailta, joita olivat sekä suomalaiset että ulkomaiden kansalaiset työtä, harrastusta tai käytännön apua etsivät.
Hankehenkilöstö oli mukana 21 eri verkostossa, jotka vaihtelivat kooltaan ja kestoltaan. Yhteisinä nimittäjinä olivat kuitenkin ennen muuta kotoutumisen edistäminen ja työllisyyden kysymykset.
Päämäärä ja tavoitteet
Hanketta haettaessa pieni Pyhäjoen kunta oli suuren kansainvälistymishaasteen edessä. Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeen ja muiden energiahankkeiden myötä kuntaan odotettiin lähivuosina tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä, joista osa oli tulossa alueelle perheineen, pidemmäksi aikaa tai jopa jäädäkseen.
Huolenaiheina olivat kaksisuuntaisen kotoutumisen edistäminen, yhteisöjen valmentaminen entistä moninaisemman väestön kanssa elämiseen ja toimimiseen sekä alueelle muuttavia perheitä mahdollisesti uhkaava puolisotyöttömyys.
Pyhäjoen kunnan strategiassa hanke liittyi suoraan kohtaan hallittu kasvu ja kansainvälistyminen.
Hankesuunnitelmassa hankkeelle oli asetettu kolme konkreettista päätavoitetta: 1. Kumppanuusverkoston luominen, yhteistyön käynnistäminen ja yhteisöjen valmentaminen vastaanottamaan monikulttuurista väestöä, 2. Paikallisluotsi ja -kaveritoiminnan käynnistäminen ja toteuttaminen sekä 3. Kahdensuuntaisen kielitaidon sekä yhteiskuntatietoisuuden lisääminen tandem-opiskelulla.
Läpäisevinä tavoitteina hankkeen toivottiin vahvistavan kansainvälisten, kuntaan asettuvien työn ulkopuolella olevien ihmisten työelämävalmiuksien kehittymistä, edistävän eri väestöryhmien sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ihmisten yksilötason hyvinvointia, sekä ehkäisevän eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Hankkeen tuli tarjota ohjauspalveluja ja edistää kunnan sekä sen yhdistysten ja yritysten palvelujen inklusiivisuutta ja saavutettavuutta.
Tavoitteiden saavuttamiseksi oli suunniteltu järjestettävän 18 suurehkoa kulttuuritapahtumaa, 7 koulutusta ja 10 opintoretkeä. Lisäksi tuli luoda tila ja alusta verkoston palvelujen saavuttamiseksi.
Hankkeen tuli tarjota ohjauspalveluja niitä tarvitseville äidinkielestä ja paikkakunnalla oleskelun kestosta riippumatta, käynnistää luotsi- ja kaveritoiminnan palvelut sekä mahdollistaa Tandem-kieliopiskelua.
Arviointi
Kuntaan oli aiemmin muuttanut ulkomailta lähinnä vain yksittäisiä suomalaisten puolisoita. Vuoden 2018 lopussa kunnan väestöstä 1,8% puhui äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Suurhankkeen ulkomaalaisen työvoiman saapumiseen oli ennen hanketta varauduttu niin, että kunnan verkkosivut ja info palvelivat kolmella kielellä ja varhaiskasvatuksen yksiköistä löytyi myös kielitaitoista henkilökuntaa.
Hankkeen aikana kunnan väestö moninaistui nopeasti. Vuoden 2021 lopussa vieraskielisten osuus kuntalaisista oli jo 4,9% ja määrä jatkoi nousuaan vielä vuonna 2022. Lisäksi Pyhäjoella asui ja työskenteli satoja ulkomaiden kansalaisia, jotka olivat kunnassa lyhyemmillä työkomennuksilla tai kirjoilla muualla. He eivät näy tilastoissa.
Hankkeessa järjestettiin vuosien 2019‒2022 aikana 96 erikokoista omaa tapahtumaa tai tapahtumaosiota yhteistyökumppanien tapahtumissa. Lisäksi hanke järjesti 29 koulutuskertaa tai työpajaa ja 10 opintoretkeä, joiden teemat vaihtelivat viestinnästä sienestykseen, kielisuihkutuksista turvallisuuteen ja villiyrteistä talviliikuntaan.
Korona-ajan haasteista selvittiin viemällä tapahtumia verkkoon ja ulkoilmaan sekä pienentämällä tapahtumien kokoa. Valtaosa tapahtumista ja opintoretkistä toteutettiin yhteistyössä paikallisten yhdistysten tai näiden alueellisten emoyhdistysten kanssa.
Hankkeen ohjauspalveluissa käytiin n. 500 yksilöohjauskeskustelua, joiden pääteemoina olivat työllistyminen ja paikkakunnalle asettautuminen. Lisäksi tarjottiin tukea koulutusasioissa ja kotokoulutuksessa oleville harjoittelupaikkojen löytämisessä. Ohjausta ja tukea annettiin myös yhdistyksille (mm. hankehaut, viestintä, yhteistyömahdollisuudet, lupa-asiat), yrityksille (rekrytointi, markkinointi, viestintä ja koronakysymykset) sekä kunnan kollegoille (viestintä, koulutusvinkkaukset ja sparrauskeskustelut).
Tärkeäksi hankkeen työmuodoksi osoittautui monikanavainen ja monikielinen viestintä, joka sekä opetti esimerkin kautta, että tarjosi lisänäkyvyyttä olemassa olevalle toiminnalle. Lisäksi hankkeen rooli suomen kielen opiskelumahdollisuuksien parantamisessa paikkakunnalla oli merkittävä.
Tandem-kieliopiskelu toteutui Tandem-kielikahviloiden ja yksittäisten kieliopiskeluparien tai -pariskuntien muodossa. Hankkeen lopetuslomakkeen täyttäneistä 28 henkilöä ilmoitti osallistuneensa Tandem-opiskeluun.
Luotsi- ja kaveritoiminta kärsi eniten korona-ajan rajoituksista. Hanke kuitenkin tunnisti useita yksittäisiä ihmisiä, jotka jo toimivat vastaavissa rooleissa ja pystyi antamaan arvoa ja tunnustusta tehdylle vapaaehtoistyölle.
Syyskuussa 2020 avattiin Monitoimitila Monela yhdessä Pyhäjoen lukion, kirjaston ja varhaiskasvatuksen kanssa. Tilasta muodostui kuntalaisille avoin olohuone sekä yhdistyksille tärkeä paikka pitää omia kokouksia ja yksittäistapahtumia. Tila jää käyttöön näillä näkymin 31.1.2023 asti.
Kaiken kaikkiaan hankkeessa toteutui yli 6000 kasvokkaista tai teknologiavälitteistä kohtaamista ja se oli mukana tuottamassa useita paikallisia ja alueellisia strategisia dokumentteja. Hankehenkilöstö verkostoitui aktiivisesti, ollen mukana 21 erikestoisessa ja -teemaisessa verkostossa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.
Eri tahot ovat todenneet hankkeella olleen monia vahvoja ja myönteisiä vaikutuksia paikallisella, alueellisella, organisaatio- ja henkilökohtaisella tasolla. Hanketta on kiitelty jopa asennemuutoksen mahdollistamisesta paikkakunnalla.
Palautekyselyn perusteella hankkeen tutuinta toimintaa olivat tapahtumat ja viestintä. Vieraskieliset arvostivat myös Tandem-kieliopintoja sekä neuvonta- ja ohjauspalveluja. Suomalaisvastaajille keskeistä oli verkostoitumis- ja kehittämistyö. Kokonaisarvosanaksi hankkeelle annettiin 4,34/5.
Hankkeen todettiin tuoneen paljon hyvää Pyhäjoelle ja osoittautuneen tärkeäksi ulkomaalaisten kotoutumisen tukemisessa. Se oli mahdollistanut eri ihmisten kohtaamisia ja tuonut kuntaan elämää. Hanketta pidettiin kunnan ja kolmannen sektorin kannalta tarpeellisena ja merkittävänä, ja sen koettiin kehittäneen asioita aidosti ja asiakaslähtöisesti.
ESR-henkilölomakkeiden yhteydessä kerättyjen osallistujapalautteiden mukaan ihmiset kokivat olleensa hankkeessa hyödyksi ja tehneensä jotakin mielekästä. Hankkeen kautta oli myös tutustuttu Pyhäjokeen, opittu eri kulttuureista ja parannettu omia kulttuurienvälisiä taitoja. Myös rohkeus toimia eri taustoista tulevien ihmisten kanssa lisääntyi.
Hanke vaikutti suoraan ihmisten hyvinvointiin, työllisyyteen, tiedon saantiin, harrastusmahdollisuuksiin ja asenteisiin. Hankkeen toimintaan osallistuneet pääsivät tutustumaan itseään kiinnostaviin asioihin yhdessä toisten kanssa, sekä oppivat tuntemaan toisiaan. Hankkeen monipuolinen, -kanavainen ja -kielinen viestintä opetti esimerkillä. Hanke edisti konkreettisesti myös osallisuutta. Hankkeen viestinnän ansiosta esimerkiksi kunta- ja aluevaaleissa äänesti enemmän maahanmuuttaneita kuin koskaan aiemmin kunnan historiassa.
Hanke vaikutti ihmisten viihtyvyyteen, haastoi kuntalaisia tutustumaan kotipaikkakuntaansa monipuolisesti, sekä tarjosi ohjausta ja tukea vaikeissakin elämäntilanteissa oleville. Erityisesti hankkeesta hyötyivät hiljattain maahan tai paikkakunnalle muuttaneet, yksinäiset ja esimerkiksi työttömyyden, tiedonhaku- ja digitaitojen tai dokumenttien puutteen takia hankalassa asemassa olevat. Myös yhdistystoimijoilta saatiin paljon kiitosta hankkeen toiminnasta. Hankkeen koettiin lisänneen myös yhdistysten toiminnan näkyvyyttä ja parantaneen yhteistyömahdollisuuksia.
Hankkeella oli merkittävä vaikutus seutukunnallisen ja alueellisen kotoutumiseen liittyvän yhteistyön ja viranomaisyhteistyön lisääntymiseen. Hanke myös vahvisti olemassa olevia verkostoja ja sai kunnan ja koko seutukunnan ääntä kuuluville.
Hanke kutsuttiin asiantuntijana mukaan kolmeen kansallisen tason työryhmään, joissa valmisteltiin maahanmuuttaneille suunnattu Suomi.fi -opas ”Töihin Suomeen”, sekä kunnille suunnatut yhdenvertaisuuskoulutus ja hyvien väestösuhteiden edistämisen opas.
