Ammattilaisen osaamisen vahvistaminen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Olemme koonneet Vasa2-hankkeen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden kehittämiskokonaisuuden osaamisen vahvistamisen tallenteet ja lisämateriaalit ammattilaisten käyttöön. Osa materiaaleista saatavilla myös saamen kielillä.
Model name
Olemme koonneet Vasa2-hankkeen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden kehittämiskokonaisuuden osaamisen vahvistamisen tallenteet ja lisämateriaalit ammattilaisten käyttöön. Osa materiaaleista saatavilla myös saamen kielillä.
Osaamisen vahvistamisen kokonaisuudella lisätään Lapin hyvinvointialueen suomen- ja saamenkielisten sote- ammattilaisten neurokirjon, mielenterveys- ja päihde- ja riippuvuusosaamista, mikä vaikuttaa osaltaan asiakkaiden ja potilaiden tuen, palvelun ja hoidon tarpeen arviointiin, näiden laadukkaaseen suunnitteluun, niiden piiriin pääsyyn sekä toteuttamiseen.
Webinaareista jäi ammattilaisten käyttöön luettavaa materiaalia, minkä lisäksi suurin osa webinaareista tallennettiin. Tätä kautta varmistetaan, että materiaali on ammattilaisten käytettävissä ja hyödynnettävissä myöhemmin ja sitä voidaan hyödyntää myös esim. uusien työntekijöiden perehdytyksessä.
Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen.
Ensisijainen toimintaympäristö on mielenterveys- ja riippuvuusosaamisen vahvistaminen Lapin hyvinvointialueella. Toiminta on suunnattu suomen- ja saamenkielisille perustason ammattilaisille yli sektorirajojen.
Mielenterveys- ja riippuvuusosaamisen vahvistaminen
VASA-hankkeen vuoden 2022 selvityksen mukaan Lapissa päihteiden käyttö on yleistä ja tilastojen mukaan alkoholin käyttö on muuta maata korkeampaa. Lisäksi huumeiden käyttö on tehdyn selvityksen mukaan etenkin nuorilla, alle 25-vuotiailla, lisääntynyt. Ylipäätänsä Suomessa nuorten huumekuolemat ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti, ja huumemyrkytyskuolemat ovat 2020-luvulla nousemassa alle 25-vuotiaiden nuorten yleisimmäksi tapaturmaiseksi kuolinsyyksi. Suomen hallitus onkin käynnistänyt ohjelman nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi vuosille 2025–2027.
Päihde- ja riippuvuuskysymyksissä keskeistä on madaltaa tukea tarvitsevien kynnystä hakeutua palveluihin sekä vahvistaa tukea tarvitsevien hoitoon ja palveluihin ohjaamista. Keskeistä on, että hyvinvointialueen ammattilaisilla on tietoa päihteistä ja riippuvuuksista, niihin liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä sekä osaamista mm. puheeksiottamiseen ja mini-interventioon sekä tietoa riippuvuuksiin liittyvästä stigmasta. Olennaista on myös, että palvelut ovat tukea tarvitsevien saavutettavissa, jolloin tärkeää on vahvistaa tietoa siitä, miten palvelujen saavutettavuutta voidaan edistää.
Käytännön työn kautta on tunnistettu, ettei sote-ammattilaiset tiedä kaikista oman alueensa järjestötoiminnasta tai ne eivät löydy helposti arjen kiireessä. Tämä mahdollisesti estää ja haastaa ammattilaista systemaattisesti tarjoamasta asiakkaille järjestöjen kautta saatavaa palvelua ja vertaistukea. Järjestövartti - mielenterveysjärjestöt tutuiksi ammattilaisille, Lapin HVA (RRP, P4, I1) | Innokylä kehittämisellä pyritty lisäämään ammattilaisen osaamista.
Neurokirjon (autismikirjo, adhd ja Tourette) osaamisen vahvistaminen
Uutta ja tutkittua tietoa neurokirjosta (autismikirjo, adhd, Tourette jne.) tulee koko ajan valtavasti lisää. Ajat ja näkemykset ovat muutostilassa tällä hetkellä isosti; neurokirjon ihmiset ja sellaiseksi itsensä tuntevat ovat lähteneet vahvasti ja rohkeasti nostamaan itseään ja omia näkemyksiään ja oikeuksiaan esille yhteiskunnassa. Tämä haastaa yhteiskunnassa pitkään vallalla olleita käsityksiä siitä, millaiseksi neurokirjo ja neurokirjon ihmiset nähdään ja koetaan tai miten heidän kanssaan pitäisi toimia. Suomessa on vallalla valitettavasti edelleen hyvin pitkälle kulttuuri, missä ammattilainen on se, joka päättää ja sanoo, miten asiat ovat ja miten ne kuuluu tehdä.
Kuitenkin neurokirjon perusasioiden äärelle on aina hyvä palata ja niitä kerrata, koska perusasioiden kautta me voimme päästä tilanteeseen, missä ihminen nähdään omana yksilöllisenä itsenään eikä kohteena. Kokemusasiantuntijoiden eli neurokirjon ihmisten itsensä ääni tulee saada vahvasti näissä yhteyksissä esiin, koska vain sillä tavoin voidaan asenteita ja näkemyksiä isossa kuvassa muuttaa.
