Elämäntapaohjaus osana kuntouttavaa työtoimintaa
Kuntouttavassa työtoiminnassa tunnistetaan elämäntapamuutokseen motivoituneet ja moniammatillisesta yhteistyöstä hyötyvät asiakkaat. Osaksi kuntouttavaa työtoimintaa suunnitellaan monipuolinen, yksilöllinen tuki elämäntapamuutosten toteuttamiselle.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kuntouttavassa työtoiminnassa tunnistetaan elämäntapamuutokseen motivoituneet ja moniammatillisesta yhteistyöstä hyötyvät asiakkaat. Osaksi kuntouttavaa työtoimintaa suunnitellaan monipuolinen, yksilöllinen tuki elämäntapamuutosten toteuttamiselle.
Toimintamalli lyhyesti
- Kuntouttavassa työtoiminnassa tunnistetaan elämäntapamuutoksen tarpeessa olevat ja siihen motivoituneet.
- Kirjaus aktivointisuunnitelmaan/monialaiseen työllistymissuunnitelmaan
- Tarvittaessa ohjaus esim. avosairaanhoidon hoitajan vastaanotolle/työttömien terveystarkastukseen
- Tarvittaessa ohjataan hakemaan täydentävää toimeentulotukea
- Elämäntapamuutoksen tuen suunnittelu kuntouttavassa työtoiminnassa (esim. vastuuhenkilö, ruokailut, liikkumisen lisääminen)
- Vertaistukiryhmän muodostaminen
- Ryhmän yhteisistä tavoitteista ja aikatauluista sopiminen
- Asiakkaiden muun tukiverkoston tunnistaminen (läheiset, järjestöt jne)
- Vertaistukiryhmä tutustuu kuntosaliin (alkutestaukset, haastattelu, aluksi yksilöllinen ohjelma, ryhmänä liikkumisen suunnittelu)
- Tavoitteena valmentaa asiakkaat itsenäisiksi harjoittelijoiksi
- Voimavaralähtöinen toiminta ja minäpystyvyyden vahvistaminen keskiössä
- Omatoiminen ja ryhmän yhteinen elämäntapamuutosten toteuttaminen, nousujohteinen harjoittelu
- Tarvittaessa ohjaus toiselle ammattilaiselle/muuhun palveluun (esim. liikuntaneuvonta, lääkäri, ryhmätoiminta, digitaaliset palvelut)
- Tulosten arviointi (esim. omaseurannan, tutkimusten ja mittausten uusinta, asiakaskokemus)
- Jatkosuunnitelman tekeminen
Pitkäaikaistyöttömillä on usein erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia haasteita, joihin on mahdollista vaikuttaa terveellisillä elämäntavoilla. Osalla elämäntapamuutosta estävät tai hidastavat vähäiset voimavarat, taloudellinen tilanne tai riittävän tuen puuttuminen.
Asiakkaat ovat olleet alusta alkaen suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa pilottia. Heidän tehtävänään oli esim. toteuttaa työtoimintapäivinä terveellinen lounas (mm. salaattibuffet) saatuja oppeja hyödyntäen. Lisäksi pilottiin osallistuneet avasivat oman elämäntapamuutosprosessinsa (videot) ja arvioivat pilotin merkitystä itselleen.
- Kuntouttavassa työtoiminnassa tulee nimetä toimintaa koordinoiva ja kehittävä henkilö
- Tarvittaessa kuntouttavan työtoiminnan työntekijöiden koulutus (elämäntapamuutosten tuki)
- Toimintamallista ja yhteistyökäytännöistä sopiminen paikallisesti (avosairaanhoidon hoitajat, mielenterveys- ja päihdepalvelut, liikuntaneuvonta, aikuissosiaalityö)
- Toiminnan arviointi ja jatkokehittäminen yhteisissä palavereissa säännöllisesti
- Pilottiryhmän asiakkaat onnistuivat tekemään merkittäviä elämäntapamuutoksia (ruokailu, liikkuminen, painon pudotus, minäpystyvyyden vahvistuminen)
- Pilottiryhmän asiakkaiden painoindeksit, verenpaineet, verensokerit ja maksa-arvot sekä kehonkoostumismittausten tulokset ja lihasvoimat paranivat
- Poissaolot kuntouttavasta työtoiminnasta vähenivät. Kuntouttavan työtoiminnan sisältö koettiin mielekkääksi ja elämäntapamuutoksia tukevaksi. Pilottiryhmän toimijuus kuntouttavassa työtoiminnassa vahvistui (esim. ohjasivat omatoimisesti rentoutusta ja jumppaa muille asiakkaille).
- Yhteistyö eri ammattilaisten välillä parani ja selkeytyi. Perustettiin elämäntapavalmennuksen laajennettu työryhmä. Ajanvarauskäytäntöjä päivitettiin vastaamaan paremmin asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeita.
- Toiminta on jatkunut pilottiryhmän jälkeen pysyvänä toimintana
- Rajallisten resurssien ja hyvinvointialueen käynnistymisestä aiheutuneiden muutosten vuoksi toimintamallia ei ole vielä laajasti jalkautettu hyvinvointialueen muihin yksiköihin, mutta jalkauttamistyö jatkuu elämäntapaohjauksen koordinaattorin toimesta
Kansikuva
