Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvinvoiva VAKE - hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2, I4)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Vantaan ja Keravan alueella edistetään hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä kehittämällä asiakas- ja palveluohjausta kuntien kulttuuri- luonto- liikunta - ja yhteisöllisiin palveluihin sekä järjestöjen palveluihin.

Toimintaympäristö

Vantaan ja Keravan alueella kehitetään hyte-palvelukonseptia osana kansallista kehittämis- ja määrittelytyötä jota koordinoi THL. 

Kehittämisellä vastataan Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategian painopisteisiin:

  • Toimimme yhdessä (Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiselle on käytössä toimivat yhteistyörakenteet, toimintamallit ja mittarit).
  • Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta (Vanhusten toimintakykyä tuetaan ja elämänlaatua parannetaan järjestämällä yksilöllisiä, ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluja)
  • Arvostamme henkilöstöämme (Työntekijöillä on mahdollisuus uudistua, kehittää osaamista ja työtään) ja näkökulmaan 
  • Parannamme palveluja (Kehitämme digitaalisia palveluja suunnitelmallisesti siten, että niistä muodostuu asiakkaan hyvinvointia ja ammattilaisten työtä tukeva kokonaisuus)

Kehittämisellä vastataan nykytilan tarpeeseen, jossa Vantaalla ja Keravalla ei ole käytössä yhteisiä rakenteita ja toimintatapoja hyte-palveluohjaukseen. 

Kehittäminen käynnistettiin esiselvitysvaiheella, jonka aikana haastateltiin 75 hyvinvointialueen ja kuntien ammattilaista sekä toteutettiin kysely asukkaille sekä järjestöille ja muille 3. sektorin toimijoille. Yhteisenä tarpeena nousi esiin toimintakulttuurin muutoksen edistäminen tiedon ja osaamisen lisäämisellä, sekä eri toimijoiden välisellä käytännön yhteistyöllä. Kesäkuussa 2024 arvioitiin edistymistä toimenpiteiden osalta sekä toteutettiin järjestöselvitys, jossa tarkasteltiin erityisesti järjestöjen palveluhin ohjautumisen edistymistä.  Selvityksessä todettiin, että kehittämistyö on lisännyt ymmärrystä ja tietoa sekä VAKEn sisäistä tiedonkulkua järjestöjen palveluihin ohjautumisessa sekä järjestöyhteistyön tiivistymistä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämisen kohderyhmänä ovat 

  1. 17-29 –vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on mielenterveys/päihdehäiriö tai siihen kohonnut riski, jolloin voidaan vaikuttaa varhaisessa vaiheessa työkykyyn ja mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ennaltaehkäisyyn
  2. Kotona asuvat ikääntyneet, erityisesti yksinäisyyttä kokevat
  3. Sähköinen palvelutarjotin kehitetään generoitumaan laajemmin kaikkien asukkaiden käyttöön, mutta käytettävyyttä kehitetään yllä olevien kohderyhmien kanssa pilotoiden.
  4. Lisäksi Vammaispalveluiden omaishoitajien osalta vahvistetaan viestintää hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista. Tuotokset hyödyttävät myös muita omaishoitajia ja läheistään hoitavia.

Asiakasymmärrystä kerrytetään hankkeen valmistelusta lähtien ja varmistetaan alueen asukkaiden osallistuminen yhteiskehittämiseen: 

  • Asukkaalla on tieto hankkeen sisällöistä ja sen tavoitteista päätöksenteon ja osallistumisen tukemiseksi. Asukkaan ääni pääse kuuluville, asukas pääsee vaikuttamaan kehitettäviin toimintoihin hankkeessa, jotta ne vastaavat asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Mahdollistaa kehitettävien toimintojen hyödyn asukkaan hyvinvoinnille. ​

  • Asukkaiden näkemystä kysytään tilanteen mukaisesti kasvotusten (kohderyhmän mukaisesti esimerkiksi nuorilta aikuisilta starttipajassa ja oppilaitoksissa, ikääntyneiltä asukastilassa ja korttelikerhoissa), sähköisellä kyselyllä tai paperisella lomakkeella sekä yhteiskehittämisen tilaisuuksissa.

