Toimintamallin avulla arkeen saapuu digitaitojen säännöllistä harjoittelua, digitaalisilla alustoilla tapahtuvaa toimintaa ja kohtaamista sekä vertaisdigiohjaamisen riemua.

Toimintamallin nimi
Digimpi päivätoiminta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallin avulla arkeen saapuu digitaitojen säännöllistä harjoittelua, digitaalisilla alustoilla tapahtuvaa toimintaa ja kohtaamista sekä vertaisdigiohjaamisen riemua.

Toteutuspaikka
Pohjois-Karjalan ja Etelä-Suomen alueella, yhteistyössä vammaisalan eri toimijoiden kanssa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Karjala
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Saila Kosunen

Luotu

09.09.2021

Viimeksi muokattu

15.03.2022
Ratkaisun perusidea

Digimmän päivätoiminnan tavoitteena on nimensä mukaisesti digittää olemassa olevaa toimintaa ja antaa ideoita digitaalisuuden hyödyntämisestä arjessa. Lataa, käynnistä ja päivitä!

 

Vaihe 1. Lataa

Digimmän päivätoiminnan rakentaminen tapahtuu yhteissuunnittelun avulla. Uusiutuminen aloitetaan koko yhteisön voimin työpajatyöskentelyillä. Muistakaa, että yhteisö tarkoittaa teitä kaikkia. Mukaan mahtuvat niin digitoimijat, ammattihenkilöstö kuin esihenkilökin. 
 
Työpajoissa perehdytään aluksi uusiutumisen osa-alueisiin, joita ovat: digi arjen toiminnoissa, digiklubitoiminta, etäkohtaamiset sekä vertaisdigiosaaminen. Lisäksi työpajoissa on hyvä käsitellä esimerkiksi yhteisön digiasenteita, digiosaamista sekä tutustua digimaailmaan. Mitä digi oikeastaan on? Keksikää myös yhdessä teitä kiinnostavia teemoja työpajoihin. Toteuttakaa teemaäänestys digitaalisesti. Yhteisöpajojen tarkoitus on innostaa koko yhteisö mukaan kehittämään digiarkea sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä digitaalisen maailman mahdollisuuksista.  

Työpajatyöskentelyn jälkeen sopikaa yhdessä, lähdetäänkö digimpää arkea rakentamaan koko yhteisön voimin vai erityisten diginikkareiden avulla. Mikä on teidän valintanne? Listatkaa myös käytettävissä olevat digilaitteet ja niihin mahdollisesti liittyvät käytön rajoitukset. Mahdollisia käyttöön liittyviä rajoituksia voivat olla esimerkiksi se, että sovellusten lataaminen tai kirjautuminen laitteeseen on estetty. Tiedottakaa havaitsemanne puutteet tai tarpeet esihenkilölle ja pohtikaa yhdessä ratkaisuja käytön mahdollistamiseen. Tehkää nopea lähtötasomittaus yhteisön digi-innostuksesta esimerkiksi Mentimeter-sovelluksen avulla.

Yhteissuunnittelu jatkuu kokoamalla kaikki yhteisön arjen toiminnot (luovat toiminnot, liikunta, asiointi jne.) näkyville esimerkiksi vuosikellon avulla. Myös vuosikellon toteuttamisessa kannattaa hyödyntää digitaalista sovellusta. Koonnin jälkeen valitkaa yhdessä ne toiminnot, joita haluatte digittää ensimmäiseksi. Tehkää rajaus: Riittäisikö aluksi kaksi tai kolme erilaista digitettävää toimintaa? Sopikaa testijakson pituus. Se voi olla esimerkiksi kolme kuukautta tai puoli vuotta. Lisäksi kannattaa sopia yhdessä se lopputulos, mihin olette tyytyväisiä. Tavoite voi olla esimerkiksi se, että jokainen kokeilee musiikin tekemistä sovelluksen avulla tai se, että jokainen tuottaa oman video-cv:n.  Sopikaa myös palautteen antamisen tavat sekä yhteisarvioinnin ajankohta.

