Etä- ja mobiilipalveluiden sekä sähköisten sotepalveluiden kartoitus POSOTE20
Kysterissä toteutettu alueellinen kartoitus sähköisten palvelukanavien käytöstä, käytettävyydestä, haasteista, tarpeista ja hyvistä toimintamalleista.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kysterissä toteutettu alueellinen kartoitus sähköisten palvelukanavien käytöstä, käytettävyydestä, haasteista, tarpeista ja hyvistä toimintamalleista.
Toimintamalli lyhyesti
Kartoituksella pyrittiin tuottamaan tietoa organisaation sähköisen asioinnin nykytilasta sekä kehittämisen tarpeista tulevaisuudessa.
Erityisesti harvaan asutulla alueella palveluiden saatavuuden eriarvoisuus näyttäytyi voimakkaasti. Keskeisimmin palveluiden heikko saatavuus tai saavutettavuus näyttäytyi varhaisen vaiheen tukimuotojen huonona tavoitettavuutena. Alueelliset keskitetyt ratkaisut tarjoavat palveluita myös harvaan asutulle alueelle, mutta paikallisen palvelutarjonnan puute ja kansallisten alustojen huono tunnettuus jättävät palveluiden käyttöasteen heikoksi ja näin potentiaalinen saavutettava hyöty varhaisen tuen tarpeen vaiheessa laskee. Tämän eron kaventamiseksi sähköisten palveluiden tuominen osaksi asiakkaan hyvinvointipolkua ja laaja-alainen hyödyntäminen osana palveluprosessia nähtiin keskeisenä.
Kartoitus toteutettiin teemoitettuina haastatteluna tulevan hyvinvointialueen sisällä olevien toimijoiden ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Kartoituksessa kokemuksia sähköisten palveluiden toteutuksista haettiin myös laajemmalta, mutta varsinaisen kartoitustyön keskiössä oli tulevaisuuden sotekeskus- yhteistyö Pohjois-Savon alueella.
Kartoitusta voidaan hyödyntää tulevaisuudessa, kun suunnitellaan sähköisten ja etä- ja mobiilipalveluiden kehittämistä hyvinvointialueella.
Kartoituksen tuotti kuvauksen tulevaisuuden palvelutuotannon vaatimuksista. Sähköisten palveluiden tekninen toteutus, valittavat sovellukset tai ohjelmistotoimittajat jäivät kartoituksessa vähäiseen asemaan verrattaessa toimintamallien jalkauttamiseen ja käyttöönottoon.
Kartoitusta tehdessä integraation vaade korostui useista näkökulmista. Ammattilaisten tarve kyetä tuottamaan parempia palveluita yhden sähköisen järjestelmän kautta korostui keskeisenä vaikuttajana palvelutuotannon uudistamiseen. Asiakkaan näkökulmasta korostui uudenlaisen toimintaympäristön ja toimintakulttuurin luomisen tarve. Uudenlaisissa palvelukokonaisuuksissa ja toimintaympäristöissä asiakas kykenee hyödyntämään sähköisiä palveluita konkreettisena osana palvelupolkuaan. Organisaation näkökulmasta sähköisten järjestelmien mahdollistama mittaaminen ja toiminnan ohjaus korostuivat keskeisenä vaikuttajana toimintaa johdettaessa ja kehitettäessä.
Useissa organisaatioissa tunnistetaan sähköisten palveluiden tuottama potentiaalinen hyöty, mutta koska käyttöönotto vaatii sekä taloudellista että työajallista panostusta on uudistusten toteuttaminen haasteellista. Sama haaste tunnistettiin myös tilanteissa, joissa uudet toimintamallit voisivat potentiaalisesti vapauttaa resurssia myöhempään käyttöön. Selvityksen mukaan nykyisten organisaatioiden rajalliset resurssit näyttäytyivät keskeisessä osassa.
Sähköisten palveluiden käyttöönoton edistäminen ainoastaan teknisenä ratkaisuna näyttäytyi riittämättömänä toteutustapana sähköisten palveluiden vaikuttavuuden näkökulmasta. Keskeiseen osaan nousi integratiivisten toimintamallien kehittäminen, joissa sähköiset palvelut ja asiointikanavat toimivat mahdollistavana elementtinä asiakkaan hyvinvoinnin edistämiseen, hoitoon osallistamiseen ja palvelutarpeeseen vastaamiseksi.
Perinteinen ratkaisumalli, jossa sähköinen ratkaisu vastaa tiettyyn tarpeeseen on kartoituksen mukaan tullut tiensä päähän. Tämä toimintamalli on luonut toimivia ratkaisuja, aina kyseiseen haasteeseen ja kehittämistarpeeseen, mutta tuottanut yksittäisratkaisuja tilanteeseen jossa ratkaisumallit tulisi ensisijaisesti nähdä integratiivisesta, nykyisiä toimintoja, järjestelmiä ja palveluita kokoavasta näkökulmasta.