  • Hankkeen viestinnässä tuodaan esille miten asukkaiden näkemykset on huomioitu kehittämistyössä. ​

  • Hankkeen olemassaolosta, sisällöistä ja tavoitteista viestiminen monikanavaisesti. Hankkeen viestintäsuunnitelmassa tehdään tarkempi suunnitelma viestinnän saavutettavuuden ja kielellisten sekä kognition haasteiden huomioimiseksi. ​

Käytännössä asiakasymmärrystä on kerrytetty:

  • Koulutetut kemusasiantuntijat ovat osallistuneet eri kehittämisen vaiheisiin

  • Asukastyöpajoja on järjestetty 6/24 mennessä 9 kappaletta. 

  • Jalkauduttu asukkaiden pariin kohtaamispaikkoihin, asukastiloihin, nuorten aikuisten toimintaan ja asiakasraateihin keräämään kokemuksia ja kehittämisideoita.

  • Asukaskyselyitä on toteutettu 06/24 mennessä 2 kappaletta.

 

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin avulla edistetään monialaista palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Toimintamalli koostuu osioista, joiden avulla varmistetaan sen hyöty asukkaille ja hyvinvointialueen työntekijöille. Palveluohjauksen työkaluna ja tukena tulee toimimaan digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka otetaan käyttöön alueella 12/2024. Keväällä 2024 VAKEssa pilotoitiin kansallista Tarmoa alustaa ja selvitettiin sen soveltuvuutta alueen palvelutarjottimeksi. Syksyllä 2024 selvitystyön perusteella päädyttiin jatkokehittämään VAKEn hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen verkkosivuille hyte-palvelutarjotin. Toimintamallista löytyy lisätietoa VAKEn verkkosivuilta.

Kehittämisellä varmistetaan, että:

  • Ohjaus lisääntyy hyvinvointialueen palveluista Vantaan ja Keravan kaupunkien kulttuuri- luonto- ja liikuntapalveluihin ja järjestöjen toimintaan.
  • Yhteistyö tiivistyy hyvinvointialueen ja Vantaan ja Keravan kaupunkien ammattilaisten sekä järjestötoimijoiden välillä. 
  • Digitaalinen hyte-palvelutarjotin mahdollistaa asukkaiden ohjautumisen itsenäisesti hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin sekä tukee ammattilaisten palveluohjausta.

Kehittämistoimenpiteitä ohjataan hyte-ohjausryhmässä, joka kattaa hyvinvointialueen kaikki toimialat. Päätökset kehittämistyöhön liittyvistä pilotoinneista ja käyttöönotoista tehdään tässä ryhmässä ja tarvittaessa toimialojen johtorhymissä ja kehittämisryhmissä.

Hyvinvoiva VAKE- toimintamalliin kuuluu:

  1. Hyte-polku ammattilaisille: Hyvinvoinnin puheeksioton perehdytys ja koulutus
  • Kehittämisvaihe käynnissä, toteuttu mm. animaatioprojekti verkkokoulutuksen tueksi ja osallistuttu THL:n koulutuspilottiin
  • Ensimmäisen osion pilotointi 09/24 VAKEn työntekijöillä
  • Ensimmäisen osion käyttöönotto 09/24
    • Ensimmäiseen osioon sisältyy aihe-alueet:
      • Mistä ihmisen hyvinvointi koostuu?
      • Miten voimme edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä VAKEn työntekijöinä?
      • Miksi VAKEssa on tärkeä edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä?
      • Miten voimme edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa?
      • Kaupunkien kanssa tehtävä hyte-yhteistyö
      • Järjestöjen kanssa tehtävä hyte-yhteistyö 
  • Toisen osion valmistelu syksy 2024
  • Toisen osan pilotointi 02/25 VAKEn työntekijöillä
  • Toisen osan käyttöönotto 3/25 
    • Toiseen osioon sisältyy aihe-alueet:
      • Monialainen palveluohjaus ja puheeksiotto
      • Monialaisen palveluohjausken hyödyt
      • Erilaiset verkostot palveluohjauksen tukena
      • Esimerkkejä palveluohjauksesta ja puheeksiotosta
      • Hyvinvointitarjotin