Uusiutumisessa keskeistä on myös aiempaa laajemmat yhteydet. Etsikää itsellenne etäkaveri. Etäkaveri on yhteisö, jonka kanssa pääsette käytännössä harjoittelemaan digitaalisilla alustoilla tapahtuvaa vuorovaikutusta sekä erilaisten etäyhteysalustojen käyttöä. Etäkaveri voi olla teille jo tuttu yhteisö tai uusi tuttavuus. Etsikää etäkaverin tiedot netistä ja lähettäkää kaveripyyntö digitaalisesti. Sopikaa rohkeasti etäkohtaaminen ja etäyhteysalusta, jota tapaamisessa käytetään. Harjoitelkaa alustan käyttöä ennen ensimmäistä kohtaamista.

 

Vaihe 2. Käynnistä!

Digitaitoja oppii vain rohkeasti harjoittelemalla ja digilaitteisiin tarttumalla. Kokeilemisen avulla pystytään havaitsemaan digilaitteiden ja -palveluiden käyttöön liittyvä olemassa oleva osaaminen ja mahdolliset tuen tarpeet. Harjoitteluvaiheessa huomiota kannattaa kiinnittää mahdollisiin digilaitteiden käyttöön liittyviin haasteisiin, kuten esimerkiksi käsien tärinään. Käsien tärinässä vakautta toimintaan voi tuoda kosketusnäyttökynä paksunnuksella. Myös laitteen helppokäyttötoiminnot on syytä ottaa haltuun.
 
Arjen digittämisessä ensimmäiseksi suunnataan sovelluskauppoihin ja harjoitellaan niiden käyttämistä. Sovelluskaupoista löytyy sovelluksia erilaisiin tarpeisiin ja sovellusten hakemista voi harjoitella kirjoittamalla tai puheella. Sovelluskauppoihin perehtyminen on hyvä väline myös digiturvallisuuden harjoittelemiseen. Sovelluksista on saatavilla sisältötietoa, latausmäärät, arvosteluja ja käyttöön liittyviä vinkkejä, joiden avulla voi päätellä kannattaako sovellusta ladata omalle laitteelle. Sovelluskauppojen sisältöjä tarkastellessa kannattaa keskustella yhdessä siitä, mistä voi tunnistaa turvallisen ja käytettävän sovelluksen.

Etsikää digitettävään toimintoon liittyviä sovelluksia. Jos haluatte digittää esimerkiksi liikunnan, keksikää hakusanoja, joiden avulla voitte löytää liikkumiseen liittyviä sovelluksia. Sovelluksia voi hakea eri kielillä, esimerkiksi englanniksi. Sanojen kääntämistä suomesta englanniksi voitte harjoitella vaikka google-kääntäjän avulla.

Jokainen tiimiläinen valitsee yhden aiheeseen liittyvän sovelluksen ja testaa sen käytettävyyttä ja sisältöjä. Tiimiläiset esittelevät sovelluslöydöt toisilleen ja auttavat toisiaan niiden kokeilemisessa. Sovellukset, jotka koetaan hyödyllisiksi ja toimiviksi säilytetään. Toimimattomat sovellukset kannattaa poistaa omalta digilaitteelta. Sovelluskauppojen sisällön testaaminen on hyvä tapa arvioida sovellusten käytettävyyttä. Sovelluksia testanneet esittelevät parhaat sovellukset koko yhteisölle ja ohjaavat muita niiden käytössä. Sovellussuosikkien äänestys kannattaa hoitaa digitaalista alustaa hyödyntämällä. Sovellukset esitellään myös etäkavereille etäkohtaamisissa.

 

Vaihe 3. Päivitä!

Toimintojen digittäminen on päässyt hienosti vauhtiin! Hyvä te! On aika pysähtyä toteutuneen äärelle: mikä on sujunut ja millaisia digiosaamisen tarpeita matkalla on ilmennyt? Tehkää uusi asennemittaus koko yhteisölle, millainen on
digi-innostuksenne tällä hetkellä?
 
Kootkaa digitaitojen harjoitteluun liittyvät tarpeet ja kiinnostukset yhteen, ja huomaatte, että teillä on aiheita perustaa digiklubi, jos toinenkin, digimmän arjen tueksi. Ja hei, miten etäkavereilla pyyhkii? Löydättekö yhteisiä digioppimisen tarpeita kuten esimerkiksi videoeditoinnin harjoittelu? Mitäpä jos perustaisitte aiheen ympärille yhteisen virtuaaliklubin ja jakaisitte klubin vetovastuuta toinen toisillenne? Muistattehan toki, että arjen digittäminen jatkuu edelleen eli päivittäkää tavoitteet ja valitkaa seuraavat digitettävät toiminnot. Hienoa! Uusi suunta on jälleen löydetty ja on aika juhlia.
Miten olisi virtuaaliset digibileet yhdessä etäkamujen kanssa?

