Digitaalisen sotekeskuksen matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut 16-17-vuotiaille
Digitaalisessa sotekeskuksessa tarjotaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita digitaalisesti etäyhteyden avulla. Mielenterveys Chatissa psykiatrinen sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ohjaa asiakkaan tarpeenmukaiseen palveluun.
Toimintamallin nimi
Digitaalisessa sotekeskuksessa tarjotaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita digitaalisesti etäyhteyden avulla. Mielenterveys Chatissa psykiatrinen sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ohjaa asiakkaan tarpeenmukaiseen palveluun.
Digitaalisen sotekeskuksen toiminta laajeni vaiheittain Pohteen alueella ja ikärajaa laskettiin 16-ikävuoteen vuoden 2024 alussa. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden palvelut 16-17-vuotiaille koski aluksi kahdeksaa Pohteen kuntaa. Vuoden 2024 aikana toiminta laajeni entisestään, jolloin mukaan Rannikon alue (pl. Kalajoki, Merijärvi, Himanka) Oulunkaari ja Koillismaa. Puuttuvat kunnat tulevat mukaan, kun potilastietojärjestelmät yhtenäistyvät. Myös Lakeus liittyy mukaan vuoden 2025 aikana.
Digitaaliset palvelut täydentävät kivijalkasotekeskusten palveluita.
Suomalainen mielenterveyspalvelujärjestelmä on tukkeutunut kysynnän kasvun vuoksi kaikilla tasoilla: peruspalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja Kela-rahoitteisessa kuntoutupsykoterapiassa. Hoitoon pääsyn ja eri hoitovaiheiden viiveet ovat pitkiä. Esimerkiksi palvelusetelipsykoterapioista vain puolet potilaista kykenee aloittamaan psykoterapian kolmen kuukauden sisällä palvelusetelin saamisesta. Hoitojen käynnistymisen viivästymisestä johtuen hoitojen vaikuttavuus laskee ja riski mt-häiriöiden kroonistumiselle kasvaa. Kroonistuvat häiriöt ja työvoimapula (erityisesti psykoterapeutit ja psykiatrit) vaikeuttavat entisestään hoitovelan purkamista.
Mielenterveyden kriisin korjaamiseen ja hoitovelan purkuun on tarpeen panostaa välittömästi. Ongelma ei ole haasteiden tai ratkaisujen tunnistamisessa vaan siinä, että laajojen muutosten tekeminen nykyisessä järjestelmässä on vaikeaa. Järjestelmä on monimutkainen ja monikanavainen, ja siinä on useita palveluntuottajia. Kasvavaa hoitovelkaa ei voi purkaa vain lisäämällä nykymuotoista toimintaa. Tarvitaan sekä pitkän tähtäimen strategista tukea että nopeasti käyttöön saatavia toimenpiteitä. Mielenterveyden palvelut on porrastettava nykyistä systemaattisemmin.
Painopiste on siirrettävä nopeasti alkavien, vaikuttavien ja digituettujen hoitomuotojen laajaan levittämiseen. Vaikuttavien ja nopeasti alkavien hoitojen on oltava kaikkien suomalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Kansalaisille on tarjottava välineitä, jotka tukevat heidän osallisuuttaan ja ymmärrystään hoidoista. Kaikkien sote-ammattilaisten on saatava tukea ja ohjausta tekemäänsä mielenterveystyöhön. Alueen hoitopolkuja sekä hoitoprosesseja on seurattava systemaattisesti. Kertyvä aluekohtainen tieto sekä alueiden välisten tietojen vertailtavuus rakentavat perustan palvelujärjestelmän kehittämiselle. Tarvitaan kansallisia tukipalveluita ja yhteiskehittämistä, koska ongelmat ovat monimutkaisia ja yhteisiä kaikille hyvinvointialueille. Yhteiskehittäminen myös säästää resursseja.
Digisotekeskuksen matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa yli 16-vuotiaille, hoidetaan lieviä tai keskivaikeita mielenterveyshäiriöitä. Vaikeaoireiset asiakkaat, itsetuhoiset asiakkaat, psykoottiset, mania- ja bipolaarihäiriöiset sekä neuropsykiatriset selvitykset hoidetaan kivijalkasotekeskuksessa.
Toimintamallin suunnitteluun on osallistunut laaja verkosto sote-ammattilaisia. Heidän kanssaan on käyty vuoropuhelua asiakasprofiilista, palvelun sisällöstä ja tehty prosessikuvaus
Digitaalisen sote-keskuksen matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut 16-17-vuotiaille pilotti toteutui suunnitelman mukaan, vaikka tulokset olivat suppeat. Pilotin perustana toimi jo pysyvissä rakenteissa toimiva täysi-ikäisten digitaaliset matalan kynnyksen mt-palvelut.
Yhdeksän psykiatrista sairaanhoitajaa työskenteli koko vuoden 2024 ajan ja asiakastyötä tehtiin arkisin klo 8–20. Pilotin toiminta-aikana henkilöstön osaamista vahvistettiin ja syvennettiin seuraavin koulutusten avulla: hanketyö ja työajanseuranta, nuorten ohjattu omahoito -koulutusstartti, lisäksi itsenäinen opiskelu koulutusalustalla, Terapianavigaattori ja ensijäsennys, IPC-N -koulutusstartti, lisäksi itsenäinen opiskelu koulutusalustalla sekä menetelmäohjaus, FlowMedic alustan ja Chatin käytön perehdytys, Omaolo-koulutus ja Sote-digiohjaajakoulutus.
Systemaattinen tiedonkeruu toteutettiin Excel-työkirjan avulla hoitoon ohjauksen, Omaolon, nuorten ohjatun omahoidon ja IPC-N:n osalta. Tiedonkeruulla saadut tulokset olivat niukkoja, koska 16-17-vuotiaita ei saatu palvelun piiriin.
Pilotin toiminta-aikana 15.1-31.12.2024 chat-kontakteja oli 36. Hoidon tarpeen arvion jälkeen valitut hoitomuodot jakautuivat seuraavanlaisesti:
Kertakäynti 5
Matalankynnyksen mielenterveyspalvelut ei riittäviä ja ohjattu tarkempaan arvioon 10
Ohjaus muualle 3
Ohjattu omahoito 7
Asiakas ei tarvinnut/halunnut hoitoa 2
Ohjattu tarkempaan arvioon digisoteen 8
IPC 1
Vastaanottoja toteutui 15