Hyvinvointialueen asukkaiden kokemustieto hyvinvoinnista: Minun arkeni ja elämäni
Malli auttaa keräämään tietoa siitä, millaiseksi asukkaat arvioivat oman arkensa ja elämänsä kokonaisuutena ja osa-alueittain, mihin he kaipaavat muutosta ja mihin heidän mielestään pitäisi seuraavina vuosina panostaa asukkaiden hyvän arjen edistämiseksi.
Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointi ja sen edistäminen ymmärretään hyvin laajasti: Pohjoispohjalaisen ihmisen hyvinvointi on hyvää arkea ja elämää, ja hyvinvoinnin edistäminen on hyvän arjen ja elämän edistämistä. Pohjois-Pohjanmaalla on käytössä yhteinen, maakunnallisessa hyvinvointisopimuksessa lokakuussa 2019 julkaistu hyvinvointikäsitys, joka tiivistää ajatuksen visuaaliseksi kuvaksi.
Kunnan ja hyvinvointialueen tulee lakisääteisesti edistää asukkaidensa hyvinvointia. Molempien on esimerkiksi laadittava valtuustokausittainen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Kertomuksessa kuvataan asukkaiden hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Suunnitelmassa määritellään hyvinvoinnin edistämiselle tavoitteet, toimenpiteet ja seurantamittarit, ja suunnitelmaa toteutetaan valtuustokauden ajan. Asukkaiden hyvinvointi on myös lakisääteisesti huomioitava sekä kunnan että hyvinvointialueen strategiassa.
Kuntien ja hyvinvointialueen on tehtävä lakisääteisesti yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteistyötä tulee tehdä myös yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten järjestöjen ja yhdistysten, kanssa.
Hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden tulee perustua tietoon siitä, miten asukkaat voivat ja mitä he hyvinvointinsa tueksi tarvitsevat. Kokemustietoa hyvinvoinnista tulee kerätä asukkailta, sillä he ovat oman elämänsä hyvinvointitoimijoita, jotka tuntevat oman arkensa ja elämänsä parhaiten. Kuntien ja hyvinvointialueen onkin lakisääteisesti myös edistettävä asukkaiden osallisuutta.
Perinteisesti hyvinvoinnin edistämisessä on lähdetty liikkeelle siitä, mitä asiantuntijat pitävät tärkeänä. Usein asiantuntija näkee tärkeimmäksi sen, minkä parissa hän itse työskentelee. Ongelmana on, että vaikka asukkailta kysytään kokemustietoa, sitä ei kysytä niin, että siitä voisi päätellä, mitä hyvinvoinnin osa-alueita asukkaat itse pitävät keskeisimpinä heidän oman ja muiden hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Tämä olisi keskeinen tieto.
Tarvitsemme siis kokemustietoa, joka vastaisi seuraaviin kysymyksiin:
- Millaiseksi minä (asukas) arvioin oman arkeni ja elämäni kokonaisuutena?
- Millaiseksi arvioin elämäni osa-alueet, jotka vaikuttavat hyvinvointiini?
- Kaipaanko arkeeni ja elämääni muutosta?
- Jos kaipaan, mitkä ovat kolme tärkeintä osa-aluetta, joihin kaipaan muutosta?
- Mitkä ovat mielestäni tärkeimmät elämän osa-alueet, joihin tulevina vuosina pitäisi panostaa asukkaiden hyvän arjen ja elämän edistämiseksi?
Ajatus arjesta ja elämästä kokonaisuutena ja osa-alueittain perustuu Pohjois-Pohjanmaan yhteiseen hyvinvointikäsitykseen (ks. liitteet).
Edellä kuvattu kokemustieto auttaisi hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelmien valmistelussa. Se auttaisi tunnistamaan ne hyvinvointiin vaikuttavat asiat, joita asukkaat pitävät tärkeänä omassa elämässään ja muiden asukkaiden elämässä. Tämä tieto täydentäisi ammattilaisten, tutkijoiden ja muiden toimijoiden tietoa.
Kokemustiedon saaminen haavoittuvassa asemassa olevilta ihmisryhmiltä on usein haasteellista. Järjestöt ja yhdistykset voisivat auttaa tavoittamaan heitä. Lisäksi järjestöillä ja yhdistyksillä on itsellään arvokasta tietoa oman kohderyhmänsä hyvinvoinnista.
Kuva
Kyselylomakkeen suunnittelu
Maakunnallisen kokemustiedon keruun suunnittelua varten koottiin 13 hengen ryhmä. Tavoitteena oli laatia kysely, jolla kokemustietoa kerätään. Ryhmässä oli kuntien (Haapavesi, Vaala, Pudasjärvi, Ii, Pyhäjärvi), järjestöjen (Invalidiliitto, Oulun Invalidien Yhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Yhteisestä ovesta ry ja Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys) ja sote-uudistushankkeen edustajia.
- Hankkeen edustajien tehtävänä oli ohjata suunnittelua ja toteuttaa ryhmässä ideoituja asioita käytännössä (esim. kyselylomakkeiden tekninen toteutus, tietosuoja-asioiden valmistelu, analysoinnin organisointi ja tulosraportin kirjoittaminen).
- Kuntien edustajien tehtävänä oli yhteiskehittää tiedonkeruuta ja varmistaa, että siitä on hyötyä kuntien hyvinvoinninedistämistyölle ja että suunnitelma on mahdollista toteuttaa kunnissa.
- Järjestöjen edustajien tehtävänä oli varmistaa, että tiedonkeruu on realistinen ja hyödyllinen myös järjestöjen ja yhdistysten näkökulmasta katsottuna ja että se palvelee myös niiden hyvinvoinninedistämistyötä.
Ryhmä kokoontui puolen vuoden aikana noin kymmenen kertaa. Kahden ensimmäisen palaverin aikana etsittiin yhteistä suuntaa ja näkemystä. Sen löydyttyä innostus yhteiskehittämiseen kasvoi luonnostaan. Työ alkoi konkretisoitua, mikä lisäsi sitoutumista. Ryhmä päätyi suunnittelemaan kaksi kyselyä:
- kuntalaisille tarkoitetun Minun arkeni ja elämäni -kyselyn
- järjestöjen ja yhdistysten työntekijöille ja hallituksen jäsenille suunnatun Meidän arkemme ja elämämme -kyselyn. Tällä kyselyllä järjestöjen ja yhdistysten edustajat arvioivat kohderyhmänsä hyvinvointia.
Kysely pilotoitiin muutaman ulkopuolisen henkilön avustuksella. Tiedonkeruun alaikärajaksi sovittiin peruskoulun 7. luokalla olevat.
Tiedonkeruu
Tiedonkeruu suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä 28 vapaaehtoisen Pohjois-Pohjanmaan kunnan kanssa. Vain kaksi kuntaa jäi tiedonkeruun ulkopuolelle, koska niillä oli vastikään ollut oma hyvinvointikysely kuntalaisille.
Kunnat nimesivät kyselyyn liittyen yhdyshenkilöt, jotka osallistuivat työpajaan. Työpajassa ideoitiin yhdessä tiedonkeruun käytäntöjä. Ideat ja toiveet koottiin yhteen ja ne pyrittiin toteuttamaan. Keskeisimmät toiveet liittyivät yhteiseen kyselyn viestintä-, esittely- ja markkinointiaineistoon.
Hankkeen edustajat loivat aineistosta pohjat, jotka kunnat räätälöivät omaan käyttöönsä ja visuaaliseen ilmeeseensä sopivaksi. Kysely toteutettiin samanaikaisesti, ja sitä tuettiin sekä maakunnallisella että kuntien omalla viestinnällä.
Kuntalaiskysely toteutettiin sekä paperi- että Webropol-kyselynä. Tehtävään palkattu opiskelija siirsi noin 150 palautuneen paperisen kyselyn tulokset Webropoliin. Korona-aika haittasi paperilomakkeiden jakelua, joten niiden määrä jäi pieneksi.
Järjestökyselyä levitettiin sekä kuntien että maakunnallisten järjestöverkostojen kautta. Järjestöjä pyydettiin myös levittämään kuntalaiskyselyä omalle kohderyhmälleen.
Tulosten käsittely, analysointi, raportointi ja hyödyntäminen
Kuntien kanssa sovittiin, että ne saavat kuntakohtaiset tulokset omaan käyttöönsä nopeasti tiedonkeruun päättymisen jälkeen. Kuntien nimeämä yhdyshenkilö vastasi siitä, että kuntalaiskyselyn vastaajaa ei ole kyselyn perusteella mahdollista tunnistaa. Tulokset lähetettiin kuntiin, ja niitä on hyödynnetty esimerkiksi hyvinvointikertomusten, kuntastrategian ja opetus- ja liikuntasuunnitelman valmistelussa. Tuloksia on myös mm. esitelty kuntalaistilaisuuksissa keskustelun ja yhteiskehittämisen perustana.
