Pohjois-Savo: Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Pohjois-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Savon hyvinvointialueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Pohjois-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Savon hyvinvointialueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
POSOTE20 Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeen tarkoituksena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja siten, että asiakkaat ja potilaat saavat tarvitsemansa palvelut oikea- aikaisesti ja sujuvasti yhdellä yhteydenotolla. Hankkeessa kehitetään, kokeillaan ja otetaan käyttöön menetelmiä, toimintamalleja ja digitaalisia ratkaisuja, jotka helpottavat palveluun pääsyä, lisäävät palvelun tarjontaa sekä varmistavat tuen ja hoidon jatkuvuuden. Keskiössä ovat myös toimenpiteet, joilla edistetään sotekeskuksen ja sen yhteistyöverkoston monialaisen osaamisen tehokasta hyödyntämistä asiakkaan parhaaksi.
Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Tulostavoitteet palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella:
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaavaksi paranee: Asiakkaat saavat hoitotakuun mukaisesti tarvitsemansa palvelut ja ohjautuvat oikea- aikaisesti tarvitsemansa hoidon piiriin. Sotekeskuksen monialainen asiantuntemus sekä järjestöjen tarjoama ammatillinen toiminta, kansalaistoiminta ja vertaistuki hyödynnetään tehokkaasti asiakkaan tarvetta vastaavasti. Palvelua on saatavilla asiakkaan arjessa kuten koulujen ja kohtaamispaikkojen yhteydessä ja kotiin jalkautuvana.
- Sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus paranee: Sähköisen asiointi, etävastaanotot ja digihoitopolut parantavat yhdenvertaista palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Digihoitopolulle kertyvä tieto turvaa hoidon jatkuvuuden.
Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Tulostavoitteet toiminnan painopisteen siirtämiseksi raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön Pohjois-Savon hyvinvointialueella:
- Väestön hyvinvointivajeet tunnistetaan aiempaa varhemmin: Eri ikäisten asukkaiden terveydelliset, mielenterveydelliset ja sosiaaliset tarpeet tunnistetaan ennaltaehkäisevästi ja näyttöön perustuen erityisesti tietyissä asiakasryhmissä kuten ikääntyvät, omaishoitajat, työttömät sekä nuoret ja lapsiperheet.
- Ennaltaehkäisevä tuki on väestön saatavilla paremmin: Asiakkaat saavat ennaltaehkäisevästi ja näyttöön perustuen tukea ja ohjausta terveyden, mielenterveyden, hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja pärjäämisen vahvistumiseksi. Laajennettu palveluvalikko kattaa sähköiset palvelut, sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen uudistetut matalan kynnyksen toimintamuodot, järjestöjen tarjoaman ammatillisen toiminnan, kansalaistoiminnan ja vertaistuen sekä systemaattisesti toteutetut hyvinvointitarkastukset. Palvelua on saatavilla asiakkaan arjessa kuten koulujen ja kohtaamispaikkojen yhteydessä ja kotiin jalkautuvana.
Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Tulostavoitteet toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella:
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja vaikuttavuus paranee vahvistamalla tutkimus-, arviointi ja kehittämistoimintaa: Pysyvä sotekeskuksen käytännön, opetustoimen ja tutkijoiden yhteistyön rakenne ja toimintamalli lisää tutkimustiedon hyödynnettävyyttä käytännön kehittämistyön ja vaikuttavan toiminnan pohjaksi, vahvistaa henkilöstön tutkimuksellista osaamista ja nostaa esiin käytännön tutkimustarpeita.
- Asukkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä paranee ja palvelujen asiakaslähtöisyys lisääntyy: Erilaisten osallisuuden työkalujen ja menetelmien käytön myötä asiakkailla on mahdollisuus osallistua palvelujen kehittämiseen itselleen sopivalla tavalla. Asiakkaan toimijuus omassa asiassaan ja osallisuus hoitoa koskevassa päätöksenteossa vahvistuu uusien toimintamallien ja käytäntöjen käyttöön oton myötä.
Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Tulostavoitteet palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella:
- Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakkaiden ja potilaiden hyödynnettävissä yhdellä yhteydenotolla: Asiakas ohjautuu sopivan tuen ja hoidon piiriin yhdellä yhteydenotolla toimivan tunnistamisen, segmentoinnin ja asiakas- ja palveluohjauksen ja monialaisen yhteistyön/ tiimityönmallin toimesta.
- Asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaava monialainen tuki toimii saumattomana kokonaisuutena: Sotekeskuksen monialainen osaaminen on asiakkaan kokonaistilanteen tukena ja perustuu yhteiseen asiakassuunnitelmaan. Yhteistyö toteutuu saumattomasti myös asiakkaan asioissa toimivien erityistason palvelujen, muiden asiantuntijapalvelujen (esimerkiksi Kela) ja järjestötoimijoiden kesken
Kustannusten nousun hillitseminen
Tulostavoitteet kustannusten nousun hillitsemiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella:
- Tuottavuus ja vaikuttavuus paranevat ja kustannusten kasvu heikkenee: Asiakas saa sopivaa tukea, oikeaan aikaan, vaikuttavasti ja resurssitehokkaasti. Tämän myötä kustannusten nousu hidastuu. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon nettokäyttömenot lähestyvät maan keskiarvoa ja tarvevakioidut menot pysyvät alle maan keskiarvon.
2020-2023
Pohjois-Savon sote-järjestäjät, Pohjois-Savon järjestötoimijat, Pääsopijajärjestöt, Pohjois-Savon liitto sekä asukkaat ja henkilöstö em organisaatioissa.
