Raskausdiabetesta sairastavan elämäntapaohjausprosessi

Raskausdiabetesta sairastavien elämäntapamuutosten tarve tunnistetaan ja he saavat tarvittavat tuen elämäntapamuutosten toteuttamiseen raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen. Lisäksi heidän seuranta toteutetaan systemaattisesti synnytyksen jälkeen. 

Toimintamallin nimi
Raskausdiabetesta sairastavan elämäntapaohjausprosessi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Raskausdiabetesta sairastavien elämäntapamuutosten tarve tunnistetaan ja he saavat tarvittavat tuen elämäntapamuutosten toteuttamiseen raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen. Lisäksi heidän seuranta toteutetaan systemaattisesti synnytyksen jälkeen. 

Toteutuspaikka
Keski-Suomen hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Mari Rantamäki

Luotu

23.11.2022

Viimeksi muokattu

01.12.2023
Ratkaisun perusidea

Perhesuunnitteluneuvolassa tehdään ylipainoisille systemaattisesti diabetesriskitesti. Jos riskipisteet ovat yli 7, tehdään sokerirasitus ja poikkeavan tuloksen jälkeen toteutetaan hoitajan vastaanotto. Ylipainoinen asiakas ohjataan tarvittaessa liikuntaneuvontaan tai ravitsemusterapeutille.

Äitiysneuvolassa tehdään sokerirasitus raskausdiabeteksen riskissä oleville raskausviikoilla 12-16 ja 24-28. Jos tulos on poikkeava, ohjelmoidaan verensokerin kotiseuranta. Myös normaalin tuloksen saaneille tarvittaessa ja kaikille poikkeavan tuloksen saaneille toteutetaan elämäntapaohjausta ja/tai ohjataan tarvittaessa muihin palveluihin (esim. liikuntaneuvonta, ravitsemusterapia, mielenterveyspalvelut). Elämäntapoja tarkastellaan koko raskauden ajan äitiysneuvolassa. Raskausdiabetesta sairastavat lähetetään äitiyspoliklinikalle, jossa aloitetaan diabeteslääkitys. 

Raskausdiabeteksen jälkeen äitiysneuvolassa/lastenneuvolassa ohjelmoidaan sokerirasitukset 2-3 kk ja 1 vuoden kuluttua synnytyksestä. Poikkeavan tuloksen saaneet kutsutaan hoitajan ja lääkärin vastaanotolle. Äitiysneuvolasta huolehditaan tieto avosairaanhoidon kutsujärjestelmään. Jos sellaista ei ole käytössä, äitiysneuvolassa raskausdiabeteksen sairastaneista tehdään merkintä potilastietojärjestelmään. Tämän avulla avosairaanhoidossa nimetyt hoitajat huolehtivat säännöllisestä kutsumisesta sokerirasitukseen 1-3 vuoden välein (diabeteksen riskitekijöistä ja sokerirasituskokeen tuloksesta riippuen). 

Tiedon sokerirasituskokeesta voi lähettää asiakkaalle tekstiviestitse, esimerkkisisältö:

  • Tieto tehdystä lähetteestä
  • Perustelu sokerirasituskokeen merkityksestä
  • Linkki laboratorion ajanvaraukseen
  • Ohje valmistautumisesta
  • Ohje Omaolon terveystarkastuksen täyttämisestä ja hoitajan yhteydenotosta
  • Puhelinnumero, johon ottaa yhteyttä, jos Omaolon terveystarkastuksen täyttäminen ei ole mahdollista

 

 

 

Toimintaympäristö

Raskausdiabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on lisääntynyt. Näitä on mahdollista ehkäistä mm. terveellisillä elämäntavoilla ja elämäntapamuutosten tuki on kustannuksiltaan huomattavasti edullisempaa kuin sairauden hoito. Kokemusten perusteella raskausdiabeteksen sairastaneiden seuranta ei toimi, jos se jää täysin asiakkaiden omalle vastuulle. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
  • Elämäntapamuutostarpeessa olevat asiakkaat perhesuunnitteluneuvolassa
  • Raskausdiabeteksen riskissä olevat ja raskausdiabetesta sairastavat asiakkaat
  • Raskausdiabeteksen sairastaneet asiakkaat
  • Perhesuunnittelu- ja äitiysneuvolan, avosairaanhoidon, liikuntapalveluiden ja ravitsemusterapian ammattilaiset

Raskausdiabeteksen sairastaneilta asiakkailta on tullut positiivista palautetta yhteydenotoista ja jatkoseurannan käynnistämisestä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Toimintamallin edistäminen edellyttää, että jollakin on varattu työaikaa siihen
  • Yhteistä keskustelua ja asioista sopimista neuvoloiden ja avosairaanhoidon johdon kanssa
  • Tarvittaessa tietohallinnon kanssa taustojen selvittäminen
    • Onko automaattinen kutsujärjestelmä mahdollinen?
    • Miten raskausdiabetes-merkintä on tehtävä potilastietojärjestelmään, jotta asiakkaiden tiedot saadaan myöhemmin nousemaan?
    • Mistä järjestelmästä ja miten tiedot raskausdiabeteksen sairastaneista saadaan 1-3 vuoden välein?
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Yhteistyö- ja ohjauskäytännöt ovat selkeytyneet eri ammattilaisten välillä (perhesuunnitteluneuvola, äitiysneuvola, avosairaanhoito, ravitsemusterapia, liikuntapalvelut, 3. sektori)
  • Asiakkaat ovat saaneet moniammatillista ja monialaista ohjausta raskausajan diabeteksen ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja seurannassa
  • Raskausdiabeteksen sairastaneita on kontaktoitu ja ohjausta ja hoitoa tarvitsevia asiakkaita on tunnistettu 
    • Raskausdiabeteksen sairastaneiden 1-3 vuoden sokerirasituskontrolleissa on löytynyt esidiabetesta ja tyypin 2 diabetesta
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Kokonaiskoordinoinnista sopiminen alueella (kenellä päävastuu toiminnan kehittämisestä)
  • Säännöllisestä yhteistyökäytännöistä sopiminen  eri toimijoiden kanssa (neuvolat, avosairaanhoito, ravitsemusterapia, liikuntaneuvonta)
  • Tietojärjestelmien teknisten valmiuksen selvittäminen
  • Kannattaa sopia, kenen vastuulla on huolehtia raskausdiabeteksen sairastaneiden sokerirasituskokeista ja elämäntapaohjauksesta 1-3 vuoden välein

Toimintamalli on sovellettavissa muille alueille. 

Kansikuva
Ammattilainen mittaa verenpainetta asiakkaalta

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä