Pohjois-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Savon maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Pohjois-Savo: Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Lyhyt kuvaus

Pohjois-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Savon maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen tarkoituksena pilotoida ja ottaa käyttöön sosiaali- ja terveyskeskuspalvelujen saatavuutta, ennaltaehkäisyä, laatua ja yhteentoimivuutta tukevia käytäntöjä ja toimintamalleja.  Toimenpiteiden kohteena ovat uudenlaiset vastaanottotavat, mielenterveys- päihdepalvelut, palveluohjaus, kotiin vietävät palvelut, ennaltaehkäisevät palvelut ja toimintamallit, tiedolla johtaminen ja asiakaslähtöinen monialainen yhteistyö. Keskiössä ovat myös sosiaali- ja terveyskeskuksen opetus- ja tutkimustoiminnan kehittäminen.  Hankkeen toteutus on jaettu neljään työpakettiin: I Saatavuus, II Ennaltaehkäisy, III Laatu- ja vaikuttavuus ja IV Yhteentoimivuus. Nuorten psykososiaalisen tuen menetelmien jalkauttamisesta vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoima projekti NMOK (Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus), jonka toteuttaa KYS:n nuorisopsykiatria.  NMOK sisältyy Ennaltaehkäisyn työpakettiin.

Toimiaika

2020-2023

Toimijat

Pohjois-Savon sote-järjestäjät, Pohjois-Savon järjestötoimijat, Pääsopijajärjestöt, Pohjois-Savon liitto sekä asukkaat ja henkilöstö em organisaatioissa.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Tarja Miettinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Savon liitto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tarja.miettinen@pohjois-savo.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

21.11.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Savon maakunta koostuu 18 kunnasta, joiden lähtötilanteet vaihtelevat merkittävästi uudistusta kohti mentäessä. Hankkeen aikana Pohjois-Savon maakuntaan liittyy Joroinen, joka lisää alueen monimuotoisuutta entisestään. Kokonaisuutena maakunnassa sairastetaan muuta maata enemmän, ikääntyneiden määrä kasvaa väestön kokonaismäärän samalla laskiessa, ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on maan suurimpia. Alueen väestön palvelutarve on 17 % maan keskiarvoa suurempi, joka johtaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon maan keskitasoa runsaampaan käyttöön. Alueelliset erot näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saavutettavuudessa ja saatavuudessa, mutta myös väestön sairastavuudessa ja ikärakenteessa. Tämä johtaa alueelliseen eriarvoisuuteen. Erityisen huolestuttava on lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tilanne. Matalan kynnyksen palveluiden huono saatavuus on johtanut raskaampien palvelujen runsaaseen käyttöön. Hanke pyrkii poistamaan eriarvoisuutta parantamalla saavutettavuutta ja saatavuutta koko maakunnassa eri keinoin.

Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset asukasta kohden ovat maan keskiarvon yläpuolella. Toisaalta tarvevakioinnin jälkeen Pohjois-Savo asettuu hieman keskiarvon alapuolelle. Reaalikustannusten kasvun odotetaan kohdistuvan pääosin ikääntyneiden palveluihin ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoon. Kustannusten kasvua pyritään pienentämään siirtämällä painopistettä ennaltaehkäisyyn palveluneuvonnalla ja omahoidon työkalujen systemaattisella kehittämisellä maakunnan tarpeita vastaaviksi. Tulevaisuuden sotekeskushankkeella tavoitellaan muutoksia mm sairastavuuden vähenemiseen, kiireettömän hoidon nykyistä parempaan saatavuuteen, sähköisen asioinnin lisääntymiseen, kotihoidon ja kotisairaalatoiminnan vahvistamiseen. Lisäksi keskiössä ovat järjestökumppanuuden ja osallisuuden vahvistaminen palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Päämäärä ja päätavoite

I SAATAVUUS -työpaketti (10 projektia)

1.Palveluohjauksen malli (osin rakenneuudistus)

2.Sähköiset sotepalvelut (osin rakenneuudistus)

3.Etä- ja mobiilipalvelut (rakenneuudistus)

4.Uudet vastaanottomallit

5. Suun terveydenhuollon vastaanottotoiminta

6. Kotihoito ja kotisairaala (etäkonsultaatio ja -vastaanotto rakenneuudistus)

7.Asiakaslähtöiset mielenterveys- ja päihdepalvelut

8.Paljon palveluja käyttävän hoitomalli 

9.Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelun kokonaisuus

10.Perhekeskuksen matalan kynnyksen lapsi- ja perhepalvelujen yhdenvertainen saatavuus

Työpaketin tavoitteet:

Kehitetään palveluohjauksen ja neuvonnan malli. Parannetaan perustason sotekeskuspalvelujen saatavuutta. Parannetaan lasten, nuorten ja perheiden sotekeskuspalvelujen (perhekeskuspalvelut) saatavuutta arjessa.

II ENNALTAEHKÄISY – työpaketti (6 projektia)

1.Digitaalisen alustan tuottaminen

2.Ennaltaehkäisyn johtaminen

3.Omahoidon ja ennaltaehkäisevän tuen tehostaminen (sähköinen sote- ja perhekeskus)

4.Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen toimintamallit perhekeskuksessa

5. NMOK: Nuorten psykososiaalisen tuen toimintamallit

6.Omahoidon ja elintapaohjauksen palvelumallit

Työpaketin tavoitteet:

Kehitetään kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sen edellytyksiä tukevaa toimintaa ohjaava digitaalinen alusta sotepalvelujen kehittämistoimien vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kehitetään sähköistä sote- ja perhekeskusta edistämään omahoitoa ja madaltamaan kynnystä ennaltaehkäisevien palveluiden piirin hakeutumiseen. Laaditaan ja otetaan käyttöön alueellisesti yhtenäiset palvelumallit. NMOK: Nuorten psykososiaalisen tuen vaikuttavien menetelmien käyttöönotto, vahvistaminen, yhtenäistäminen, saavutettavuus suhteessa väestötarpeeseen ja juurtumisen tuki

III LAATU -työpaketti (10 projektia)

1.Soten hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vaikuttavuuden alusta ja sen terveystaloustieteellinen mallinnus

2.Asiakkaiden segmentointi tuen tarpeen mukaan

3.Hoito- ja palvelupolkujen räätälöinti

4.Yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palvelusuunnitelmat/asiakassuunnitelmat paljon palvelua tarvitseville

5.Järjestöjen palvelut ja toiminta asiakassegmenteittäin osana palvelukokonaisuuksia

6.Järjestöjen monimuotoisen toiminnan suuntaaminen erilaisille asiakkaille asiakaslähtöisesti

7.Perhekeskustoiminnan maakunnalliset indikaattorit

8. Osallisuusohjelma, työmallit ja työkalut (arviointi ja käyttöönotto)

9. YSTK-konseptin kuvaus ja UEF yhteistyö

10. Sosiaalityön maakunnalliset työkalut ja toimintamallit

Työpaketin tavoitteet:

Kehitetään soten hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vaikuttavuuden alusta ja terveystaloustieteellinen mallinnus. Vahvistetaan monialaisuutta palvelutarpeen arvioinnissa, hoito- ja palvelusuunnitelmissa, palvelujen toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä tutkimuksellisessa kehittämisessä. Laaditaan perhekeskustoiminnalle maakunnallisesti yhteiset indikaattorit. Maakunnallisten osallisuusohjelmat ja -työkalut arvioidaan ja otetaan osaksi toimintaa. Kehitetään sosiaalityön maakunnallisia työkaluja ja toimintamalleja.

