Kaikukortti-kokeilu Vantaan ja Keravan alueella, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Kaikukortti-kokeilu Vantaan ja Keravan alueella, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Vantaan ja Keravan alueella kokeillaan Kaikukorttia, joka parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien pääsyn kulttuuri- ja liikuntatoimintaan.
Toimintamallin nimi
Vantaan ja Keravan alueella kokeillaan Kaikukorttia, joka parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien pääsyn kulttuuri- ja liikuntatoimintaan.
Kuva
Kuvateksti
Euroopan unionin rahoittama. NextGenerationEUKehittämisellä vastataan lähtötilanteen tarpeeseen, jossa Vantaalla ja Keravalla ei ole käytössä yhteisiä toimintatapoja tai rakenteita HYTE-palveluohjaukseen ja ohjaus järjestöjen ja kuntien palveluihin ei ole yhtenäistä, vaan riippuu yksittäisen työntekijän osaamisesta. Kaikukortti mahdollistaa yhtenäisten toimintatapojen kehittämisen ja yhtenäisen mallin käytön.
Aikataulu ja toteutus:
Vantaan ja Keravan alueella edistetään hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä vuosina 2023-2025. Kehittämisellä edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Kaikukortti liittyy kiinteästi tähän kehittämiseen ja kaikukorttikokeilu toteutetaan vuonna 2025.
Suunnitteluvaihe 06-12/24. Kokeilu 01-12/25, johon liittyy viestintä sekä asukkaille että ammattilaisille ja sidosryhmille.
Kehittämistä toteutetaan HyväHyte-hankekärjessä, joka on osa VakeHyva -Hyvät palvelut -hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU), joka vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Kehittämistä ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti - THL.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen VAKE -Hyvät palvelut -hankkeen HyväHyte-kärjessä pilotoidaan Kaikukorttia osana HYTE-palveluohjauksen toimintamallia, joka tukee asukkaiden löytämistä kuntien kulttuuri-, luonto-, liikuntapalveluihin sekä järjestöjen toimintaan. Vantaan ja Keravan kaupungit ovat osatoteuttajina hankkeessa.
Kaikukortti tukee haavoittuvassa asemassa olevia asiakasryhmiä löytämään paremmin kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, kuten kullttuuri- ja liikuntapalveluihin.
Kaikukorttia jaetaan tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville hyvinvointialueen ja tiettyjen järjestöjen asiakkaille ja asukas pystyy kortilla hankkimaan maksuttomia pääsylippuja Kaikukohteina toimiviin kulttuuri- tai liikuntapalveluihin.
Kohderyhmänä ovat potentiaaliset Kaikukortti-asiakkaat, eli tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevat yli 16-vuotiaat sote- tai hyte-palveluiden asiakkaat. Ihmisen ominaisuudet ja tausta vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on osallistua kulttuuri- tai liikuntatoimintaan. Näitä ominaisuuksia voivat olla esim. etninen tausta, sukupuoli, taloudellinen tilanne, uskonto, vammaisuus ja äidinkieli.
Mukana kokeilussa olevat sote- ja hytetoimijat jakavat Kaikukorttia heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville asiakkailleen. Jakajatahoja on saatu monipuolisesti mukaan sekä hyvinvointialueelta ja kunnilta, joka helpottaa sitä, että mukaan saadaan monen ikäisiä ja eri taustoista tulevia asiakkaita. Lisäksi mukana on useampi kolmannen sektorin toimija. Kaikukortti on tarkoitettu taloudellisesti heikossa tilanteessa oleville sote-tai hyte-toiminnan asiakkaille, mutta muita rajauksia sen saamiseen ei ole. Kulttuuri ja liikuntatoimijat, jotka ovat kokeilussa mukana, pyrkivät myös tavoittamaan kävijöikseen erilaisia ihmisiä ja mahdollistamaan palvelujen käytön laajemmalle asiakasryhmälle.
Lähtötilanne:
Kaikukortti-kokeilua varten on aluksi pidetty eri kokoonpanoilla kokouksia, joissa toimintamallia ja sen soveltuvuutta on pohdittu Vantaan ja Keravan alueella. Myös Kaikukeskukselta on osallistuttu aktiivisesti suunnitteluvaiheeseen. Todettiin yhteinen tahtotila Kaikukorttikokeiluun sekä hyvinvointialueen puolelta että kuntien puolelta.
Kaikukortin toimintamallista on tehty suppea tietosuojavaikutusten arviointi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen puolesta.
Prosessin kulku:
Koordinaatioryhmä asetettiin hyvinvointialueelta, Vantaalta ja Keravalta ja koordinaatioryhmä lähti selvittämään halukkaita jakajatahoja ja kohteita. Vuoden 2025 alkuun mennessä oli sovittu tarvittavat jakajatahot sekä kohteet kummankin kunnan puolelta.
Kokeilun valmistelu käynnistyi suunnitelman mukaisesti. Verkoston luominen ja kohteiden vakiinnuttaminen on aikaa vievää, mutta valmistelu eteni siitä huolimatta aikataulun puitteissa. Toimintamallin käyttöä ja soveltuvuutta alueella arvioitiin vuoden 2025 aikana mm. asukaskyselyillä sekä työntekijäpalautteen kautta. Palautekyselyyn vastasi 46 ammattilaista ja 14 Kaikukortin käyttäjää.
Palautteen mukaan suurin osa Kaikukortin jakajista on jakanut kortin viidelle tai useammalle asiakkaalle (65%) ja kaikki vastaajat kokivat, että Kaikukotti tukee asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuuden tunnetta hyvin tai erittäin hyvin. 80% vastaajista koki, että heillä oli ollut riittävästi tietoa ja tukea kortin jakamiseen ja käyttöön liittyen. 15% EOS ja 5% koki, ettei tietoa ja tukea ole ollut tarpeeksi.
Kaikukortin käyttäjien vastauksista selvisi, että yksittäinen käyttäjä on käyttänyt Kaikukorttia viimeisen 6 kk aikana keskimäärin 1-2 kertaa (58% vastaajista) ja 85% vastaajista koki, että Kaikukortti on auttanut tai tulee jatkossa auttamaan häntä osallistumaan enemmän eri tapahtumiin tai toimintaan (15% EOS). Kaikkien käyttäjien mielestä Kaikukortin käyttäminen on ollut helppoa tai erittäin helppoa
Palaute oli kaikkiaan kiittävää ja lokakuussa 2025 sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue että Vantaan ja Keravan kaupungit päättivät jatkaa kaikukorttitoimintaa.
Kansikuva
