Etäluettavan verensokerimittarin- ja sensorin käyttöönotto

Luotu 19.11.2021
Etäluettavan verensokerimittarin- ja sensorin käyttöönotto
Etäluettavan verensokerimittarin- ja sensorin käyttöönotto

Tiivistelmä

Etäluettavan verensokerimittarin avulla saadaan reaaliaikaista tietoa asiakkaan verensokeriarvioista hänen kotoaan. Tieto siirtyy Gillie alustalle, josta kotihoidon hoitaja voi tarkistaa luvun ilman kotikäyntiä.

Verensokerisensorin avulla asiakkaan verensokerilukeva mitataan ihonalaiskudoksesta. Jatkuvan mittauksen avulla pystytään seuraamaan pitkäaikaismuutoksia verensokeriarvoissa pistemittauksen sijaan.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kotiin vietävien palveluiden tarve Päijät-Hämeessä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina – palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tapoihin onkin etsittävä innovatiivisia ratkaisuja välittömästi.

Kehittämiseen tällä hetkellä vaikuttavat ympäristötekijät, jotka tunnistettu kehittämisen aikana:

- Asiakkaiden tietoinen suostumus tietojen käsittelyyn

- Datan hallintaan ja ylläpitoon liittyvä lainsäädäntö; katseluoikeus, tietojen kerääminen, tietojen säilöntä, EU asetukset

- Kustannusvaikutusten arvointi; mikä arvo datan laadullisilla tekijöillä, korvaako käyntiaikoja ja mikä on kustannusvaikuttavuus aikaisempaan toimintamalliin nähden

- Vaikutukset tietoturva- ja tietosuojanäkökulmasta

Tulevaisuudessa vaikuttavat tunnistetut ympäristötekijät:

- Mahdolliset muutokset tietojen käsittelyssä

- Laitteiston saatavuus 

- Lainsäädäntötekijät (esim. MDR)

- Digiosaajuus todennäköisesti lisääntyy asiakkaiden keskuudessa, hyväksyttävyys lisääntyy

 

 

Etäluettava verensokerimittari

Laite otettiin käyttöön asiakailla, joilla seurataan verensokeriarvoja ja jotka osaavat mitata itse arvonsa. Kohderyhmäksi valikoitui kymmenen (10) etähoivan asiakasta

Verensokerisensori

Verensokerisensori otettiin käyttöön asiakkailla, joilla on diabetes ja joiden verensokeriarvoja seurataan aktiivisesti. Kohderyhmä valikoitui kolmelta alueelliselta kotihoitoalueelta. Mittarin otti käyttöönsä yksitoista (11) kotihoidon asiakasta.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Muutosta mitattiin teknologioiden osalta seuraavien arviointikysymysten avulla

Etäluettava verensokerimittari

  • Millainen käyttökokemus hoitajille muodostui etäluettavan verensokerimittarin käytöstä?
  • Miten asiakkaat kokivat laitteen käytön?
  • Mitkä oli laitteen kustannusvaikuttavuus?
  • Miten laitteen käyttö vaikutti kotihoidon palvelutuotantoon ja laatuun?

Verensokerisensori

  • Millainen käyttökokemus hoitajille muodostui etäluettavan verensokerimittarin käytöstä?
  • Miten asiakkaat kokivat laitteen käytön?
  • Mikä oli laitteen kustannusvaikuttavuus?
  • Miten laitteen käyttö vaikutti kotihoidon palvelutuotantoon ja laatuun?

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Ennen käyttöönotto tehtäviin kuuluivat mm. ammattilaiskäyttäjien tunnusten luominen järjestelmään, asiakkaiden suostumuslomakkeiden kirjoittaminen ja selkokielistäminen, tiedotteiden kirjoittaminen ja selkokielistäminen, tietosuojan vaikutusten arviointi ja rekisterinpitoon liittyvät seikat sekä pilottijakson sopimusten teko toimittajan kanssa ja hankintapäätösten kierrättäminen.

Etäluettavan verensokerimittarin käyttöönottokoulutuksen järjestettiin kahdessa osassa; 1. käyttöönottokoulutus järjestettiin toimittajan puolesta jota alustettiin hanke-esittelyllä sekä kertomalla miten pilottia arvioidaan.  2. koulutus pidettiin niille, jotka eivät päässeet ensimmäiseen koulutukseen. Käyttöönottokoulutukset järjestettiin ennen laitteiden vientiä asiakkaille. Laitteet vietiin asiakkaille kotihoitoalueen toimesta ja laitteen käyttö kerrattiin vielä toimittavan hoitajan resurssilla. Näiden koulutusten lisäksi pidettiin kahteen otteeseen pop-up koulutuksia Teamsin välityksellä. Kutsu lähetettiin kaikille kotihoidon työntekijöille.

Verensokerisensorien osalta käyttöönottavilla alueilla järjestettiin käyttöönottokoulutus henkilöstön parissa. Käyttöönottokoulutuksen jälkeen hoitajat neuvoivat asiakkaille laitteen turvallisen käytön.

Tehtäviin käyttöönoton jälkeen kuuluivat mm. laiteilmoitusten seuranta Gilliestä, välineiden täydennys (esim. verensokeriliuskojen tilaukset), uusien asiakkaiden kartoittaminen, opastaminen ja käyttöönoton järjestäminen sekä laitehallinta ja käytön seuranta.

 

 

Toimintamallin ydinsisältö

Etäluettavan verensokerimittarin avulla saadaan reaaliaikaista tietoa asiakkaan verensokeriarvioista hänen kotoaan. Tieto siirtyy Gillie alustalle, josta kotihoidon hoitaja voi tarkistaa luvun ilman kotikäyntiä.

Verensokerisensorin avulla asiakkaan verensokerilukeva mitataan ihonalaiskudoksesta. Jatkuvan mittauksen avulla pystytään seuraamaan pitkäaikaismuutoksia verensokeriarvoissa pistemittauksen sijaan.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Etäluettava verensokerimittari

Käyntien sisällössä, kestoissa tai itse prosessin kulussa ei havaittu muutoksia laitteen käytön johdosta – asiakkaita näyttivät mittaustulokset kuvapuhelinnäytön välityksellä kuten ennenkin. Kirjaamiseen käytetty aika ei lyhentynyt, koska tulokset piti tiimissä siirtää asiakastietojärjestelmään, johon ne eivät siirry suoraan pilvipalvelusta.

Pilotissa havaittiin potentiaalista hyötyä hoidon laadun ja turvallisuuden kannalta, sillä laitteen arvioitiin parantavan mittaustulosten luotettavuutta. Etäluettava mittari mahdollistaa oikeiden mittaustulosten tarkistamisen pilvipalvelusta – hoitajat saivat tarkat arvot oikealta kellonajalta ja saivat selville tapauksia, joissa asiakas oli antanut käynnillään vääriä tuloksia.

Hoitajat arvioivat mittarin (jokseenkin) hyödylliseksi ja soveltuvaksi työssään kotihoidossa – valtaosa toivoi laitteen käytön jatkuvan. Pilvipalveluiden käyttö pysyi satunnaisena pilottijakson aikana, joskin hoitajat kokivat palvelun hyödylliseksi mittaustulosten tarkistamiseen. Pilottiasiakkaat antoivat laitteesta positiivista palautetta.

Pilotin kohderyhmän lisäksi laite havaittiin soveltuvan myös muille kuin etähoivan asiakkaille yksittäisten kokeilujen kautta. Laajemmassa käytössä tehostuspotentiaalia etähoivaa enemmän (aikakriittisyyden vähentyminen käynneissä, mahdollisesti käyntien kesto/tarve)

Verensokerisensori

Laiteen potentiaali vähentää käyntien määrää, kestoa tai aikakriittisyyttä on marginaalinen – pilottiasiakkailla ei ollut käyntejä, jotka liittyisivät ainoastaan verensokerin mittaamiseen. Käynteihin tai kirjaamiseen käytetty aika ei lyhentynyt, kun tiedot eivät siirry automaattisesti järjestelmiin

Pilotissa havaittiin potentiaalista hyötyä hoidon laadun kannalta, sillä laitteen arvioitiin parantavan mittaustulosten luotettavuutta - Sensorin tulosten arvioitiin olevan luotettavammat kuin sormenpäästä mitatut arvot. Lisäksi mittari mahdollistaa tiheämmän ja kotihoidon aikatauluista riippumattoman mittaussyklin (esim. paastoverensokeri)

Laitetta pidettiin helppokäyttöisenä sekä soveltuvaksi kotihoitoon. Pilottiasiakkaat antoivat hoitajille laitteesta positiivista palautetta - laitteen merkittävä etu on se, että se poistaa tarpeen pistää sormia

Potentiaalisten käyttäjien määrää pidettiin suhteellisen pienenä, sillä aktiivista verensokerin seurantaa tehdään vain rajalliselle osalle asiakkaista - asiakaskäyntejä on usein tiheämmin kuin tarve mitata verensokeriarvoa (käynnit sisältävät usein muita tehtäviä)

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallia sovellettaessa on hyvä varmistaa, että projektin johtamiselle asetetaan selkeät raamit. Huomioon otettavia seikkoja on monia. Esimerkiksi rajapintojen yhdistäminen laitteiston ja tekoälysovelluksen välillä vaatii toimittajilta resursseja ja asiakas voi tässä kohtaa odottaa rahallisten resurssien käyttöä. 

Käytännön laitehallinnassa voi hyödyntää jo olemassa olevaa palvelurakennetta. Asettamalla etähoivan henkilöt toimimaan yhteydenottopisteenä helpottaa hoitajien työtä kotihoidon kentällä. Pilotoinnissa kannattaa siis hyödyntää jo olemassa olevia prosesseja. 

Osaamisen kannattaa panostaa ennen käyttöönottoa ja varmistaa, että laitteistoa ei toimiteta ennenkuin ammattilaiset on riittävällä tavalla koulutettu. Tässä pilotissa verensokerimittari toimi aivan samalla tavalla kuin perinteinenkin, joten kouluttamiseen ei vaadittu aikaa muuta kuin ohjelmistotasolla. 

KOHTI-Hanke etämittauslaitteet

Taustatiedot

Toimintaympäristö
Päijät-Soten kotiin vietävien palveluiden tulosalue, kotihoito
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)