Äitiryhmä ja Kotoudu kotona- opas kotoutumista edistämässä

Maahanmuuttajaäideille suunnattua ryhmä- ja yksilöohjausta. Ohjauksessa hyödynnetään hankkeessa kehitettyä ja julkaistua Kotoudu kotona- opasta.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Äitiryhmä ja Kotoudu kotona- opas kotoutumista edistämässä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Maahanmuuttajaäideille suunnattua ryhmä- ja yksilöohjausta. Ohjauksessa hyödynnetään hankkeessa kehitettyä ja julkaistua Kotoudu kotona- opasta.

Toteutuspaikka
Meri-Lappi (Kemi, Keminmaa, Tornio, Simo, Tervola)
Paikkakunta tai maakunta
Lappi
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Sini Hölttä

Luotu

03.12.2020

Viimeksi muokattu

04.10.2021
Ratkaisun perusidea **

Äitiryhmä- toiminta lisää äitien osaamista, osallisuutta, itsevarmuutta ja itsenäisyyttä heidän oppiessa Suomen yhteiskuntaan liittyviä asioita. Kielitaito kohentuu ja arjen/elämänhallinta vahvistuu. Äidit oppivat ja kykenevät vastaamaan omista sekä perheensä asioista.

Kotoudu kotona- oppaan tarkoituksena on tukea kotiäitien kokonaisvaltaista kotoutumista antaen monipuolisesti tietoa ja tukea aihealueista, joita tarvitaan suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseen. Opas antaa maahanmuuttajia työssään kohtaaville ammattilaisille ja vapaaehtoisille työkalun kotoutumista tukevan toiminnan järjestämiseen yksilöohjauksessa ja ryhmätoiminnassa.

Kotoudu kotona- opas on kehitetty osana Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen(ESR)- hanketta.

 

 

Toimintaympäristö **

Laki kotoutumisen edistämisestä määrittelee kotoutumisprosessia ja siihen liittyvien tahojen toimintaa. Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolaeissa painotetaan ennalta ehkäisevän työn tärkeyttä. Kolmas sektori nähdään tärkeänä täydentävänä, kotouttamista tukevana, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallisuutta lisäävänä toimintana. Yhteistyö sektoreiden välillä on tarpeellista mm. toimintaan ohjaamisen ja yksilön oikeuksien/velvollisuuksien toteutumisen näkökulmista.

Toivola-Luotolan Setlementti ry:n Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen(ESR)- hanke 2018-2020 järjesti viikoittain äitiryhmä-toimintaa. Äitiryhmien tarkoituksena on antaa tietoa ja tukea Suomessa toimimiseen niin naisena kuin vanhempana. Meri-Lapin äitiryhmä toimintaa toteutettiin alueen maahanmuuttajille tutuissa tiloissa Monikulttuurikeskus Mikserissä, Tornion Perheiden Talolla sekä Tervolan seurakunnan tiloissa.

Monikulttuurikeskus Mikseri on STEA:n Ak-rahoituksella toimiva monikulttuurinen kohtaamispaikka. Toiminta on avointa kaikille maahanmuuttajille ja sen tehtävä on lisätä heidän tietoa ja osaamista yhteiskunnallisista/alueellisista asioista sekä kulttuurista ja tarjota mahdollisuuksia käyttää suomen kieltä. Mikserissä tarjotaan neuvontaa ja ohjausta elämän eri osa-alueilta, siellä kokoontuu ryhmiä, järjestetään teemailtoja, tutustutaan alueen toimintoihin ja mahdollisuuksiin. Tavoite on, että maahanmuuttaja kykenee hoitamaan asiansa ja ottamaan vastuun omasta kehittymisestään ja kotoutumisestaan. Toiminnalla edesautetaan aitoa kaksisuuntaista kotoutumista ja tuetaan asiakkaita elämässä eteenpäin ohjaten muiden toimijoiden palveluihin ja toimintaan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Varsinaisena kohderyhmänä ovat kotona äitiyspäivärahalla tai kotihoidontuella olevat kaikenikäiset maahanmuuttajataustaiset kotiäidit  perheineen sekä muut heikommassa asemassa olevat äidit perheineen, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä koulutuksessa eteenpäin tai työmarkkinoille. Toiminnalla tavoitellaan kaikenlaisia äitejä mm. pitkään kotona olleita, vasta kuntaan muuttaneita sekä heikoimmassa asemassa olevia suurperheiden äitejä. Äidit eivät välttämättä ole oppineet kieltä laisinkaan, tiedä oikeuksiaan, osaa asioida tai edes hakeutua palveluiden piiriin. Äidit ovat syrjäytymisuhan alla muun perheen kotoutuessa, eivätkä pääse toimimaan täysivaltaisina suomalaisen yhteiskunnan jäseninä.