Päämäärä ja tavoitteet
Pohjois-Savon maakunta koostuu 18 kunnasta, joiden lähtötilanteet vaihtelevat merkittävästi uudistusta kohti mentäessä. Hankkeen aikana Pohjois-Savon maakuntaan liittyy Joroinen, joka lisää alueen monimuotoisuutta entisestään. Kokonaisuutena maakunnassa sairastetaan muuta maata enemmän, ikääntyneiden määrä kasvaa väestön kokonaismäärän samalla laskiessa, ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on maan suurimpia. Alueen väestön palvelutarve on 17 % maan keskiarvoa suurempi, joka johtaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon maan keskitasoa runsaampaan käyttöön. Alueelliset erot näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saavutettavuudessa ja saatavuudessa, mutta myös väestön sairastavuudessa ja ikärakenteessa. Tämä johtaa alueelliseen eriarvoisuuteen. Erityisen huolestuttava on lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tilanne. Matalan kynnyksen palveluiden huono saatavuus on johtanut raskaampien palvelujen runsaaseen käyttöön. Hanke pyrkii poistamaan eriarvoisuutta parantamalla saavutettavuutta ja saatavuutta koko maakunnassa eri keinoin.
Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset asukasta kohden ovat maan keskiarvon yläpuolella. Toisaalta tarvevakioinnin jälkeen Pohjois-Savo asettuu hieman keskiarvon alapuolelle. Reaalikustannusten kasvun odotetaan kohdistuvan pääosin ikääntyneiden palveluihin ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoon. Kustannusten kasvua pyritään pienentämään siirtämällä painopistettä ennaltaehkäisyyn palveluneuvonnalla ja omahoidon työkalujen systemaattisella kehittämisellä maakunnan tarpeita vastaaviksi. Tulevaisuuden sotekeskushankkeella tavoitellaan muutoksia mm sairastavuuden vähenemiseen, kiireettömän hoidon nykyistä parempaan saatavuuteen, sähköisen asioinnin lisääntymiseen, kotihoidon ja kotisairaalatoiminnan vahvistamiseen. Lisäksi keskiössä ovat järjestökumppanuuden ja osallisuuden vahvistaminen palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa.
Kaikenikäisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, ennaltaehkäisy, laatu ja yhteentoimivuus sotekeskuksessa
- Vahvistetaan palveluun ohjautumista, ennaltaehkäisevää työtä ja monialaista yhteistyötä tuen ja hoidon saatavuuden parantamiseksi sote-keskuksessa
- Selvitetään vastaanottotoiminnan resurssit, sisältö ja valmius hoitotakuuseen
- Laajennetaan sähköistä asiointia ja digihoitopolkujen käyttöön ottoa
- Kehitetään kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sen edellytyksiä tukevan, toimintaa ohjaavan digitaalisen alustan tietosisältöä sote-palvelujen kehittämistoimien lisäämiseksi (vain I vaihe)
- Vahvistetaan sote-keskuksen palvelujen vaikuttavuutta aikuissosiaalityössä integroimalla AVAIN-mittarin tietosisällöt osaksi asiakastietojärjestelmää ja hyödynnetään STOP-DIA hankkeen malleja valtimotautien hoitoketjujen hoitotulosten arvioinnissa (vain I vaihe)
- Edistetään esimiesten ja johdon verkosto-, muutos- ja tietojohtamisen osaamista ja käytäntöjä (vain I vaihe)
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen saatavuus, ennaltaehkäisy, laatu ja yhteentoimivuus perhekeskuksessa
- Vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveyden tuen ja hoidon saatavuutta ja palveluun pääsyä
- Vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen saatavuutta ja palveluun pääsyä
- Laaditaan perhekeskustoiminnalle maakunnalliset indikaattorit (vain I vaihe)
Ikääntyvien palvelujen saatavuus, ennaltaehkäisy, laatu ja yhteentoimivuus ikäkeskuksessa
- Vahvistetaan ikääntyvien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ylläpitämisen ja monialaisen kuntoutuksen toimintamallien käyttöön ottoa ja kotiin vietäviä palveluja
Järjestötoiminta ja osallisuus kaikenikäisten sosiaali- ja terveyspalveluissa
- Vahvistetaan asiakasosallisuutta, osallisuustyökalujen ja osallisuusohjelman juurtumista sekä järjestöjen toiminnan ja palvelujen integroitumista asiakaslähtöisiin palvelupolkuihin.
Keskeiset suunnitellut toimenpiteiden tulokset
- Sotekeskuksen asiakas- ja palveluohjauksen ja monialaisen tiimityön toimintamallin mukainen toiminta käynnistynyt pilottikunnissa ja malli käytettävissä koko alueelle
- Työikäisten ja ikääntyvien psykososiaalisen tuen selvitys hyödynnettävissä koordinaation suunnittelun pohjaksi.
- Sähköiset asiointikanavat ja digihoitopolut käytössä hyvinvointialueella
- Vastaanottotoiminnan selvitys on käytössä hoitotakuuseen valmistautumisen varmistamiseksi
- Perhekeskuksen neuvonta- ja ohjauspalvelu ja monitoimijaisen yhteistyömallin mukainen toiminta käynnistynyt pilottikunnissa ja malli käyttöön otettavissa koko alueelle
- Lapsiperheiden sosiaalihuollon palvelujen matalan kynnyksen toimintamuodot on käytössä pilottikunnissa.
- Vanhemmuuden tuen näyttöön perustuvat menetelmät (valikoidut) on laajasti käytössä
- Tuotettu hyvinvointialuetasoinen selvitys maksuttoman raskauden ehkäisyn suunnittelun tueksi
- Tuotettu hoitoketjun osamalli nuorten keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin kohdentuen (palveluverkon aukko osaamisessa ja resurssissa korjattu).
