Digimentoritoiminta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP, PIL4 INV4 tp 2)

Luotu 15.04.2024
Digimentoritoiminta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP, PIL4 INV4 tp 2)
Digimentoritoiminta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP, PIL4 INV4 tp 2)

Tiivistelmä

Digimentori opastaa kollegoitaan organisaation digitaalisten palvelujen ja järjestelmien käytössä sekä tarvittaessa myös perustason tietoteknisissä haasteissa, oman osaamisensa puitteissa. Käytännössä tuki voi liittyä esimerkiksi Teams-kokouskäytäntöihin, mobiililaitteiden tai sovellusten käyttöön työssä, sähköisen asioinnin neuvontaan tai vaikkapa unohtuneen salasanan palauttamiseen. He toimivat linkkinä henkilöstön ja digipalvelutiimin välillä, välittäen kentän tarpeita ja osallistuen palvelujen kehittämiseen. Digimentorit saavat ensikäden tietoa muutoksista ja auttavat niiden jalkauttamisessa yksiköihin, toimien myös muutoksen tukena. 

Digimentoreilla on oma Teams-kanava verkostoitumiseen ja keskusteluun. Verkostolle järjestetään säännölliset (kerran kuukaudessa) Teams-kokoukset. Digimentoreille on rakennettu oma Howspace alusta, jota hyödynnetään sekä kuukausikokouksissa että kokousten välillä. Howspace alustalle on myös rakennettu digimentoreiden valmennuspolku, joka mahdollistaa yhdenmukaisen perehdyttämisen toimintaan. 

Osa digimentoreista syventää osaamistaan osallistumalla räätälöityyn Sote-kehittäjän erikoisammattitutkintoon (yhteistyössä Rastor-instituutin ja Kpedun kanssa). Tutkinto tarjoaa työkaluja mm. palvelumuotoiluun ja innovointiin, ja sen aikana mentorit toteuttavat konkreettisia, omaan työhönsä liittyviä kehittämisprojekteja (esim. sähköisen ajanvarauksen kehittäminen, etäpalvelujen pilotointi, prosessien mallinnus), mikä vahvistaa heidän rooliaan kehittäjinä ja muutoksen tukijoina.

Toiminnan tavoitteena on parantaa digiosaamista yksiköissä, vapauttaa aikaa perustyöhön ja tehostaa toimintaa.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lähtötilanteessa tunnistettiin tarve systemaattiselle digiosaamisen kehittämiselle Soiten henkilöstön keskuudessa. Ratkaistavana ongelmana oli henkilöstön vaihteleva digiosaamisen taso ja tästä aiheutuva tarve tukea henkilöstöä digitalisaation aiheuttamassa muutoksessa ja uusien työkalujen käyttöönotossa. Syksyllä 2022 toteutettiin henkilöstölle digiosaamiskysely (Digiosaamisen mittari, Jarva ym., 2022) osana Soiten digiohjelman päivitystä. Kyselyn tuloksia syvennettiin haastatteluissa ja työpajoissa, joiden pohjalta laadittiin Soiten digiosaamisen kehittämissuunnitelma. Tämä suunnitelma määrittelee kehittämiskohteet, tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. 

Digimentoritoiminnan rakentaminen ja kehittäminen on yksi suunnitelman seitsemästä keskeisestä kehittämiskohteesta. Kehittämistyö linkittyy Soiten strategiaan (erityisesti painopiste "Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö") ja toteutetaan osana Keski-Pohjanmaan Kestävän kasvun ohjelmaa.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Soite) työskentelee noin 4000 sosiaali-, terveydenhuollon ja pelastustoimen ammattilaista. Toimintaympäristöä leimaa digitaalisten palvelujen ja järjestelmien jatkuva lisääntyminen niin ammattilaisten työssä kuin asukkaiden palveluissa. Tämä digitalisaatiokehitys muuttaa väistämättä ammattilaisten työnkuvia ja edellyttää vahvaa digiosaamista, jotta työ säilyy mielekkäänä ja tehokkaana. 

Riittävä digiosaaminen on myös edellytys digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuudelle ja kannattavuudelle. Digimentoritoiminta vastaa tähän tarpeeseen ja tukee hyvinvointialueen strategista painopistettä "Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö". 

Toimintaa kehitetään osana Keski-Pohjanmaan Kestävän kasvun ohjelmaa (RRP).

Digimentoritoiminnan kehittämistarve kumpuaa useasta näkökulmasta:

  • Ammattilaiset: Henkilöstön digiosaamisen taso vaihtelee, mikä vaikeuttaa uusien järjestelmien ja palvelujen tehokasta hyödyntämistä. Riittävät digitaidot parantavat työn sujuvuutta, vähentävät hallinnollista taakkaa, mahdollistavat etäpalvelujen tarjoamisen ja parantavat viestintää sekä yhteistyötä. Osaamisen vahvistaminen tukee myös työhyvinvointia muutoksessa.
  • Organisaatio (Soite): Digimentoritoiminta tukee Soiten strategisten tavoitteiden saavuttamista, erityisesti Soite 2030 -ohjelman tavoitetta nostaa digitaalisten asiointien osuus 35 prosenttiin kontakteista (pl. puhelut). Tämä edellyttää henkilöstöltä paitsi taitoja, myös positiivista asennetta ja kykyä ohjata asiakkaita digipalveluiden käyttöön. Tavoitteena on myös varmistaa digitaalisten ratkaisujen tehokas ja vaikuttava käyttö.

Muutos tarvitaan siis varmistamaan ammattilaisten osaaminen ja työhyvinvointi, organisaation strategisten tavoitteiden saavuttaminen sekä laadukkaiden ja saavutettavien palvelujen tarjoaminen asiakkaille digitalisoituvassa toimintaympäristössä.

Toiminnan kohderyhmänä on Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten koko henkilöstö (noin 4000 ammattilaista). Asiakasymmärrystä kohderyhmän (henkilöstön) tarpeista kerrytettiin syksyllä 2022 toteutetulla laajalla digiosaamiskyselyllä sekä sitä seuranneilla haastatteluilla ja työpajoilla. Tässä prosessissa selvitettiin henkilöstön digiosaamisen tasoa ja kehittämistarpeita.

Keskeisiksi digiosaamisen osa-alueiksi tunnistettiin ICT-perustaidot, digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja arviointi, niiden eettinen osaaminen, ihmislähtöinen etäohjausosaaminen sekä digitaalisuus osana työtä. Lisäksi tunnistettiin osaamiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten johdon tuki, organisaation käytännöt ja vertaistuki. Henkilöstöä osallistettiin kehittämiseen kyselyn, haastattelujen ja työpajojen kautta. 

Digimentoritoiminnan pilotointi käynnistyi tammikuussa 2024, jolloin 37 digiasioista motivoitunutta ja kiinnostunutta vapaaehtoista työntekijää eri puolilta organisaatiota aloitti digimentoreina. Osa mentoreista osallistuu myös räätälöityyn Sote-kehittäjän erikoisammattitutkintoon (yhteistyössä Rastor-instituutin ja Kpedun kanssa).

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Digimentoritoiminnan tavoitteena on saada aikaan seuraavia muutoksia ja tuloksia:

  1. Soiten ammattilaisten digitaaliset taidot ja osaaminen vahvistuvat.
  2. Henkilöstön asenteet digitaalisuutta ja digitaalisia palveluja kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi.
  3. Ammattilaiset hyödyntävät digitaalisia palveluja ja työkaluja tehokkaammin ja ohjaavat asiakkaita niiden käyttöön aktiivisemmin.
  4. Toiminta edesauttaa Soite 2030 -ohjelman digitaalisten asiointien osuutta koskevan tavoitteen saavuttamista.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Muutoksen saavuttamista seurataan ja arvioidaan useilla mittareilla, jotka perustuvat digiosaamisen kehittämissuunnitelmaan ja päivitettyyn (15.2.2025) hankesuunnitelmaan:

  • Arviointikysymykset:
    • Onko digimentoriverkosto kattava ja toimiva?
    • Miten digimentoritoiminta koetaan hyödylliseksi?
    • Onko henkilöstön digiosaamisessa ja asenteissa tapahtunut muutosta?
    • Mihin digitaalisiin työkaluihin tai prosesseihin tukea tarvitaan eniten?
  • Indikaattorit ja Mittarit:
    • Laajuus ja aktiivisuus: Digimentoreiden kokonaismäärä ja kattavuus eri yksiköissä; digimentorointiin käytetyt työtunnit (seuranta).
    • Koettu hyöty ja palaute: Digimentoreilta ja heidän tukemiltaan työntekijöiltä kerättävä palaute (esim. kyselyt, haastattelut); digimentoriverkoston kautta kerätty tieto yleisimmistä kysymyksistä ja niiden ratkaisuista (indikaattori tukitarpeista).
    • Osaamisen ja asenteiden muutos: Henkilöstön digiosaamisen tason seuranta (esim. uusintakyselyt Digiosaamisen mittarilla pidemmällä aikavälillä); asennemuutosten seuranta (esim. osana palautekyselyitä).
  • Menetelmät: Seuranta perustuu säännölliseen tiedonkeruuseen, kuten työajanseurantaan, palautekyselyihin, verkostotapaamisten muistioihin ja mahdollisesti toistuviin osaamiskartoituksiin.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Digimentoritoiminnan vakiinnuttaminen ja levittäminen osaksi organisaation arkea edellyttää seuraavia jatkuvia toimenpiteitä ja resursseja:

  • Sitoutuminen ja resursointi: Johdon tuki; esihenkilöiden osallistuminen ja sitoutuminen (ml. työajan mahdollistaminen); riittävä määrä motivoituneita digimentoreita; koordinointivastuu ja -resurssit.
  • Rakenteet ja prosessit: Selkeä perehdytysprosessi (ml. digitaalinen valmennuspolku); toimiva digimentoriverkosto ja säännölliset tapaamiset (sekä Teams että puolivuosittaiset läsnäkokoukset); systemaattinen työajanseuranta; jatkuva tiedotus; säännöllinen palautteen keruu ja toiminnan kehittäminen.
  • Integraatio: Digimentoreiden näkemysten huomioiminen digikehittämisessä; ajankohtaisista asioista tiedottaminen digimentoreille ensisijaisesti; säännöllinen yhteistyö esihenkilöiden kanssa (ml. vuosittaiset kolmikantakeskustelut)

Toimintamallin ydinsisältö

Digimentori opastaa kollegoitaan organisaation digitaalisten palvelujen ja järjestelmien käytössä sekä tarvittaessa myös perustason tietoteknisissä haasteissa, oman osaamisensa puitteissa. Käytännössä tuki voi liittyä esimerkiksi Teams-kokouskäytäntöihin, mobiililaitteiden tai sovellusten käyttöön työssä, sähköisen asioinnin neuvontaan tai vaikkapa unohtuneen salasanan palauttamiseen. He toimivat linkkinä henkilöstön ja digipalvelutiimin välillä, välittäen kentän tarpeita ja osallistuen palvelujen kehittämiseen. Digimentorit saavat ensikäden tietoa muutoksista ja auttavat niiden jalkauttamisessa yksiköihin, toimien myös muutoksen tukena. 

Digimentoreilla on oma Teams-kanava verkostoitumiseen ja keskusteluun. Verkostolle järjestetään säännölliset (kerran kuukaudessa) Teams-kokoukset. Digimentoreille on rakennettu oma Howspace alusta, jota hyödynnetään sekä kuukausikokouksissa että kokousten välillä. Howspace alustalle on myös rakennettu digimentoreiden valmennuspolku, joka mahdollistaa yhdenmukaisen perehdyttämisen toimintaan. 

Osa digimentoreista syventää osaamistaan osallistumalla räätälöityyn Sote-kehittäjän erikoisammattitutkintoon (yhteistyössä Rastor-instituutin ja Kpedun kanssa). Tutkinto tarjoaa työkaluja mm. palvelumuotoiluun ja innovointiin, ja sen aikana mentorit toteuttavat konkreettisia, omaan työhönsä liittyviä kehittämisprojekteja (esim. sähköisen ajanvarauksen kehittäminen, etäpalvelujen pilotointi, prosessien mallinnus), mikä vahvistaa heidän rooliaan kehittäjinä ja muutoksen tukijoina.

Toiminnan tavoitteena on parantaa digiosaamista yksiköissä, vapauttaa aikaa perustyöhön ja tehostaa toimintaa.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Tammikuussa 2024 digimentoreita oli 37, ja joulukuun 2025 loppuun mennessä määrä oli kasvanut 48:aan. Tarkastelujakson aikana digimentoreiden enimmäismäärä oli 48. Digimentoreita on 42,5 prosentissa Soiten yksiköistä, ja muutamassa yksikössä on useampi digimentori yksikön koon sekä fyysisen sijainnin vuoksi. Digimentoreiden määrässä on ollut vaihtelua luonnollisen poistuman sekä yksikön kiireen ja kuormittavuuden vuoksi. Vuonna 2024 digimentorointia raportoitiin tehdyn 647 tuntia, ja vuonna 2025 työtunteja oli kertynyt 591 (16.12.2025). Työtunnit käytettiin muun muassa digitaalisten palveluiden toimintoihin tutustumiseen, ohjeistusten tekemiseen, avustamiseen tietokoneen tai tulostimen kanssa sekä palveluiden kehittämiseen yksikössä. Kaikkia tehtyjä digimentoritunteja ei välttämättä raportoida, mikä vaikuttaa lukujen luotettavuuteen. Digimentorit jakautuivat aktiivisiin ja vähemmän aktiivisiin, mikä saattoi vääristää tilastotietoja. Myös syksyllä 2024 tapahtunut organisaatiomuutos vaikutti digimentoreiden jaksamiseen ja heidän käytettävissä olevaan aikaansa. Kuukausittaiset fiilismittarit osoittivat tilanteen helpottuneen hieman keväällä 2025. Syksy 2025 olis fiilismittareiden mukaan synkempää mutta joulukuussa 2025 tulokset olivat positiivisempia. 

Digimentoreille pidettiin tarkastelujaksolla yhteensä 21 kuukausikokousta, pääosin Teamsin välityksellä. Keskimäärin kokouksiin osallistui 15 henkilöä, ja tallenteet olivat nähtävissä 60 päivän ajan. Kuukausikokouksissa käsiteltiin muun muassa digitaalisia palveluita ja niiden toimintoja, hyvinvointilähetettä, chat/chatbot-toimintoa sekä LifeCare-videota. Joulukuusta 2024 alkaen kuukausikokouksissa arvioitiin myös digimentoreiden tunnelmia ja tarpeellisuutta. Kyselyiden keskiarvo oli 3,2 asteikolla 1–5. 

Kesäkuun 2025 kuukausikokouksessa suoritettiin digimentoreiden vaikuttavuuskysely, jonka vastausprosentti oli 47,5 %. Kysymykseen "Kuinka paljon yksikkösi digiosaaminen on parantunut digimentoroinnin alettua?" keskiarvoksi tuli 3, ja digiosaaminen omassa yksikössä arvioitiin keskiarvolla 3,6 asteikolla 1–5. Digimentoroinnin todettiin tuovan arvoa yksikön toimintaan. Kyselyssä kuitenkin arvioitiin, että vähäinen työaika digimentoroinnille vaikuttaa vastauksiin negatiivisesti. 

Yllättävinä havaintoina olivat digimentoreiden jakautuminen kahteen ryhmään aktiivisuuden perusteella sekä se, että esihenkilöt eivät aina olleet tietoisia henkilöstönsä digitaidoista. Esihenkilöiden tuen lisääntyminen digimentoritoiminnalle havaintojen jälkeen oli myönteinen kehitys. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kokemustemme perusteella digimentoritoimintamallin onnistunut soveltaminen edellyttää erityisesti seuraavia seikkoja:

  • Sitoutuneet toimijat: Toiminta perustuu pitkälti digimyönteisiin ja -innostuneisiin, vapaaehtoisiin digimentoreihin. Heidän löytämisensä ja motivoimisensa on keskeistä. Yhtä tärkeää on esihenkilöiden sitoutuminen – heidän tulee tukea digimentorin työtä, mahdollistaa sovittu ajankäyttö ja toimia aktiivisessa yhteistyössä mentorin kanssa (esim. kolmikantakeskustelut mentorin ja esihenkilön välillä voivat selkeyttää rooleja ja tavoitteita).
  • Näkyvyys ja viestintä: Aktiivinen ja jatkuva säännöllinen tiedotus toiminnasta koko organisaatiossa on välttämätöntä. Pelkkä kerta/harvaluontoinen tiedotus ei riitä.
  • Strukturoitu tuki: Tarvitaan selkeä ja joustava perehdytys (esim. digitaalinen valmennus), toimiva verkosto ja säännölliset tapaamiset.
  • Johdon tuki: Toiminnan jatkuvuus ja resursointi vaativat johdon tuen.

Soveltuvuus: Malli on todennäköisesti sovellettavissa laajasti sote-organisaatioissa ja potentiaalisesti muilla toimialoilla, joissa henkilöstön digiosaamisen kehittäminen on ajankohtaista. Kohderyhmää (esim. tietyt ammattiryhmät) ja mentoroinnin painopisteitä voidaan räätälöidä organisaation tarpeiden mukaan.

Vältettävät sudenkuopat: Riittämätön esihenkilöiden sitouttaminen; epäselvä roolitus ja ajankäyttöön liittyvät ongelmat; puutteellinen tiedotus; digimentoriverkoston tuen ja koordinaation laiminlyönti.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)