Välillisenä kohderyhmänä on varsinaisen kohderyhmän perheenjäsenet ja muu lähipiiri.

Kohderyhmän tuntemusta on kerrytetty kohtaamalla asiakkaita henkilökohtaisesti niin ryhmä- kuin yksilöohjauksessa. Jokainen osallistuja on yksilö yksilöllisine tarpeineen, mutta laajemmin tarkasteltuna nämä tarpeet kohtaavat monien maahanmuuttajaäitien tarpeiden kanssa. Tärkeää kohderyhmän kanssa työskentelyssä on kohtaaminen "ihminen ihmiselle"- periaatteella. Tätä kautta luodaan luottamus asiakkaaseen, mikä on avain avoimeen kanssakäymiseen. Kontaktin luominen ja suhteen kehittyminen on prosessi.

Asiakkaat ovat saaneet osallistua ryhmätoimintoihin tuottamalla ja toivomalla aiheita, joita työntekijät ovat toteuttaneet. Ryhmän toimintaa on myös ohjannut ammattilaisten ennalta määrittelemä suunnitelma ryhmätoimintaa varten, mutta asiakkailla on ollut vapaus vaikuttaa aiheisiin. Asiakkaita on osallistettu erilaisin keskusteluharjoituksin, pelein ja muiden toiminnallisten harjoitteiden avulla. Jokainen ryhmäläinen on saanut vapaasti valita osallistumisen määrän. Toiminta on perustunut vapaaehtoisuuteen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1 Resurssit

Ryhmäaika 2-3h/krt, 1-2krt/vko

Henkilöstö: 1-3 ohjaajaa riippuen asiakkaiden ja kieliryhmien määrästä, mahdollinen lastenohjaaja

Tilat kokoontumiselle

2. Ryhmän kokoaminen, asiakkaiden löytäminen

Kotiäidit ovat syrjäytymisvaarassa oleva kohderyhmä ja heidän tavoittamisessaan on haasteita. Asiakkaiden löytämiseksi suositellaan ottamaan yhteyttä kunnan pakolaistyöhön, jonka palveluiden piirissä kotoutumisajalla olevat äidit ovat. Yhteyttä kannattaa ottaa myös sosiaalitoimistoon, perhetyöhön ja seurakuntaan. Kun ryhmä on koossa, uusien asiakkaiden tavoittamisen kannalta on ns. puskaradio avainasemassa. Ryhmäläiset kertovat hyvistä kokemuksistaan ystävilleen ja tuovat heidät mukanaan ryhmään. Tästä syystä ryhmä suositellaan pitämään avoimena.

3 Ryhmätoiminnan suunnittelu ja toteutus

Ryhmätoiminnan suunnittelussa hyödynnetään Kotoudu kotona- opasta, josta saadaan valmiit aiheet ja materiaalit ryhmätoiminnan toteuttamiseksi. Kotoudu kotona- oppaan aiheet voi jakaa vuosikelloksi ja ryhmätoiminnan voi suunnitella koko vuodeksi kerralla.

Kotiäidit ovat ryhmä, jolla isommat lapset ovat koulussa ja yli 3-vuotiaat lapset ovat mahdollisesti varhaiskasvatuksessa aamupäivät. Tästä johtuen toteuttamisajaksi suositellaan klo 9-13 välistä aikaa. Sopiva ryhmäkerran kesto on 2-3 tuntia, jotta aikaa keskustelulle ja jakamiselle on riittävästi. Ryhmä on hyvä aloittaa kevyellä, yhteishenkeä nostavalla alkupiirillä.

Äitien keskittymisen tukemiseksi on hyvä, jos mukana oleville lapsille on varattu oma ohjaaja.

4 Kotoudu kotona- opas ryhmätoiminnassa

Oppaasta on saatavilla kuusi kieliversiota. Oppaasta valitaan aihe, joka halutaan ryhmän kanssa käsitellä. Oppaan sähköisestä versiosta tulostetaan aihealuetta koskevat sivut halutuilla kielillä.

Valittua aihetta suositellaan käytävän lävitse pienryhmissä. Osallistujat voidaan jakaa kieliryhmiin, jolloin asian käsittely vertaistuen avulla ilman kielipaineita on mahdollista. Kohderyhmän luku- ja kirjoitustaidon puutteet huomioidaan QR- koodien takaa löytyvillä videoilla, joita jokainen voi katsoa puhelimellaan.