2. Hyte-avainhenkilöverkosto

3. Digitaalinen hyte-palvelutarjotin

  • Tarmoa-pilotti 03-05/2024
  • Vaihtoehtojen kartoitus 01-07/2024
  • Päädytty jatkokehittämään VAKEn hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkkosivuille hyte-palvelutarjotin, päätös tehty 14.8.2024
    • Kokoaa Vantaan ja Keravan alueen järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen hyte-palvelut ja tapahtumat yhteen paikkaan helpostilöydettäväksi 
    • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkkosivut sisältävät myös tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoista, kuten liikunta, luonto ja kulttuurihyvinvointi, sekä digitaalisista itse- ja omahoito-ohjelmista​.
  • Kehittämisvaiheen kokemuksista ja kehittämistyöstä on kirjoitettu Kädet Sotessa-blogiin: Digitaalinen hyte -palvelutarjotin – uusi väline hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)  ja Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjottimelta löydät hyvinvointiasi tukevia palveluita ja tapahtumia | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
  • Hyte-palvelutarjottimen (Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjotin) ensimmäisen version käyttöönotto  16.12.24 VAKEn palveluissa. Juurruttaminen, jatkokehittäminen ja viestintä käynnistynyt 12/24.
    • Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjotinta jatkokehitetään  vuoden 2025 aikana.
  • Eri toimijoiden palvelut ja tapahtumat tulevat hyvinvointitarjottimelle palvelutietovarannon (PTV) sekä Lähellä.fi -palvelun kautta. 
    • Tuetaan järjestöjä Lähellä.fi kuvauksissa. Viestintä sekä järjestöjen työpajat 02-05/25.
    • Tuetaan kuntia palvelutietovaranto-kuvauksissa. Kuntien PTV työpajat 03-05/2025 (Liikuntapalvelut, opisto, kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut)
  • Hallintamallin kehittäminen vuonna 2025. Hallintamalli varmistaa hyvinvointitarjottimen jatkuvan kehittämisen ja ylläpidon VAKEn palveluissa.

4. Hyte-lähetekäytännöt

5. Hyvinvoinnin arvioinnin ja puheeksioton työvälineet

  •  Hyte- polku ammattilaisille koulutukseen sisältyy hyvinoinnin arvioinnin ja puheeksioton työvälineitä, joita kehitetään toimintamallin tueksi. Hankkeessa on tarkasteltu myös hyvinvoinnin arvioinnin ja puheeksioton olemassaolevia työvälineitä, joita tullaan kuvaamaan toimintamallissa. 
  • Hyvinvoinnin puheeksioton tueksi on kehitetty Mitä sinulle kuuluu- kortti sekä Arvoi omaa hyvinvointiasi- kortti. Korttia voi käyttää yhdessä asiakkaan kanssa keskustellen ja ohjata palveluihin hyte-tarjottimen avulla tai sen voi antaa asiakkaalle itsenäisesti tutustuttavaksi. Puheeksioton korttia testataan ja jatkokehitetään vuonna 2025. 

 

Jalkautuva palveluohjaus

Lisäksi toimintamallia tukee Hyvinvointitoimijat tutuksi -toimintamalli (ent. järjestöinfo) sekä Hyvinvointikiertue, joiden avulla lisätään jalkautuvaa palveluohjausta suoraan asukkaille ja ammattilaisille. Jalkautuvalla ohjauksella lisätään tiedonsaannin mahdollisuuksia eri ihmisille.