Yhteiskunnassa ja sen palvelujärjestelmässä tarvitaan kokoaikaista neurokirjon osaamisen vahvistamista uudesta tutkitusta tiedosta, mutta myös perusasioiden äärelle palaamista sopivassa suhteessa.
Saamen kielen ja kulttuurin osaamisen vahvistaminen
Saamelaisten kotiseutualue (joka kattaa Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kuntien alueet sekä Sodankylän pohjoisosan, Vuotson) sijoittuu Lapin hyvinvointialueen pohjoiselle ja itäiselle palvelualueelle. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (Suomen perustuslaki 1999/731,17§). Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä Lapin hyvinvointialueen alueella sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2021/612, 5§.) Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilailla (2003/1086). Koska saamenkielisen asiakkaan oikeutta saada saamenkielistä palvelua ohjaa useat lait, on ammattilaisen osaamisen vahvistaminen saamenkielisissä ja kulttuurinmukaisissa palveluissa tärkeää erityisesti Lapin hyvinvointialueella.
Osaamisen vahvistamisen kohderyhmänä on Lapin alueen sisote-ammattilaiset. Välillisenä kohderyhmänä on palvelujenkäyttäjät, sillä ammattilaisten osaamisen vahvistaminen vahvistaa myös asiakkaiden hoidon ja/tai palvelutarpeen tunnistamista ja siten hoitoon ja/tai palveluun pääsyä.
Mielenterveys- ja riippuvuusosaamisen vahvistaminen
Lapin sosiaali-, terveydenhuollon ja sivistysalan ammattilaisen osaamisen vahvistamisen tarpeita päihde- ja riippuvuustyöhön liittyen kartoitettiin kehittämisessä eri tavoin:
- VASA 2 -hankkeen ja A-klinikkasäätiön yhteistyössä keväällä 2024 toteuttaman Lapin alueen ammattilaisille suunnatun päihde- ja riippuvuustyön kyselyn kautta (n=221)
- Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun työpajoissa 10/23–5/24
- Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun projektiryhmään nimettyjen hyvinvointialueen ammattilaisten yksilötapaamisten kautta syksy 2023-kevät 2024
- Päihde- ja riippuvuustyön kehittämisessä toteutettujen kehittäjäasiakaskahviloiden tuloksia
- VASA 2- hankkeen ja A-klinikkasäätiö järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminnan Lapin päihde- ja mielenterveystyön kansalaistapahtumissa toteuttamien kansalaiskyselyiden tuloksia
Neurokirjon (autismikirjo, adhd, Tourette) osaamisen vahvistaminen
Varhainen tuki ja nepsypalvelupolun kehittämisessä toteutettiin vuoden 2024 alussa lappilaisille neurokirjon nuorille, aikuisille ja vanhemmille (n=201) kysely neuropsykiatrisista palveluista. Kyselyssä vastaajat arvioivat neuropsykiatristen palvelujen kehittämistarvetta. Kyselyn vastauksissa nousi vahvasti esiin kansalaisten kokemus ammattilaisten neurokirjon osaamisen lisäämisestä ja ammattilaisten työn kehittämisestä. Pääset tutustumaan kyselyn tuloksiin liitteestä löytyvästä koosteesta Tulokset_Kysely neurokirjon henkilöille ja heidän läheisilleen Lapin hyvinvointialueella
Saamen kielen ja kulttuurin osaamisen vahvistaminen
Saamenkielinen materiaali on suunnattu pohjois-, inarin- ja koltansaamenkielisille ammattilaisille hyödynnettäväksi asiakastyössä. Pohjoissaamea puhutaan Suomen lisäksi myös Norjassa ja Ruotsissa, joten pohjoissaamenkielisiä osaamisen vahvistamisen materiaaleja voidaan hyödyntää myös valtioiden rajat ylittäen. Muu osaamisen vahvistamisen materiaali saamelaisuuteen liittyen, kuten saamelaisen asiakkaan kohtaaminen ja neurokirjo saamelaisuuden näkökulmasta, on suunnattu kaikille sote-alan ammattilaisille.
Osaamisen vahvistamisen kokonaisuus on Lapin hyvinvointialueen ammattilaisten sisäisessä Intrassa Kaltiossa omana kokonaisuutenaan.
Osaamisen vahvistamisen kokonaisuutta on vahvasti markkinoitu ja viestitty Lapin hyvinvointialueen sote- ammattilaisille erilaisissa tilaisuuksissa, uutisten ja uutiskirjeiden välityksellä.
Varhaisen tuen ja nepsypalvelupolun osaamisen vahvistamisen osalta kokonaisuus on löydettävissä myös Lapin digiNepsy- verkkosivuilta.
Mielenterveys- ja riippuvuusosaamisen vahvistamisen kokonaisuuden materiaalit ovat Lapin hyvinvointialueen sekä laajemmin kansallisesti kaikkien sisote- ammattilaisten saatavilla ja hyödynnettävissä, ml. saamen kielen ja kulttuurin osaamisen vahvistaminen.
Kansikuva