- Nuorten psykososiaaliset menetelmät laajasti käytössä
- Omaishoitajien ja kotihoidon asiakkaiden hyvinvointia ja kuntoutusta tukevista malleista on tuotettu riittävästi tietoa käytäntöjen muutoksen tueksi hyvinvointialueen soteorganisaatioissa
- Kotisairaalamalli (sisältäen palliatiivinen hoito, etäkuntoutus ja etävastaanotto) on käytössä harvaan asutuilla alueilla
- Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tiimimalli on käytössä pilottikunnassa ja malli käyttöön otettavissa hyvinvointialueella
- Sote-tike –malli on käyttöön otettavissa hyvinvointialueelle
- Osallisuusohjelma ja osallisuusmenetelmät ovat käytössä ja järjestöyhteistyö toteutuu osana palvelupolkua pilottikunnissa.
Useilla samanaikaisilla toimenpiteillä ja juurtuneilla toimintatavoilla saadaan aikaan pitkän tähtäimen tuloksia ja vaikutuksia kiireettömän hoitoon pääsyn jonotilanteessa, sähköisen asioinnin lisääntymisessä, painotuksen siirtymisessä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen kaikenikäisillä, palvelujen saamiseen yhden palvelukanavan kautta sekä tarpeenmukaisiin, asiakaslähtöisiin sekä tarvittaessa monialaisiin palvelupolkuihin. Pitkällä tähtäimellä maakuntamme kipupisteisiin voidaan saada aikaan muutoksia hankkeen myötävaikutuksesta silloin kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehitys ja resursointi, hyvinvointialueuudistuksen hallittu ja onnistunut toteutuminen sekä monet yhteiskunnalliset tekijät, kuten sote-järjestelmän rahoitus ja väestökehitys tukevat tavoitteiden toteutumista.
Arviointi
TUOTOKSET JA TULOKSET
Tiivistelmä oma-arvioinnista, 2023
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaavaksi paranee sekä sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus lisääntyy.
Yleisesti voidaan todeta, että pientä parannusta palvelujen saatavuuteen ja eritoten hoitoon pääsyyn on tavoitettu lähtötilanteesta. Kiireettömälle lääkärikäynnille (yli 7 pv) odottaneiden osuus on hienoisesti laskenut vuosien vuodesta 2020 55.2 %:sta vuoden 2023 50.6 %:iin. Tosin kiireettömälle hammaslääkärikäynnille (yli 21 päivää) odottavien osuus on noussut hieman vuosien 2020 ja 2022 välillä (2023 tietoja ei saatavilla). Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien käyntimäärien suhde lääkärikäynteihin on kasvanut vuoden 2021 1,7:stä vuoden 2022 2,2:aan, mikä voi osaltaan kertoa hoitoon pääsyn parantumisesta. Jonotilanne nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon on vähentynyt 93:sta 41:een lähetteeseen. Tässä huomioitava, että vaikuttavia tekijöitä on monia. Perheiden osuus perhetyössä on pysynyt lähes samana vuosien 2020 (2,6 %): ja 2022 (2.5 %) välillä.
Vuoden 2023 aikana hoidon saatavuutta kuvaavat T3 luvut ovat pääsääntöisesti heikenneet. Tämä on seurausta erityisesti vaikeasta lääkärivajeesta ja vastuuhenkilöiden henkilöstövaihdoksista. T3-mittaukden hyödyt tunnistettiin, mutta se ei automatisoitunut vuoden 2023 aikana, joten kokonaiskuva jää vajaaksi. T3 tilalle 2023 alueella kerättiin kysynnän ja tarjonnan suhdetta kartoittavat luvut sekä lukemat jonoutumisesta tai täyttymättömästä kysynnästä. Jonojen osalta tilanne on vaikea – tuloksen mukaan jonoudumme noin 550 potilasta/vko.
Selkeä nousu lähtötilanteeseen on tavoitettu sähköisten palvelujen saatavuudessa. Sähköisesti palvelua tarvitsevien kohdalla asiointien määrä on kasvanut reilusti lähtötilanteesta 2020 (29,0 %) vuoteen 2022 (40,5 %). Prosentuaalisesti sähköisten asiointien osuus avohoidon käynneistä on pysynyt lähes samana vuodesta 2020 (25,6 %) vuoteen 2023 (24,8 %), mutta nousua on selkeästi vuoden 2019 (20,9 %) tilanteesta. Digihoitopolkuja on otettu käyttöön vuoden 2022 aikana 2 kappaletta ja hoidettujen potilaiden määrän on kasvanut alun 48:sta 601:een. Smartcare alustalla etävastaanottojen (toteutunut 1-9/2023 n=2916) ja chat-palvelun (toteutunut 5-9/2923 n=251) käyttömäärät ovat kasvaneet tasaisesti eri palvelumuodoissa hankkeen aikana.
Prosessitavoitteiden osalta on todettavissa, että toimenpiteillä on pystytty tuottamaan toimintamalleja ja tietoa, jotka edistävät palvelujen saatavuutta hyvinvointialuetasoisesti pitkällä aikavälillä. Tässä vaiheessa tulokset painottuvat enemmän paikallisiksi (toimintamallit) tai välillisiksi (tieto). Sekä asiakkaiden, että työntekijöiden kokemukset uusien toimintamallien hyödyistä ovat olleet lupaavia. Haasteita kokeilujen etenemiseen ovat tuoneet henkilöstövaihdokset, rekrytointiongelmat, lainsäädäntö, eriävät asiakas- ja potilastietojärjestelmät sekä muutoksen kannalta tärkeiden uusien toimintamallien ja olemassa olevien mahdollisuuksien (esimerkiksi tilat) toimintatapojen ja -kulttuurien eroavaisuudet.