 

Toimintamallin tuotoksena kehitettiin yksinäisyyden palvelupolkukuvaus

Kehittäminen käynnistyi keväällä 2024 yhteisellä työpajapäivällä järjestöjen ja kuntien edustajien kanssa ja jatkuu verkostomaisella yhteistyöllä. Hyvinvointialueen palveluista on nimetty yhdyshenkilöt, jotka osallistuvat kehittämisryhmään yhdessä sidosryhmien kanssa. Yksinäisyyden palvelupolkukuvauksen lisäksi työryhmissä kehitettiin erilaisia materiaaleja työntekijöiden tueksi yksinäisyyden tunnistamiseen, puheeksiottoon sekä palveluohjaukseen liittyen. Materiaalit, joita työskentelystä syntyi, olivat huoneentaulu, monikielinen juliste asiakasviestintään sekä yhdessä SPR:n Yksi Näistä -ohjelman kanssa työstetyt puheeksiotonkortit. Lisäksi VAKEn verkkosivuille luotiin yksinäisyysteemainen sisältösivu (Yksinäisyyden ehkäisy | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue), josta nämä materiaalit tulevat löytymään. Sinne on lisäksi koottu tietoa yksinäisyydestä sekä muiden toimijoiden palveluita. Verkkosivuille tuotettiin palvelupolkukuvaus yksinäisyyden vähentämistä ajatellen. Palvelupolussa avataan hieman laajemmin yksinäisyyden tunnistamiseen, puheeksiottoon ja palveluohjaukseen liittyviä asioita. Verkkosivu on asukkaiden käytössä, mutta sitä voivat käyttää tiedon lisäämiseen ja palveluohjaukseen myös työntekijät ja muut yhteistyökumppanit. Palvelupolkukuvauksessa on palveluohjauksen näkökulmasta kiinnitetty erityistä huomiota kuntien ja järjestöjen palveluihin.

 

Aikataulu ja toteutus:

Vantaan ja Keravan alueella edistetään hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä vuosina 2023-2025. 

Toimintamalli on käyttöönotettu 12/24, minkä jälkeen jatketaan juurruttamistyötä ja jatkuvaa kehittämistä VAKEn palveluissa.

Kehittämisellä edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.

Kehittämistä toteutetaan HyväHyte-hankekärjessä, joka on osa VakeHyva -Hyvät palvelut -hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU), joka vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä.

Kehittäjäjoukko:

Toimintamallissa keskeistä on hyvinvointialueen työntekijöiden osallistuminen kehittämiseen.

  • Kehittämiseen osallistuva hyte-avainhenkilöverkosto on keskeinen, jotta toimintamalli aidosti tukee hyvinvointialueen työntekijöiden työtä. Verkosto on osallistunut eri toimenpiteen kehittämisvaiheisiin ja arviointiin ja itse hyte-avainhenkilöverkosto-malli on tämän kehittäjäjoukun yhdessä muotoilema. Verkosto kokoontuu kuukausittain. Avainhenkilöverkosto koostuu eri tehtävissä työskentelevistä ammattilaisista. Pilottivaiheessa on ollut mukana erityisesti nuorten aikuisten ja ikääntyneiden parissa toimivia työntekijöitä, esim.
    • toisen asteen opiskeluhuollon kuraattori
    • sosiaaliohjaaja nuorten sosiaalityöstä, nuorten psykososiaalisista palveluista sekä vammaisten asiakasohjauksesta
    • fysioterapeutit sairaalapalveluista sekä terveysasemapalveluista
    • terveydenhoitaja terveysasemapalveluista
    • toiminnanohjaaja vanhusten päivätoiminnasta
    • suuhygienisti
    • ehkäisevän päihdetyön kouluttaja
    • asiantuntija pelastuslaitokselta
  • Projektiryhmä on tukenut ja näyttänyt suuntaa kehittämiselle. Projektiryhmä on koostunut hyvinvointialueella nuorten aikuisten ja ikääntyneiden kanssa työskentelevistä lähijohtajista sekä kaupunkin hyte-koordinaattoreista. Erityisesti mukana on hyte-avainhenkilöverkostoon kuuluvien työntekijöiden lähijohtajia, jotta malli saadaan juurtumaan ja avainhenkilöt saavat kehittämiseen tarvittavan tuen myös johdolta. Ryhmä kokoontuu 2-3 kuukauden välein.
  • Hyte-ohjausryhmä on ohjannut ja linjannut hyvinvointialuetasoista kehittämistä. Ryhmä koostuu hyvinvointialueen ylempää johtoa edustavista henkilöistä ja kokoontuu kuukausittain.
  • Toimialoja koskevan kehittämistyön ohjaus, kuten akuuttien asioiden linjaaminen ja omistajan nimeäminen tärkeän toiminnan vakiinnuttamisen kannalta, on toteutettu toimialakohtaisissa kehittämisryhmissä.
  • Hanketyöntekijät sekä VAKEn hyte-, osallisuus- ja järjestöyhteistyön tehtäväalueen työntekijät ovat kehittäneet toimintamallia sekä kehittäneet muita hyte-palveluohjausta edistäviä toimintamalleja osaksi pysyvää toimintaa. Hanketiimi on työskennellut osana tehtäväaluetta. Hanketyöntekijöinä on työskennellyt kehittämiskoordinaattori, kehittäjäasiantuntija, kolme erityisasiantuntijaa sekä projektipäällikkö. Lisäksi VAKEn viestinnän asiantuntija on työskennellut hankkeessa 20-40% työajalla. Avainhenkilöiden palkkakuluja on siirretty pilottivaiheessa hankkeesta.
  • Järjestöt ovat osallistuneet kehittämiseen eri tavoin. Järjestöjen kehittämisryhmä on ollut mukana hankkeen suunnittelu- ja kehittämisvaiheissa. Järjestöyhteistyön kehittämiseksi on tehty asiantuntijahankinta Hyte ry:stä koko hankkeen ajalle. 
  • Asukasymmärrystä on kerätty toimintamallin kehittämisen tueksi. Sitä on kuvattu tarkemmin osiossa Kohderyhmä ja asiakasymmärrys. 

 

 

Hyte-avainhenkilöverkosto tukee hyte-asiakasohjausta.
Hyte-polkua, eli ammattilaisten koulutus- ja perehdytysmateriaalia varten tuotettiin animaatiovideoita. Tämä video tuo esiin hyte-palveluohjauksen polkuna hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin.
Asukkaita varten tuotettiin animaatiovideo, joka tuo esiin, kuinka jokainen voi edistää omaa hyvinvointia ja terveyttä. Videota on tarkoitus käyttää asukasviestinnässä, esimerkiksi verkkosivuilla. Video on VAKEn työntekijöiden käytössä asiakastyössä.
Teksinä kuvaus hyte-polun verkkokurssista
Kuva digikehittämisestä
Mitä sinulle kuuluu aiheisia kysymyksiä ja pieniä kuvakkeita
Arvioi omaa hyvinvointiasiasi täytettävä taulukko erilaisilla teemoilla
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallikokonaisuuden kehittäminen on toteutettu hankeaikana, jolloin resurssit ovat olleet suuremmat kuin jatkuvien palveluiden aikana. Kehittämistyössä on pyritty alusta asti huomioimaan, että käyttöönoton jälkeinen jatkokehittäminen vaatii mahdollisimman vähän resursseja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että olemassaolevat henkilöresurssit hyte-, osallisuus- ja järjestöyhteistyön tehtäväalueella tulevat vastaamaan toimintamallien jatkokehittämisestä ja ovat kehittämisvaiheessa tiiviisti mukana. 

Toteutetut koulutukset on tuotettu pääsääntöisesti videotallenteina ja verkkokursseina. Hyte-palveluohjauksen osaaminen on pyritty saamaan kiinteäksi osaksi sote-ammattilaisten työtä koulutusten sekä hyte-avainhenkilöverkoston asiantuntemuksen vahvistamisella.

Kehittämistyössä tuotettu kirjallinen materiaali tuotetaan myös sähköisenä versiona suomeksi ja ruotsiksi, sekä mahdollisuuksien mukaan monikielisyys huomioiden.

Koulutuksia voi soveltuvin osin hyödyntää hyvinvointialueen ammattilaisten lisäksi myös kuntien työntekijät ja järjestötoimijat. Avoimuus helpottaa tiedottamista ja viestintää ja lisää työn yleistä tunnettavuutta.

Toimintamalli vaatii myös yhteistä tahtotilaa yhteistyöhön kuntien ja järjestöjen kanssa toimiala- ja organisaatiorajat ylittäen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluohjausta jalkauttavat ja juurruttavat palvelualuilla toimivat avainhenkilöt, jotka vievät tietoa ja tarjoavat tukea sekä toimivat kehitystyön moottoreina omissa työyksiköissään.  Avainhenkilöverkoston tarkoitus on myös tarjota avainhenkilöille vertaisfoorumi asiantuntijatiedon ja kokemusten jakoon sekä mahdollisuus osallistua yleiseen hyte-työn kehittämiseen hyvinvointialueella. Avainhenkilöverkoston käytännöt on tarkoitus integroida osaksi arkityötä, mikä johtuu osittain myös roolin joustavuudesta toimintaympäristön tarpeiden mukaan.

Toimintamallin lähtökohta on mahdollisimman "aikaa kestävät" videotallenteet ja muut materiaalit, joiden toivotaan muodostuvan pysyväksi osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Osallistamalla kehittämistoimenpiteiden kohderyhmää, on tuotoksia kevyempi lähteä juurruttamaan

Viestintään on hyvä resurssoida riittävästi työaikaa, myös työpanoksen siirto viestintäyksiköstä monipuolistaa viestintää ja tuo mahdollisuuksia

Vaikka toimintamallin lähtökohta on mahdollisimman "aikaa kestävät" videotallenteet ja muut materiaalit, joiden toivotaan muodostuvan pysyväksi osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä, toimintamallin ylläpitäminen vaatii jatkossa mahdollisesti koordinoivan henkilön, eli ihmisen, joka pystyy osana esim. hyte-työtä tekemään sisällöllistä kehittämistä ja tukea avainhenkilöverkostoa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kokonaisuudessaan HyväHyte- kehittämiskärjen toimenpiteet ovat edenneet hankesuunnitelman mukaisesti kehittämis- ja juurruttamisvaiheeseen.  

Toimintamallia arvioidaan säännöllisesti eri kokonaisuuksien kautta: 

  • Erilaiset palautekyselyt ja käyttäjäkyselyt 
  • Osallistujamäärät  
  • Sanallinen palaute 
  • Havainnointi 
  • Kehittämistilaisuudet 
  • Työpajat 
  • Yhteistyö 
  • Osallisuussuunnitelma 
  • Jalkautumiset 

Monialaisen hyte-palveluohjauksen toimintamallikokonaisuus (Hyvinvoiva VAKE) on käyttöönotettu. Toimintamallikokonaisuus koostuu eri osa-alueista, ml. mm. hyvinvointitarjotin, hyte- avainhenkilöverkosto, hyte-polku. Malleja on kuvattu Innokylään myös yksittäisinä toimintamalleina tarkemmalla tasolla. 

Hyvinvointitarjottimen arviointi tiiviisti:

VAKEn hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sivustoa on kehitetty kansallisten kriteerien mukaisesti hyvinvointitarjottimeksi yhdessä INV 4 kanssa. Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjottimen versio 1.0 on otettu käyttöön pilotoiden 16.12.24. Hyvinvointitarjotin 1.0 on koottu ja kehitetty yhdessä kuntien, järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Hyvinvointitarjottimen 1.0 testiversiota ja sen hyödyllisyyttä arvioitiin ennen julkaisua ja se sai positiivista palautetta. Järjestöjen ja kuntien edustajat, VAKEn ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat arvioivat saatavat hyödyt korkein arvosanoin (asteikolla 1–5 ka 4,3). Tämä osoittaa, että kehittämisessä on onnistuttu. Kehittäminen toteutettiin yhteistyössä investointi 4:n, VAKEn toimialojen, viestinnän, tietohallinnon, järjestöjen ja kuntien kanssa. Yhteistyön nähdään edistävän käyttöä ja jatkokehittämiseen sitoutumista.  


