Etäarviointi
Kuntouttava arviointiyksikkö arvioi asiakkaan hoidon toteuttamisen mahdollisuuksia sekä toteuttaa kuntoutusta ja hoitoa etälaitteen välityksellä kuntoutus- ja arviointijakson aikana.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kuntouttava arviointiyksikkö arvioi asiakkaan hoidon toteuttamisen mahdollisuuksia sekä toteuttaa kuntoutusta ja hoitoa etälaitteen välityksellä kuntoutus- ja arviointijakson aikana.
Toimintamalli lyhyesti
Toimintamallissa Kuntarin työntekijä:
1) arvioi asiakkaan kanssa voisiko hän hyötyä etäarvioinnista ja sopivat etälaitteen hyödyntämisestä osana kuntoutusta
2) Kuntarin työntekijä vie ja asentaa etälaitteen asiakkaalle. Etälaitteiden tekninen ylläpito on Palkessa
3) Kuntarin työntekijä toteuttaa palvelun asiakkaalle
4) Kuntarin työntekijä arvioi kotihoidon tarpeen ja mahdollisuudet toteuttaa sitä etähoidon keinoin
5) Etähoito tilataan Palkesta, siellä asiakkaalle etäasennetaan laite etähoitopalveluun ja Kuntarissa tehdään siirto kotihoidon asiakkaaksi
Kuntouttavaan arviointiyksikköön (Kuntar) ohjautuu uudet ja sairaalasta kotiutuvat asiakkaat. Asiakkaita on kuukaudessa n. 500, joista kotihoitoon siirtyy arviolta n. 40–50 %. Tavoitteena on antaa hoidollista apua ja tukea kuntoutumiseen kotiin asiakkaille sekä arvioida tarvittava hoidon tarve.
Etäarviointi alkaa Kuntarista ja asiakkaan jatkaessa kotihoitoon, etähoidon toteuttaa Palvelukeskus Helsinki (Palke). Laitteiden osalta yhteistyö Palken kanssa alkaa jo Kuntarissa. Verkostoon kuuluu 4 Kuntarin tiimiä 5 asiakasohjauksen yksikköä, n. 70 kotihoidon lähipalvelualuetta sekä Palkessa mm. asentajia, asennussihteerejä, etähoidon hoitajia.
Helsingissä on tavoitteena, että kotihoidon asiakkaista n. 20 % on etähoidon asiakkaita. On tunnistettu, että asiakkaiden etähoidon vastaanottamista voisi tukea se, että etähoito aloitetaan mahdollisimman aikaisin, jolloin siitä tulee luonteva osa hoitoa. Osa asiakkaista myös mieluummin ottaa etähoidon kuin fyysisen käynnin.
Kokeilun aikana asiakastietojärjestelmä vaihtui. Uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönotto muutti toimintamalleja ja kirjaamisen käytäntöjä. Näiden opiskelu ja luominen vaati myös henkilöstön resurssia ja sen sopimista miten toimitaan etäarvioinnin osalta.
Etälaitteet vuokrataan Palvelukeskus Helsingiltä, joka tarkoittaa kuluja myös silloin, kun laitteita ei käytetä.
Asiakkaat tulevat Kuntariin sairaalajakson jälkeen tai jos heillä ei ole ollut aikaisemmin kotihoitoa. Kehittämisessä on painopiste ollut siinä, että työntekijöiden prosessit saadaan toimiviksi. Etähoidosta on olemassa tutkimusta ja tietoa, jota on hyödynnetty.
Toimintamalli vaatii jatkuvaa huoltoa ja päivittämistä sekä sitoutuneet kehittäjät verkoston eri puolilta.
Yksittäisten muistettavien asioiden määrä: Prosessin hiominen sellaiseksi, että järjestelmät ohjaavat työntekijää mahdollisimman pitkälle, tukee palvelun tuottamista.
Toimintamallin yhteys muihin prosesseihin: Osa toiminnoista on sidoksissa muihinkin prosesseihin, jolloin muutokset niissä heijastuvat myös tähän. Etäarvioinnin prosessissa tapahtuvat muutokset pitää viestiä laajalle ryhmälle.
Kirjaaminen: Tarkoituksenmukaiset asiakaskirjaukset ovat edellytys sille, että palvelua voidaan jatkaa, kun asiakas siirtyy kotihoitoon. Etäarvioinnin osalta tunnistettiin tärkeäksi, että loppuarvioinnissa on riittävät tiedot etähoidon suunnittelemiseksi.
Verkosto: Verkoston tarkka hahmottaminen ja selkeiden toimintamallien sopiminen yhteisesti tukee jalkautusta.
Sitoutuneet kehittäjät edistävät palvelun kehittymistä.
Kokeilun aikana on tunnistettu mitä pitää ottaa huomioon, kun etäarviointia toteutetaan erillisenä prosessina. Etäarvointiin liittyviä ongelmia on ratkaistu. Etähoidon arviointiin liittyviä asioita on nostettu keskusteluun ja siihen liittyvä osaaminen on lisääntynyt.
Tavoiteltua hyötyä etähoidon asiakasmääriin ei merkittävästi syntynyt. Käyntiajat olivat myös pääosin melko lyhyitä, jolloin varsinaista kuntouttavaa työtä ei juurikaan tehty etälaitteen välityksellä.