Sotekeskuksessa saatavuutta edistäviksi toimintamalleiksi tunnistettiin uusista vastaanottomalleista mielenterveys- ja päihdekoordinaattorin, sosiaalialan sekä fysioterapeutin osaamisen vahvistaminen vastaanoton monialaisessa työssä lääkäri-hoitaja-työparityön rinnalla sekä chat-lääkäri (resurssiongelman vuoksi ei jäänyt tuotantoon). Saatavuutta paransivat myös sotetyöparityömalli ja monialainen tiimimalli (tarkemmin kohdassa 4).
Lasten ja perheiden palveluissa matalan kynnyksen palvelujen yhdenvertainen saatavuus parani erityisesti kasvatus- ja perheneuvonnan (shl mukainen toiminta palautettiin, näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotto) ja lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen (kouluille jalkautuvat psykiatriset sairaanhoitajat) sekä neuvonnan ja ohjauksen osalta. Nepsy-tiimi paransi tuen saatavuutta neuvontaa ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden keskuudessa (eteläinen alue). Määrämittaisella ja oikea-aikaisella hoidolla pystytään vähentämään raskaamman hoidon tarvetta (vain 5 % ohjautui jatkoon).
Ikääntyvien palveluissa on pystytty yhtenäistämään palveluja ja palveluprosesseja sekä edistämään palvelujen saatavuutta (mm chat neuvonta, kasvokkainen neuvonta, kotisairaalamalli huomioiden harvaanasutut alueet, miepä-kuntoutujien monialainen tuki. Useat selvitykset ovat tuoneet tarvittavaa lisätietoa palvelutoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.
Sähköisten palvelujen osalta asioinnin, etävastaanottojen ja etäkonsultaatioiden käyttöönotot laajenivat koko hyvinvointialueelle suunnitellusti ja asiakasmäärät kasvoivat tasaisesti, mikä osoittaa palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden paranemista lähtötilanteeseen nähden. Myös työntekijöiden digiosaaminen vahvistui hankkeen aikana.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Tavoitteena on, että väestön hyvinvointivajeet tunnistetaan aiempaa varhemmin ja ennaltaehkäisevä tuki on väestön saatavilla paremmin.
Suunta hyvinvointivajeiden varhaisempaan tunnistamiseen ja ehkäisevien palvelujen saatavuuden paranemiseen on maltillinen. Työttömien terveystarkastusten määrä kasvoi lähtötilanteesta 2020 (2 %) vuoteen 2022 (4,7 %). Sekä omaishoitajien (82 % kohdeasiakkaista) että kotihoidossa olevien (72 % kohdeasiakkaista) hyvinvointitarkastukset ovat osoittaneet tarpeellisuutensa hyvinvointivajeiden tunnistamisessa ennalta ja varhain. Järjestöjen toimintaa kokoavan hyvinvointitarjottimien käytettävyys ja sen myötä käyttö on lisääntynyt. Eli tämän myötä on pystytty vahvistamaan myös kolmannen sektorin toiminnan saatavuutta. Muutoksia avosairaanhoidon lääkärissäkäynneissä ei olen nähtävissä, mutta pientä laskua on mielenterveyden avohoitokäynneissä. Lasten ja perheiden osalta ennaltaehkäisevien palvelujen saatavuuden paranemista käsiteltiin kohdassa 1. Maksuton raskauden ehkäisy osalta pystyttiin yhdenmukaistamaan sen toteutusta hva tasoisesti.
Ennaltaehkäisevien menetelmien menetelmäosaaminen on lisääntynyt alueella aktiivisen koulutustarjonnan ja osallistumisen vuoksi. Erityisesti vanhemmuuden tuen menetelmien käyttö on kasvanut. Esimerkiksi Lapset puheeksi -menetelmän käyttö on laajentunut hyvinvointialueella edellisvuodesta 79%:iin. Saatavuutta lisää myös omahoidon ja elintapaohjauksen verkkovalmennusten käyttöönotto. Psykososiaaliset menetelmät ovat käytössä koko hva:lla ja yhä useampi nuori saa avun (Yo-koordinaatiohanke). Asetettujen mittareiden osalta hyödyt eivät vielä näy.
Prosessitavoitteiden osalta voidaan todeta, että toimenpiteillä on pystytty edistämään ennaltaehkäisevien palvelujen saatavuutta, hyvinvointivajeiden varhaisempaa tunnistamista ja lisäämään henkilöstön osaamista ennaltaehkäisevässä työssä. Ongelmana on resurssien ohjaaminen ennaltaehkäisevään työhön nykytilanteessa. Esimerkiksi sotetyöparityön (kohta 4), neuvolan perhetyön ja perheneuvojien merkitys ennaltaehkäisevästi on tunnustettu, mutta nykytilanteessa resurssit ohjataan kriittisten ja lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja vaikuttavuus paranevat vahvistamalla tutkimus-, arviointi- ja kehitystoimintaa sekä asukkaiden osallisuuden paraneminen vahvistamalla osallisuutta palvelujen kehittämisessä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä.
Kansallisen TEAviisarin 29.9.2022 tulosten mukaan perusterveydenhuollon osalta avoimuus verkossa toteutuu melko hyvin (pistemäärä 78/100), joskin pistemäärä on laskenut lähtötilannearviosta hieman. Ikääntyneiden ja työttömien terveystarkastus- ja neuvontapalveluiden osalta tulos on hyvä 86/100 pistettä. Omaishoitajien palvelujen suhteen on tulosten mukaan parannettavaa, pisteet 59/100. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamistavat toteutuvat hyvin muilta osin, mutta talouden kysymyksissä asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat heikot.
Järjestöjen mukaan yhteistyö sote-ammattilaisten kanssa on kasvanut ja tiivistynyt alueellamme. Satunnaiseksi koettu yhteistyö sote-ammattilaisten kanssa oli vähentynyt 34,7 %:sta 27,1 %:iin. Yhteistyö oli lisääntynyt viikoittaisesta 4,8 %:sta 8,2 %:iin. Neuvonta ja ohjaus julkisiin palveluihin oli kasvanut 21,9 %:sta 25,3 %:iin ja yhteinen asiakastyö on kasvanut 13%:sta 18,7%:iin. Seuraavan kerran kysely tehdään vuonna 2024. Järjestöjen määrä hyvinvointitarjottimella on kasvanut 91:een. Myös tarjottimen käyttö laajeni hva:lla.
Prosessitavoitteiden osalta laadun ja vaikuttavuuden edistäminen on toteutunut suunnitellusti. Saatavuuden parantamiseksi tuotettu tieto tukee myös palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Tutkimuksellisuutta sotekeskuksessa saatiin lisättyä toteuttamalla ja vahvistamalla tutkimusyhteistyötä ja sitä tukevia rakenteita UEF:n ja osin myös AMK:n kanssa. Jalkautettujen hoitoketjujen määrä on noussut kuuteen. Toimenpiteillä on pystytty edistämään asiakasosallisuutta ja järjestötoiminnan integroitumista osaksi toimintaa organisaatiotasolla ja käytännössä asiakkaan palvelupolulla. Osallisuus- ja järjestöyhteistyön toteuttamisen tueksi hyvinvointialueella tuotettiin toimintaohjeita ja malleja (esimerkiksi vaikuttamistoimielinten toimintasäännöt, avustustoiminnan ohjeet ja kriteerit, kokemusosaajamalli, kunta-hyvinvointialueyhdyspintasopimus) sekä osallisuuden toimintarakenteita. Viimeisenä valmistui osallisuusohjelma, joka kokoaa kaiken kehitetyn ja käynnistetyn yhteen.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Tavoitteena on, että monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakkaiden ja potilaiden hyödynnettävissä yhdellä yhteydenotolla ja että asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaava monialainen tuki toimii saumattomana kokonaisuutena. Tavoitteita mittaavissa indikaattoreissa ei näy muutosta.
Tämän päätavoitteen osalta kansallisessa seurannassa käytetään mm. päivystyskäyntejä ja paljon palveluja käyttäneiden määriä kuvaavia indikaattoreita. Perusterveydenhuollon päivystyskäyntien määrä/1000 asukasta on vuosien 2020–2022 noussut 706,1:sta ja 985,4 käyntiin/1000 asukasta kohden. Iäkkäiden (yli 75-vuotiaat) osalta nousua on 1097,4:sta 1474 käyntiin/1000 kohden. Niiden asiakkaiden osuus, jotka ovat käyneet terveyskeskuslääkärin vastaanotolla yli 10 kertaa vuoden aikana, on pysynyt samana.
Sosiaalipalvelujen asiakkaiden kokemus palvelun sujuvuudesta on hieman laskenut ollen vuonna 2020 52,3 % ja vuonna 2022 50,9 %. Kun taas terveyspalveluja käyttävät kokivat sen parantuneen ollen vuonna 2020 58,4 % ja vuonna 2022 60,0. Monialaisen tiimimallin pilotissa asiakkaat arvio sotepalvelujen yhteen toimivuudesta kasvoi vuodesta 2021 tasaisesti, ollen lähtötilanteessa 2,7 ja loppumittauksessa 3,2.
Prosessitavoitteiden osalta toimenpiteillä, kuten monialainen tiimimalli, yhdessä aika (peke), sotetyöparityö ja asiakaskoordinaattorimalli onnistuttiin parantamaan monialaista yhteistyötä ja asiakkaiden kokonaisvaltaisen tuen saatavuutta yhdellä yhteydenotolla. Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat kokivat monialaisen tiimin toiminnan hyödyllisenä ja pompottelu väheni. Monialainen työ lisäsi erityisesti sosiaaliohjauksen sekä mielenterveys- ja päihdetyön tukea paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kanssa. Monialaisen työn tutkimuksella tunnistettiin mallin vahvuudet ja kehittämiskohteet.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Tavoitteena on, että tuottavuus ja vaikuttavuus paranevat ja kustannusten kasvu heikkenee ja nettokäyttömenot lähestyvät maan keskiarvoa ja tarvevakioidut menot pysyvät alle maan keskiarvon.
Toiminta etenee hyötytavoitteiden suuntaisesti. Muutokset ovat paikallisia tai yksikkökohtaisia ja perustuvat asiakas- -ja työntekijäarviointeihin. Pitkällä jänteellä, kun muutokset ovat hyvinvointialuetasoisia voi kansallisten mittareiden valossa hyötyjä alkaa näkyä. Kustannusvaikuttavuudesta ei voi sanoa mitään. RRP3 hankkeessa tullaan arvioimaan TSK hankkeen toimesta käyttöön otettua monialaisen tiimityön mallin kustannusvaikuttavuutta.
Tuottavuus ja vaikuttavuus ei ole kansallisten mittareiden osalta parantunut ja kustannusten hillitseminen ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Alueen sosiaali- ja terveydenhuollon reaaliset nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet vuosina 2018–2022 kahdeksan prosenttia, linjassa koko maan tilanteeseen. Tavoitteiden toteutuminen vaatii kestävää systeemistä muutosta, joka toteutuu pitkäjänteisen ja tavoitteellisen kehittämis- ja muutostyön tuloksena.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaavaksi paranee sekä sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus lisääntyy.
Kiireettömälle lääkärikäynnille odottavien (yli 7 pv) sekä hammaslääkärikäynnille (yli 21 päivää) odottavien on noussut hieman vuosien 2020 ja 2022 välillä. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien käyntimäärien suhde lääkärikäynteihin on kasvanut vuoden 2021 1,7:stä vuoden 2022 3,0:aan, mikä kuvaa hoitajien vastaanottojen lisääntymistä ja epäsuorasti hoitoon pääsyn parantumista. Jonotilanne nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon on vähentynyt 93:sta 75:een. Perheiden osuus perhetyössä on lisääntynyt vuosien 2020 ja 2021 välillä.
T3 mittaaminen on edennyt hyvin ja on nyt käytössä lähes koko hyvinvointialueella. Mittaamisen hyödyt on tunnistettu. Siilinjärvi ja Leppävirta ovat saaneet saatavuuden lukuja paremmaksi toiminnan systemaattisella tarkastelulla ja kehittämisellä. Viikoittaisen T3-mittauksen aloittaminen (Kysteri, Lapinlahti) on tuonut konkreettisesti näkyviin saatavuuden nykytilan ja auttanut näkemään kuinka toimintaa tulee kehittää, jotta hoitotakuu toteutuu. Kaikkiaan odotusaikojen kokonaissaatavuusluvussa on tapahtunut elämistä hyvinvointialueen tasolla kumpaankin suuntaan. Mittaustapa ei vielä tässä vaiheessa noudata kiristyvän hoitotakuu -lainsäädännön muodostamaa saatavuusryhmittelyä, joten suoraa tarkastelua alueen hoitotakuu -valmiudesta ei voida tehdä ennen mittauskäytäntöjen alueellista muuttamista.
Sähköiset asiointikäynnit ovat lisääntyneet vuoden 2019 jälkeen, joskin vuosien 2020–2021 välillä on hienoista laskua (25,5 %:sta 22,3 %:iin). Digihoitopolkuja on otettu käyttöön vuoden 2022 aikana 2 kappaletta. Hoidettujen potilaiden määrä oli 48.
Prosessitavoitteiden osalta saatavuuden parantamisessa on edistytty suunnitellusti. Useat selvitykset ovat tuoneet tarvittavaa lisätietoa käytännön toiminnan kehittämiseen. Kokeilut on saatu täysimittaisesti käyntiin. Saatavuuden ydinprosessin vaiheita puheeksi otosta tunnistamiseen ja segmentointiin, asiakaskoordinaattorimallista sotetyöparityöhön ja monialaisen tiimimalliin testataan ja kokeillaan laajasti eri puolilla hyvinvointialuetta erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri asiakasryhmissä yleisistä palveluista perhekeskukseen ja ikäkeskukseen. Sähköisen asioinnin, etävastaanottojen ja etäkonsultaatioiden käyttöönotot etenevät tukien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelun jalkautuminen kouluille on käynnistynyt vaihdellen. Myös nepsytiimin toiminta käynnistyi. Kotisairaalamallin käyttöönotossa harvaanasutuilla alueilla edetty.
Sekä asiakkaiden että työntekijöiden kokemukset uusien toimintamallien hyödyistä ovat olleet lupaavia. Haasteita kokeilujen etenemiseen ovat tuoneet henkilöstövaihdokset, rekrytointiongelmat, lainsäädäntö, eriävät asiakas- ja potilastietojärjestelmät sekä muutoksen kannalta tärkeiden uusien toimintamallien ja olemassa olevien mahdollisuuksien (esimerkiksi tilat) toimintatapojen ja -kulttuurien eroavaisuudet.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Tavoitteena on, että väestön hyvinvointivajeet tunnistetaan aiempaa varhemmin ja ennaltaehkäisevä tuki on väestön saatavilla paremmin.
Suunta hyvinvointivajeiden varhaisempaan tunnistamiseen ja ehkäisevien palvelujen saatavuuden paranemiseen on hyvä. Vuonna 2021 työttömien terveystarkastuksia on tehty 7 %, Määrä on noussut lähtötilanteesta 5 %. Sekä omaishoitajien että kotihoidossa olevien hyvinvointitarkastukset ovat osoittaneet tarpeellisuutensa hyvinvointivajeiden tunnistamisessa ennalta ja varhain. Järjestöjen toimintaa kokoavan hyvinvointitarjottimien käytettävyys ja sen myötä käyttö on lisääntynyt.
Ennaltaehkäisevien menetelmien menetelmäosaaminen on lisääntynyt alueella aktiivisen koulutustarjonnan ja osallistumisen vuoksi. Esimerkiksi Lapset puheeksi -menetelmän käyttö on laajentunut hyvinvointialueella edellisvuodesta 20 %. IPC-menetelmä on käytössä koko hva:lla ja yhä useampi nuori saa avun (aloitettuja hoitojaksoja 176). Saatavuutta lisää myös omahoidon ja elintapaohjauksen verkkovalmennusten käynnistyminen. Tarkempaa tietoa menetelmien käytön laajuudesta saamme loppuvuoden 2022 HYTE-kyselystä. Asetettujen mittareiden osalta hyödyt eivät vielä näy.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja vaikuttavuus paranevat vahvistamalla tutkimus-, arviointi- ja kehitystoimintaa sekä asukkaiden osallisuuden paraneminen palvelujen kehittämisessä lisäten palvelujen asiakaslähtöisyyttä.
Kansallisen TEAviisarin 29.9.2022 tulosten mukaan perusterveydenhuollon osalta Avoimuus verkossa toteutuu melko hyvin (pistemäärä 77/100), joskin pistemäärä on laskenut lähtötilannearviosta hieman. ikääntyneiden ja työttömien terveystarkastus- ja neuvontapalveluiden osalta tulos on hyvä 86/100 pistettä. Omaishoitajien palvelujen suhteen on tulosten mukaan parannettavaa, pisteet 59/10. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamistavat toteutuvat hyvin muilta osin, mutta talouden kysymyksissä asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat heikot.
Prosessitavoitteiden osalta laadun ja vaikuttavuuden edistäminen on toteutunut suunnitellusti ja kaikki osaprojektit ovat edenneet. Rakenteellista sosiaalityötä ja kirjaamiskäytäntöjä on vahvistettu eri tavoin ja tutkimuksellisuutta lisätty sotekeskuksessa. Jalkautettujen hoitoketjujen määrä on noussut kuuteen. Perhekeskuksen indikaattorit on määritetty. Osallisuuden menetelmiä on hyödynnetty monipuolisesti kaikissa kokeiluissa ja järjestöjen toimintaa on jäsennetty ja konkretisoitu osana asiakkaan palvelupolkua.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Tavoitteena on, että monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakkaiden ja potilaiden hyödynnettävissä yhdellä yhteydenotolla ja että asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaava monialainen tuki toimii saumattomana kokonaisuutena. Tavoitteita mittaavissa indikaattoreissa ei näy muutosta.
Tämän päätavoitteen osalta kansallisessa seurannassa käytetään mm. päivystyskäyntejä ja paljon palveluja käyttäneiden määriä kuvaavia indikaattoreita. Perusterveydenhuollon päivystyskäyntien määrä/1000 asukasta on vuosien 2019-2021 noussut 145% ja iäkkäiden (yli 75-vuotiaat) osalta nousua on 68 %. Niiden asiakkaiden osuus, jotka ovat käyneet terveyskeskuslääkärin vastaanotolla yli 10 kertaa vuoden aikana, on laskenut, vuonna 2021 se oli 0,9 % terveyskeskuksen vastaanotolla käyneistä. Vuoden 2022 arviot monialaisen tiimityön toimivuudesta mukaan sekä henkilökunta (4,3) että asiakkaat (4,8) ovat kokeneet asteikolla 1–5 tiimityön erittäin hyväksi.
Prosessitavoitteiden osalta työ on edennyt suunnitellusti. Monialaisen tiimityön ja sotetyöparityön kokeilut ovat käynnissä laajasti koko hyvinvointialueella lapsiperheistä ikääntyviin. Asiakkaiden määrä on tasaisesti noussut. Monialainen työ on vahvistanut erityisesti sosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdetyön tukea paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden ja työntekijöiden kokemukset ovat olleet lupaavia. Toimenpiteet edistävät asiakkaan mahdollisuuksia saada apua yhdellä yhteyden otolla ja työntekijät kokevat hyvänä että työtä ei tarvitse tehdä yksin. Monialaisen työn johtamisen tueksi käynnistyi yhteensovittavan johtamisen tutkimus yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Tavoitteena on, että tuottavuus ja vaikuttavuus paranevat ja kustannusten kasvu heikkenee ja nettokäyttömenot lähestyvät maan keskiarvoa ja tarvevakioidut menot pysyvät alle maan keskiarvon.
Toiminta etenee hyötytavoitteiden suuntaisesti, tosin selkeitä muutoksia ei vielä pystytä näkemään, koska käytännön kokeilut ovat vasta päässeet täyteen vauhtiin kevään ja syksyn kuluessa. Seuraava arviointiajankohta on keväällä 2023. Ikääntyneiden laitoshoidon nettokäyttökustannuksissa on tultu lähemmäksi kansallista arvoa. Muissa indikaattoreissa kustannukset ovat nousseet kansallisen linjan mukaisesti.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaavaksi paranee sekä sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus lisääntyy.
Tavoitteita on mitattu perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireetöntä lääkäriaikaa yli 7 päivää odottaneiden määrällä. Yli 7 päivää odottaneiden määrä on vähentynyt 10%. Suun terveydenhuollossa maakunnallinen tilanne on huolestuttava yli 21 päivää odottaneiden osalta, mutta Ylä-Savossa tehty kehittämistyö osaltaan näyttäisi vievän tilannetta parempaan suuntaan odottavien määrän vähentyessä peräti 17%.
Sähköisen asioinnin osalta etäasioinnin osuus kaikista käynneistä sekä työikäisten asiointi sähköisissä palveluissa on lisääntynyt. Finsote 2020 tuloksissa sähköisen asioinnin määrä hoitajan ja sosiaalityötekijän kanssa on kuitenkin laskenut. Näyttäisi siltä, että sähköisessä asioinnissa ollaan lähellä kansallista tasoa muiden paitsi työikäisten naisten osalta (Tulosraportti, sähköiset palvelut 2020).
Prosessitavoitteiden osalta sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuuden parantamisessa on edistytty vastaanottotoiminnan tiimimallin pilotoinnissa, sähköisen asioinnin edistämisessä sekä aikuisten mielenterveys- ja päihdetyötyön toimintamallien kehittämisessä on päästy hyvään vauhtiin. Lasten kasvatus- ja neuvolatoiminnan kehittäminen etenee suunnitellusti samoin lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kokonaisuudessa koulupsyykkaritoiminta ja monialainen yhteistyö. Asiakas- ja palveluohjauksen mallin kehittäminen on käynnistynyt.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Tavoitteina ovat seuraavat: 1) väestön hyvinvointivajeet tunnistetaan aiempaa varhemmin ja 2) ennaltaehkäisevä tuki on väestön saatavilla paremmin. Asetetuissa mittareissa on pysytty samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Sähköisiä palveluita on hieman enemmän tarjolla kuin aiemmin.
Menetelmäkoulutukset jatkuvat suunnitelman mukaisesti. Koulutuksiin osallistuneiden määrä on kattava ja palautetulokset ovat olleet myönteisiä. Menetelmien maakunnallista kattavuutta pystytään seuraamaan seuraavan kerran vuonna 2022, kun alueellinen kysely menetelmistä toteutetaan 2020. IPC-menetelmä on otettu käyttöön 100% kuntia.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Tavoitteena on se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja vaikuttavuus paranevat vahvistamalla tutkimus-, arviointi- ja kehitystoimintaa. Tavoitteena on myös se, että asukkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä paranee lisäten palvelujen asiakaslähtöisyyttä.
Monialaisen tiimityömallin kehittäminen paljon palveluja tarvitsevien näkökulmasta ja erityisesti sen yhteiskehittämisen ote vie kohti etenee ja tietoa vaikutuksista ja asiakaskokemuksesta saadaan keväällä 2022. Jalkautettujen hoitoketjujen määrä on noussut. Kokonaisuuden kaikki prosessitavoitteet ovat liikkuneet eteenpäin. Erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistyminen vahvistaa tavoitteiden eteenpäin menemistä. Tutkimus-, kehittämis-, ja osallisuusteemoissa lisätään yhteistyötä hyvinvointialueen valmisteluun päällekkäisyyden välttämiseksi.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Tavoitteena on se, että monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakkaiden ja potilaiden hyödynnettävissä yhdellä yhteydenotolla. Tavoitteena on myös, että asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaava monialainen tuki toimii saumattomana kokonaisuutena. Tavoitteita mittaavissa indikaattoreissa ei näy muutosta.
Perhekeskustoiminta ja tehty maakunnallinen yhteistyö etenevät hyvin ja maakunnallinen näkökulma on osa kehittämistä. Monialainen tiimityön kehittäminen työikäisten palveluissa on lähdössä pilotointiin Kuopiossa ja yhteistyötä tehdään maakunnallisesti muiden kehittäjien kanssa. Ikäkeskuksen neuvonta ja -ohjaustyö on edennyt hyvin eteenpäin. Muissa tavoitteissa työskentely on kartoittavaa ja mallintavaa.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021
Kevään 2021 oma-arviointi on keskittynyt toimenpiteiden arviointiin prosessitavoitteittain. Tiedonkeruuta on tehty niistä asioista, jotka todentavat kehittämistyön käynnistymistä ja laajuutta sekä prosessitavoitteissa etenemistä. Kaikissa toiminnoissa ei ole vielä mielekästä arvioida tuloksia ja vaikutuksia. Hyötytavoitteiden etenemistä indikoivat mittarit raportoidaan syksyn 2021 arvioinnissa.
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuuden parantamista edistävien prosessitavoitteiden alla käynnistynyt toiminta on pääosin kartoittavaa (sähköiset palvelut, henkilöstöresurssit ja olemassa olevat käytännöt, sekä palvelusuoritteiden analysointi). Poikkeuksina ovat suun terveydenhuollon valmistuneet toimintamallit, monialaisen tiimityön muutosvalmennukset sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisevän tuen koulutusten eteneminen Ylä-Savon Soten alueella.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Painotuksen siirtämistä raskaista palveluista ehkäisevän ja ennakoivan työn suuntaan edistävien prosessitavoitteiden alla on käynnistetty menetelmäkoulutukset koko Pohjois-Savon alueella. Menetelmät koskevat niin lasten ja perheiden palveluja kuin aikuisväestön palveluja. Menetelmien implementointiin on hyödynnetty olemassa olevia maakunnallisia verkostoja. Lupaavia tuloksia on IPC-koulutuksista. Menetelmän kuntakattavuus on noussut Pohjois-Savossa 5,2%:sta 57%:iin.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden paranemiseksi käynnistetyt prosessit ovat edenneet. Erityisesti monialaisen tiimityömallin kehittäminen paljon palveluja tarvitsevien näkökulmasta ja erityisesti sen yhteiskehittämisen ote vie eteenpäin kohti tavoitetta. Osallisuustoimintaa on viety eteenpäin perehdyttämisen ja maakunnallisen verkostoitumisen avulla.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Palveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta edistävien prosessitavoitteiden alla käynnistynyt toiminta on luonteeltaan kartoittavaa ja mallintavaa. Perhekeskustoiminta ja sen osalta tehty maakunnallinen yhteistyö vievät tavoitteita kohti. Monialaisen tiimityön kehittäminen työikäisten palveluissa ja yhteistyö maakunnallisesti on lupaavasti käynnistynyt.
Tavoitteisiin ja tulostavoitteisiin pääsemiseksi ratkaisevaa on pilottien aktiivinen käynnistyminen seuraavan puolen vuoden aikana, vaikutusten ja tulosten seuranta sekä mallien maakunnallinen käyttöönotto vuoden 2023 alkuun mennessä.
Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista
POSOTE20 hanke on käynnistymässä. Kokonaisuus rakentuu neljään työpakettiin: saatavuus, ennaltaehkäisy, laatu ja yhteentoimivuus. Työpakettien projektisuunnitelmat ovat valmistuneet ja rekrytoinnit ovat käynnissä.
Sähköisen asioinnin määrä Pohjois-Savossa on noussut. Paikallisia vaikutuksia on nähtävissä suun terveydenhuollossa Ylä-Savossa, jossa suun terveydenhuollossa käyttöön otetut mallit ovat voineet osaltaan vaikuttaa alenevasti jonotusmääriin.
IPC-menetelmän käyttöönotto kattaa koko maakunnan, mikä vaikuttaa varhaisempaan ja oikea-aikaisempaan tukeen.
Mallien pilotointi ei ole vielä käynnistynyt. Tietoa ei ole vielä vaikutuksista.
Vaikutuksia voidaan alkaa seurata, kun projektit ovat käynnistyneet. Raportoidaan marraskuussa 2021.
