Hyvinvointia edistävä etäyhteystoiminta
Kotihoidon hyvinvointia edistävä etäyhteystoiminta tuottaa päivään sisältöä ennalta suunnitelluille asiakasryhmille.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kotihoidon hyvinvointia edistävä etäyhteystoiminta tuottaa päivään sisältöä ennalta suunnitelluille asiakasryhmille.
Toimintamalli lyhyesti
Toimintamallin tavoitteena on tukea kotihoidon etäyhteyspalvelussa olevien asiakkaiden kotona selviytymistä kokonaisvaltaisesti tuomalla kotiin etälaitteen välityksellä ryhmätuokiota. Toimintamalli tukee mielen ja henkisen hyvinvoinnin alueita. Lisäksi se ohjaa ryhmäläisiä sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja vuorovaikutteiseen keskusteluun muiden ryhmäläisten sekä tuokion vetäjien kanssa.
Usein ikääntynyt on jäänyt " neljän seinän sisälle" fyysisten, liikkumisen haasteiden vuoksi. Monelle ikääntyneelle tämä viikoittainen tapahtuma mahdollistaa "kotoa pois pääsyn", on henkireikä, jota odotetaan innolla.
Etäryhmätoiminta tarjoaa mielekkyyttä ja tapahtumaa arkeen; toisten etäasiakkaiden kohtaamista, osallisuutta, me-henkeä, yhteisöllisyyden ylläpitoa, vahvistavat myönteistä mielialaa sekä vähentävät turvattomuuden ja yksinäisyyden tunnetta etäyhteyspalveluissa mukana oleville kotihoidon asiakkaille. Ryhmätuokio on yhteisöllinen tapahtuma; "olen osa jotakin porukkaa, enkä vain yksinäinen ikäihminen, unohdettuna".
Etälaitteen välityksellä toteutettu etäryhmätoiminta on kaikkien etäasiakkaiden saavutettavissa liikkumisen haasteista tai pitkistä välimatkoista riippumatta.
Suomen väestössä tapahtuu tulevien vuosikymmenten aikana muutoksia, jossa taustalla vaikuttavat syntyvyyden ja kuolemisen aleneminen. On ennustettu, että erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä iäkkäiden määrä kasvaa samalla kun lasten ja työikäisten määrä vähenee.
Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 tavoitteena on ikäkyvykäs Suomi. Ikäohjelmassa määritellään yhteinen suunta ja keinot, joiden avulla varaudutaan väestön ikääntymiseen. Ohjelma kannustaa mahdollisimman toimintakykyiseen ikääntymisen turvaamiseen sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän palvelujärjestelmän rakentamiseen (STM:n julkaisuja 2020:31).
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asetti yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen.
Ikääntyneiden yksinäisyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Julkisia palveluita, kuten päivätoimintaa on osassa hyvinvointialueita lopetettu, jolla pyrittiin ennaltaehkäisemään yksinäisyyttä ja sen tuomia ongelmia.
Tämän toimintamallin avulla pystytään tuomaan kustannustehokkaasti ikääntyneitä yhteen keskustelemaan ja harrastamaan erilaisia virikkeellisiä aktiviteettejä. Toiminta toteutetaan etäyhteyden välityksellä, jolloin ei ole väliä missä päin hyvinvointialuetta asiakas asuu ja mitkä ovat hänen liikkumismahdollisuutensa.
Kohderyhmänä ovat kotihoidon etäyhteyspalveluiden piirissä olevat ikäihmiset, joiden elämänpiiri on kaventunut kodin seinien sisälle ja arjessa tapahtumat ovat vähentyneet. Sosiaalisten kontaktien määrän vähetessä ja yksinäisyyden lisääntyessä ikäihmisen elämänlaatu heikkenee. Myös omaisten huolta läheisensä yksinäisyydestä on pyritty huomioimaan lisäämällä sosiaalisten kontaktien määrää.
Ryhmätuokioilla ikäihmisille tarjotaan mielekästä ohjelmaa / virikkeitä päivään, sosiaalisia kontakteja muihin ryhmäläisiin sekä fyysisen kunnon ylläpitoa. Kotiin tuotavilla etäryhmätuokiolla pyritään kohdentamaan kotihoidon resursseja kustannustehokkaasti korvaamalla osan fyysisistä kotihoitokäynneistä etäyhteyspalveluilla ja etäryhmätuokioilla.
Etelä-Karjalan alueella etäpalveluista on tehty vuonna 2022 opinnäytetyö, jossa ilmeni toive sosiaalisten kontaktien lisäämisestä sekä virike- ja etäpäivätoiminnan tarpeesta muiden etäkotihoidon asiakkaiden kanssa.
Asiakkaiden toiveita on kuunneltu etäpuheluiden aikana sekä tehty kesällä 2023 ryhmä-asiakastyytyväisyyskysely etäyhteyden kautta. Saatu palaute etäryhmäasiakkailta on hyödynnetty esim. ohjelmien sisältöjen suunnittelussa.
