Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Arjen turvan verkostotyö: ennaltaehkäisevät turvallisuuden toimintamallit Lapin HVA (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email
  • MITÄ? Perustietoa tukemaan osaamista avoimessa ja resurssiviisaassa monitoimijaisessa yhteistyössä. 
  • MIKSI? Tarve osaamisen lisäämiselle teemoissa, joita tarvitaan hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edistämiseksi monitoimijaisissa verkostoissa.

 

Toimintaympäristö

Tämä toimintamallikuvaus sisältää Lapin Arjen turvan teemallisten perustietopakettien kehittämisen polun. Perustietopaketeilla vahvistetaan toimijoiden osaamista niiltä osin, kun siihen on kaivattu tukea moniammatillistessa ennakoivassa ja ennaltaehkäisevässä verkostotyössä. Tunnistettuja osaamistarpeita vahvistetaan seuraavin teemoin: ennakointi oman työn tukena, osallistaminen ja yhteisövaikuttaminen, verkostojen johtaminen, palvelumuotoilulla tuloksiin, verkostoissa toimiminen ja tiedolla johtaminen. 

Mihin toimintamallissa kuvattu osaamisen lisäämisen tuki liittyy?

  • Arjen turvan toimintamalli: Lappilainen varhaisen puuttumisen monitoimijainen malli, joka tarjoaa käytännönläheisen prosessin ja työkaluja yhdyspintatyöskentelyyn (kuntatoimijat, hyvinvointialue, järjestöt, srk ja muut uskonnolliset yhteisöt, yritykset). Periaatteina avoin verkostoyhteistyö, eri toimijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä resurssiviisas yhteistoiminta. 
  • Ankkuritoiminnan vahvistaminen:  hyödynnetään osaamisen eri teemoja lappilaisten toimijoiden ennaltaehköisevässä hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edistämisessä sekä kansallisten monitoimijaisten toimintamallien (esim. Ankkuritoiminta) käyttöönoton ja verkostotyön tukena.

 Teemalliset perustietopaketit kytkeytyi kehittämisen aikana seuraaviin Lapin hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin: 

  • Ehkäisevää päihdetyötä tehostetaan monitoimijaisella yhteistyöllä
  • Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukeminen 
  • Hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiselle on käytössä toimivat yhteistyörakenteet

Poikkihallinollisella osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella voidaan saavuttaa resurssien taloudellinen paras hyödyntäminen yhteiskunnallisesti sekä saavuttaa toiminnassa tarvittava ennakoiva ote.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lapissa pidetyissä (Helameri ym. 2021) työpajoissa ja asiantuntijahaastatteluissa korostui tarve tuottaa erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita entistä taloudellisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Arjen turvan toimintamallin mukaisesti resurssien yhdistämisen ja kohdistamisen kautta toimijat lisäävät yhteistyötä ja kustannustehokkuutta hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluiden tuottamiseen. Lisäksi haastatteluissa ja työpajoissa todettiin tarve lisätä Lapissa keinoja nuorten rikoksilla oireilun ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. 

Eri toimijoiden haastatteluja ja työpajoja Itä-Lapin kunnissa jatkettiin edelleen vuonna 2022 (Mikkonen 2022). Valtakunnalliset mallit, kuten Hoito syytteen sijaan (HSS), moniammatillinen riskienarviointikokous MARAK ja Ankkuritoiminta tukevat kuntien hytetu-työtä enemmän asiakasnäkökulmasta ja ilmiölähtöisesti. Näiden mallien todettiin olevan Lapissa osittain ja vähäisessä käytössä, mutta tarvetta laajempaan käyttöönottoon haluttiin selvittää.

Yhtenä kehittämistarpeena lappilaisten toimijoiden keskuudessa nousi tarve osaamisen kehittämiselle, jotka vahvistavat monitoimijaisten verkostojen toimintaedellytyksiä. Arjen turvan verkostotyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa vahvistettiin lappilaista varhaista puuttumista ja monitoimijaista yhteistyötä. Konsepti pohjautuu työpajoissa ja yksilöhaastatteluissa tunnistetuille eri elementeille,  mahdollisuuksille ja haasteille monitoimijaisessa Arjen turvan yhteistyössä ja määrittelee samalla tarkemmin esille nousseet osaamisen lisäämisen teemat:

  • Ennakointi oman työn tukena
  • Osallistaminen ja yhteisövaikuttaminen
  • Verkostojen johtaminen
  • Palvelumuotoilulla tuloksiin
  • Verkostoissa toimiminen
  • Tiedolla johtaminen
Lappilainen varhaisen puuttumisen ja monitoimijaisen yhdyspintatyöskentelyn konsepti
Lappilainen varhaisen puuttumisen ja monitoimijaisen yhdyspintatyöskentelyn konsepti
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Teemalliset perustietopaketit rakennettiin tukemaan monitoimijaista yhteistyötä. Monitoimijaisen yhteistyön kehittämistarpeen taustalla oli huoli nuorten päihteiden käytön, syrjäytymisen ja  rikollisuuden lisääntymisestä. Moniammatillisessa yhteistyössä käyttöön otetut kansalliset toimintamallit, kuten Ankkuritoiminta, nähtiin mahdollisuutena puuttua varhaisessa vaiheessa nuorten oireiluun ja perheiden tukemiseen. Alla on kuvattu haastatteluissa ja työpajoissa nousseita tarpeita eri näkökulmista.

Asiakasnäkökulmasta nousevat tarpeet

  • Jatko-opiskelupaikkojen puute: Oman kunnan ulkopuolelle muuttaminen pitkien välimatkojen Lapissa lisää nuorten syrjäytymisriskiä, erityisesti jos syrjäytymisen taustalla on jo yläkoulussa olemassa olevia ja tunnistettuja riskitekijöitä.
  • Päihteiden käyttö: Nuorten alkoholin ja huumeiden käytön lisääntyminen herättää huolta.
  • Fyysisen väkivallan lisääntyminen: Kasvava huoli väkivaltaisista tilanteista nuorten keskuudessa.
  • Nuorten kielenkäyttö: Ruma ja uhkaava puhe hämmentää sekä huolestuttaa ikätovereita ja aikuisia.
  • Liikennekäyttäytyminen: Päihteiden vaikutuksen alainsena ajaminen, uhkaava ajotapa ja kypärän käyttämättä jättäminen asettavat nuoret sekä muut vaaraan. Lapissa myös mönkijät ja moottorikelkat.
  • Yksinäisyys: Sosiaalinen eristäytyminen ja ahdistuneisuus koskettavat monia nuoria.
  • Liikkumattomuus: Fyysisen aktiivisuuden puute heikentää nuorten hyvinvointia.
  • Haastavat kulkuyhteydet: Pitkät etäisyydet sekä puuttuvat tai vaikeasti saavutettavat harrastus- ja tapahtumapaikat estävät nuorten osallistumista.
  • Ylisukupolviset hyvinvointihaasteet: Esimerkkejä onnistuneista toimista löytyy järjestöjen ja seurakuntien työstä.
  • Tiedonvaihdon ja seurannan puutteet: Ankkuritapaamisten jatkumattomuus estää pitkäjänteisen tuen rakentumisen, erityisesti jos "jälkiseuranta" ei ole kenenkään vastuulla.

Johtamisen näkökulmasta nousevat tarpeet

  • Ohjausryhmän merkitys:  Toiminnan koordinointi, resurssien kohdentaminen, koulutusten järjestäminen, vaikuttavuuden arviointi ja yhteiskehittäminen ovat toiminnan kulmakiviä.
  • Seutukunnallinen yhteistyö: Alueellisten toimintamallien yhdistäminen vaatii suunnittelua, kehittämistoimenpiteitä ja resursointia.
  • Resursointi:
    • Asiakasohjautuvuuden varmistaminen ja sitoutuminen toimintamallien mukaiseen työhön.
    • Työajankäytön sopiminen ja resurssien turvaaminen, jotta työntekijät pystyvät keskittymään tehtäviinsä.
    • Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen henkilöstövaihdosten yhteydessä.
  • Motivaation vahvistaminen: Työryhmän jäseniltä toivotaan aitoa halua tulokselliseen yhteistyöhön ja aitoa kiinnostusta toimintamallien teemoihin.
  • Toimintamallien tunnettavuus: Sisäinen ja ulkoinen viestintä suunnitelmista sekä tavoitteista tukee sitoutumista.