IV MONIALAISUUS JA YHTEENTOIMIVUUS työpaketti (11 projektia)

1.Monitoimijaisen yhteistyö- ja arviointimallin (MTY) käyttöön otto perhekeskusverkostossa (si,so,te, järjestö, srk)

2.Asiakkaan sosiaalisten ja terveydellisten palvelutarpeiden varhaisen tunnistamisen malli

3.Moniammatillisen tiimityön malli sotekeskukseen

4.Sosiaalihuollon palvelujen integraatio sotekeskukseen

5.Ikäkeskustoimintamallin toteuttamissuunnitelma

6.Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö

7.Perhekeskuksen keskitetty palveluohjausmalli

8.Ikääntyneiden palveluohjauksen kehittäminen

9.Kotisairaalatoiminta

10.Yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus

11. Esimiesten ja johdon verkosto- ja muutosjohtamisosaamisen ja käytäntöjen kehittäminen 

Työpaketin tavoitteet:

Varmistetaan perhekeskuksen monialaisen ja yhteentoimivan toiminnan sekä saumattoman yhteistyön ja jatkuvuuden toteutuminen alueellisesti yhdenmukaisesti. Varmistetaan laaja-alaisen sotekeskuksen monialaisen ja yhteentoimivan toiminnan sekä saumattoman yhteistyön ja jatkuvuuden toteutuminen. Kehitetään perhekeskuksen ja sotekeskuksen asiakas- ja palveluohjausta. Kehitetään avohoidon palveluja vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Edistetään esimiesten ja johdon verkosto-, muutos- ja tietojohtamisen käytäntöjä.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

I SAATAVUUS

Palveluohjauksen ja neuvonnan malli (mm palvelu- ja hoidontarpeen arvioinnin työkalut)

Sähköiset sotepalvelut (mm palvelukanavat, omahoitopalvelut, etäkonsultaatiomallit)

Etä- ja mobiilipalvelut (mm etävastaanotot, jalkautuva sosiaalityö)

Uudet vastaanottomallit (mm. ilta- ja viikonloppuvastaanotto)

Suun terveydenhuollon vastaanottotoiminnan mallit (mm ehkäisevät toimintamallit, suun terveydenhuollon pop up)

Kotihoito- ja kotisairaalatoiminnan mallit (mm. kotiin vietävät kuntouttavat toimintamuodot)

Asiakaslähtöinen mielenterveys- ja päihdepalvelujen monialainen toimintamalli ja osaaminen

Paljon palveluja käyttävien hoitomalli

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelumalli (monitoimijainen varhaisen tuen ja hoidon malli lasten mielenterveyden tukeen)

Perhepalvelujen maakunnallisesti yhdenmukaiset saatavuuden kriteerit ja toimintamuodot (kotipalvelu ja varhaisen tuen perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevä tuki)

II ENNALTAEHKÄISY

Digitaalinen alusta ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuuden kehittämisen välineeksi

Ennaltaehkäisevän toiminnan johtamisen ja vaikutusten arvioinnin malli 

Sähköiset omahoidon ja ennaltaehkäisevä tuen piiriin ohjaavat käytännöt osana sähköistä sote- ja perhekeskusta

Yhtenäiset ennaltaehkäisevän tuen palvelumallit perhekeskustoimintaan (mm. vanhemmuuden tuki, eroauttamisen tuki, mielenterveyden varhainen tuki ja hoito, omahoidon ja elämäntapaohjauksen palvelumalli)

NMOK: Nuorten psykososiaalisen tuen IPC ja Chilled -menetelmät käytössä

Puheeksi ottamisen ja ohjaamisen toimintamallit omahoitoon ja elintapaohjaukseen

III LAATU

Vaikuttavuuden alusta ja terveystaloustieteellinen mallinnus (yhteistyöprojekti UEF:n kanssa)

Asiakassegmentoinnin käytäntö

Räätälöidyt hoito- ja palvelupolut (mm diabetespotilas)

Käytäntö yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman käyttöön ottoon

Käytäntö järjestöjen palvelujen integroimiseksi osaksi asiakkaan palvelukokonaisuutta

