Hyvinvointialueen asukkaiden kokemustieto hyvinvoinnista: Minun arkeni ja elämäni
Malli auttaa keräämään tietoa siitä, millaiseksi asukkaat arvioivat oman arkensa ja elämänsä kokonaisuutena ja osa-alueittain, mihin he kaipaavat muutosta ja mihin heidän mielestään pitäisi seuraavina vuosina panostaa asukkaiden hyvän arjen edistämiseksi.
Toimintamallin nimi
Malli auttaa keräämään tietoa siitä, millaiseksi asukkaat arvioivat oman arkensa ja elämänsä kokonaisuutena ja osa-alueittain, mihin he kaipaavat muutosta ja mihin heidän mielestään pitäisi seuraavina vuosina panostaa asukkaiden hyvän arjen edistämiseksi.
Asukkaille sekä järjestöjen ja yhdistysten työntekijöille ja hallitusten jäsenille suunnattu kysely, jolla kerätään tietoa asukkaiden arjesta ja elämästä. Kyselyn sisältö perustuu Pohjois-Pohjanmaan yhteiseen hyvinvointikäsitteeseen, joka kuvaa ihmisen arkea ja elämää sekä kokonaisuutena että osa-alueittain.
Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointi ja sen edistäminen ymmärretään hyvin laajasti: Pohjoispohjalaisen ihmisen hyvinvointi on hyvää arkea ja elämää, ja hyvinvoinnin edistäminen on hyvän arjen ja elämän edistämistä. Pohjois-Pohjanmaalla on käytössä yhteinen, maakunnallisessa hyvinvointisopimuksessa lokakuussa 2019 julkaistu hyvinvointikäsitys, joka tiivistää ajatuksen visuaaliseksi kuvaksi.
Kunnan ja hyvinvointialueen tulee lakisääteisesti edistää asukkaidensa hyvinvointia. Molempien on esimerkiksi laadittava valtuustokausittainen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Kertomuksessa kuvataan asukkaiden hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Suunnitelmassa määritellään hyvinvoinnin edistämiselle tavoitteet, toimenpiteet ja seurantamittarit, ja suunnitelmaa toteutetaan valtuustokauden ajan. Asukkaiden hyvinvointi on myös lakisääteisesti huomioitava sekä kunnan että hyvinvointialueen strategiassa.
Kuntien ja hyvinvointialueen on tehtävä lakisääteisesti yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteistyötä tulee tehdä myös yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten järjestöjen ja yhdistysten, kanssa.
Hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden tulee perustua tietoon siitä, miten asukkaat voivat ja mitä he hyvinvointinsa tueksi tarvitsevat. Kokemustietoa hyvinvoinnista tulee kerätä asukkailta, sillä he ovat oman elämänsä hyvinvointitoimijoita, jotka tuntevat oman arkensa ja elämänsä parhaiten. Kuntien ja hyvinvointialueen onkin lakisääteisesti myös edistettävä asukkaiden osallisuutta.
Kyselyn kohderyhmänä olivat Pohjois-Pohjanmaan asukkaat ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivat järjestöt ja yhdistykset.
Kyselyyn vastasi 4693 kuntalaista. Järjestökyselyyn saatiin 116 vastausta. Sama järjestö tai yhdistys saattoi vastata kyselyyn useamman kerran riippuen siitä, mistä näkökulmasta se kulloinkin vastasi (esim. ikäihmiset tai nuoret).
Tuloksista on tehty noin 180-sivuinen raportti, joka antaa mielenkiintoisen ja avartavan kuvan siitä,
- millaiseksi pohjoispohjalaiset oman arkensa, elämänsä ja hyvinvointinsa kokonaisuutena kokevat
- mitkä elämän osa-alueet ovat pohjoispohjalaisten kokemia vahvuuksia ja heikkouksia
- kuinka moni pohjoispohjalainen toivoo arkeensa ja elämäänsä pientä tai isoa muutosta ja kuinka moni on niin tyytyväinen, ettei kaipaa muutosta
- mitkä ovat tärkeimpiä elämän osa-alueita, joihin muutosta kaivataan
- mihin asukkaiden mielestä kunnassa pitäisi panostaa, jotta kuntalaisten arki ja elämä olisivat hyvää
- millaiseksi järjestöjen ja yhdistysten edustajat kokevat kohderyhmänsä arjen ja elämän
Kuntalaisten vastauksia on hyvä verrata ammattilaisten ja järjestöjen vastauksiin sekä muuhun hyvinvointia kuvaavaan indikaattoritietoon.
Raportti julkaistaan tässä toimintamallissa piakkoin. Tuloksia on jo hyödynnetty monin tavoin mm. kunnissa, hyvinvointialuevalmistelussa ja maakunnallisessa hyvinvoinnin edistämisen työssä.
Kysely ajoitetaan siten, että useimmat kunnat voivat hyödyntää sen tuloksia lakisääteisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelussa. Ajankohta palvelee myös hyvinvointialueen strategian ja lakisääteisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelua. Kysely toistetaan suunnitellusti neljän vuoden välein ennen hyvinvointikertomusten valmistelua. Näin siitä kertyy ajan mittaan myös seurantatietoa. Kyselyn toteutus kirjataan hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen ja yhdistysten vuosikelloon.
Kuntien ja järjestöjen käyttöön laaditaan kaksi kyselyä. Kunnille ja järjestöille tehdään omat esittelydiat, joissa niille tarjotaan maakunnallista yhteistyötä yhteisen tiedonkeruun toteuttamiseksi. Kuntia pyydetään kontaktoimaan oman alueensa järjestöjä asian tiimoilta.
Kunnille järjestetään yhteinen työpaja, jossa ideoidaan sitä, miten tiedonkeruu voitaisiin toteuttaa käytännössä. Kunnat esittävät toiveita, joista suurimpaan osaan pyritään vastaamaan. Toiveet ja ideat kirjataan samaan Padlet-tiedostoon, joka lähetetään vinkiksi kaikille kunnille.
Työpajan toiveiden pohjalta tiedonkeruu tehdään kunnille mahdollisimman helpoksi mm. yhteisten materiaalien avulla. Osan niistä kunnat muotoilevat oman visuaalisen ilmeensä mukaisiksi. Aineistot ovat kunnille saatavilla suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä. Yhteiset aineistot ovat esim.:
- Webropol-kysely (ja sen QR-koodi)
- Paperikysely
- Tietosuojaseloste
- Muokattavissa oleva mediatiedote
- Muokattavissa oleva sähköpostiviestin saateteksti
- Muokattavissa oleva kyselyn esite
Ennen yhteisen tiedonkeruun alkamista kuntia muistutellaan valmistelemaan tiedonkeruun toteutusta ja viestintää.
Tiedonkeruun alettua kuntien omaa viestintää tuetaan maakunnallisella viestinnällä. Päävastuu kuntakohtaisesta viestinnästä on kuitenkin kunnilla.
Tiedonkeruun aikana kunnille viestitään säännöllisesti kuntakohtaisista vastaajamääristä. Tämä auttaa kuntia mm. viestinnän toteutuksessa. Tiedonkeruun loppuvaiheessa kunnille lähetetään suunnitelma siitä, miten prosessi etenee kyselyjen sulkemisen jälkeen. Suunnitelmassa on aikataulu ja alustava ohjeistus kuntakohtaisten tietojen lähettämisestä ja käsittelystä (mm. tietosuojaan liittyvät ohjeet ja velvoitteet).
Kuntien nimeämille yhteyshenkilöille lähetetään kuntakohtaiset tulokset mahdollisimman pian tiedonkeruun sulkemisen jälkeen. Yhteyshenkilöt saavat myös tarkemmat ohjeet mm. tietosuojan varmistamisesta ennen tulosten esittelyä. Tarvittaessa he voivat kysyä apua maakunnallisilta toimijoilta.
Kunnille järjestetään yhteinen työpaja, jossa ideoidaan sitä, miten kunnat voisivat hyödyntää tuloksia ja viestiä niistä kuntalaisille. Työpajassa kaksi suurimmat vastausprosentit saanutta kuntaa esittelee sen, miten he tiedonkeruun toteuttivat ja miten he hyödyntävät tuloksia. Hyödyntämis- ja viestintäideat kerätään Padlet-sivulle, jonka kopio lähetetään kunnille vinkkilistaksi. Kuntakohtaisen viestinnän merkitystä korostetaan, koska se tuo tulokset lähemmäksi asukkaita kuin maakunnalliset tulokset.
Maakunnalliset tulokset analysoidaan verkostoyhteistyönä. Aineisto jaetaan osiin esim. teemakohtaisesti niin, että mahdollisimman monen teeman analysoijaksi pyritään löytämään aiheen parissa toimiva maakunnallinen asiantuntija. Hän tekee analysointityön osana omaa työtään, ja hän myös hyödyntää tuloksia omassa työssään. Tarvittaessa analysointityöhön palkataan esim. graduvaiheen tienoilla olevia opiskelijoita. Analysoijatiimi perehdytetään tehtävään yhteisessä palaverissa, jossa sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Tulokset esitellään myös yhteisessä palaverissa sopivan ajan kuluttua.
Maakunnalliset tulokset kootaan yhteiseksi raportiksi, joka julkaistaan internetissä. Tuloksista viestitään mm. sanomalehdissä. Tuloksia esittelevä diasetti lähetetään sellaisille tahoille, joiden toivotaan hyödyntävän tuloksia omassa työssään.
Kustannuksia syntyy ainakin seuraavista asioista:
- Suunnitteluun, toteutukseen, aineistojen jakamiseen, analysointiin ja raportointiin käytettävä työaika
- Mahdolliset viestintäkustannukset (esim. lehti-ilmoitukset, graafikko)
- Aineistojen kääntäminen tarvittaville kielille
- Tulostus- ja matkakustannukset (esim. paperisten kyselyjen tulostaminen sekä kuljetus tiedonkeruupaikoille ja sieltä pois; tietosuojaselosteen tulostaminen tiedonkeruupaikoille)
- Paperisten vastauslomakkeiden postitus taholle, joka siirtää ne sähköiseen muotoon (pilotissa toteutettiin opiskelijatyönä)
- Esim. opiskelijoiden palkkaaminen analysoijaksi niihin osioihin, joihin ei löydy muuta analysoijaa
Kysely on tarjonnut arvokasta, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointikäsitteen mukaista kokemustietoa asukkaiden hyvinvoinnista. Kysely on auttanut kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja sen vahvuuksien ja haasteiden hahmottamisessa. Tulokset täydentävät olemassa olevaa muuta hyvinvointitietoa.
Tuloksia on hyödynnetty mm. kuntien hyvinvoinninedistämistyössä, hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuvassa, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja järjestöyhteistyön kehittämisessä sekä useiden muiden toimijoiden työssä. Hyödyntämistä on esitelty raportissa.
Kansikuva