Käytännön toimintaan liittyvät tarpeet

  • Sitoutuminen ja suunnitelmallisuus: Esihenkilöiden välinen luottamus näkyy työryhmän yhteistyön sujuvuudessa.
  • Monialainen ja moniammatillinen työryhmä:
    • Ryhmän muodostaminen, luottamuksen rakentaminen ja yhteisen dynamiikan kehittäminen.
    • Selkeä työnjako ja vastuut jokaisella jäsenellä.
    • Yhteiseen tavoitteeseen sitoutuminen ja motivaation ylläpitäminen toiminnan vaikuttavuuden edellytyksenä.
    • Säännöllinen tietojenvaihto ja avoin tiedonkulku.
    • Yhteinen reflektio työn onnistumisista ja kehittämiskohteista sekä ongelmakohtiin puuttuminen nopeasti.
    • Järjestöjen ja elinkeinoelämän roolin tunnistaminen palveluohjauksessa ja yhteistyössä.

Vaikutusten arviointiin liittyvät tarpeet

  • Jälkiseuranta: Toimenpiteiden vaikutusten seuraaminen pitkällä aikavälillä.
  • Tilastointi: Ajantasainen ja kattava tietojen keruu.
  • Arviointi: Toiminnan vaikutusten ja tavoitteiden toteutumisen arviointi.
  • Toiminnan kehittäminen: Arviointien pohjalta toiminnan jatkuva parantaminen ja kohdentaminen todellisiin tarpeisiin.

Yhteenveto perustietopakettien rakentamisen tueksi

Perustietopakettien kehittämisessä on huomioitava asiakkaiden tarpeet, johtamisen haasteet, käytännön yhteistyön sujuvuus ja toiminnan arviointi. Monitoimijainen yhteistyö vaatii selkeää johtamista, sitoutumista ja jatkuvaa kehittämistä, jotta kuntalaisten hyvinvointia ja arjen turvallisuutta tukevat toimenpiteet onnistuvat ja ennaltaehkäisevät palvelut saadaan tehokkaasti käyttöön.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Osaamistarpeiden tunnistamisessa mukana olivat: kunnat, viranomaiset, järjestöt, kokemusasiantuntijat, seurakunnat, Lapin turvallisuusverkosto, Lapin hyvinvointialueen toimijoita.

Teemallisten perustietopakettien sisällön tuottamisessa mukana olivat: Lapin AMK, Lapin liitto, Suomen Punaisen Ristin Lapin piiri, Lapin aluehallintovirasto, Lapin hyvinvointialue, Rovaniemen kaupunki, Lapin ELY sekä laajasti Lapin turvallisuusverkoston eri toimijoita.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteet

  • Tukea toimijoiden osaamista koulutuskokonaisuuden teemoissa
  • Osaamisen lisääntymisen kautta edistää verkostoyhteistyötä (tunnistamista ja tunnustamista)
  • Edistää tiedolla johtamista lappilaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä
  • Tukea nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä  alueellisella yhteistyöllä ja kansallisilla  moniammatillisilla viranomaismalleilla.
Muutoksen mittaaminen

Mittarit

  • Toteutuneet teemalliset perustietopaketit

Koulutuskokonaisuutta hyödynnettiin moniammatillisten viranomaismallien jalkauttamisessa ja vahvistamisessa Lapin hyvinvointialueella. Laajemmin koulutus kytkeytyy lappilaisen arjen turvallisuuden edistämiseen ennakoivasti ja ennaltaehkäisten, tämän myötä Lapin hyvinvointialueen ja kuntien hytetu-suunnitelmiin ja kertomuksiin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat kaikki, jotka toimivat yhdyspinnalla hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä Lapin hyvinvointialueella, viranomaiset, kunnat, järjestöt, elinkeinoelämä ja seurakunnat sekä muut uskolliset yhteistöt. Kohderyhmän palautettta on koottu koulutustarpeen määrittelyn yhteydessä koulutuksen teemoista ja samoin koulutuskokonaisuuden luonnosvaiheessa sen sisällöstä.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Arjen turvan toimintamalli

  • Osaamistarpeen esiin nostaminen toimijoiden haastatteluilla ja työpajoilla
  • Perustietopakettien myötä osaamisen tukeminen ja linkittyminen verkostotyöhön hankkeen jälkeen

Lappilainen varhaisen puuttumisen monitoimijainen malli, joka tarjoaa käytännönläheisen prosessin ja työkaluja yhdyspintatyöskentelyyn. Periaatteina avoin verkostoyhteistyö, eri toimijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä resurssiviisas yhteistoiminta.