Käyttöönotetun hyvinvointitarjottimen 1.0 version pilottijakso ajoittui ajalle 16.12.2024-5.3.2025, jolloin käyttäjäkokemuksia kerättiin käyttäjäkyselyllä ja -testauksin. Käyttäjäkyselyyn saatiin yhteensä 75 vastausta, joista 59 sisälsi myös avoimen palautteen. Käyttäjätestaus työpajoja pidettiin 8 kpl huomioiden eri kohderyhmät (mm. iäkkäät, nuoret aikuiset ja VAKEn alueen eri ammattilaiset) ja yhteensä työpajoissa kohdattiin 81 käyttäjää. 


Käyttäjäkyselyn ja -testauksien keskeisimmät tulokset osoittavat, että 70 % koki, että hyvinvointitarjottimelta löytyvä tieto oli hyödyllistä ja 80 % koki, että hyvinvointitarjotinta on helppo käyttää. 


Hyvinvointitarjottimen 2.0 version keskeisimmiksi kehittämistarpeiksi käyttäjäkyselyn ja -testauksien perusteella nousi hakutoiminnallisuuden parantaminen sekä palvelukuvausten laadun parantaminen. 2.0 version kehittäminen jatkuu vuoden 2025 ajan edellä mainittujen kehittämiskohteiden parissa. 

Asiakaslähtöisten palvelukuvausten edistämisen arviointi tiiviisti:


Syksyllä 2024 toteutettiin Lähellä.fi- kampanja järjestöille yhteistyössä Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HyTe ry:n kanssa. Rekisteröidyt yhdistykset lisääntyivät koko Uudellamaalla 20,7 % (136 uutta kuvausta) ja Vantaan ja Keravan alueella 51,25 % (21 uutta kuvausta). 
 

 Hyte-polku verkkokoulutuksen arviointi tiiviisti:

Hyte-polku, osa 1 käyttöönotettiin syyskuussa 2024. Hyte-polun osa 2 suunnittelutyö käynnistyi Q3/2024. Hyte-polun osa 2 käyttöönotto ja pilotointi suunniteltu toteutuvaksi 02/25.  

Hyte-polun markkinointisuunnitelma luotiin koskemaan koko kokonaisuutta. Suunnitelman mukaan varsinainen markkinointityö on tarkoitus aloittaa osan 2 valmistumisen jälkeen alkuvuonna 2025. Joulukuussa 2024 verkkokoulutuksen osallistujia ollut noin 100 henkeä. 

Koulutuksen osa 1 palautetta: 

  • Koulutus vastasi tavoitettaan: 89.7% samaa mieltä, 10.3% EOS
  • Koulutuksen sisältö oli kiinnostava: 93.1% samaa mieltä, 6.9% EOS
  • Opin koulutuksessa uusia tietoja (sain oivalluksia/näkökulmia): 82.8% samaa mieltä, 10.3% EOS
  • Opin koulutuksessa uusia taitoja (sain työtapoja/työkaluja): 51.7% samaa mieltä, 34.5% EOS
  • Koulutuksesta on hyötyä työssäni: 79.3% samaa mieltä, 20.7% EOS
  • Koulutuksen toteutustapa (rakenne, käytettävyys yms) tuki oppimistani: 92.9% samaa mieltä, 3.6% EOS
  • Koulutus KOKONAISUUTENA oli onnistunut: 86.2% samaa mieltä, 13.8% EOS

Kurssi johdatteli hyvin terveyden ja hyvinvoinnin laajaan aiheeseen. Hyvä että koulutus sisälsi erilaisia toteutustapoja, videoita, työntekijöiden haastatteluja ja luettavaa materiaalia sekä linkkejä lisätietoihin. 

Koulutus antoi perustietoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laajaan kenttään. Kurssi toimii hyvin johdattelevana osiona aiheeseen. Jään mielenkiinnolla odottamaan tulevaa 2. kurssia, jossa toivon mukaan on lisää konkreettisia keinoja ja työkaluja työntekijöille käytännön asiakastyöhön miten edistää asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia. 

