Asiakasvastaavaverkosto /Oulu (vrt. työkyvyn tuen tiimi)
Asiakasvastaavaverkostossa on asiakkaan lisäksi asiakkaan tarpeiden mukaiset toimijat yli organisaatio- ja sektorirajojen. Toimijat jakavat ja hyödyntävät tietoa sekä osaamista asiakkaan tilanteen edistämiseksi. Verkosto sopii tavoitteista, työnjaosta, vastuista ja seurannasta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Asiakasvastaavaverkostossa on asiakkaan lisäksi asiakkaan tarpeiden mukaiset toimijat yli organisaatio- ja sektorirajojen. Toimijat jakavat ja hyödyntävät tietoa sekä osaamista asiakkaan tilanteen edistämiseksi. Verkosto sopii tavoitteista, työnjaosta, vastuista ja seurannasta.
Toimintamalli lyhyesti
Asiakasvastaavaverkosto (vrt. Työkyvyn tuen tiimi) on asiakkaan tarpeiden mukaisista toimijoista koostuva verkosto yli organisaatio- ja sektorirajojen. Verkoston koolle kutsuminen edellyttää asiakkaan suostumusta. Verkosto kootaan silloin, kun asiakas tarvitsee useiden palvelujen yhteensovittamista työkykynsä ja työllistymisensä tukemiseksi. Monialaisen tuen tarve voi tulla esille asiakkaan omasta aloitteesta tai yksittäisen ammattilaisen tunnistamana.
Asiakas osallistuu aina verkostoon oman tilanteensa asiantuntijana. Ammattilaisten kokoonpano vaihtelee asiakkaan ja tarpeen mukaan. Verkostoon voi kuulua esim. omavalmentaja työllisyyspalveluista, sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita, Kelan asiantuntija ja kolmannen sektorin toimijoita.
Yksittäisen ammattilaisen tuki ja osaaminen ei aina riitä vastaamaan asiakkaan tarpeeseen. Riskinä saattaa olla, että yksittäinen ammattilainen joutuu yksin kantamaan liian suuren vastuun asiakkaan tilanteesta. Asiakkaan tilanteen edistämiseksi tarvitaan asiakkaan tarpeen mukaisen verkoston koolle kutsumista. Työikäisten koordinaatio on keino kutsua verkoston toimijat yhteen yhden yhteydenoton periaatteella. Työikäisten koordinaatio koostuu mm. sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen ammattilaisista. Koordinaatio edistää palveluiden yhteensovittamista ja vähentää tilanteita, joissa asiakas toistuvasti joutuu kertomaan tilanteestaan eri palveluissa.
Työikäisten koordinaattori kutsuu asiakkaan ja hänen tarpeidensa mukaiset toimijat verkoston 1. työnjaolliseen neuvonpitoon, jossa laaditaan yhteinen asiakassuunnitelma. Toimijat kirjaavat yhteisen suunnitelman omiin tietojärjestelmiinsä asiakkaan suostumuksella. Asiakassuunnitelmaan kirjataan asiakkaan tavoitteet sekä toimijoiden tehtävät, roolit, vastuut ja aikataulu. Tarvittaessa sovitaan seuraavan neuvonpidon ajankohta. Joissakin tilanteissa asiakkaalle on tarpeen nimetä asiakasvastaava.
Asiakasvastaavaverkoston (vrt. Työkyvyn tuen tiimin) toiminnan taustalla on yhteisövaikuttavuuden malli. Yhteisövaikuttavuuden mallissa on keskeistä yhteinen tavoite, jatkuva arviointi ja yhteiset mittarit, toisiaan vahvistavat toiminnot, jatkuva vuoropuhelu sekä organisaation tuki. (linkki/kuva)
Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku, työttömyys ja sairaudet vähentävät työssä käyvien määrää. Työllisten määrä suhteessa työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työllisyysaste) vaikuttaa kuntien talouteen ja kuntalaisten palveluihin. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen edellyttää riittävän korkeaa työllisyysastetta, minkä vuoksi kaikilla työikäisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään kykyjensä mukaisesti (TEM 2019).
Hallituksen työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. PALO-hankkeessa hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut kehittävät yhdessä palveluintegraatiomallia työkyvyn ja työllistymisen tueksi. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuteen (esim. 2011 Kania & Kramer, Collective Impact). Yhteisövaikuttavuus on viime aikoina herättänyt kiinnostusta lupaavana toimintamallina yhteiskunnan monimutkaisiin ilmiöihin liittyvien ongelmien työstämisessä. Elämän eri osa-alueilla yhtä aikaa ilmenevät ongelmat kietoutuvat usein toisiinsa ja ovat vaikeita ratkaista. Ongelmien ratkaisu löytyy harvoin vain yhdeltä toimijalta ja siksi pirstaloituneen palvelujärjestelmän yhtenäistäminen on välttämätöntä.
Meneillään on useita palvelujärjestelmän uudistamiseen tähtääviä kansallisia kehittämisohjelmia. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille, jotta palvelut olisivat väestön saatavilla yhdenvertaisesti ja hyvinvointierot kaventuisivat. Tulevaisuudessa kuntalainen saa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta. TE-palvelut puolestaan siirtyvät kunnille ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. TE-palvelut 2024-uudistuksen tavoitteena on mm. työntekijöiden nopeaa työllistymistä edistävän palvelurakenteen luominen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on luoda nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Osa-aikainen työ on yksi keino erityisryhmien työelämäosallisuuden lisäämisessä.