Ankkuritoiminta

  • hyödynnetty muun muassa toimijoiden tiedolla johtamisen, verkostotyön osaamisen ja johtamisen, yhteisövaikuttavuus ja osallisuus -teemoissa

Ankkuritoiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Ankkuritoimintaa toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat osallistujat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta. Tiimi tapaa nuoren ja hänen perheensä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea ja tarvittaessa ohjata avun tai tuen piiriin.

 

Ideointi

Ideointivaiheessa haluttiin selvittää, millaisesta osaamisesta toimijat hyötyvät viranomaismallien, kuten Ankkuritoiminnan, vahvistamisessa Lapissa. Tietoa kerättiin 26 toimijahaastattelussa, viidessä pilottialueena toimivissa Itä-Lapin kuntiin sijoittuvassa työpajassa sekä tutustumalla viranomaismalleista tuotettuun tietoon. Haastatteluista ja työpajoista saatiin seuraavaa tietoa:

  • Tärkeää on organisaatiorajojen eri ammattilaisten osaamisen kehittäminen, joilla edistetään nuorten hyvinvointia, varhaista puuttumista sekä rikosten ennaltaehkäisyä.
  • Arjen turvan valtakunnallisia toimintamalleja ei ole kannattavaa perustaa jokaiseen kuntaan omaa ryhmää. Perusteluina osaamisen ylläpito, työryhmän jäsenet ja sijaisuusjärjestelyt, nuoria joillain alueilla vähän, tarve.
  • Asiantuntijahaastatteluissa sekä kuntakohtaisissa työpajoissa nousi esiin arjen turvan toimintamalleihin liittyvät osaamistarpeet, koulutusten tärkeys sekä osaamisen ylläpito myös työryhmään kuuluvilla sijaisilla.
    •  Esimerkkeinä voidaan mainita osaaminen ja rohkeus tunnistaa, puuttua ja kohdata parisuhde -ja lähisuhdeväkivaltaa. Tämä nousi esiin myös Terveyden -ja hyvinvoinninlaitoksen kansallisessa MARAK vaikuttavuuden arviointitutkimuksessa, jossa osaamisvajeet liittyvät parisuhdeväkivaltaan ilmiönä, väkivallan tunnistamiseen sekä asiakkaalta kysymiseen.
  • Yhtenä kehittämistarpeena nousi tarve yhteisille koulutuksille, kuten tiedolla johtaminen, ennakointi ja verkostoissa toimiminen, jotka vahvistavat monitoimijaisten verkostojen toimintaedellytyksiä.
  • Ankkuritoimintaan liittyvät kansalliset jalkauttamiskokemukset tukivat tiedolla johtamista, verkostoyhteistyötä sekä verkostojen johtamisen käsittelyä osana koulutusmoduuleja. 

Ideointivaihetta on koottu liitteenä olevaan raporttiin.

Idean valinta

Ideointivaiheessa tunnistettiin osaamistarpeita, joihin lähdettiin vastaamaan eri teemojen avulla. Kokonaisuus rakennettiin niiden aiheiden ympärille, joiden suhteen ideointivaiheessa kaivattiin osaamisen vahvistamista. Idean valintaa tuki se, että Ankkuritoimintaa koskevassa tutkimuksessa tiedolla johtamisen osaaminen on niin ikään tunnistettu kehittämistarpeeksi (Kaakinen ym. 2022, 103–112).

Idean konkretisointi ja visualisointi

Koulutusosioista haluttiin mahdollisimman helposti lähestyttävät sekä kaikille toimijoille selkeät ja saavutettavat. Konkretiaa lisättiin tuottamalla materiaalia yhdessä lappilaisten toimijoiden kanssa. Koulutusosioiden rakenteessa päädyttiin hyödyntämään seuraavaa jaottelua:

  • Johdatus teemaan
    • Muutaman kappaleen mittainen kuvaus teeman sisällöstä 
  • Toimijoiden näkökulmia
    • Tuttujen lappilaisten toimijoiden sitaatteja siitä, miten teema näkyy käytännön yhteistyyössä. Esim.
      • "Minulla ennakointi merkitsee valmistautumista tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin. Erilaisten vaihtoehtojen hahmottaminen mahdollistaa parhaimmillaan halutun tulevaisuuden vaihtoehdon toteutumisen." Mikko Häikiö, kehitysjohtaja, Lapin hyvinvointialue
  • PowerPoint-esityksen teemasisällöstä
    • Teemasta perusasiat kerrottuna tiiviinä esityksenä, upotettuna helposti selailtavaksi tiedoksi verkkosivustolle.
  • Asiantuntijavideot
    • Lappilaisten arjen turvallisuuden asiantuntijoiden kertomana teemasta konkreettisia kokemuksia ja esimerkkejä
    • Oppilaitosten ja kansallisten toimijoiden tuottamia opetusmateriaaleja aiheesta
  • Testi osaamisen arviointiin
  • Lisämateriaalia
    • Linkkejä muihin luotettaviin ja hyödynnettäviin materiaaleihin
Idean testaus asiakkaalla

Palautetta sivustosta kerättiin kootusti luonnosvaiheessa 2/2024, osan koulutusosioista ollessa valmiina. Palautteen perusteella jatkettiin koulutusosioiden työstämistä hyvin selkeällä ja konkreettisella otteella, tuottaen sisältöä helposti omaksuttavassa muodossa. Kooste palautteesta on esitelty alla:

Etusivu

  • Selkeä ja helppokäyttöinen: Etusivun rakenne ja navigointi ovat yksinkertaisia ja toimivia.
  • Ensivaikutelman parantaminen: Etusivun kuvan tilalle voisi lisätä sisällön aihepiiriä kuvaavan kaavion tai kuvituskuvan, joka antaa kävijälle heti käsityksen sivuston teemasta ja sisällöstä.
  • Johdanto lyhyemmäksi: Lyhyt ja ytimekäs johdanto auttaa varmistamaan, että moduulit näkyvät ilman pitkäaikaista selaamista.
  • Moduulirakenne toimii: Moduulien esittäminen ruudukkona on toimiva ratkaisu.

Osio: Tiedolla johtaminen

  • Sitaatit ja havainnollistaminen: Sitaatit ja konkreettiset esimerkit auttaisivat ensikertalaisia hahmottamaan, mitä tiedolla johtaminen tarkoittaa käytännössä.
  • Visuaalista lisämateriaalia: PowerPoint-esitystä voisi täydentää kaavioilla tai kuvilla, jotka konkretisoivat käsitteitä. 
  • Selkeä PowerPoint: PowerPoint-esityksen teksti on jo nyt selkeää.
  • Videon saavutettavuus: Kannattaa harkita videon tekstittämistä, mikä tekee sisällöstä saavutettavamman. 

Osioi: Palvelumuotoilu

  • Puhekuplat toimivat: Pohdintaa herättävät puhekuplat ovat hyödyllisiä.
  • Hyvää tietoa: Moduuli sopii erityisesti niille, joilla ei ole ennakkotietoa palvelumuotoilusta, ja toimii myös alkeiden kertauksena.
  • Selkeä rytmitys: Sivuilla otsikointi ja sisältö rytmittyvät hyvin, mikä helpottaa lukemista.
Ratkaisun perusidea

Teemalliset perustietopaketit tarjoavat tukea ja työkaluja monitoimijaiselle verkostoyhteistyölle hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edistämiseksi yhdyspinnalla. Malli perustuu Lapin verkosto toimijoilta – kuten kunnilta, järjestöiltä, viranomaisilta ja oppilaitoksilta – kerättyihin toiveisiin ja tarpeisiin. Näitä tarpeita kartoitettiin vuoden 2022 VASA-esiselvityshankkeessa haastatteluilla ja työpajoilla.

Ratkaisuna on luotu verkkosivusto, joka on suunnattu ja vapaasti käytettävissä kaikille yhdyspintatyötä tekeville. Sivusto tarjoaa käytännönläheistä perustietoa kuudesta teemasta, jotka ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä.

 Teemojen sisältö:

  1. Tiedolla johtaminen
  • Tiedon hankinta, analysointi ja päätöksenteon tukeminen
  • Tiedolla johtamisen merkitys monitoimijaisessa yhteistyössä
  • Resurssien kohdistaminen ja tavoitteiden saavuttaminen tiedon avulla
  1. Palvelumuotoilulla tuloksiin
  • Palvelumuotoilun periaatteet ja osallistavan suunnitteluprosessin vaiheet
  • Asiakaskokemuksen ja palveluprosessien kehittäminen
  • Fyysisen ja digitaalisen ympäristön rooli palvelumuotoilussa
  1. Osallisuus ja yhteisövaikuttavuus
  • Osallisuuden edistämisen periaatteet eri ympäristöissä
  • Yhteisövaikuttavuuden mallit ja sektorirajat ylittävä yhteistyö
  • Osallisuuden ja yhteisövaikuttavuuden synergiset vaikutukset
  1. Verkostoissa toimiminen
  • Verkostotyön periaatteet ja hyödyt
  • Viestintä- ja vuorovaikutustaidot verkostotyössä
  • Synergiahyötyjen saavuttaminen yhteisten tavoitteiden kautta
  1. Ennakointi oman työn tukena
  • Ennakoimisen merkitys ja käytännön menetelmät
  • Tulevaisuuden tarpeiden tunnistaminen ja niihin varautuminen
  • Ennakoimisen integrointi päätöksenteon ja palveluiden kehittämisen tueksi
  1. Verkostojen johtaminen
  • Verkoston toiminnan koordinointi ja tavoitteiden yhteensovittaminen
  • Luottamuksen rakentaminen ja avoimen viestinnän merkitys
  • Verkoston potentiaalin hyödyntäminen ja toimijoiden sitouttaminen 

Toimintamalli vastaa tarpeeseen vahvistaa osaamista ja tukee eri toimijoiden yhteistä työskentelyä uuden hyvinvointialuerakenteen mukaisessa toimintaympäristössä. Tiedotuksen ja viestinnän osalta verkkosivua ylläpitää jatkossa Lapin AMK. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Osaamisen kehittämisen kokonaisuudet ovat hyödynnettävissä kaikille verkostotyöstä ja arjen turvallisuudesta kiinnostuneille
  • Teemoilla voidaan maksutta lisätä toimijoiden osaamista, kaikkien osioiden läpikäyminen vie aikaa noin 6 h, mutta sivustolta voi poimia itselle kiinnostavat ja tarpeelliset osiot
  • Verkkosivuston hankkeen jälkeisestä ylläpidosta ja päivittämisestä vastaa Lapin AMK
  • Tietoa ja mallia jalkautetaan Lapin hyvinvointialueella: kuntatapaamiset, työpajat, aamukahvit, messut, oppilaitokset, järjestökeskukset, Lapin turvallisuusverkoston toimijoiden, Lapin sotu ry ja Lapin yliopiston tuella.
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Arjen turvan toimintamallin mukainen avoin verkostoyhteistyö, eri toimijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä resurssiviisas yhteistoiminta on sovellettavissa eri kohderyhmien ja toimintaympäristöjen tarpeisiin
    • Tärkeää soveltamisessa on eri organisaatioiden johdon tuki, joka mahdollistaa resurssit yhteiselle toiminnalle sekä yhteisten strategisten tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen
  • Verkostotyön osaamista vahvistavat teemalliset perustietopaketit ovat sellaisenaan hyödynnettävissä eri alueilla ja eri ammattiryhmille/toimijoille
  • Moniammatillisten viranomaismallien jalkauttamisen kokemukset on kerätty omiin toimintakuvauksiinsa Innokylässä
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Mittareilla todennettu tavoitteen saavuttaminen

  • Toteutuneet teemalliset perustietopaketit: 6 osiota yhdistettynä yhdeksi päivitettäväksi kokonaisuudeksi.

Muutosta voidaan arvioidaan toimijoiden subjektiivisen kokemusten kautta, eri toimijoiden tunnistamisella ja tunnustamisella, tiedon kulun parantumisella sekä uusien yhdessä kehittävien toimintojen avulla (arkikehittäminen moniammatillisissa ryhmissä). Hyvinvoinnin ja turvallisuuden moniammatillisten työryhmien ja päällekkäisen työn läpinäkyväksi tulemisella. Alueilla on vielä käytettävää potentiaalia hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä muun muassa kyläyhdistysten, harrastusseurojen, yleensä kolmannen ja neljännen sektorin yhteistyön vahvistamisessa sekä hyödyntämisessä. Perhekeskusverkosto on alueella tärkeä toimija ja kumppani arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Yllättävävää voi olla itse toimijoille, kuinka paljon omalla alueella toimii moniammatillia työryhmiä, mikä on ryhmien tavoite ja käytettävät resurssit.