Ero lapsiperheessä -palveluketju, Sujuvat palvelut -valmennus, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1)
Ero lapsiperheessä -hankkeessa kootaan yhteen tietoa lapsiperheiden eropalveluista ja rakennettaan palveluketju, jossa kuvataan eroon liittyviä ilmiöitä ja perheen tukena olevia palveluja.
Toimintamallin nimi
Ero lapsiperheessä -hankkeessa kootaan yhteen tietoa lapsiperheiden eropalveluista ja rakennettaan palveluketju, jossa kuvataan eroon liittyviä ilmiöitä ja perheen tukena olevia palveluja.
Ero lapsiperheessä palveluketjun tarkoituksena on koota yhteen kaikille lapsiperheiden kanssa työskenteleville tietoa erosta ilmiönä, sen vaikutuksista perheeseen ja lapsiin. Palveluketju sisältää tietoa eroon liittyvistä palveluista ja toimijoista. Palveluketjun rakentamisessa hyödynnetään asiakassegmentointia ja kuvataan erotilanteita viisi portaisen tyypittelyn avulla.
Sovinnollinen ero:
- Vanhemmat löytävät riittävän tiedon eroon liittyvistä asioista itsenäisesti ja kykenevät sopimaan lapsen asioista keskenään.
- Vanhemmilla on voimavaroja käsitellä omaa erokriisiä sekä ja valmiuksia tukea lasta erotilanteessa .
Erotilanteessa tuen tarvetta:
- Asiakas itse hakeutuu tuen piiriin kokemansa avuntarpeen kanssa esim. yhteistyövanhemmuus, lapsen surun ja kiukun kohtaaminen, yksihuoltajan jaksaminen, vanhemman eroprosessin loppuun vieminen.
Erotilanteessa riskitekijöitä:
- Vanhemmilla on erimielisyyksiä lapseen liittyvien asioiden ratkaisemisessa, mutta on pyrkimys sovinnollisiin ratkaisuihin.
- Vanhemmat ja/tai lapsi tarvitsevat tukea eroon sopeutumiseen.
Haastava ero:
- Vanhempien välillä on pitkittynyt konfliktitilanne, vastakkainasettelua, kommunikaatio- ja yhteistyövaikeuksia tai ei lainkaan kommunikaatiota.
- Vanhempien välinen konflikti vaarantaa lapsen hyvinvointia.
- Useita päällekkäisiä palveluja. Tarvitaan verkostotyötä ja palvelujen yhteensovittamista.
Konfliktoitunut ero:
- Väkivalta tai sen uhka, mikä jatkuu eri muodoissaan eron jälkeen: fyysinen, henkinen, taloudellinen, kunniaan liittyvä tai seksuaalinen väkivalta.
- Tilanteessa voi olla vieraannuttamisepäilyjä ja -syytöksiä.
- Lapsella on suojelun tarve.
Helsingissä on 64 000 lapsiperhettä, ja lapsiperheistä 26% on yhden huoltajan perheitä (28 000 lasta). Osuus on isompi kun valtakunnallisella tasolla (noin viidennes perheistä).
Palveluissa perhesuhteiden muutokset on keskeinen teema:
Perheneuvolan asiakasperheistä keskimäärin 43% on taustalla tai käynnissä erotilanne (kuukausiseuranta maaliskuu 2024, yhteensä 1746 perhettä).
Noin kolmasosaa sosiaalineuvontaan tulleista puheluista liittyi erotilanne (seuranta kaksi viikkoa maaliskuussa 2024, yht. 58 puhelua liittyi eroon).
Perhesosiaalityössä asiakkaiden tilanteeseen liittyi erotilanne vaihdellen alueellisesti 43-67 prosentissa asiakasperheitä (seuranta maaliskuu 2024).
Suurin osa lapsiperheiden eroista on sovinnollisia eroja, jolloin vanhemmilla on keinoja ja voimavaroja käsitellä erokriisiä ja tukea lapsia tilanteessa, sekä sopia yhteisesti lapsen huoltoon, asumiseen, elatukseen ja tapaamisiin liittyvät asiat. Lapsen asioista sopimiseen liittyviä palveluja toteutetaan perheoikeudellisissa palveluissa ja psykososiaalista tukea tilanteeseen tarjoavat useat eri palvelut. Jos erotilanne muuttuu haastavaksi tai konfliktoituneeksi, tarvitaan palvelujen yhteensovittamista, verkostotyötä sekä usein kohdennettua psykososiaalista tukea perheelle. Ero lapsiperheessä -hankkeessa tuotetaan palveluketjukuvaus parisuhteen tukeen ja lapsiperheen erotilanteeseen liittyvistä tunnusmerkeistä, avun tarpeesta ja menetelmistä. Ero lapsiperheessä -hankkeessa vahvistetaan henkilöstön osaamista erotilanteeseen liittyen sekä vahvistetaan verkostoyhteistyön ja asiakkaaksi tulon rakenteita sekä lisätään menetelmäosaamista eri toimijoille.
Ero lapsiperheessä palveluketju on osa palveluketjukokonaisuutta. Palveluketjujen kokonaisuus vahvistaa ammattilaisten osaamista eri ilmiöistä ja asiakkaiden palvelutarpeista. Palveluketjut rakennettaan kaupungin intranetiin yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta ne on helposti löydettävissä.
Palveluketjuihin linkitetään tutkimustietoa, ammattilaisten yhteystietoja ja toimintaohjeita.
Prosessi vaatii sekä teknisen toteuttamisen että eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä. Tekninen toteutus rakennetaan hyödyntämällä ns. palveluketjun omistajuus-ajattelua, jossa kaikella tiedolla on omistaja, joka vastaa sivuston päivittämisestä. Palveluketju rakennetaan koko organisaation tiedon kokonaisarkkitehtuurin huomioiden.
Toimijoiden yhteistyön kehittämisessä vahvistetaan ammattilaisten välisitä kommunikaatiota asiakasrajapinnassa muun muassa konsultointia vahvistamalla että verkostotyötä lisäämällä. Osana yhteistä kehittämistä piloitoidaan ja käyttöönotetaan uusia työmenetelmiä palveluketjun eri vaiheisiin. Palveluketjun avulla vahvistetaan puheeksiottoa ja digitaalisia palveluita sekä haastavimmissa erotilanteissa vaadittavia perhekohtaisesti räätälöityjä työtapoja, kuten lapsen hyvä tilanne neuvonpito.
Kansikuva
