Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön prosessi, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön prosessi ja valmiuksien huomiointi sen toteuttamiseen pohjautuu Etelä-Pohjanmaan huumestrategiaan. Tavoitteena on vastata moniammatillisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä tarpeisiin.
Toimintamallin nimi
Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön prosessi ja valmiuksien huomiointi sen toteuttamiseen pohjautuu Etelä-Pohjanmaan huumestrategiaan. Tavoitteena on vastata moniammatillisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä tarpeisiin.
Tavoitteena alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön prosessilla ja valmiuksien huomioinnilla sen toteuttamiseksi on saada vähennettyä päihteiden käytön aiheuttamia haittoja yksilöille ja perheille. Toimintamalli pyritään tekemään alueen tarpeita vastaavaksi käytössä olevat resurssit huomioiden. Alueellisella suunnitelmalla voidaan saada tasalaatuisempia, laadukkaampia, oikea-aikaisia ja matalalla kynnyksellä palveluita siellä, missä lapset, nuoret ja perheet aikaansa viettävät. Avainasemassa on moniammatillinen yhteistyö, tiedonkulku ja yhteiset toimintatavat asioiden eteenpäin saattamiseksi. Prosessin käytäntöön viemisestä, juurruttamisesta ja säännöllisestä seurannasta sekä kehittämisestä tulee yhteisesti sopia käytänteet, miten toimitaan. Prosessi tullaan kuvaamaan vuoden 2025 aikana palveluketjut.hyvaep.fi sivustolle.
Viime vuosina lasten, nuorten ja perheiden elämään ovat tuoneet paljon lisäkuormitusta vuoden 2020 alkupuolella alkanut koronapandemia ja vuoden 2022 keväällä alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Eristäytyminen ja suojautuminen ovat tulleet yhä voimakkaammin osaksi arkea ja lapset, nuoret ja perheet ovat joutuneet sopeutumaan uudenlaiseen arkeen. Globaalisten asioiden ohella mm. suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut muutoksia ja vuonna 2023 alusta aloittivat hyvinvointialueet. Maan talous on tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa ja uuden hallituksen matkaan lähtö on ollut kuoppainen ja poliittiset lakot ovat yleistyneet. Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet ja palveluista on valtakunnallisesti pulaa. Lisäksi sotealan henkilöstöpula ja asutusten sekä palvelujen keskittyminen suurempiin keskittymiin tuovat lisähaasteita. Mahdollisuuksiakin on kehittää palveluja mm. digitaalisten palvelujen kautta, mitkä ovat menneet kovaa vauhtia eteenpäin. Tulevaisuuden innovaatioon tuleekin investoida, jotta hyvinvointiyhteiskunta olisi elinvoimainen myös jatkossa. Erilaiset lainsäädännölliset asiat, millä voidaan viedä eteenpäin lasten, nuorten ja perheiden asioita yhteisesti eteenpäin monialaisen kehittämisen sekä yhteistyön kautta on huomioitava palveluita järjestettäessä.
Alaikäisten päihdetilanteen kehittymistä voidaan seurata mm. säännöllisten kouluterveyskyselyjen kautta. Tämän lisäksi eri ammattilaisten, järjestöjen, lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta voidaan kerryttää asiakasymmärrystä. Kokemusasiantuntijan mukanaolo työryhmätyöskentelyssä tuo asiakasnäkökulmaa ja tietoa siitä, miten asioita tulisi lähestyä ja mitä kaikkea olisi hyvä huomioida. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen (HYVAEP) järjestämässä Digiraadissa helmikuussa 2023 keskusteltiin nuorten kokemuksista mielenterveys- ja päihdepalveluista Etelä-Pohjanmaalla. Raadin tavoitteena oli kartoittaa nuorten mielipiteitä mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuudesta ja niihin hakeutumisesta sekä digipalveluiden mahdollisuuksista. Digiraati suunnattiin 13-18- vuotiaille eteläpohjalaisille nuorille. Nuoret toivat esille: Palveluiden saatavuuteen ja matalan kynnyksen palvelujen lisäämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä kaikki nuoret eivät saa apua silloin, kun sille olisi tarvetta. Päihdeongelmiin avun hakemisen pelätään tuovan lisää ongelmia ja sen vuoksi sitä ei välttämättä haeta. Avun hakeminen koetaan liian monimutkaiseksi ja byrokraattiseksi prosessiksi. Nuoret toivovat, että ongelmiin puututtaisiin matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevä näkökulma huomioiden. He kokevat saavansa hyvin tietoa mielenterveyspalveluista, mutta päihdeasioista nuoret kaipaavat enemmän keskustelua.
Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön prosessi Etelä-Pohjanmaalla pohjautuu Etelä-Pohjanmaan huumestrategiaan (2022), josta se on kirjattu Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen hankesuunnitelmaan (2022). Työryhmä alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön prosessin luomiseksi koottiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, EHYTin edustajasta, kuntaedustajasta ja kokemusasiantuntijasta. Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke toimi työryhmän kokoajana ja kuljetti prosessia eteenpäin sekä koosti työryhmän tuotoksen selkeäksi kokonaisuudeksi. Ensimmäinen kokoontuminen työryhmällä oli 1.2.2024. Vuoden 2024 aikana kokoontumisia oli yhteensä yhdeksän kertaa ja vuoden 2025 aikana on ollut kolme tapaamista. Työskentelyssä hyödynnettiin tiedon keräämisessä ja kokoamisessa Google Drivea. Materiaalin tiivistämisvaiheessa prosessia lähdettiin kuvaamaan Powerpointiin, mihin laadittiin myös esitys prosessista.
Nuorille näkyvää osaa prosessista käytiin esittelemässä Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuustolle 22.1.2025 ja samalla kysyttiin nuorten mielipiteitä prosessista. Nuoret kertoivat, että prosessin visuaalinen ilme ja tekstit ovat selkeät. Prosessista pidettiin Seinäjoella M-talon Atriumissa koulutustilaisuus ammattilaisille 21.3.2025. Tähän osallistui noin 150 ammattilaista, jotka ovat tekemisissä nuorten päihdetyössä jollain tavalla. Ehkäisevän päihdetyön verkostolle, mikä toimii Etelä-Pohjanmaalla, pidettiin prosessista esittely 9.4.2025. Prosessia esiteltiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Kuule ja kokeile aamussa 16.4.2025 sekä samana päivänä Seinäjoen kaupungin ehkäisevän päihdetyön verkostolle. Valtakunnallisesti prosessi esiteltiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Mielenterveys- ja päihdepalvelujen verkosto) tilaisuudessa 21.5.2025.
Prosessi tullaan kuvaamaan vuoden 2025 aikana palveluketjut.hyvaep.fi sivustolle. Prosessista on tehty YAMK-opinnäytetyönä arviointitutkimus, jossa tutkittiin ammattilaisten näkemyksiä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön prosessista ja miten ammattilaisten mielestä prosessia tulisi edelleen kehittää. Prosessin omistajuus on sovittu lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluille, joka organisaatiomuutoksen jälkeen kuuluu 1.6.2025 alkaen psykososiaalisten palvelujen alle.
Prosessista on tehty YAMK-opinnäytetyönä arviointitutkimus, jossa tutkittiin ammattilaisten näkemyksiä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön prosessista ja miten ammattilaisten mielestä prosessia tulisi edelleen kehittää. Opinnäytetyön keskeisiin tuloksiin ja kehitysratkaisuihin voi tutustua liitteenä olevan artikkelin kautta ja koko opinnäytetyö löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022210
Kansikuva