Malli koostuu ennalta suunnitelluista, eri sisältöisistä ryhmätuokiosta etälaitteen välityksellä.
Ryhmätuokioiden suunnitteluun ja toteutuksen tekemiseen on varattava riittävästi aikaa. Suunnittelussa on monia eri vaiheita mm. miettiä, mikä tausta on sopivin esim. vuodenaikojen mukaan (lintujen pesintä, kesän kukkia, syksyn puita ja lehtiä, joulun aika). Lisäksi ryhmätuokioiden aiheeseen liittyen esim. valokuvien otto, metsäretkien kuvaaminen jne.. Vuosikellon käyttö on hyvä apu suunnittelussa, samoin Vahvike-aineistopankki https://vahvike.fi/ . Vahvike.fi on avoin aineistopankki iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Sieltä löytyy monipuolisia sisältöjä ryhmätoimintaan ja mielekkääseen arkeen.
Toimintamallin kehittämisen alussa kesällä 2022 etähoitajat kartoittavat "tavallisten " etäpuhelujen aikana asiakkaiden halukkuutta osallistua etäryhmätoimintaan. Kotona oleva laite oli jo tuttu ikäihmiselle, kynnys osallistumiseen oli matala. Myöhemmin osa asiakkaista tuli mukaan kotihoidon / kuntoutuksen suosittelemana, kun tiedote ryhmistä oli lähetetty kentälle.
Nyt toimintamallin edetessä kohti juurruttamista vakiintuneeksi toiminnaksi toiminnalle on laadittu asiakaskriteerit, joiden perusteella etäryhmätoiminnan asiakkaat valikoituvat (mietitään tarkoin, hyötyykö asiakas ryhmistä, mikä ryhmä hyödyttäisi asiakasta parhaiten, miten esim. kotihoidon käynnit sijoittuvat).
Huomioitavaa on myös se, että asiakkaan tiedoista tulisi käydä ilmi missä ryhmässä ja mihin aikaan asiakas on mukana etäryhmätoiminnassa esim. viikko-ohjelmassa. Hoitajien pitäisi tietää asiakkaan osallisuus etäryhmätoimintaan, jolloin he voisivat kiinnittää enemmän huomiota toimintakykyyn/kognitioon ja kirjata näiltä osin asiakkaan tietoihin.
Myös ryhmien koko on tärkeä selvittää ennen ryhmien alkamista; täytyy selvittää, mikä on sopiva ryhmäkoko sekä sisällön että laitteiden toimivuuden kannalta.
Etäryhmätoiminnassa otetaan videovälitteisesti samanaikaisesti yhteys useampaa jo kotihoidon etäpalveluissa olevaan asiakkaaseen ja toteutetaan heidän kanssaan ennalta suunniteltu viikko-ohjelman mukainen etäryhmätuokio. Tuokion aikana ryhmäläisen sekä kuulevat että näkevät muut ryhmään osallistuvat.
Ennen ryhmien alkua samana päivänä on hyvä laittaa jokaiselle ryhmälle muistutus alkavasta ryhmästä, 15 min ennen ryhmän aloitusta.
Toimintamallin kehittämisen aikana etäryhmätoimintaa oli joka arkipäivä 4 saman sisältöistä päivässä. Kehitystyö jatkuu vuoden 2023 loppuun, jonka jälkeen toiminta vakiintuu niin, että ryhmiä on vähemmän päivässä, jolloin suunnitteluun ja varsinaisiin etäsoittoihin jää myös aikaa.
Etäryhmätoiminnassa työskentelee tällä hetkellä kaksi (2) lähihoitajaa. Etäryhmäsoittojen toteuttamiseen ei tarvita välttämättä erillistä koulutusta, jos henkilö on työskennellyt etäsoitoissa aiemmin. Työ vaatii vahvaa sitoutumista ja kiinnostusta suunnitella ja toteuttaa ryhmätuokioita.
Lisäksi työn koordinoimiseksi tarvitaan esihenkilö ja muu työryhmä tueksi. Pitää ottaa huomioon myös sijaistus lomien aikana, ellei haluta pitää taukoa ryhmien toteuttamisessa esim. kesällä. Myös äkillisiin ryhmän vetäjien poissaoloihin tulee varautua.
Hyvinvointialueet voivat ottaa toimintamallin käyttöön, kun soittojärjestelmä ja laitteisto ovat valmiina sekä ikäihmisillä että lähettävällä taholla. Malli soveltuu kotihoidon asiakkaiden lisäksi kuntouttavan arviointijakson - ja päivätoiminnan asiakkaille. Lisäksi malli soveltuu sellaisille henkilöille, joilla ei vielä ole säännöllisiä palveluja, mutta etäryhmätoiminta auttaisi kotona pärjäämisessä.
Arviointia tehtiin asiakasanalyysin, asiakashaastattelujen ja suoran palautteen perusteella.
Asiakasanalyysissä kerättiin taustatietojen lisäksi LifeCare -palvelutietoja, RAI-tietoja alussa ja lopussa (E2, F2, F3a, F3b ja K8a). Lisäksi kerättiin tietoja RAI-mittarit alussa ja lopussa (DRS-arvo ja Pain-arvo). Myös Gillie AI:sta saatavaa tietoa kerättiin kaatumisriskin aktivoitumisesta, toistuvista itsetuhoisista puheista ja aiheettomista turvapuhelinhälytyksistä.
RAI-arviointien vertailussa jakson aikana ei havaittu muutoksia asiakkaiden kohdalla. Jotta RAI-arviointi kertoisi muutoksia ryhmien vaikuttavuudesta, pitäisi ryhmien vertailujakson olla pidempi. Ainoastaan yhden henkilön kohdalla DRS masennuksen oiremittari ollut jakson alussa 2 ja nyt 0. Saman henkilön DIVERT päivystyskäyntitarpeen riski laskenut 5 -> 3.
Gillie tuo asiakkaasta tiedot negaation kautta, poimien tiedon hoitajien kirjauksista LifeCare:sta. Etäryhmätuokioihin osallistuneista asiakkaista ei ryhmänvetäjät kirjanneet LifeCare:en.
Ryhmänvetäjät ovat havainneet muutoksia asiakkaissa jakson aikana. Selkeimmin huomiot tulevat esiin heissä, jotka ovat olleet mukana lähes koko jakson ajan kesä 2022- joulukuu 2023 (esim. mielialan muutos positiivisempaan suuntaan, saattaa olla itkuinen mutta ryhmän aikana naureskelee ja osallistuu aktiivisesti, sosiaalisuus lisääntynyt ryhmässä, aluksi pidättyväinen ja epäilevä, halusi aluksi ainoastaan yhteen ryhmään, nyt mukana 2 ryhmässä).
Asiakashaastattelut toteutettiin etäyhteyden välityksellä kesäkuussa 2023. Ryhmät kokoontuivat ma-pe 4 ryhmää/ pv ja haastattelut kohdentuivat lähes kaikkiin ryhmiin (17 eri ryhmää). Haastatteluissa oli useammassa ryhmässä samoja henkilöitä, joten vastauksissa on myös usean saman henkilön vastauksia. Kyselyyn vastanneiden määrä oli 81 kpl (75 eri hlöä). Huomioitavaa on myös se, että osa ryhmäläisistä ei osannut kertoa mielipidettään haastatteluhetkellä.
Haastattelussa kysyttiin mm. : Mikä ryhmässä on ollut parasta? Useamman mielestä jo se oli kiva, kun on ryhmä olemassa ja ohjelma on monipuolista; oppii itsekin uutta ja on virkeämpi ryhmän jälkeen. Luontoasiat kiinnostavat, samoin musiikki ja laulu sekä keskustelu saman ikäisten kanssa on tärkeää. “Juontajat” tuovat myös iloa päivään.
Haastatteluissa kysyttiin myös: Mitä toivoisit ryhmältä enemmän? Toivottiin mm. tutustumista toisiin ryhmäläisiin esim. kertomalla mistä päin on, mitä ihmiset ajattelevat ja mitkä asiat kiinnostavat sekä muistoja lapsuudesta ja leikeistä. Lisäksi toivottiin tietokilpailuja, yhteislaulujen laulamista, Kuitenkin koettiin, että nykyisellään on jo hyvä, pääasia, että tapaa toisia ihmisiä .
Lähes kaikki ryhmäläiset olivat sitä mieltä, että haluavat ryhmien jatkuvan, koska ryhmät tuovat yksinäiseen elämään vaihtelua; näkee muiden kasvoja ja kuulee ääntä; ei ole niin hiljaista (liitteenä yhteenveto haastatteluista).
Lisäksi asiakkailta saatiin suoraa palautetta/ kommentteja etäryhmissä :"Ryhmä on kuin oma perhe, Linnut miellyttäneet asiakkaita, niistä paljon puheenaihetta jälkikäteenkin, vaihtelua päivään, musiikki ja jumpat parhaita ryhmiä, jumppaa odotetaan kovasti, aivojumppa kiva, suuren työn teette tuokioita valmistellessa, kiitos teille!
Laitteiden osalta sekä ryhmän vetäjät että asiakkaat kokivat, että yhteydet eivät toimineet moitteettomasti; välillä yhteydet pätki, saattaa tipahtaa linjoilta tai taustalla kuului surinaa. Loppuvuoden aikana laitteet uusitaan ja toivotaan sen myötä ongelmien helpottuvan, jotta kaikki saavat mahdollisimman hyvän hyödyn ryhmätuokioista myös jatkossakin toiminnan vakiinnuttua.
Kansikuva
