Etelä-Karjala - Sujuvasti Kotona -hanke
Hankkeen päätavoitteena on luoda sujuvat yhteistyöprosessit palveluneuvonnan ja -ohjauksen, asiakasvastaavien sekä iäkkäiden kotihoidon, asumispalvelujen, sotekeskuksen ja sairaalan kotiutuksen osalta ja kuntoutuksen kesken. Hankkeessa on tarkoitus täydentää ikääntyneiden palvelukokonaisuutta ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia kevyempiä toimintakykyä tukevia palveluja ja ratkaisuja. Kohderyhmänä ovat iäkkäät ja heidän omaiset, jotka tarvitsevat tukea, ohjausta tai palveluja kotona asumisen tueksi.
https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kansallinen-tulevaisuuden-kotona-asumista-tukevat-palvelut-hanke
Kokonaisuuden nimi
Hankkeen päätavoitteena on luoda sujuvat yhteistyöprosessit palveluneuvonnan ja -ohjauksen, asiakasvastaavien sekä iäkkäiden kotihoidon, asumispalvelujen, sotekeskuksen ja sairaalan kotiutuksen osalta ja kuntoutuksen kesken. Hankkeessa on tarkoitus täydentää ikääntyneiden palvelukokonaisuutta ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia kevyempiä toimintakykyä tukevia palveluja ja ratkaisuja. Kohderyhmänä ovat iäkkäät ja heidän omaiset, jotka tarvitsevat tukea, ohjausta tai palveluja kotona asumisen tueksi.
https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kansallinen-tulevaisuuden-kotona-asumista-tukevat-palvelut-hanke
Hankkeen tarkoituksena on tukea tulevaa hyvinvointialuetta valmistelemaan ja ottamaan käyttöön iäkkäiden laatusuosituksen mukaisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää iäkkäiden palvelujen kokonaisuutta koskevat suositukset. Hanke toimeenpanee Etelä-Karjalassa lisäksi muita käynnissä olevia ohjelmia kuten Tulevaisuuden sote-keskus, Ikäohjelma, kuntoutuksen uudistamisen toimeenpano sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimeenpanoa.
Uudet toimintamallit edellyttävät laatutyöskentelyn kehittämistä ja integroimista osaksi hyvinvointialueen omavalvontaohjelmaa. Laadun kehittämisessä yhtenä tavoitteena on ottaa RAI-arviointi osaksi monialaista iäkkäiden palveluntarpeenarviointia ja palvelujen myöntämisen tueksi. Hankkeen tarkoituksena on myös vaikuttaa osaavan henkilöstön ja lähijohdon riittävään saatavuuteen mm. tiimityömallia kehittämällä ja työvuorosuunnittelun optimointimallin käyttöönotolla.
1.1.2022-31.12.2023.
Asiakkaina ovat iäkkäät ja heidän omaiset, jotka tarvitsevat tukea, ohjausta tai palveluja kotona asumisen tueksi.
Kehittämisessä mukana ovat esimerkiksi ammattilaisia palveluntarpeen arvioinnista ja asiakasohjauksesta, kotihoidosta ja kotikuntoutuksesta.
Hankkeen toteuttajana on Etelä-Karjalan hyvinvointialue (EKHVA). Etelä-Karjalan hyvinvointialue tuottaa julkiset sotepalvelut Etelä-Karjalan kunnissa: Lappeenrannassa, Imatralla, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdelle, Luumäellä, Lemillä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella.
Vuoden 2023 alusta lähtien sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Etelä-Karjalan pelastuslaitos muodostavat yhdessä uuden Etelä-Karjalan hyvinvointialueen, joka toimii maakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen lisäksi alueen pelastuspalvelujen järjestäjänä.
Teemme myös oppilaitos - ja verkostoyhteistyötä.
Etelä-Karjalan alueella palvelurakenne on avohoitopainotteinen, ja liikkuviin, digitaalisiin ja kotiin vietäviin palveluihin on panostettu useiden vuosien ajan. Etelä-Karjalassa väestön nopea ikääntyminen jatkaa kasvuaan. Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut hanke Sujuvasti Kotona tähtäsi iäkkäiden palvelujen toimintatapojen uudistamiseen ja asiakaslähtöisiin palvelukokonaisuuksiin. Tarve perustui jo kuntayhtymän aikaan väestön nopeaan ikääntymiseen ja on tarkentunut hyvinvointialueen käynnistyessä. Alueen toimintaympäristön muutoksiin ja prosessit- ja sujuvuus-strategiakärjen palvelustrategisiin painopisteisiin.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen prosessit- ja sujuvuus-strategiakärjen palvelustrategiset painopistevalinnat v. 2023–2025 ovat: Ikäihmisten palveluprosessien/palvelupolkujen kehittäminen, paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palveluprosessien/palvelupolkujen kehittäminen ja palveluhäiriöiden/häiriökysynnän systemaattinen tunnistaminen ja vähentäminen.
Hankkeen päätavoitteena oli luoda sujuvat yhteistyöprosessit palveluneuvonnan ja -ohjauksen, asiakasvastaavien sekä iäkkäiden kotihoidon, asumispalvelujen, sotekeskuksen ja sairaalan kotiutuksen osalta ja kuntoutuksen kesken. Hankkeessa on tarkoitus täydentää ikääntyneiden palvelukokonaisuutta ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia kevyempiä toimintakykyä tukevia palveluja ja ratkaisuja.
Päätavoitteet
- Kotona asumista tukevat palvelut ovat asiakaslähtöisiä
- Asiakas saa oikeat palvelut oikeaan aikaan
- Riittävä ja osaava henkilöstö turvaa kotiin annettavien palvelujen laadun
- Palvelujen laatu varmistetaan järjestelmällisellä seurannalla
Alatavoitteet
- Teknologiset ratkaisut
- Aktiivisuuden seurantapalvelu osana kotihoidon asiakkaiden hyvinvoinnin seurantaa
- Hyvinvointia edistävät etäyhteyskäynnit; Voitha siekii hyvi?
- Katse kotihoidon asiakkaan suunterveyteen osana parempaa ravitsemusta
- Teknologiakoordinaatiomalli
- Sosiaalinen kuntoutus
- Kuntouttavan lähihoitajatoiminnan kehittäminen
- Fysioterapeutti kotihoidossa –pilotti
- DigiRehab -toimintamalli
- Liikuntaneuvojat kotihoidossa -toimintamalli
- Asiakasvastaavan työprosessi
- Titania optimointi
- Asiakkaille myönnettyjen palvelujen määrä ja henkilöstön riittävyyden arvioinnin toimintamalli kotihoidossa
- RAI-mittarit palvelujen myöntämisen perusteissa
- RAI-arviointi osana palvelutarpeenarviointia
- Fysioterapeutit osana moniammatillista RAI-arviointia
- RAI-analyysit laadun varmistuksessa
- Omavalvonta ja sotepalvelujen ohjaus ja valvonta Etelä-Karjalan hyvinvointialueella
Tulokset ja toimintamallit
Tavoitekokonaisuuksien alatavoitteista syntyivät hankkeessa tehdyt toimintamallit. Näitä olivat muun muassa Hyvinvointia edistävät etäyhteyskäynnit; Voitha siekii hyvi?, Fysioterapeutti kotihoidossa –pilotti ja Asiakkaille myönnettyjen palvelujen määrä ja henkilöstön riittävyyden arvioinnin toimintamalli kotihoidossa.
Hyvinvointia edistävät etäyhteyskäynnit; Voitha siekii hyvi? Toimintamallin avulla pystyttiin tuomaan kustannustehokkaasti ikääntyneitä yhteen keskustelemaan ja harrastamaan erilaisia virikkeellisiä aktiviteettejä. Koska toiminta toteutettiin etäyhteyden välityksellä, osallistuminen oli mahdollista laajalla alueella hyvinvointialuetta. Toimintamallin avulla tuettiin asiakkaan kotona pärjäämistä ja selviytymistä ennen raskaampiin palveluihin siirtymistä. Asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ylläpidettiin muun muassa vuorovaikutuksella, fyysistä toimintakykyä liikuntatuokioilla, psyykkistä toimintakykyä vertaistuella ja muistelutuokioilla. Lisäksi tarjosimme muun muassa apuvälinetietoutta asiantuntijan toimesta ja ravitsemuksen ohjausta. Toimintamalli jäi hankkeen jälkeen osaksi omaa toimintaamme.
Fysioterapeutti kotihoidossa –pilotti vahvisti asiakkaan toimintakykyä tukevaa ja voimavaralähtöistä työkulttuuria kotihoidon tiimeissä. Se lisäsi asiakaslähtöisyyttä ja vahvisti henkilöstön toimintakykyosaamista. Lisäksi toimintamalli auttoi tunnistamaan kaatumisriskiä lisäävät tekijät ja pyrki vaikuttamaan niihin moniammatillisesti. Toimintamalli jäi hankkeen jälkeen osaksi omaa toimintaamme.
Asiakkaille myönnettyjen palvelujen määrä ja henkilöstön riittävyyden arvioinnin toimintamalli kotihoidossa mahdollisti yhdenmukaiset toimintatavat liittyen henkilöstön riittävyyden arviointiin suhteessa asiakkaille myönnettyjen palvelutuntien määrään. Kotihoidon henkilöstön tarve tulee perustua asiakkaille myönnettyihin palvelutunteihin, huomioiden välittömään asiakastyöhön varattu työaika työpäivän aikana. Hankkeen aikana ei luotu vain yhtä toimintamallia, vaan useamman toimintamallin kokonaisuus, joka koostuu erilaisista prosesseista ja ohjeista liittyen henkilöstön riittävyyden arviointiin kotihoidon yksiköissä. Toimintamallit tuottavat esihenkilöille yksiköissä lisätietoa henkilöstön riittävyydestä ja on osaltaan tukemassa päivittäistä tiedolla johtamista.
Toimintamalli kohtaisesti lisää luettavissa alla olevasta loppuraportti liitetiedostosta.
Hankkeessa kehitettiin tavoitteiden mukaisia toimintamalleja kotona asumisen tueksi toimintaympäristön muutokset huomioiden. Tällaista kehitystyötä ei olisi syntynyt ilman erillistä hankerahoitusta. Hankkeen aikana syntyi toimintamalleja, jotka soveltuvat organisaatiomme sisäiseen käyttöön sekä toimintamalleja, jotka ovat monistettavissa muualle.
Organisaation muutos kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi kesken valtionavustuksen käytön sekä uuden organisaation järjestäytyminen vaikutti resursointeihin. Näistä haasteista johtuen hankkeen aikana oli henkilöstövaihdoksia, joka vaikutti osaltansa kokonaisjohtamiseen. Hyvinvointialueen haastava taloudellinen tilanne toi osaltansa haasteita toimintamallien jalkauttamiselle. Taloudentasapainottamisohjelman ja palveluverkkoselvityksen ollessa vielä keskeneräisiä hankeraportin kirjoittamisen aikaan, valmisteltiin hankkeen aikana toimintamalleja otettavaksi myöhemmin käyttöön.
Hyvinvointialueellamme vallitsevaan henkilöstöriittävyyshaasteeseen pyrimme osaltamme vastaamaan hankkeessa tehtyjen toimintamallien avulla, esimerkiksi digitaalisilla ratkaisuilla ja liikuntaneuvojat kotihoidossa toimintamallilla. Liikuntaneuvojat kotihoidossa toimintamallin pilotointi mahdollisti muun ammattiryhmän kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työskentelyn kotihoidossa asiakkaiden toimintakyvyn tukemisessa.