Maakunnalliset perhekeskusindikaattorit

Osallisuusohjelma ja työkalupakki

YSTK konsepti (akateeminen sosiaali- ja terveyskeskusmalli) pilotti tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamiseksi

Sosiaalityön työkalut ja toimintamallit (mm palvelutarpeen arviointiin, aikuissosiaalityön prosessi, jalkautuvat käytännöt)

IV MONIALAISUUS JA YHTEENTOIMIVUUS

Perhekeskuksen monitoimijainen yhteistyömalli

Palvelutarpeen varhaisen tunnistamisen malli sotekeskuksessa

Sosiaali- ja terveyskeskuksen monialainen tiimimalli

Sosiaalihuollon integroitavien palvelujen käytäntöjen kuvaus sotekeskuksessa

Ikäkeskustoimintamallin toteuttamissuunnitelma

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyömallit

Palveluohjausmalli (järjestötoimijat huomioiden) lapsiperheiden palveluohjaukseen

Palveluohjausmalli ikääntyneiden palveluohjaukseen

Kotisairaalatoimintamalli

Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskusmalli

Palvelut yhteensovittavan johtamisen osaamistarpeet ja koordinaatiomalli

HYÖDYT:

I SAATAVUUS

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaavaksi paranee.

Sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus lisääntyy.

II ENNALTAEHKÄISY

Väestön hyvinvointivajeet tunnistetaan aiempaa varhemmin.

Ennaltaehkäisevä tuki on väestön saatavilla paremmin.

III LAATU

Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja vaikuttavuus paranee vahvistamalla tutkimus-, arviointi- ja kehitystoimintaa.

Asukkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä paranee lisäten palvelujen asiakaslähtöisyyttä.

IV YHTEENTOIMIVUUS

Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut on asiakkaiden ja potilaiden hyödynnettävissä yhdellä yhteydenotolla.

Asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaava monialainen tuki toimii saumattomana kokonaisuutena.

V KUSTANNUSTEN HILLITSEMINEN

Tuottavuus ja vaikuttavuus paranevat ja kustannusten kasvu heikkenee.

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaavaksi paranee sekä sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus lisääntyy. 

Kiireettömälle lääkärikäynnille odottavien (yli 7 pv) sekä hammaslääkärikäynnille (yli 21 päivää) odottavien on noussut hieman vuosien 2020 ja 2022 välillä. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien käyntimäärien suhde lääkärikäynteihin on kasvanut vuoden 2021 1,7:stä vuoden 2022 3,0:aan, mikä kuvaa hoitajien vastaanottojen lisääntymistä ja epäsuorasti hoitoon pääsyn parantumista. Jonotilanne nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon on vähentynyt 93:sta 75:een. Perheiden osuus perhetyössä on lisääntynyt vuosien 2020 ja 2021 välillä.

T3 mittaaminen on edennyt hyvin ja on nyt käytössä lähes koko hyvinvointialueella. Mittaamisen hyödyt on tunnistettu. Siilinjärvi ja Leppävirta ovat saaneet saatavuuden lukuja paremmaksi toiminnan systemaattisella tarkastelulla ja kehittämisellä. Viikoittaisen T3-mittauksen aloittaminen (Kysteri, Lapinlahti) on tuonut konkreettisesti näkyviin saatavuuden nykytilan ja auttanut näkemään kuinka toimintaa tulee kehittää, jotta hoitotakuu toteutuu. Kaikkiaan odotusaikojen kokonaissaatavuusluvussa on tapahtunut elämistä hyvinvointialueen tasolla kumpaankin suuntaan. Mittaustapa ei vielä tässä vaiheessa noudata kiristyvän hoitotakuu -lainsäädännön muodostamaa saatavuusryhmittelyä, joten suoraa tarkastelua alueen hoitotakuu -valmiudesta ei voida tehdä ennen mittauskäytäntöjen alueellista muuttamista.

