Hyvä tulo lastensuojelun sijaishuoltoon
Toimintamalli jäsentää ammattilaisten työskentelyä 28 päivän ajan nuoren muuttaessa lastensuojelun asuinyksikköön. Se sisältää päivä- ja viikkokohtaiset ohjeet, tiekartat nuorelle ja työntekijälle sekä Suunnitelman hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli jäsentää ammattilaisten työskentelyä 28 päivän ajan nuoren muuttaessa lastensuojelun asuinyksikköön. Se sisältää päivä- ja viikkokohtaiset ohjeet, tiekartat nuorelle ja työntekijälle sekä Suunnitelman hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi.
Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli jäsentää ja selventää työskentelyä ammattiryhmien välillä, kun nuori muuttaa lastensuojelun asuinyksikköön. Toimintamallin taustalla on ajatus siitä, että selkeys ja avoimuus siitä, kuka tekee ja missä kohtaa tekee, lisää nuoren ja hänen läheistensä sitoutumista ja kiinnittymistä tarjottuun palveluun. Heikko kiinnittyminen ja sitoutuminen palveluihin voi johtaa mm. toistuviin sijaishuoltopaikan muutoksiin ja katoamisiin sijaishuoltopaikasta, jotka estävät lastensuojelun tavoitteiden toteutumista.
Toimintamallin taustalla on pyrkimys nuoren sisäisen turvallisuuden huomioimiseen ja vahvistamiseen, ja työntekijöitä ohjataan sen huomioimiseen koko alkuvaiheen työskentelyn ajan. Tavoitteena on myös rakentaa kasvatuskumppanuutta nuoren läheisten kanssa heti ensimmäisistä päivistä alkaen.
Toimintamalli koostuu päivä- ja viikkokohtaisista toimintaohjeista, tiekartoista nuorelle ja työntekijälle sekä Suunnitelmasta hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi. Toimintamalli jakautuu seitsemään osaan, joita ovat ennakointi, tulopäivä, toinen ja kolmas päivä, ensimmäinen viikko, toinen viikko, kolmas viikko ja neljäs viikko. Jokainen osa koostuu asioista, joita on tarkoitus tehdä kyseisen ajankohdan aikana. Osassa tehtävistä asioista päävastuu on lastensuojelun asuinyksiköllä ja osassa lastensuojelun sosiaalityöntekijällä. Toimintamalli sisältää esimerkiksi nuorelle tulopäivänä annettavan tervetulopaketin. Tervetulopaketti voi sisältää pehmolelun, pehmeän peiton, stressilelun, tietoa nuoren omista oikeuksista sekä muuta sopivaa kirjallista materiaalia. Olennaisena osana toimintamallia on tiivis yhteydenpito nuoren vanhempiin ja säännöllinen omaohjaajatyöskentely. Kiireellisissä sijoituksissa toimintamalli alkaa vasta tulopäivänä, koska tilanne saattaa tulla yllättäen eikä ennakointia ole välttämättä mahdollista tehdä.
Toimintamallin mukainen työskentely kestää 28 vuorokautta. Nuoresta, hänen tilanteestaan ja sijoituksen kestosta riippuen tämäntyyppistä tiiviimpää työskentelyä voi olla tarve jatkaa pidempäänkin.
Toimintamallin tueksi on luotu kaksi erilaista tiekarttaa, joista toinen on tarkoitettu nuoren ja toinen työntekijöiden käyttöön. Tiekarttojen tarkoituksena on jäsentää ja aikatauluttaa mallin mukaista työskentelyä nuorelle ja tämän läheisille sekä työntekijöille. Tiekartat mukailevat toimintamallia ja niiden avulla pystyy seuraamaan, mitä sijoituksen alkuvaiheen työskentelyyn on tarkoitus sisältyä. Tiekarttaan voi merkitä rastilla onko kyseinen toiminto tehty ja sen avulla voi valmistautua siihen mitä on tulossa.
Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi on työntekijöiden käyttöön tarkoitettu lomake, jonka tarkoituksena on työntekijöiden tietoisuuden lisääminen hatkaan vetävistä ja työntävistä syistä, jotta havaittuihin riskeihin voidaan puuttua ja hatkaamista pyrkiä ehkäisemään ennalta.
Vuonna 2024 sijoitettiin kiireellisesti 4900 lasta (0,5 % väestön 0-17 -vuotiaista). Tyypillisintä kiireellinen sijoitus oli 16-17 -vuotiailla (2,1 % ikäryhmästä). Hankkeen kohderyhmän ikäisiä (12-17 -vuotiaita) sijoitettiin yli 2800. Sijoituksia avohuollon tukitoimena (0-17 -vuotiaat) tehtiin vuonna 2024 3065. Kaikkiaan 3800 lasta sijoitettiin ensimmäistä kertaa elämässään kodin ulkopuolelle. (THL tilastoraportti 2023/2025).
Sijoitettujen nuorten kanssa työskentelee suuri määrä ammattilaisia eri palveluista. Lastensuojelun sosiaalityön ja -ohjauksen lisäksi tulovaiheessa voi työskennellä muun muassa ammattilaisia sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, palvelutarpeenarvioinnista, mielenterveys- ja päihdepalveluista, muusta terveydenhuollosta sekä koulusta. Toimintamallin tavoitteena on selkeyttää työntekijöiden välisiä rooleja sekä lujittaa ja rakentaa paitsi ammattilaisten keskinäistä myös ammattilaisten ja asiakkaana olevien nuorten ja heidän läheistensä välistä vuorovaikutusta.
Toimintamalli on luotu Pesäpuu ry:n toteuttamassa ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeessa vuosina 2024–2025. Hanke kohdistui Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen eli Siun soten alueelle. Hanke oli osa Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimintalinjaa 5. Sosiaalisten innovaatioiden Suomi ja sen erityistavoittetta 5.1. Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen. Yksi toimintalinjan strategisista tavoitteista on koko perheen tukeminen ja erityisesti vanhemmuuden vahvistaminen huostaanoton eri vaiheissa. Strategisen tavoitteen mukaisesti Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeessa pyritään siihen, että vanhemmat otetaan aiempaa tiiviimmin osaksi prosessia ja heidän osallisuuttaan vahvistetaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2023 julkaistu visio: Lapsi ja hänen läheisensä voivat luottaa lastensuojeluun ja sen vaikuttavuuteen, kiinnittää katseen sekä luottamussuhteen syntymiseen että lastensuojelun laatuun. STM:n mukaan vision toteutumiseksi jokainen lapsi, hänen vanhempansa ja muut läheiset kohdataan ainutkertaisina, ja he kokevat olevansa aidosti osallisia ja tulevansa kuulluiksi ja kunnioitetuiksi. Luottamussuhteen syntyminen vaatii työtä: kohtaamista, kuulemista ja “vartenolemista”. Lapsen ja hänen läheistensä luottamussuhteet ammattilaisiin syntyvät tahoillaan - tai jäävät syntymättä. Kohta, jossa lapsi tulee sijaishuoltopaikkaan, on erityisen merkityksellinen luottamussuhteen rakentamisen näkökulmasta.
Osana Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaista lastensuojelulain kokonaisuudistusta (2025–2026) pyritään löytämään keinoja hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Yksi kokonaisuudistuksen tavoitteista on sijaishuollon ammatillisten käytäntöjen kehittäminen hatkojen ennaltaehkäisemiseksi. Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli sisältää Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi -lomakkeen, jonka tavoitteena on pyrkiä kartoittamaan riskitekijöitä hatkaamisen ehkäisemiseksi.
Hankkeen suorana kohderyhmänä olivat Pohjois-Karjalan lastensuojelussa (asuinyksiköissä ja sosiaalityössä ja -ohjauksessa) työskentelevät ammattilaiset ja alueella toimivien yksityisten asuinyksiköiden työntekijät sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijät ja aikuissosiaalityön työntekijät. Nuoret ja heidän läheisensä olivat välillistä kohderyhmää.
Lastensuojelussa tai lastensuojelulaitoksessa työskentelevillä ammattilaisilla on usein sosiaali- ja terveysalan koulutustausta, esimerkiksi sosionomin (AMK), sairaanhoitajan (AMK) tai lasten ja nuorten kasvatukseen ja hoitoon suuntautuneen lähihoitajan tutkinto. Lastensuojelun kentällä toimii myös yhteisöpedagogeja, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Lastensuojelussa työskentelyn edellytyksenä on ymmärrys lapsen kehityksestä, haastavien elämäntilanteiden kohtaamisesta sekä vahvat vuorovaikutustaidot. Monissa tehtävissä vaaditaan myös Valviran rekisteröintiä ja rikostaustaotetta lasten kanssa työskentelyn vuoksi. Toimintamalli tarjoaa ammattilaisille selkeän, helposti käyttöönotettavan ja tarvittaessa sovellettavan työkaluksi sijoituksen alkuvaiheeseen.
Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle, kun hänen terveytensä tai kehityksensä on vakavasti vaarassa eikä lapsen hyvinvointia voida turvata muilla keinoilla. Sijoituksen taustalla voi olla esimerkiksi laiminlyönti, väkivalta, vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai lapsen oma haitallinen käytös. Ennen sijoitusta pyritään tarjoamaan ennaltaehkäiseviä palveluja ja avohuollon tukitoimia, mutta jos nämä eivät riitä, voidaan päätyä sijoitukseen. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle asumaan on aina viimesijainen keino.
Toimintamalli on kehitetty yhdessä lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa. Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeessa järjestettiin vuoden 2024 syys-marraskuun välisenä aikana yhteensä seitsemän työpajaa. Työpajat toteutettiin muutaman tunnin mittaisina livetapaamisina Siun soten alueella, ja ne oli tarkoitettu sosiaalityöntekijöille, lastensuojelun asuinyksiköiden työntekijöille, asuinyksiköihin sijoitetuille nuorille, aiemmin sijoitettuna olleille nuorille sekä nuorten läheisille. Työpajoissa kerättyjä tietoja jatkojalostettiin kahdessa parin tunnin mittaisissa yhteiskehittämistilaisuuksissa, joihin osallistui sijoitettujen nuorten kanssa työskenteleviä eri alojen ammattilaisia. Hyvä tulo sijaishuoltoon –toimintamalli, tiekartat ja Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi -lomake luotiin työpajoista ja yhteiskehittämistilaisuuksissa kerättyjen tietojen sekä aihetta käsittelevän tutkimustiedon ja kirjallisuuden pohjalta.
Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli lähtee siitä ajatuksesta, että jokaisen tulon tulisi olla hyvä. Lastensuojelussa työskentelevillä ammattilaisilla on osaamista ja mahdollisuus rakentaa polkuja sitä kohti. Luottamussuhteen syntyminen vaatii työntekijältä työtä ja aitoa halua kohtaamiseen ja kuulemiseen. Toimintamallin käyttöönotto vaatii ainoastaan henkilöstöltä suunnitelmallisuutta ja sitoutuneisuutta sekä vähäistä taloudellista lisäresurssia tervetulopakettien osalta.
Toimintamalli sekä siihen kuuluvat työkalut ovat maksutta ladattavissa Pesäpuun verkkokaupasta. Toimintamallin taustoja ja aiheeseen liittyvää teoriatietoa sekä hankkeessa kerättyä kokemusääntä sisältävä "Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli nuorten ja vanhempien kanssa tehtävään työhön lastensuojelun sijaishuollon alkuvaiheeseen" -opas on myös ladattavissa tai luettavissa samasta osoitteesta.
Toimintamallia ja siihen kuuluvia työkaluja on pilotoitu sekä eri vaativuustason asuinyksiköissä sekä hyvinvointialueella että yksityisissä yksiköissä, ja se on aidosti käyttöönotettavissa sellaisenaan tai sovellettuna. Mallin käyttöönoton laajentuessa valtakunnallisesti, voisi se osaltaan olla muuttamassa lastensuojelun toimintaympäristöä suunnitelmallisemmaksi, osallistavammaksi ja tulovaiheen erityisyyttä huomioivammaksi.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen alueella toimintamallin vakiinnuttaminen on osa vuosina 2024-2027 käynnissä olevan Turvaverkkoja Pohjois-Karjalan nuorten tulevaisuuteen eli TuTu-hankkeen tavoitteita. Hankkeen työntekijät toimivat tiiviissä yhteistyössä asuinyksiköiden työntekijöiden kanssa. Toimintamalli jäi pilotoinnin jälkeen käyttöön Siun soten lastensuojelun asuinyksiköissä sekä Familarin Joensuun yksiköissä.
Toimintamallin käyttöönotto on lisännyt ja jäsentänyt vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä pilotoinnin kohteena olleissa lastensuojelun asuinyksiköissä. Toimintamalli on strukturoinut työskentelyprosessia ja selkeyttänyt työntekijäryhmien välistä työnjakoa. Lisäksi tietoisuus hatkaamiselle altistavista riskitekijöistä on lisääntynyt työntekijöiden keskuudessa.
Kansikuva
