Asiakasvastaava-mallin kehittäminen jatkuu edelleen hankkeen päätyttyä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Asiakasvastaava - Etelä-Karjala
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Asiakasvastaava-mallin kehittäminen jatkuu edelleen hankkeen päätyttyä.

Toteutuspaikka
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Karjala
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit
Kuva
Eksoten ja Työkykyohjelman logot

Tekijä

Katja Heiskanen

Luotu

28.05.2021

Viimeksi muokattu

27.12.2022

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Etelä-Karjalan työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumalli on yhteiskehitetty eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa vuoden -22 alusta palvelumuotoilun työpajoissa. Mallin 1.0 -versio esiteltiin toukokuussa -22, mutta mallia on edelleen jatkokehitetty ja se kehittyy myös pilottijakson edetessä. 

Perusideana työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallissa on, että Te-palveluissa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuvan asiakkaan työkyvyn tuen tarve ilmenisi nopeasti työttömyyden alkaessa. Asiakkaan vapaaehtoisena täytettävän Kykyviisarin tulokset, varsinkin työ- ja toimintakyvyn osioissa, määrittävät asiakkaan jatko-ohjauksen sote-palveluihin asiakkaan näin halutessa. Avukseen asiakas saa sote-asiakasvastaavan (työkykykoordinaattorin), joka arvioi asiakkaan työkyvyn tuen sote-palvelujen tarpeen tarkemmin (mm. sosiaalisen tilanteen kartoitus) ja ohjaa tarvittaviin palveluihin. Näitä voivat olla työttömien terveystarkastus, toimintaterapia tai toimintaterapeutin laaja-alainen arviokäynti, fysioterapia tai laajempi lääkärin tekemä psyykkisen tai somaattisen puolen työkyvynarviointi mahdollisine lisäarviointeineen. 

Asiakasvastaava/työkykykoordinaattori kulkee asiakkaan rinnalla koko palveluprosessin matkan ja järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut ja valvoo niiden toteutumista. Palvelumallissa hyödynnetään Te-palvelujen uuden asiakaspalvelumallin tiivistä yhteydenpitoa asiakkaaseen. Työkyvyn tuen tunnistaminen sekä ohjautuminen myös muihin kuin Te-palvelujen työkyvyn tuen palveluihin pyritään näin järjestämään aiempaa nopeammin heti työttömyyden alettua. Näin ollen työttömien ja osatyökykyisten henkilöiden so & te -palvelujen saanti mahdollistuu varmemmin ja varhaisemmassa vaiheessa ilman monien ovien avaamisia koordinoidusti asiakasvastaavuuden myötä sekä työkyvyn tuen moniammatillisen tiimin yhteistoimijuudella. 

Toimintaympäristö **

Hankesuunnitelmassa tavoitteena on mallintaa ja ottaa käyttöön moniammatillinen työkyvyn tuen tiimi ja asiakasvastaavamalli tulevaisuuden sote-keskukseen sekä parantaa asiakasohjausta yhteensovittamalla poikkihallinnollista yhteistyötä.

Niin työkyvyn tuen tiimin kuin myös asiakasvastaavamallin rakentaminen ja varsinkin tiimin ja sen asiakasvastaavan sijoittuminen sote-keskukseen vaikuttaa olennaisesti Yhteinen tulevaisuus -Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa-hankkeen suunnitelmat  asiakassegmentoinnin sekä omahoitaja-, yhteyshenkilö- ja casemanagerointimallin muotoilujen kuin myös monialaisen ja osaamistasoja integroivan asiakasohjauksen ja hoidon (palvelu) tarpeen arvioinnin mallintamisen osalta (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin geneerinen asiakasvastaavamalli ja Sujuva – Palvelutarpeen selvittäminen ja asiakkuuden suunnittelu).

Työkyvyn tuen tiimin suunnitelmalle ja tiimissä mahdollisesti toimivan asiakasvastaavan suunnitelmalle olisi verrannollinen lainsäädännön velvoite mm. sosiaalihuoltolain palvelutarpeen arvioinnista (SHL 36 §), asiakassuunnitelman laatimisesta (SHL 39 §) ja asiakasvastaavuudessa niin ikään sosiaalihuoltolain omatyöntekijän nimeämisen vaade (SHL 42 §).

Etelä-Karjala ei ole työllisyyden kuntakokeilualuetta, mutta mikäli jatkossa työllisyyden hoito jää osin kuntien vastuulle, voi työkyvyn tuen tiimistä ja asiakasvastaavamallista tulla oleellinen osa tuota toimintaa. Kuntakokeilujen tavoitteenahan on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa on tarkoitus kehittää työllistymistä tukevia palveluja sekä palvelumalleja, joissa asiakkaan tilanne ja palveluntarve huomioidaan yksilöllisesti. Tätä palvelumallia sekä asiakasvastaavamallia työkyvyn tuen tiimin kehittämisessä ollaan luomassa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakkaina, joita työkyvyn tuen palvelukokonaisuus koskee, ovat osatyökykyiset asiakkaat, jotka ovat TE-palvelujen, TYP:n, aikuissosiaalityön, työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin, jatkossa moniammatillisen työkyvyn tuen tiimin, tuetun työllistymisen, ohjaamojen, kuntien työllisyyskoordinaattorien, Kelan kuntoutuspalvelujen, vammaispalvelujen ja mahdollisesti työeläkelaitoksissa tai sieltä tippuneiden asiakkuuksissa. Näitä asiakkaita ovat mm. korkean työllisyyskynnyksen omaavat henkilöt kuten iäkkäät työttömät, vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret, vammaiset, maahanmuuttajataustaiset ja vankilasta vapautuneet sekä muutoin vaikeassa työllistymisen asemassa olevat henkilöt, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea työvoimapalveluista. Tällaisia henkilöitä ovat mm. työkyvyttömyyseläkkeen hylyn saaneet osatyökykyiset henkilöt sekä työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt.

Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin yhteiskehittämisessä asiakasymmärrystä on kerrytetty kokemusasiantuntijoiden osallistumisen myötä työpajasarjaan. Lisäksi Työtä -hankkeessa on tehty keväästä -21 lähtien asiakastarinoita niin vammaisten henkilöiden alihankintamalliin liittyen kuin myös palvelupolkukokemuksista. Kokemusasiantuntijoita on käytetty ja osallistettu runsaasti ongelmien ymmärtämiseksi sekä niistä viestimiseen myös muille toimijoille. Osin Työtä -hankkeen videot on toteutettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Työpaja Parkin mediapajassa, joka tuottaa kuntouttavan työtoiminnan palveluja. Lisäksi työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja työ- ja toimintakyvyn palvelumallin osalta työttömien terveystarkastuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita ja -ehdotuksia selvitettäessä on haastateltu kokemusasiantuntijoita sekä asiakkaita.

Linkit videoihin on  Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -osiossa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Eksotessa on kehitetty ja ollaan ottamassa käyttöön geneeristä asiakasvastaavamallia, jonka mukaisesti myös työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallissa asiakasvastaavuus toimii, joskin asiakasvastaavana jatkossa olisi tarkoitus toimia työkykykoordinaattori. Työssä olevia työkykykoordinaattoreita tulisi löytää osatyökykyisten asiakasvastaavuuteen tai saada heitä muutoin lisää sote-maailmaan. Työkykykoordinaattorin potentiaalisten yhteistoimijoiden välistä yhteistyötä tulee vielä palvelumallin pilottijakson jälkeen ja juurruttamisessa rakentaa ja vahvistaa ja työkykykoordinaattorin käytettävissä oleva työkyvyn tuen tiimi rakentaa ja sijoittaa perusterveydenhuollon palveluksi.

Tarkempaa tietoa asiakasvastaavan käytöstä ja jatkoehdotuksista saadaan pilottijakson päätyttyä marraskuun -22 jälkeen. Tämän jälkeen selvinnevät toimenpiteet ja jalkauttamisen vaiheet tarkemmin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Arvioinnin tuloksia ei siis vielä ole saatavilla. Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin ja asiakasvastaavuuden testaamisen jälkeen voidaan raportoida näitä osioita enemmän joulukuussa -22.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Etelä-Karjalan työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin yhteiskehittämiseen on käytetty paljon aikaa muun muassa isoissa ja pienemmissäkin työpajoissa. Kehittämistyötä on hidastanut myös Eksoten geneerisen asiakasvastuumallin tuntemattomuus ja tietämättömyys kentällä työntekijöiden keskuudessa. Aikaa tämän yhteisesti käyttöönotettavaan malliin tutustumiseen ja ”hyväksymiseen” on käytetty myös palvelumuotoilun työpajoissa ja suuntaa jo kehittyneissä asioissa on jouduttu osin muuttamaan. Näin ollen itse käytännön testaaminen on jäänyt varsin myöhäiseen vaiheeseen hankeajan päätymistä ajatellen. Vinkiksi ehkä ylipäätään kehittämistyöhön olisi, että käytännön kokeileminen olisi hyvä alkaa nopeastikin ja muokata kehitettävää asiaa testaamisesta saadun tiedon perusteella sitten tiiviimmin.

Itse palvelumallin kehittämisessä on pyritty ja edelleen pyritään huomioimaan erilaiset toimintaympäristöt ja kohderyhmät. Myös työkyvyn tuen tarpeen asiakkaan tulisi saada asiakasvastaava aina rinnalleen, vaikka hän ei palvelupolulle tulisikaan siitä suorimmasta ovesta, joka palvelumallissa nyt on kirkastuneena Te-palveluiksi. Näiden muiden ovien löytymiseen ja kirkastamiseen tarvitaan vielä aikaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Se vaatii yhteistyötä sote-puolella, hyväksyntää työkyvyn tuen palvelujen käyttöönottoon peruspalveluissa, yhteistyötä jo olemassa olevien työ- ja toimintakyvyn tuen palvelujen välillä ja näiden hyödyntämistä sekä konkreettisia päätöksiä johtotasolta. Vaikeutena on se, että työkyvyn tuen palvelut ja työkyvyn tuen tiimi eivät ole lakisääteisiä palveluja, ainakaan vielä, joten niiden omistajuudesta sopiminen ja päättäminen voi olla tässä tilanteessa vaikeaa. Asiakasvastaavuus on kuitenkin todettu tarpeelliseksi ja hyödylliseksi laajemminkin, ja sen ”myyminen” on helpompaa.

Kansikuva
Kansikuva, jossa teksti Asiakasvastaava Etelä-Karjala

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Ilmiöt

Kohderyhmä