Sähköiset asiointikäynnit ovat lisääntyneet vuoden 2019 jälkeen, joskin vuosien 2020–2021 välillä on hienoista laskua (25,5 %:sta 22,3 %:iin). Digihoitopolkuja on otettu käyttöön vuoden 2022 aikana 2 kappaletta. Hoidettujen potilaiden määrä oli 48.

Prosessitavoitteiden osalta saatavuuden parantamisessa on edistytty suunnitellusti. Useat selvitykset ovat tuoneet tarvittavaa lisätietoa käytännön toiminnan kehittämiseen. Kokeilut on saatu täysimittaisesti käyntiin. Saatavuuden ydinprosessin vaiheita puheeksi otosta tunnistamiseen ja segmentointiin, asiakaskoordinaattorimallista sotetyöparityöhön ja monialaisen tiimimalliin testataan ja kokeillaan laajasti eri puolilla hyvinvointialuetta erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri asiakasryhmissä yleisistä palveluista perhekeskukseen ja ikäkeskukseen. Sähköisen asioinnin, etävastaanottojen ja etäkonsultaatioiden käyttöönotot etenevät tukien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelun jalkautuminen kouluille on käynnistynyt vaihdellen. Myös nepsytiimin toiminta käynnistyi. Kotisairaalamallin käyttöönotossa harvaanasutuilla alueilla edetty. 

Sekä asiakkaiden että työntekijöiden kokemukset uusien toimintamallien hyödyistä ovat olleet lupaavia. Haasteita kokeilujen etenemiseen ovat tuoneet henkilöstövaihdokset, rekrytointiongelmat, lainsäädäntö, eriävät asiakas- ja potilastietojärjestelmät sekä muutoksen kannalta tärkeiden uusien toimintamallien ja olemassa olevien mahdollisuuksien (esimerkiksi tilat) toimintatapojen ja -kulttuurien eroavaisuudet.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Tavoitteena on, että väestön hyvinvointivajeet tunnistetaan aiempaa varhemmin ja ennaltaehkäisevä tuki on väestön saatavilla paremmin.

Suunta hyvinvointivajeiden varhaisempaan tunnistamiseen ja ehkäisevien palvelujen saatavuuden paranemiseen on hyvä. Vuonna 2021 työttömien terveystarkastuksia on tehty 7 %, Määrä on noussut lähtötilanteesta 5 %. Sekä omaishoitajien että kotihoidossa olevien hyvinvointitarkastukset ovat osoittaneet tarpeellisuutensa hyvinvointivajeiden tunnistamisessa ennalta ja varhain. Järjestöjen toimintaa kokoavan hyvinvointitarjottimien käytettävyys ja sen myötä käyttö on lisääntynyt.

Ennaltaehkäisevien menetelmien menetelmäosaaminen on lisääntynyt alueella aktiivisen koulutustarjonnan ja osallistumisen vuoksi. Esimerkiksi Lapset puheeksi -menetelmän käyttö on laajentunut hyvinvointialueella edellisvuodesta 20 %. IPC-menetelmä on käytössä koko hva:lla ja yhä useampi nuori saa avun (aloitettuja hoitojaksoja 176). Saatavuutta lisää myös omahoidon ja elintapaohjauksen verkkovalmennusten käynnistyminen. Tarkempaa tietoa menetelmien käytön laajuudesta saamme loppuvuoden 2022 HYTE-kyselystä. Asetettujen mittareiden osalta hyödyt eivät vielä näy.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja vaikuttavuus paranevat vahvistamalla tutkimus-, arviointi- ja kehitystoimintaa sekä asukkaiden osallisuuden paraneminen palvelujen kehittämisessä lisäten palvelujen asiakaslähtöisyyttä.  

