13-17-vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen itsehoitopolku, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kymenlaakson HVA:lla kehitetään nuorten miepä-palveluiden kokonaisuutta siten, että siirtyminen palvelusta toiseen on oikea-aikaista, tarpeenmukaista ja sujuvaa. Kehittämisessä ovat mukana palvelut varhaisen vaiheen tuesta erityistason palveluihin.
Toimintamallin nimi
Kymenlaakson HVA:lla kehitetään nuorten miepä-palveluiden kokonaisuutta siten, että siirtyminen palvelusta toiseen on oikea-aikaista, tarpeenmukaista ja sujuvaa. Kehittämisessä ovat mukana palvelut varhaisen vaiheen tuesta erityistason palveluihin.
13-17-vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen itsehoitopolku kokoaa yhteen Kymenlaakson hyvinvointialueen nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Itsehoitopolulta nuori saa luotettavaa tietoa olemassa olevista palveluista ja siitä, miten palveluiden piiriin on mahdollista päästä. Polulle on viety palveluiden tiedot, kuten yhteydenottokanavat sekä toimipisteiden tiedot.
Sen lisäksi, että nuori saa itsehoitopolulta tietoa olemassa olevista hyvinvointialueen palveluista, on polulle kerätty yleistä tietoa nuoruudesta ja siihen kuuluvista haasteista. Nuoren on mahdollista tutustua kattavaan tietopankkiin ja linkkeihin siitä, mikä kuuluu nuoruuteen ja mitä jokainen nuori voi, oman jaksamisen salliessa, itse tehdä oman hyvinvointinsa edistämiseksi.
Itsehoitopolku on nimenomaisesti nuorelle itselleen tarkoitettu, eikä polulla ole ammattilaista nuoren saatavilla. Näin ollen myös polulla olevat testit ja tehtävät ovat nuoren oman pohdinnan tueksi tarkoitettuja, mitään diagnostisia mittareita ei polulta ole saatavilla.
Itsehoitopolku on toteutettu Kymenlaakson hyvinvointialueella käytössä olevaan BeeHealthyn alustalle, eli Oma Kymenlaaksoon. Polun käyttöönotto vaatii vahvan tunnistautumisen, mutta sitä lukuun ottamatta polku on kaikkien käytettävissä.
Vaikka suurella enemmistöllä kymenlaaksolaisista nuorista asiat ovat hyvin, on hyvinvointi kuitenkin eriarvoistunut. Erityisesti, nuorten ja nuorten aikuisten psyykkinen hyvinvointi on heikentynyt. Tämä näyttäytyy ahdistuksen, kuormittavuuden ja masentuneisuuden hoidontarpeen lisääntymisenä. Myös perheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää nuorten palvelujen tarvetta. Nuorille ja perheille suunnatun avun, tuen ja palvelujen hajanaisuus sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen haasteet vauhdittavat eriarvoisuuden kehityskulkua. Ne myös heikentävät palveluiden vaikuttavuutta sekä lisäävät erityispalveluiden käyttöä.
Mahdollistaaksemme nuoren ja perheen suotuisan kehityskulun tarvitsemme sekä laajoja koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja että yksilöllisiä palveluita. Tavoitteena on edistää tarpeenmukaisia ja vaikuttavia palveluita kymenlaakson nuorille siten, että perustasolta saadaan vaikuttavaa hoitoa ja näin ollen riski mielenterveyden häiriöiden kroonistumiselle pienenee. Tämä näkyy käytännössä toimivassa ennaltaehkäisyssä, vaikuttavissa palveluissa ja eri kanavien saatavuuden paranemisessa.
Nuorille suunnattujen palvelujen palvelu- ja hoitopolkuja ja ammattilaisten välistä yhteistyötä kehitetään Kymenlaakson hyvinvointialueella yhdessä. Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaiset ovat valmiina yhteisiin tekoihin, jotta kaikki nuoret voivat mahdollisimman hyvin.
Kohderyhmänä itsehoitopolulla ovat ensisijaisesti kymenlaaksolaiset 13-17-vuotiaat nuoret. Polku ei kuitenkaan vaadi ammattilaista polun käynnistämiseen, joten polulta löytyvää tietoa voivat nuorten lisäksi hyödyntää muun muassa heidän huoltajat ja muut läheiset sekä tarvittaessa nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset.
Itsehoitopolun kehittämisen eri vaiheissa osallistettiin nuoria muun muassa kuulemalla heidän toiveitaan kehittämistarpeista. Itsehoitopolkua lähdettiin toteuttamaan nuorten toiveita ja organisaatiossa olemassa olevia toteutusmahdollisuuksia hyödyntäen. Itsehoitopolun tärkeimpänä tavoitteena oli koota tieto olemassa olevista hyvinvointialueen palveluista yhteen, helposti saavutettavaan paikkaan, niin nuorille itselleen kuin heidän huoltajilleenkin.
Nuoret pääsivät osallistumaan polun kehittämiseen myös osallistumalla polun nimen suunnitteluun. Tätä varten toteutettiin nuorille suunnattu somekampanja, jossa nuoret saivat äänestää valmiina olevista nimivaihtoehdoista tai ehdottaa omaa nimeä. Kuten koko itsehoitopolku, myös anonyymi nimiäänestys oli suunnattu lähtökohtaisesti nuorille itselleen, mutta siihen sai osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet.