Pohjois-Savo: Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Pohjois-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Savon maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Pohjois-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Savon maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
2020-2022
Pohjois-Savon sote-järjestäjät, Pohjois-Savon järjestötoimijat, Pääsopijajärjestöt, Pohjois-Savon liitto sekä asukkaat ja henkilöstö em organisaatioissa.
Päämäärä ja tavoitteet
Pohjois-Savon maakunta koostuu 18 kunnasta, joiden lähtötilanteet vaihtelevat merkittävästi uudistusta kohti mentäessä. Hankkeen aikana Pohjois-Savon maakuntaan liittyy Joroinen, joka lisää alueen monimuotoisuutta entisestään. Kokonaisuutena maakunnassa sairastetaan muuta maata enemmän, ikääntyneiden määrä kasvaa väestön kokonaismäärän samalla laskiessa, ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on maan suurimpia. Alueen väestön palvelutarve on 17 % maan keskiarvoa suurempi, joka johtaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon maan keskitasoa runsaampaan käyttöön. Alueelliset erot näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saavutettavuudessa ja saatavuudessa, mutta myös väestön sairastavuudessa ja ikärakenteessa. Tämä johtaa alueelliseen eriarvoisuuteen. Erityisen huolestuttava on lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tilanne. Matalan kynnyksen palveluiden huono saatavuus on johtanut raskaampien palvelujen runsaaseen käyttöön. Hanke pyrkii poistamaan eriarvoisuutta parantamalla saavutettavuutta ja saatavuutta koko maakunnassa eri keinoin.
Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset asukasta kohden ovat maan keskiarvon yläpuolella. Toisaalta tarvevakioinnin jälkeen Pohjois-Savo asettuu hieman keskiarvon alapuolelle. Reaalikustannusten kasvun odotetaan kohdistuvan pääosin ikääntyneiden palveluihin ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoon. Kustannusten kasvua pyritään pienentämään siirtämällä painopistettä ennaltaehkäisyyn palveluneuvonnalla ja omahoidon työkalujen systemaattisella kehittämisellä maakunnan tarpeita vastaaviksi. Tulevaisuuden sotekeskushankkeella tavoitellaan muutoksia mm sairastavuuden vähenemiseen, kiireettömän hoidon nykyistä parempaan saatavuuteen, sähköisen asioinnin lisääntymiseen, kotihoidon ja kotisairaalatoiminnan vahvistamiseen. Lisäksi keskiössä ovat järjestökumppanuuden ja osallisuuden vahvistaminen palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa.
I SAATAVUUS -työpaketti (10 projektia)
1.Palveluohjauksen malli (osin rakenneuudistus)
2.Sähköiset sotepalvelut (osin rakenneuudistus)
3.Etä- ja mobiilipalvelut (rakenneuudistus)
4.Uudet vastaanottomallit
5. Suun terveydenhuollon vastaanottotoiminta
6. Kotihoito ja kotisairaala (etäkonsultaatio ja -vastaanotto rakenneuudistus)
7.Asiakaslähtöiset mielenterveys- ja päihdepalvelut
8.Paljon palveluja käyttävän hoitomalli
9.Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelun kokonaisuus
10.Perhekeskuksen matalan kynnyksen lapsi- ja perhepalvelujen yhdenvertainen saatavuus
Työpaketin tavoitteet:
Kehitetään palveluohjauksen ja neuvonnan malli. Parannetaan perustason sotekeskuspalvelujen saatavuutta. Parannetaan lasten, nuorten ja perheiden sotekeskuspalvelujen (perhekeskuspalvelut) saatavuutta arjessa.