Kansallisen TEAviisarin 29.9.2022 tulosten mukaan perusterveydenhuollon osalta Avoimuus verkossa toteutuu melko hyvin (pistemäärä 77/100), joskin pistemäärä on laskenut lähtötilannearviosta hieman. ikääntyneiden ja työttömien terveystarkastus- ja neuvontapalveluiden osalta tulos on hyvä 86/100 pistettä. Omaishoitajien palvelujen suhteen on tulosten mukaan parannettavaa, pisteet 59/10. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamistavat toteutuvat hyvin muilta osin, mutta talouden kysymyksissä asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat heikot.

Prosessitavoitteiden osalta laadun ja vaikuttavuuden edistäminen on toteutunut suunnitellusti ja kaikki osaprojektit ovat edenneet. Rakenteellista sosiaalityötä ja kirjaamiskäytäntöjä on vahvistettu eri tavoin ja tutkimuksellisuutta lisätty sotekeskuksessa. Jalkautettujen hoitoketjujen määrä on noussut kuuteen. Perhekeskuksen indikaattorit on määritetty. Osallisuuden menetelmiä on hyödynnetty monipuolisesti kaikissa kokeiluissa ja järjestöjen toimintaa on jäsennetty ja konkretisoitu osana asiakkaan palvelupolkua.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Tavoitteena on, että monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakkaiden ja potilaiden hyödynnettävissä yhdellä yhteydenotolla ja että asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaava monialainen tuki toimii saumattomana kokonaisuutena. Tavoitteita mittaavissa indikaattoreissa ei näy muutosta.

Tämän päätavoitteen osalta kansallisessa seurannassa käytetään mm. päivystyskäyntejä ja paljon palveluja käyttäneiden määriä kuvaavia indikaattoreita. Perusterveydenhuollon päivystyskäyntien määrä/1000 asukasta on vuosien 2019-2021 noussut 145% ja iäkkäiden (yli 75-vuotiaat) osalta nousua on 68 %. Niiden asiakkaiden osuus, jotka ovat käyneet terveyskeskuslääkärin vastaanotolla yli 10 kertaa vuoden aikana, on laskenut, vuonna 2021 se oli 0,9 % terveyskeskuksen vastaanotolla käyneistä. Vuoden 2022 arviot monialaisen tiimityön toimivuudesta mukaan sekä henkilökunta (4,3) että asiakkaat (4,8) ovat kokeneet asteikolla 1–5 tiimityön erittäin hyväksi.

Prosessitavoitteiden osalta työ on edennyt suunnitellusti. Monialaisen tiimityön ja sotetyöparityön kokeilut ovat käynnissä laajasti koko hyvinvointialueella lapsiperheistä ikääntyviin. Asiakkaiden määrä on tasaisesti noussut.  Monialainen työ on vahvistanut erityisesti sosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdetyön tukea paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden ja työntekijöiden kokemukset ovat olleet lupaavia. Toimenpiteet edistävät asiakkaan mahdollisuuksia saada apua yhdellä yhteyden otolla ja työntekijät kokevat hyvänä että työtä ei tarvitse tehdä yksin. Monialaisen työn johtamisen tueksi käynnistyi yhteensovittavan johtamisen tutkimus yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

5. Kustannusten nousun hillitseminen

Tavoitteena on, että tuottavuus ja vaikuttavuus paranevat ja kustannusten kasvu heikkenee ja nettokäyttömenot lähestyvät maan keskiarvoa ja tarvevakioidut menot pysyvät alle maan keskiarvon.

Toiminta etenee hyötytavoitteiden suuntaisesti, tosin selkeitä muutoksia ei vielä pystytä näkemään, koska käytännön kokeilut ovat vasta päässeet täyteen vauhtiin kevään ja syksyn kuluessa. Seuraava arviointiajankohta on keväällä 2023. Ikääntyneiden laitoshoidon nettokäyttökustannuksissa on tultu lähemmäksi kansallista arvoa. Muissa indikaattoreissa kustannukset ovat nousseet kansallisen linjan mukaisesti.

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaavaksi paranee sekä sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus lisääntyy. 