Vekkokurssin osaksi tuotettuja animaatioita on katsottu 12.12.2024 YouTubessa 629 katselukertaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) osaksi jokaisen työtä! | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 

Avainhenkilöverkoston arviointi tiiviisti: 

Avainhenkilöt täyttivät 3kk välein (10/23-06/24) webropolissa kyselyn, jolla seurattiin avainhenkilöverkoston vaikutuksia hyte-palveluohjaukseen sekä yhteistyöhön kuntien ja järjestöjen kanssa​.  

Syksyllä 2024 jatkettiin seurantaa, mutta kyselystä tehtiin kevyempi ja vastaajat jaoteltiin vain toimialoittain (pilottien aikana seurantaa tehtiin yksittäisten avainhenkilöiden vastausten mukaan)​ 

Huhtikuussa 2024 avainhenkilöt, heidän lähijohtajansa sekä tehtäväaluepäälliköt täyttivät webropol-kyselyn, jossa selvitettiin tilannetta avainhenkilöverkoston jatkon suhteen syksystä 2024 alkaen​ 

Yhteiskehittäminen oli keskiössä. Verkoston tapaamisilla oli säännöllisesti keskustelua, mikä toimii tai mitä voisi kehittää. Luotiin tila, jossa oli aina mahdollista antaa palautetta ja kehitysehdotuksia verkoston toiminnalle.​ 

Ensimmäisen pilottivaiheen aikana avainhenkilöt täyttivät excel –taulukkoa hyte-palveluohjausten määrästä. Näin seurattiin, kuinka paljon avainhenkilöiden hyte-ohjaus lisääntyi. Kaikki avainhenkilöt raportoivat, että hyte-palveluohjaus on lisääntynyt verkostossa aloittamisen jälkeen. Avainhenkilöt tekivät hyte-asiakasohjausta seurantajaksolla 01/24-06/24 seuraavasti : 968 asiakasohjausta.

Keväällä 2024 tehdyssä yhteenvedossa avainhenkilöt ovat kokeneet, että he ovat saaneet paljon uutta tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, miksi hyte-ohjaus on tärkeää ja mihin ohjata asiakkaita (kuntien tai järjestöjen hyte-palveluihin). Myös kaikkien suhtautuminen hyte-asioihin ja hyte-palveluohjaukseen on muuttunut paremmaksi ja asiakkaan hoitoa osataan miettiä kokonaisvaltaisemmin. Avainhenkilöt raportoivat, että ohjasivat yhteensä seurantajaksolla 01/24-06/24  kollegoitaan 2664 kertaa. 

Puheeksioton materiaalit:

Mitä sinulle kuuluu- kortteja on jaettu ammattilaisille ja asukkaille joulukuussa 2024 1600kpl ja Arvioi omaa hyvinvointiasi -kortteja 1000kpl.  

Viestinnän arvointi:

Viestintää tehty monikanavaisesti: 

  • Some  
  • Intra  
  • Verkkosivut  
  • Blogit  
  • Flyerit  
  • Julisteet ja huoneentaulut  
  • Jaettavat puheeksioton kortit   
  • Animaatiot  
  • Ohjevideot  
  • Tietämysartikkeli  
  • Viestintä kehittämisryhmissä ja verkostoissa  
  • Sähköpostiviestintä  

Viestintä nähdään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä erityisen tärkeänä, joskin osin haastavana. Tämän vuoksi tulemme kehittämään hyte-viestintää Hyte-viestinnän toimintamalli, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, RRP P4, I2 | Innokylä.  

Yhteistyö:

Tehty yhteistyötä 82 järjestön tai verkostojärjestöjen kanssa (Yksi käytännön esimerkki: https://vakehyva.fi/fi/blogit/kadet-sotessa/kuin-kotona-olis-ikaihmisten-luontokavelykokeilu) .  

Kaupunkien kanssa tehty yhteistyötä säännöllisesti osatoteuttajasopimukseen perustuen viikoittain. Kehittämistyön tukena on toiminut kansalliseen kehittämisverkosto, jonka kokouksiin on osallistuttu säännöllisesti. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa.