Aijjoos-toiminnan tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistuminen ryhmä-, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan avulla. Ikäihmiset ovat itse suunnittelemassa toiminnan sisältöä. Aijjoos-toiminnan myötä ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät.

Tässä toimintamallissa kuvataan Aijjoos-kumppanuustoiminnassa tehtävää monipuolista arviointia.

 

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Aijjoos arviointia
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Aijjoos-toiminnan tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistuminen ryhmä-, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan avulla. Ikäihmiset ovat itse suunnittelemassa toiminnan sisältöä. Aijjoos-toiminnan myötä ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät.

Tässä toimintamallissa kuvataan Aijjoos-kumppanuustoiminnassa tehtävää monipuolista arviointia.

 

 

Toteutuspaikka
Arviointia on kehitetty Aijjoos-kumppanuustoiminnassa vuodesta 2016 lähtien.
Paikkakunta tai maakunta
Etelä-Pohjanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus
Tietoa muualla

Tekijä

Jenni Alanen

Luotu

20.04.2020

Viimeksi muokattu

24.04.2020
Ratkaisun perusidea **

Aijjoos-toiminnassa arviointi on monipuolista. Se sisältää sekä määrällistä että laadullista arviointia mm. haastatteluja, havainnointia sekä palautekyselyitä.

Toimintaympäristö **

Arviointitietoa tarvitaan, jotta toiminta olisi ikäihmisiä hyödyttävää. Arvioinnin avulla voidaan toimintaa suunnata saadun palautteen mukaan. Arviointitieto hyödyttää niin toimijaa, kohderyhmää, vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneita kuin rahoittajaakin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Aijjoos-toiminnan sisällön suunnittelevat ikäihmiset itse. Aijjoos-toimintaan osallistuu vuosittain noin 1300 eri henkilöä. Heistä 86 prosenttia on yli 63-vuotiaita. On tärkeää kerätä osallistujilta palautetta ja ottaa heitä mukaan kehittämään toimintaa. Siten osallistujien mielipide saadaan kuuluviin. Saatuun palautteeseen reagoidaan nopeasti ja toiminnan sisältöä suunnataan saadun palautteen mukaan. Tällä tavoin ikäihmisillä on mahdollista vaikuttaa.

Arviointitietoa kerätään myös vapaaehtoisilta, työntekijöiltä ja yhteistyökumppaneilta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1. Palautteen kerääminen osallistujilta

Ryhmätoiminta:

Aijjoos-toiminnan ryhmiin osallistujilta kerätään kirjallista palautetta toiminnasta, sen hyödyistä ja jatkotoiveista kerran vuodessa palautelomakkeella. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa pidetään ryhmien kanssa toiminnan suunnittelukerrat. Jatkuvasti työntekijät tekevät ryhmissä havainnointia sekä ottavat vastaan suullista palautetta. Nämä havainnot ja palautteet kirjataan ylös. Lisäksi opiskelijoiden tekemiä opinnäyte- ja projektitöitä käytetään apuna arvioinnissa. Opiskelijat ovat esimerkiksi tehneet haastatteluja ryhmäläisille.

Muut tapahtumat:

Jokaisen luentotapahtuman jälkeen osallistujien on mahdollista antaa tapahtumasta, sen hyödyistä ja jatkotoiveista kirjallista palautetta. Välillä suurissa tapahtumissa kirjallinen palaute korvataan esim. hymynaamoilla, jolloin paperilappu pudotetaan sankoon, jonka kyljessä on omaa mielipidettä parhaiten kuvaava ilme. Lisäksi työntekijät havainnoivat tapahtumissa ja ottavat vastaan suullista palautetta. Nämä havainnot ja palautteet kirjataan ylös.

2. Palautteen kerääminen vapaaehtoisilta

Vapaaehtoisilta kerätään kirjallista palautetta toiminnasta ja heidän toiveistaan kerran vuodessa palautelomakkeella. Työntekijät keskustelevat vapaaehtoisten kanssa kahden kesken kasvokkain tai puhelimessa useita kertoja vuodessa. Näistä keskusteluista saatu palaute ja toiveet kirjataan ylös.

