Elämäntapaohjauksen palveluketjun kehittäminen Keski-Suomessa
Elämäntapaohjauksen palveluketjun kehittämisessä on vahvistettu muun muassa eri ikäisten elämäntapaohjauksen saatavuutta, sähköisen asioinnin palveluita, ammattilaisten osaamista, eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä vaikuttavuuden seurantaa.
Oivalla ja ymmärrä
Terveydelle haitalliset elämäntavat aiheuttavat useita sairauksia ja niiden kustannukset hyvinvointialueille ja yhteiskunnalle ovat merkittävät. Elämäntapojen muutostarve tunnistamalla ja elämäntapamuutoksia tukemalla on mahdollista mm. ennaltaehkäistä sairastumisia, vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä vaikuttaa myös jo todettujen esimerkiksi valtimosairauksien etenemiseen.
Elämäntapaohjauksen prosessit ja työnjako olivat epäselvät, siihen ei ollut määritelty resurssia ja ammattilaisten osaamisessa oli vahvistamisen tarpeita. Lisäksi sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ei juuri ollut eikä olemassa olevia, kansallisia palveluita osattu hyödyntää.
Elämäntapaohjauksen palveluketjun kehittäminen liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin:
- Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä palvelujen saumaton yhteensovittaminen
- Hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö
- Sujuva ja saumaton kumppanuus
- Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut
- Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
Elämäntapaohjauksen kehittämisen koordinoinnista ovat vastanneet Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman projektipäällikkö ja -työntekijä. Elämäntapaohjausta on kehitetty useissa pienissä, paikallisissa työryhmissä (edustus usein koordinaattoreiden terveyden-/sairaanhoitaja avosairaanhoidosta, lähiesihenkilö, liikuntaneuvontaa tekevä liikunnanohjaaja, ravitsemusterapeutti sekä muut aiheeseen liittyvät työntekijät) sekä hyvinvointialueen elämäntapaohjauksen kehittämistyöryhmässä. Lisäksi kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä on kehitetty yhteistyössä tietohallinnon kanssa.
- Uudet palvelut elämäntapaohjauksen vahvistamiseksi (aluksi pilotit eri ikäisille ja eri kohderyhmille)
- Digitaalinen elämäntapaohjaus osana digitaalisen sote-keskuksen palveluita
- Lasten, nuorten ja perheiden elämäntapaohjauksen vahvistaminen Neuvokas perhe -menetelmää hyödyntäen
- Kutsuntaikäisten elämäntapaohjauksen prosessin selkeyttäminen
- Raskausdiabetesta sairastavien elämäntapaohjauksen prosessien selkeyttäminen
- Elämäntapaohjaus osana kuntouttavaa työtoimintaa
- Ravitsemusterapian etävastaanotot
- Ikääntyvien elämäntapaohjauksen vahvistaminen FINGER-toimintamallia hyödyntäen
- Painonhallintasovellus
- Elämäntapaohjaus osaksi vastaanoton moniammatillista toimintamallia
- Ryhmätoiminta
- Aikuisten Verkkopuntariryhmät, Teams-toteutus
- Arkeen Voimaa -ryhmätoiminnan laajentaminen, Teams- ja läsnäryhmät
- Eroon nikotiinista -etävalmennusryhmät
- Aivoterveyttä ikääntyville -etävalmennusryhmät
- Ammattilaisten koulutus
- Kirjaamis- ja tilastointikäytännöistä sopiminen
- Eri ikäisten palveluketjujen kuvaukset ammattilaisten työn tueksi ja asukkaille
- Aktiivinen viestintä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista aktiivisesti asukkaille
- Elämäntapaohjauksen kokonaiskoordinoinnin siirtäminen hyvinvointialueen pysyviin rakenteisiin
Asiakkailta on kysytty palautetta palveluista useiden pilottien yhteydessä. Lisäksi kokemusasiantuntija on osallistunut aikuisten elämäntapaohjauksen palveluketjun kuvauksen arviointiin ja ikääntyvien FINGER-toimintamallin kehittämisessä ovat olleet mukana 3. sektorin toimijat.
Kuvittele ja kokeile
Asiakkaiden antama palaute eri piloteista on ollut pääasiassa erittäin myönteistä. Lisäksi monet asiakkaat ovat saaneet tehtyä merkittäviä elämäntapamuutoksia ja näiden avulla esim. paino, kolesteroli ja/tai verenpaine ovat laskeneet.
Pilotteja on toteutettu 3/21-11/23 välisenä aikana.
Elämäntapamuutoksen tuelle on selkeä tarve eri ikäisillä ja sähköisten palveluiden sekä osa asiakkaista saa merkittäviä tuloksia aikaan tuen avulla. Osa asiakkaista ei eri syistä kykene toteuttamaan elämäntapamuutosta sillä saadusta tuesta huolimatta. Työikäisten osallistuminen ryhmätoimintaan vaatii todella paljon markkinointia ja ryhmään sitoutuminen on haastavaa. Ikääntyvien ryhmätoimintaan puolestaan on helpompi saada sitoutuneita osallistujia.