Tavoitteita on mitattu perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireetöntä lääkäriaikaa yli 7 päivää odottaneiden määrällä. Yli 7 päivää odottaneiden määrä on vähentynyt 10%. Suun terveydenhuollossa maakunnallinen tilanne on huolestuttava yli 21 päivää odottaneiden osalta, mutta Ylä-Savossa tehty kehittämistyö osaltaan näyttäisi vievän tilannetta parempaan suuntaan odottavien määrän vähentyessä peräti 17%.

Sähköisen asioinnin osalta etäasioinnin osuus kaikista käynneistä sekä työikäisten asiointi sähköisissä palveluissa on lisääntynyt. Finsote 2020 tuloksissa sähköisen asioinnin määrä hoitajan ja sosiaalityötekijän kanssa on kuitenkin laskenut. Näyttäisi siltä, että sähköisessä asioinnissa ollaan lähellä kansallista tasoa muiden paitsi työikäisten naisten osalta (Tulosraportti, sähköiset palvelut 2020).

Prosessitavoitteiden osalta sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuuden parantamisessa on edistytty vastaanottotoiminnan tiimimallin pilotoinnissa, sähköisen asioinnin edistämisessä sekä aikuisten mielenterveys- ja päihdetyötyön toimintamallien kehittämisessä on päästy hyvään vauhtiin. Lasten kasvatus- ja neuvolatoiminnan kehittäminen etenee suunnitellusti samoin lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kokonaisuudessa koulupsyykkaritoiminta ja monialainen yhteistyö. Asiakas- ja palveluohjauksen mallin kehittäminen on käynnistynyt.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Tavoitteina ovat seuraavat: 1) väestön hyvinvointivajeet tunnistetaan aiempaa varhemmin ja 2) ennaltaehkäisevä tuki on väestön saatavilla paremmin. Asetetuissa mittareissa on pysytty samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Sähköisiä palveluita on hieman enemmän tarjolla kuin aiemmin.

Menetelmäkoulutukset jatkuvat suunnitelman mukaisesti. Koulutuksiin osallistuneiden määrä on kattava ja palautetulokset ovat olleet myönteisiä. Menetelmien maakunnallista kattavuutta pystytään seuraamaan seuraavan kerran vuonna 2022, kun alueellinen kysely menetelmistä toteutetaan 2020. IPC-menetelmä on otettu käyttöön 100% kuntia.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Tavoitteena on se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja vaikuttavuus paranevat vahvistamalla tutkimus-, arviointi- ja kehitystoimintaa. Tavoitteena on myös se, että asukkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä paranee lisäten palvelujen asiakaslähtöisyyttä.  

Monialaisen tiimityömallin kehittäminen paljon palveluja tarvitsevien näkökulmasta ja erityisesti sen yhteiskehittämisen ote vie kohti etenee ja tietoa vaikutuksista ja asiakaskokemuksesta saadaan keväällä 2022. Jalkautettujen hoitoketjujen määrä on noussut. Kokonaisuuden kaikki prosessitavoitteet ovat liikkuneet eteenpäin. Erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistyminen vahvistaa tavoitteiden eteenpäin menemistä. Tutkimus-, kehittämis-, ja osallisuusteemoissa lisätään yhteistyötä hyvinvointialueen valmisteluun päällekkäisyyden välttämiseksi.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Tavoitteena on se, että monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakkaiden ja potilaiden hyödynnettävissä yhdellä yhteydenotolla. Tavoitteena on myös, että asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaava monialainen tuki toimii saumattomana kokonaisuutena. Tavoitteita mittaavissa indikaattoreissa ei näy muutosta.

Perhekeskustoiminta ja tehty maakunnallinen yhteistyö etenevät hyvin ja maakunnallinen näkökulma on osa kehittämistä. Monialainen tiimityön kehittäminen työikäisten palveluissa on lähdössä pilotointiin Kuopiossa ja yhteistyötä tehdään maakunnallisesti muiden kehittäjien kanssa. Ikäkeskuksen neuvonta ja -ohjaustyö on edennyt hyvin eteenpäin. Muissa tavoitteissa työskentely on kartoittavaa ja mallintavaa.

