Helsingin kaupunki - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Helsingissä hankkeen perustehtävänä on purkaa koronasta aiheutunutta hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, nopeuttaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon ja palveluun pääsyä sekä vahvistaa ennaltaehkäisyä monialaisilla kynnyksettömillä palveluilla. Laajennamme jo kehitettyjä digitaalisia palveluja ja otamme käyttöön uusia digitaalisia innovaatiota. Lisäksi vahvistamme tiedolla johtamista ja ohjausta.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Helsingissä hankkeen perustehtävänä on purkaa koronasta aiheutunutta hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, nopeuttaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon ja palveluun pääsyä sekä vahvistaa ennaltaehkäisyä monialaisilla kynnyksettömillä palveluilla. Laajennamme jo kehitettyjä digitaalisia palveluja ja otamme käyttöön uusia digitaalisia innovaatiota. Lisäksi vahvistamme tiedolla johtamista ja ohjausta.
Hankkeen tarkoitus on purkaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden koronapandemian johdosta syntynyttä patoutunutta palvelutarvetta. Helsingissä on tarpeen nopeuttaa kiireettömään hoitoon ja palveluun pääsyä mm. parantamalla digitaalisia palveluja, ei-digitaalisia palvelumalleja sekä etäpalveluja. Tavoitteena on vastata nykyistä tehokkaammin eri asiakasryhmien hoidon ja palvelun tarpeisiin sekä luoda saumaton palvelupolku perustason palveluiden sekä erikoissairaanhoidon välillä. Hankkeen toimenpiteillä kehitetään käytettävissä olevaa tietopohjaa, joka mahdollistaa aiempaa paremmin tiedolla johtamisen.
Kestävän kasvun hanke jakautuu kahteen osaan:
1. hankekausi vuosi 2022
2. hankekausi 2023-25
Vuoden 2022 hanke on päättynyt ja rahoituksella on tuettu pääsääntöisesti jatkohankekauden suunnittelua.
Vuosien 2023-25 jatkohanke on käynnistynyt.
Hankkeen toteuttajia vuonna 2023-25 ovat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala, HUS, HyTe ry sekä Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Kehittämistä toteutetaan ammattilaisten ja asiakkaiden yhteistyössä.
Päämäärä ja tavoitteet
Eriarvoisuus väestöryhmien välillä Helsingissä on ollut pitkään muuta maata suurempi ja pandemia-aika ja poikkeusolot ovat hankaloittaneet jo aiemmin heikossa asemassa olevien väestöryhmien tilannetta monin tavoin ja heikentänyt asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja eriarvoisuutta. Pandemia on aiheuttanut Helsingissä merkittävää hoito- ja palveluvelkaa, koska esimerkiksi perusterveydenhuollon resursseja on jouduttu kiinnittämään muuta maata enemmän rokotuksiin, epidemiologiseen toimintaan sekä koronapotilaiden hoitoon. Perusterveydenhuollon palveluja, kuten terveysasemapalveluja ja suunterveydenhuollon palveluja on jouduttu supistamaan. Kouluissa terveystarkastusten ja rokotustenvastaanottokäyntejä jäi käyttämättä. Ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimintoja, kuten painonhallintaryhmiä, on ollut tauolla. Sosiaalihuollon lähipalveluja jouduttiin toteuttamaan osin etäpalveluna. Lapset ja nuoret joutuivat olemaan merkittäviä aikoja etäkoulussa ja näin ollen mahdollisesti tarvitsemansa tuen ulkopuolella. Näiden tekijöiden vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen näkyvät viiveellä seuraavina vuosina.
Uusi sote-lainsäädäntö sekä Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025 ja sote palvelustrategiaedellyttävät Helsingin kaupungilta palveluverkon ja palveluiden kehittämistä. Palveluverkon kannalta keskeistä on etäpalvelujen lisääminen, sähköisten palvelujen kehittäminen, jalkautuvan/kotiin vietävän palvelun lisääminen, ennakoivan otteen parantaminen sekä hoitosuhteiden pysyvyys paljon palveluita tarvitsevilla. Hoitoon- ja kuntoutukseen pääsyä nopeutetaan erityisesti data-analytiikkaa ja digitaalisia palveluita kehittämällä. Eri asiakasryhmien kuntoutus-palvelutarpeisiin vastataan nykyistä tehokkaammin pilotoimalla uusia palvelumalleja sekä luomalla saumattomia palvelupolkuja perustasolla sekä erikoissairaanhoitoon. Hankkeen toimenpiteillä kehitetään käytettävissä olevaa tietopohjaa, joka mahdollistaa aiempaa vaikuttavammat palvelut sekä parantuneen kustannusvaikuttavuuden.
Hankkeella parannetaan haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien hoitoon, kuntoutukseen ja palveluun pääsyä sekä vähennetään koronapandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvajetta. Helsingissä keskeisiä, pandemia-ajasta kärsineitä, haavoittuvassa asemassa olevia kohderyhmiä ovat:
- Alaikäiset nuoret ja nuoret aikuiset, joilla on todettuja tai todentamattomia mielenterveys ja/tai päihdeongelmia
- Haavoittuvat ja syrjäytymisriskissä olevat perheet
- Pitkäaikaissairaat tai pitkäaikaissairauden riskissä olevat
- Ikääntyneet, joilla on hoito-, kuntoutus- ja palveluvajetta
Lisäksi hankkeella edistetään perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä rakentamalla monialaisia toimintamalleja yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa.
Tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollonkustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta sekä ottaa käyttöön hoitoon, kuntoutukseen ja palveluun pääsyä edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot.
Saavutamme hoitotakuun mukaista perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyä seitsemässä vuorokaudessa vahvistamalla ja laajentamalla kansalaisten digitaalisia palveluja, kuten, Omaolo, etäpalvelut ja -vastaanotot sekä Terveyshyötyklinikka-malli. Lisäksi tavoitetta tukee portaittaisten palvelujen ja ammattilaisten digitaalisten työkalujen kehitys, kuten Terapiat etulinjaan- toimintamalli. Tämä ehkäisee kansansairauksia, sairauksien kroonistumista ja varmistaa oikea-aikaista tukea, jolloin erikoissairaanhoidontarve vähenee.
Parannamme kuntoutuksen ja sosiaalihuollon palveluiden saatavuutta vahvistamalla hoito- ja palvelupolkuja ja rakentamalla moniammatillisia toimintamalleja väliin putoaville asiakkaille. Vältämme raskaampien palveluiden, kuten lastensuojelun sijaishuollon tarvetta ja mahdollistamme asiakkaidentoimintakyvyn paranemisen.
Hankkeella vähennetään koronapandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvajetta vahvistamalla kohderyhmien tunnistamista sekä palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Ennaltaehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen sekä tuki toteutuu monialaisen toimintamallin rakentamisen kautta yhteistyössä kunta- ja järjestösektorin kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukeva tietopohja ja vaikuttavuusperusteinen ohjaus lisääntyy ammattilaisten kirjaamisen kehittymisen myötä sekä uusien tiedolla johtamista vahvistavien ammattilaisten toimintakäytäntöjen ja -ratkaisujen avulla. Tämän myötä resursseja käytetään kohdennetummin ja vaikuttavammin.
Rakennamme perusterveydenhuollon hoitoonpääsyä edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatiota ja vahvistamme asiakkaan osallisuutta digitaalisissa palveluissa. Selkeytämme asiakkaaksitulon väyliä ja vahvistamme digitaalista asiakas- ja palveluohjausta sekä johtamista tukevaa toiminnan ohjausta. Rakennamme kansallisessa yhteistyössä luotavan mielenterveyspalvelujen digitaalisen palvelukokonaisuuden ja alustaratkaisun.