 

Toimintaympäristö

Teknologia ja digitaalisuus ovat tuoneet mukanaan uusia muotoja osallisuuteen, toimijuuteen ja kokonaisvaltaiseen kansalaisuuteen. Digitaitojen harjoittelun ja sen myötä avautuvien mahdollisuuksien kautta myös kehitysvammaisten henkilöiden on mahdollista lisätä itsellisyyden kokemuksia ja uudenlaisia toimijuuden rooleja elämässään.

#Ihan Diginä! -hankkeen kehittämistoiminnan kokeilut ovat omalta osaltaan pyrkineet tukemaan digitalisaation tuottamiin mahdollisuuksiin tarttumista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Digimmän päivätoiminnan toimintamalli muotoutettiin kahden yhteisökokeilun tuloksena. Yhteisökokeilut kestivät yli vuoden. Kehittämistyöhön osallistui 14 digitoimijaa ja viisi ammattihenkilöä. Yhteisötyöskentelyssä hyödynnettiin lähi- ja etäkohtaamisia.
 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Digimpi päivätoiminta on menetelmä, jonka käyttöönotto edellyttää uteliaisuutta uudenlaisia toimintatapoja kohtaan. Lisäksi tarvitaan ajattelutapaa, jossa jokainen osallistuja on sekä oppija, että osaaja. Menetelmän ytimessä on yhteiskehittäminen, jolloin jokaisen ääni ja ideat ovat yhteiseen suunnitteluun tervetulleita.

Toimintamallin käytäntöön viemisen edellytyksiä

Toimintamallin toimivuuden perusedellytyksiä ovat yhteisön käytössä olevat nykyaikaiset digilaitteet ja toimivat nettiyhteydet. Kokemusten valossa tärkeimmäksi edellytykseksi on noussut ASENNE!

Digitoimijat (erityistä tukea tarvitsevat henkilöt)

  • Utelias mieli

Ammattihenkilöstö (kehitysvammaisten henkilöiden palvelut)

  • Nettiyhteydellinen älylaite työvälineenä
  • Asenne ja sitoutuminen uusiutumiseen
  • Tunnista oma digiosaamisesi; mitä jo osaat, mihin tarvitset lisäoppia?
  • Päästä irti ohjaajuudesta ja liity oppijoiden tiimiin
  • Jaa tietoa ja toimintaa myös muille!

Esihenkilö/organisaatio

  • Esihenkilön tukee tiimiä uuden edessä. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi huolehtimalla digilaitteiston saatavuudesta ja verkkoyhteyksistä
  • Asenne ja sitoutuminen ja kannustus
  • Pohdi tiimin kanssa uuden edessä myös se, mistä voimme jo luopua?
  • Asettakaa selkeät "checkpoint"-hetket kalenteriin, jossa arvioidaan ja muokataan toimintaa entistä paremmaksi
  • Huomioi onnistumiset esimerkiksi juhlimalla saavutettuja tavoitteita

Toiminnan fasilitoijat (mikäli yhteisön ulkopuolinen taho)

  • Kuuntele aktiivisesti ja huomioi aina kentän akuutit tarpeet. Räätälöi silti ryhmätoimintasuunnitelma jokaiseen tapaamiseen
  • Innostu ja innosta! Luo ilmapiiri, jossa jokaisella on lupa loistaa!
  • Muista tehdä tapahtuneet muutokset näkyviksi konkreettisesti ja visuaalisesti; mitä prosessin aikana on opittu?
  • Huolehdi, että tiimi rakentaa itselleen selkeän jatkosuunnitelman tulevaan
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Digimmästä päivätoiminnasta on tehty opinnäytetyönä arviointitutkimus, jossa toiminnassa mukana olleet digitoimijat ja ammattihenkilöt ovat arvioineet ja muotouttaneet toimintaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Menetelmä soveltuu erityisesti yhteisöille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan uusia digiasioita ryhmässä. 

  • ikääntyneet
  • maahanmuuttaneet henkilöt
  • mielenterveyskuntoutujat
  • nuoret