Pienryhmäkeskustelun jälkeen kootaan pienryhmät yhteen ja käydään läpi, mitä ajatuksia tekstistä ja/tai videosta heräsi.

5. Toiminnan pysyvyys

Asiakkaat ja ammattilaiset huomaavat kehitystä tietojen ja taitojen kertymisessä, joka motivoi osallistumaan seuraaville ryhmäkerroille. Hyvät kokemukset ruokkivat itsevarmuutta ja lisäävät osallisuuden kokemuksia.

Toimintaan sitoutetaan ympärillä olevia toimijoita, jotka voivat ottaa toiminnan omakseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Äitiryhmä- toiminta on lisännyt kohderyhmän osallisuuden kokemusta sekä kartuttanut tietoja ja taitoja yhteiskunnassa toimimiseen ja on näin ollen vaikuttanut kaikkiin osallisuuden osa alueisiin.

Ryhmätoiminnan pilotoinnissa tehtyjen loppuhaastatteluiden perusteella koottiin palautetta toiminnasta. Kaikki asiakkaat kokivat ryhmän tärkeäksi itselleen ja valtaosa koki jaksavansa paremmin omassa arjessaan ryhmän ansiosta. Ryhmän ansiosta suurin osa vastanneista koki rohkaistuneensa hoitamaan itse omia sekä perheen asioita enemmän kuin ennen. 90% vastanneista kertoi suomen kielen taitonsa parantuneen. Suomalaisen kulttuurin tietämys oli kasvanut lähes kaikilla. Kyselyyn vastanneet kertoivat äitiryhmän auttaneen tuntemaan Suomen kodikseen, sillä ryhmässä on saatu apua, tietoa ja tukea moniin asioihin. Myös kohtaamisen tärkeyttä korostettiin useamman kysymyksen yhteydessä: äidit kokivat työntekijöiden kohdanneen heidät tavallisina ihmisinä. 

Osallisuuden kokemuksen muutosta parempaan kuvastaa myös äitien palaute uusien ystävien saamisesta. Ryhmä on koostunut samassa elämäntilanteessa olevista naisista, jotka ovat voineet jakaa kokemuksia ja kysyä apua tarvittaessa. Äidit kertoivat saaneensa uusia ystäviä, joita näkevät myös vapaa-ajallaan.

Ryhmätoiminta on antanut tietoa ja tukea, joka on hyödyttänyt myös koko perhettä.

Ryhmänvetäjät huomasivat äideissä muutoksia ryhmätoiminnan aikana. Jo pienessä ajassa saatiin aikaan isojakin muutoksia, jotka auttoivat maahanmuuttajaäitejä ja -perheitä eteenpäin elämässään. Äidit oppivat heille tärkeitä arkeen liittyviä asioita, jotka lisäsivät osallisuuden tunnetta omassa elämässä. Osaaminen on vahvistanut itsevarmuutta ja tuonut rohkeutta toimia itsenäisesti myös jatkossa. Toiminnasta saaduilla tiedoilla on parhaimmillaan pysyviä vaikutuksia, kuten tiedon siirtymistä yli sukupolvien.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toiminnassa olennaista on kohtaamisen taito. Jokainen asiakas tulee huomioida yksilöllisesti, jotta kaikki saavat kohdatuksi tulemisen kokemuksen. Tämä lisää myös asiakkaiden ja työntekijöiden välistä luottamusta oleellisesti.

Maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat monesti henkilökohtaisen kutsun, jotta he osallistuvat toimintaan. "Puskaradio" on toimiva tapa saada uusia asiakkaita. On myös kannattavaa jalkautua sinne, missä asiakkaita on, kuten asuinalueen pihapiiriin.

Maahanmuuttajuuden tuomat haasteet tulee ottaa esille ymmärtäväisesti ja luoda kannustava ilmapiiri, jossa uskalletaan puhua ja kysellä vaikeistakin asioista. Mm. äitiys ja vanhemmuus ovat herkkiä aiheita, joista kannattaa keskustella lempeästi ja myötätuntoisesti.

Yksilöohjauksessa on hyvä tarvittaessa käyttää tulkkauspalvelua, johon kannattaa varata määrärahoja. Usein tällaisissa ohjaustilanteissa nousee esille arkojakin asioita asiakkaan elämästä, joista on tärkeää päästä puhumaan omalla äidinkielellä luotettavan henkilön kanssa.

Kansikuva
kotoudukotonaopas

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Kohderyhmä