3. Palautteen kerääminen yhteistyökumppaneilta

Yhteistyökumppaneille lähetetään vuorovuosin arviointikysely tai järjestetään arviointikeskustelu/ puhelinhaastattelu. Puhelinhaastattelussa kannattaa käyttää apuna puolueetonta tahoa esim. opiskelijaa. Yhteistyökumppaneita saa helpommin osallistumaan arviointikeskusteluun, jos heidät kutsutaan esim. ruokailemaan yhdessä. Ruokailun lopuksi järjestetään arviointikeskustelu tai palautteen kerääminen kirjallisesti. Tätä samaa mallia voi hyödyntää myös vapaaehtoisten kanssa: hyvää ruokaa ja sen jälkeen ajatuksia paperille.

4. Palautteen kerääminen työntekijöiltä

Työntekijät tekevät jatkuvaa itsearviointia esim. tapahtumien ja ryhmien jälkeen. Työtiimissä käsitellään osallistujilta saatu palaute heti tapahtumien ja ryhmien jälkeen. Samalla tehdään myös itsearviointia. Tulevaa toimintaa tarkistetaan heti osallistujilta saadun palautteen pohjalta.

Työntekijät kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa kiireettömästi jossakin muualla kuin omalla työpaikallaan. Näin he saavat etäisyyttä työhönsä ja pystyvät helpommin arvioimaan kriittisesti omaa työtään. Kokoontumisessa kirjoitetaan ylös työntekijöiden arviot ja kehittämisehdotukset.

5. Palautteen kerääminen yhteiskehittämisryhmältä

Aijjoos-toiminnassa arviointia tekee myös yhteiskehittämisryhmä. Yhteiskehittämisryhmä koostuu ikäihmisistä, Aijjoos-toiminnan yhteistyökumppaneiden edustajista sekä Aijjoos-toiminnan työntekijöistä. Ryhmä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi Aijjoos-toiminnan kansalaislähtöisyyttä ja toteuttamista. Yhteiskehittämisryhmän kokouksia on noin 3-4 vuodessa. Ryhmä toimii kolmen vuoden ajan kerrallaan.

Tapahtumista ja ryhmistä kerätään osallistujamääriä, jotka tilastoidaan. Tilastoja seurataan jatkuvasti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Monipuolisesti ja systemaattisesti palautetta keräämällä muodostuu toiminnasta osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaista. Matalan kynnyksen toiminnassa on helppo reagoida saatuun palautteeseen nopeasti ja suunnata toimintaa sen mukaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Ryhmiin osallistujien palautelomake on kehittynyt vuosien varrella. Aluksi avoimella kysymyksellä kartoitettiin sitä, mihin asioihin osallistujat kokivat saaneensa ryhmään osallistumisesta hyötyä. Kyselyssä esiin nousseet asiat nostettiin omiksi vaihtoehdoiksi uuteen palautelomakkeeseen. Näin osallistujat voivat ympyröidä heidän kokemansa hyödyn valmiista vaihtoehdoista ja tulos voidaan muuttaa numeeriseksi tiedoksi.

Välillä palautelomake on hyvä korvata tyhjällä paperilla. Osallistujille annetaan esim. yksi kysymys, johon he saavat vastata täysin avoimesti. Tämä menetelmä ei sido vastaajien ajatuksia samalla tavalla kuin lomake tekee, joten vastauksista tulee aidompia.

Kerättyjä tilastoja ja palautteita kannattaa tuoda esille myös osallistujille itselleen, vapaaehtoisille sekä yhteistyökumppaneille.

Kansikuva
Ikäihmisiä istuu kokouksessa pöydän ympärillä. Yksi mies seisoo pöydän edessä ja puhuu muille.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Arviointi Arviointi ja tiedonkeruu

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Ammattilaiset Ikäihmiset