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

Kevään 2021 oma-arviointi on keskittynyt toimenpiteiden arviointiin prosessitavoitteittain. Tiedonkeruuta on tehty niistä asioista, jotka todentavat kehittämistyön käynnistymistä ja laajuutta sekä prosessitavoitteissa etenemistä. Kaikissa toiminnoissa ei ole vielä mielekästä arvioida tuloksia ja vaikutuksia. Hyötytavoitteiden etenemistä indikoivat mittarit raportoidaan syksyn 2021 arvioinnissa.

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuuden parantamista edistävien prosessitavoitteiden alla käynnistynyt toiminta on pääosin kartoittavaa (sähköiset palvelut, henkilöstöresurssit ja olemassa olevat käytännöt, sekä palvelusuoritteiden analysointi).  Poikkeuksina ovat suun terveydenhuollon valmistuneet toimintamallit, monialaisen tiimityön muutosvalmennukset sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisevän tuen koulutusten eteneminen Ylä-Savon Soten alueella.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Painotuksen siirtämistä raskaista palveluista ehkäisevän ja ennakoivan työn suuntaan edistävien prosessitavoitteiden alla on käynnistetty menetelmäkoulutukset koko Pohjois-Savon alueella.  Menetelmät koskevat niin lasten ja perheiden palveluja kuin aikuisväestön palveluja. Menetelmien implementointiin on hyödynnetty olemassa olevia maakunnallisia verkostoja. Lupaavia tuloksia on IPC-koulutuksista. Menetelmän kuntakattavuus on noussut Pohjois-Savossa 5,2%:sta 57%:iin.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden paranemiseksi käynnistetyt prosessit ovat edenneet. Erityisesti monialaisen tiimityömallin kehittäminen paljon palveluja tarvitsevien näkökulmasta ja erityisesti sen yhteiskehittämisen ote vie eteenpäin kohti tavoitetta. Osallisuustoimintaa on viety eteenpäin perehdyttämisen ja maakunnallisen verkostoitumisen avulla.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Palveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta edistävien prosessitavoitteiden alla käynnistynyt toiminta on luonteeltaan kartoittavaa ja mallintavaa. Perhekeskustoiminta ja sen osalta tehty maakunnallinen yhteistyö vievät tavoitteita kohti. Monialaisen tiimityön kehittäminen työikäisten palveluissa ja yhteistyö maakunnallisesti on lupaavasti käynnistynyt.

Tavoitteisiin ja tulostavoitteisiin pääsemiseksi ratkaisevaa on pilottien aktiivinen käynnistyminen seuraavan puolen vuoden aikana, vaikutusten ja tulosten seuranta sekä mallien maakunnallinen käyttöönotto vuoden 2023 alkuun mennessä.

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

POSOTE20 hanke on käynnistymässä. Kokonaisuus rakentuu neljään työpakettiin: saatavuus, ennaltaehkäisy, laatu ja yhteentoimivuus. Työpakettien projektisuunnitelmat ovat valmistuneet ja rekrytoinnit ovat käynnissä.

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Sähköisen asioinnin määrä Pohjois-Savossa on noussut. Paikallisia vaikutuksia on nähtävissä suun terveydenhuollossa Ylä-Savossa, jossa suun terveydenhuollossa käyttöön otetut mallit ovat voineet osaltaan vaikuttaa alenevasti jonotusmääriin. 

IPC-menetelmän käyttöönotto kattaa koko maakunnan, mikä vaikuttaa varhaisempaan ja oikea-aikaisempaan tukeen. 

Mallien pilotointi ei ole vielä käynnistynyt. Tietoa ei ole vielä vaikutuksista.

Vaikutuksia voidaan alkaa seurata, kun projektit ovat käynnistyneet. Raportoidaan marraskuussa 2021.