Maakunnan tai hyvinvointialueen ihmislähtöinen hyvinvointikäsite
Toimintamallissa kehitetään maakunnan tai hyvinvointialueen käyttöön yhteinen hyvinvointikäsite, joka kuvaa kansantajuisesti ihmisen arkea ja elämää sekä kokonaisuutena että osa-alueittain. Käsite konkretisoi usein abstraktiksi ja vaikeaksi koettua hyvinvointi-sanaa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kehitetään maakunnan tai hyvinvointialueen käyttöön yhteinen hyvinvointikäsite, joka kuvaa kansantajuisesti ihmisen arkea ja elämää sekä kokonaisuutena että osa-alueittain. Käsite konkretisoi usein abstraktiksi ja vaikeaksi koettua hyvinvointi-sanaa.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Toimintamalli lyhyesti
Maakunnan tai hyvinvointialueen yhteinen hyvinvointikäsite auttaa tarkastelemaan, jäsentämään ja edistämään hyvinvointia kokonaisuutena ja osa-alueittain. Käsite auttaa myös hahmottamaan hyvinvoinnin laaja-alaisuuden. Käsitteestä on johdettu diojen muodossa olevia työvälineitä, jotka helpottavat ihmislähtöistä ajattelua ja kehittämistä.
Yhteinen hyvinvointikäsite julkaistiin Pohjois-Pohjanmaan kolmannessa hyvinvointisopimuksessa. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet maakunnan kunnat, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot, aluehallintovirasto ja maakuntaliitto.
Hyvinvointikäsitteen visuaalinen ilme uudistettiin vuonna 2021 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmistelleessa hankkeessa.
Maakunnissa on tehty pitkään hyvinvoinninedistämistyötä. Kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus yhdessä muiden julkisen sektorin toimijoiden, yleishyödyllisten yhteisöjen, yksityisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa edistää asukkaidensa hyvinvointia (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 6-7 §).
Hyvinvointikäsite on tarkoitettu asukkaille, ammattilaisille ja muille toimijoille, joiden toiminta liittyy hyvinvoinnin ylläpitoon tai edistämiseen.
Käsitettä testattiin mm. kuntalaisille järjestetyissä tilaisuuksissa, joissa käsitteen avulla kerättiin tietoa kuntalaisten kokemasta hyvinvoinnista (esim. kyläyhdistysten tilaisuuksissa). Käsitettä kokeiltiin myös järjestöille kohdennetussa tilaisuudessa, jossa järjestöjen edustajat hahmottelivat omaa toimintaansa käsitteen avulla. Lisäksi käsitettä yhteiskehitettiin kuntien hyvinvointiyhdyshenkilöiden ja monien muiden toimijoiden kanssa.
Lopullinen käsite muodostettiin Pohjois-Pohjanmaan sivistys- ja sote-johtajille järjestetyn yhteisen työpajan pohjalta.
Käsitteessä hyödynnettiin tutkimustietoa (Marika Kunnarin väitöskirja vuodelta 2017).
Käsitettä on kehitetty, sovellettu, hyödynnetty ja juurrutettu maakunnallisena yhteistyönä. Maakunnallinen asiantuntija toteutti ensimmäiset versiot käsitteen visualisoinnista ja siitä johdetuista työvälineistä vuosina 2018-2019. Versioita yhteiskehitettiin monien asiantuntijoiden kanssa. Kuntien hyvinvointiyhdyshenkilöt kokeilivat ja sovelsivat käsitettä ja dioja omassa hyvinvointityössään antaen vinkkejä ja lisätoiveita. Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke tuki kunnissa tehtäviä kokeiluja ja soveltamista. Käsitteen käyttöä ja juurtumista on tuettu maakunnallisen hyvinvointiyhteistyön koordinaatiolla.
Käsite on virallisesti hyväksytty maakunnan yhteiseksi hyvinvointikäsitteeksi (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2019-2025). Sopimus allekirjoitettiin osana vuotuista Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumia.
Käsitteen jatkokehittämisessä on hyödynnetty käsitteestä saatua palautetta. Vuonna 2021 sote-uudistushankkeessa toivottiin, että viestinnässä käytetään aitoja valokuvia pohjoispohjalaisista ihmisistä. Myös kunnista oli jo aiemmin esitetty idea siitä, että hyvinvointisopimuksessa julkaistun hyvinvointikäsitteen kuvat korvattaisiin kuvilla pohjoispohjalaisista ihmisistä. Käsite päivitettiin vastaamaan näitä toiveita joulukuussa 2021. Myös sisällöllisiä kehittämistarpeita on tunnistettu, mutta näiden osalta päivitys tehdään myöhemmin.
Käsitteen käyttö on tuonut hyvinvoinninedistämistyötä lähemmäs ihmisen arkea ja elämää ja niiden kokonaisvaltaisuutta. Käsite on lisännyt ymmärrystä siitä, kuinka moni asia hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttaa. Samalla se on vähentänyt keskustelua siitä, mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan ja mitä siihen sisältyy ja ei sisälly. Käsite on auttanut kuvaamaan isoa kokonaisuutta varsin kansantajuisesti.
Käsitettä on sovellettu lukuisissa tarkoituksissa. Sitä on käytetty mm.
- kunnan hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman perustana
- kyläyhdistysten tapaamisissa hyvinvointia koskevan kokemustiedon keruun apuvälineenä
- sote-kuntayhtymän vanhuspalvelustrategian lähtökohtana
- maakunnallisen kokemustiedon keruun pohjana
- maakunnallisen hyvinvointiyhteistyön verkoston kuvaamisessa
- ikäihmisten arkikuntoutumisen ja digitaalisen palveluohjauksen kehittämistyön perustana
- tietyn hyvinvoinnin osa-alueen yhteyksien hahmottamiseen muiden osa-alueiden kanssa.
Käsitteen käyttö on lisännyt monien toimijoiden innostusta hyvinvoinninedistämistyöhön. Se on tuonut asukkaiden arjen ja elämän indikaattorien ja rakenteiden rinnalle. Se antaa myös lukuisille toimijoille yhteisen viitekehyksen, johon niiden toimintaa voi kiinnittää.
Kansikuva