Maakunnallisten tulosten analysoimiseksi kerättiin 21 vapaaehtoisen maakunnallisen asiantuntijan ja neljän palkatun yliopisto-opiskelijan tiimi, joka analysoi sanalliset vastaukset, joita oli noin 25 000-30 000. Asiantuntijoita pyydettiin mukaan analysoimaan sen aiheen tuloksia, joihin heidän työnsä muutenkin liittyi (esim. poliisin edustaja analysoi turvallisuuteen liittyvät sanalliset vastaukset). Kaikkiin aiheisiin ei löytynyt tai ei saatu maakunnallisia asiantuntijoita, joten niiden analysointiin palkattiin neljä opiskelijaa. Asiantuntijat ja opiskelijat edustivat seuraavia organisaatioita (osaamisalueita mainittu suluissa):
- Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö (mm. terveys, elintavat)
- Sote-uudistushanke (järjestöyhteistyö, kuntoutus)
- Maakuntaliitto (kaavoitus ja kulttuuriympäristöt, kulttuurihyvinvointi, digihyvinvointi)
- Poliisi (turvallisuus)
- Sosiaalialan osaamiskeskus (taloudellinen hyvinvointi)
- Takuusäätiö (taloudellinen hyvinvointi)
- Aluehallintovirasto (mielenterveys)
- Diakonia-ammattikorkeakoulun Sokra-hanke (osallisuus)
- Oulun yliopiston terveyshallintotieteet (opiskelijoita)
Asiantuntijat saivat käyttöönsä heidän aihettaan koskevat sanalliset vastaukset elämänvaiheittain. Tuloksista koottiin raportti, joka julkaistaan lähiaikoina ja lisätään tähän toimintamalliin piakkoin. Päätuloksia jaettiin kuitenkin nopeasti tiedonkeruun päättymisen jälkeen kuntiin, hyvinvointialueen valmistelijoille ja hyvinvointiyhteistyön kumppaneille, jotta he ovat voineet hyödyntää niitä omassa työssään. Niitä onkin hyödynnetty mm. maakunnallisten hyvinvoinnin teemaverkostojen toiminnassa ja hyvinvointialueen valmistelutyössä. Yksi konkreettinen esimerkki tulosten hyödyntämisestä on se, että sekä asukkaiden että järjestövastaajien tuloksissa nousi vahvasti esille se, että taloudellisen toimeentulon ongelmat ovat yksi eniten hyvinvointia heikentävistä hyvinvoinnin osa-alueista Pohjois-Pohjanmaalla. Olemme kannustaneet kuntia ja hyvinvointialueen valmistelijoita huomioimaan tuloksen hyvinvointityössään, ja tuemme tätä maakunnallisesti uudella taloudellisen hyvinvoinnin teemaverkostolla, joka kokoaa aiheen parissa toimivia asiantuntijoita yhteen - kokemustoimijan täydentämänä.
- Parempi asukasymmärrys siitä, millaiseksi asukkaat oman arkensa ja elämänsä kokevat ja mitä he pitävät tärkeänä hyvinvoinninedistämistyössä
- Parempi ymmärrys haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien arjesta ja elämästä
- Kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen yhdessä toteuttama kokemustiedonkeruu, jossa jo itse yhteiskehittämisprosessi vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä
Kyselyn kohderyhmänä olivat Pohjois-Pohjanmaan asukkaat ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivat järjestöt ja yhdistykset.
Kyselyyn vastasi 4693 kuntalaista. Järjestökyselyyn saatiin 116 vastausta. Sama järjestö tai yhdistys saattoi vastata kyselyyn useamman kerran riippuen siitä, mistä näkökulmasta se kulloinkin vastasi (esim. ikäihmiset tai nuoret).
Tuloksista on tehty noin 180-sivuinen raportti, joka antaa mielenkiintoisen ja avartavan kuvan siitä,
- millaiseksi pohjoispohjalaiset oman arkensa, elämänsä ja hyvinvointinsa kokonaisuutena kokevat
- mitkä elämän osa-alueet ovat pohjoispohjalaisten kokemia vahvuuksia ja heikkouksia
- kuinka moni pohjoispohjalainen toivoo arkeensa ja elämäänsä pientä tai isoa muutosta ja kuinka moni on niin tyytyväinen, ettei kaipaa muutosta
- mitkä ovat tärkeimpiä elämän osa-alueita, joihin muutosta kaivataan
- mihin asukkaiden mielestä kunnassa pitäisi panostaa, jotta kuntalaisten arki ja elämä olisivat hyvää
- millaiseksi järjestöjen ja yhdistysten edustajat kokevat kohderyhmänsä arjen ja elämän
Kuntalaisten vastauksia on hyvä verrata ammattilaisten ja järjestöjen vastauksiin sekä muuhun hyvinvointia kuvaavaan indikaattoritietoon.
Raportti julkaistaan tässä toimintamallissa piakkoin. Tuloksia on jo hyödynnetty monin tavoin mm. kunnissa, hyvinvointialuevalmistelussa ja maakunnallisessa hyvinvoinnin edistämisen työssä.