II ENNALTAEHKÄISY – työpaketti (6 projektia)
1.Digitaalisen alustan tuottaminen
2.Ennaltaehkäisyn johtaminen
3.Omahoidon ja ennaltaehkäisevän tuen tehostaminen (sähköinen sote- ja perhekeskus)
4.Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen toimintamallit perhekeskuksessa
5. NMOK: Nuorten psykososiaalisen tuen toimintamallit
6.Omahoidon ja elintapaohjauksen palvelumallit
Työpaketin tavoitteet:
Kehitetään kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sen edellytyksiä tukevaa toimintaa ohjaava digitaalinen alusta sotepalvelujen kehittämistoimien vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kehitetään sähköistä sote- ja perhekeskusta edistämään omahoitoa ja madaltamaan kynnystä ennaltaehkäisevien palveluiden piirin hakeutumiseen. Laaditaan ja otetaan käyttöön alueellisesti yhtenäiset palvelumallit. NMOK: Nuorten psykososiaalisen tuen vaikuttavien menetelmien käyttöönotto, vahvistaminen, yhtenäistäminen, saavutettavuus suhteessa väestötarpeeseen ja juurtumisen tuki
III LAATU -työpaketti (10 projektia)
1.Soten hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vaikuttavuuden alusta ja sen terveystaloustieteellinen mallinnus
2.Asiakkaiden segmentointi tuen tarpeen mukaan
3.Hoito- ja palvelupolkujen räätälöinti
4.Yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palvelusuunnitelmat/asiakassuunnitelmat paljon palvelua tarvitseville
5.Järjestöjen palvelut ja toiminta asiakassegmenteittäin osana palvelukokonaisuuksia
6.Järjestöjen monimuotoisen toiminnan suuntaaminen erilaisille asiakkaille asiakaslähtöisesti
7.Perhekeskustoiminnan maakunnalliset indikaattorit
8. Osallisuusohjelma, työmallit ja työkalut (arviointi ja käyttöönotto)
9. YSTK-konseptin kuvaus ja UEF yhteistyö
10. Sosiaalityön maakunnalliset työkalut ja toimintamallit
Työpaketin tavoitteet:
Kehitetään soten hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vaikuttavuuden alusta ja terveystaloustieteellinen mallinnus. Vahvistetaan monialaisuutta palvelutarpeen arvioinnissa, hoito- ja palvelusuunnitelmissa, palvelujen toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä tutkimuksellisessa kehittämisessä. Laaditaan perhekeskustoiminnalle maakunnallisesti yhteiset indikaattorit. Maakunnallisten osallisuusohjelmat ja -työkalut arvioidaan ja otetaan osaksi toimintaa. Kehitetään sosiaalityön maakunnallisia työkaluja ja toimintamalleja.
IV MONIALAISUUS JA YHTEENTOIMIVUUS työpaketti (11 projektia)
1.Monitoimijaisen yhteistyö- ja arviointimallin (MTY) käyttöön otto perhekeskusverkostossa (si,so,te, järjestö, srk)
2.Asiakkaan sosiaalisten ja terveydellisten palvelutarpeiden varhaisen tunnistamisen malli
3.Moniammatillisen tiimityön malli sotekeskukseen
4.Sosiaalihuollon palvelujen integraatio sotekeskukseen
5.Ikäkeskustoimintamallin toteuttamissuunnitelma
6.Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö
7.Perhekeskuksen keskitetty palveluohjausmalli
8.Ikääntyneiden palveluohjauksen kehittäminen
9.Kotisairaalatoiminta
10.Yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus
11. Esimiesten ja johdon verkosto- ja muutosjohtamisosaamisen ja käytäntöjen kehittäminen
Työpaketin tavoitteet:
Varmistetaan perhekeskuksen monialaisen ja yhteentoimivan toiminnan sekä saumattoman yhteistyön ja jatkuvuuden toteutuminen alueellisesti yhdenmukaisesti. Varmistetaan laaja-alaisen sotekeskuksen monialaisen ja yhteentoimivan toiminnan sekä saumattoman yhteistyön ja jatkuvuuden toteutuminen. Kehitetään perhekeskuksen ja sotekeskuksen asiakas- ja palveluohjausta. Kehitetään avohoidon palveluja vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Edistetään esimiesten ja johdon verkosto-, muutos- ja tietojohtamisen käytäntöjä.
I SAATAVUUS
Palveluohjauksen ja neuvonnan malli (mm palvelu- ja hoidontarpeen arvioinnin työkalut)
Sähköiset sotepalvelut (mm palvelukanavat, omahoitopalvelut, etäkonsultaatiomallit)
Etä- ja mobiilipalvelut (mm etävastaanotot, jalkautuva sosiaalityö)
Uudet vastaanottomallit (mm. ilta- ja viikonloppuvastaanotto)
Suun terveydenhuollon vastaanottotoiminnan mallit (mm ehkäisevät toimintamallit, suun terveydenhuollon pop up)
Kotihoito- ja kotisairaalatoiminnan mallit (mm. kotiin vietävät kuntouttavat toimintamuodot)
Asiakaslähtöinen mielenterveys- ja päihdepalvelujen monialainen toimintamalli ja osaaminen
Paljon palveluja käyttävien hoitomalli
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelumalli (monitoimijainen varhaisen tuen ja hoidon malli lasten mielenterveyden tukeen)
Perhepalvelujen maakunnallisesti yhdenmukaiset saatavuuden kriteerit ja toimintamuodot (kotipalvelu ja varhaisen tuen perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevä tuki)
II ENNALTAEHKÄISY
Digitaalinen alusta ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuuden kehittämisen välineeksi
Ennaltaehkäisevän toiminnan johtamisen ja vaikutusten arvioinnin malli
Sähköiset omahoidon ja ennaltaehkäisevä tuen piiriin ohjaavat käytännöt osana sähköistä sote- ja perhekeskusta
Yhtenäiset ennaltaehkäisevän tuen palvelumallit perhekeskustoimintaan (mm. vanhemmuuden tuki, eroauttamisen tuki, mielenterveyden varhainen tuki ja hoito, omahoidon ja elämäntapaohjauksen palvelumalli)
NMOK: Nuorten psykososiaalisen tuen IPC ja Chilled -menetelmät käytössä
Puheeksi ottamisen ja ohjaamisen toimintamallit omahoitoon ja elintapaohjaukseen
III LAATU
Vaikuttavuuden alusta ja terveystaloustieteellinen mallinnus (yhteistyöprojekti UEF:n kanssa)
Asiakassegmentoinnin käytäntö
Räätälöidyt hoito- ja palvelupolut (mm diabetespotilas)
Käytäntö yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman käyttöön ottoon
Käytäntö järjestöjen palvelujen integroimiseksi osaksi asiakkaan palvelukokonaisuutta
Maakunnalliset perhekeskusindikaattorit
Osallisuusohjelma ja työkalupakki
YSTK konsepti (akateeminen sosiaali- ja terveyskeskusmalli) pilotti tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamiseksi
Sosiaalityön työkalut ja toimintamallit (mm palvelutarpeen arviointiin, aikuissosiaalityön prosessi, jalkautuvat käytännöt)
IV MONIALAISUUS JA YHTEENTOIMIVUUS
Perhekeskuksen monitoimijainen yhteistyömalli
Palvelutarpeen varhaisen tunnistamisen malli sotekeskuksessa
Sosiaali- ja terveyskeskuksen monialainen tiimimalli
Sosiaalihuollon integroitavien palvelujen käytäntöjen kuvaus sotekeskuksessa
Ikäkeskustoimintamallin toteuttamissuunnitelma
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyömallit
Palveluohjausmalli (järjestötoimijat huomioiden) lapsiperheiden palveluohjaukseen
Palveluohjausmalli ikääntyneiden palveluohjaukseen
Kotisairaalatoimintamalli
Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskusmalli
Palvelut yhteensovittavan johtamisen osaamistarpeet ja koordinaatiomalli
HYÖDYT:
I SAATAVUUS
Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaavaksi paranee.
Sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus lisääntyy.
II ENNALTAEHKÄISY
Väestön hyvinvointivajeet tunnistetaan aiempaa varhemmin.
Ennaltaehkäisevä tuki on väestön saatavilla paremmin.
III LAATU
Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja vaikuttavuus paranee vahvistamalla tutkimus-, arviointi- ja kehitystoimintaa.
Asukkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä paranee lisäten palvelujen asiakaslähtöisyyttä.
IV YHTEENTOIMIVUUS
Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut on asiakkaiden ja potilaiden hyödynnettävissä yhdellä yhteydenotolla.
Asiakkaiden ja potilaiden tarpeita vastaava monialainen tuki toimii saumattomana kokonaisuutena.
V KUSTANNUSTEN HILLITSEMINEN
Tuottavuus ja vaikuttavuus paranevat ja kustannusten kasvu heikkenee.
Arviointi
