Tilanne ennen käytännön toimeenpanoa
Aiemmin influenssarokotukset järjestettiin hajautettuna 12 eri terveysasemalla arkityön lomassa. Käytäntö aiheutti asemille rokotuksiin suuria ruuhkia, odotusajat olivat pitkiä ja potilaat tyytymättömiä. Rokotustapahtumien ajankohta arkipäivinä vähensi sekä lääkäreiden että sairaanhoitajien perustyöhön liittyviä vastaanottoaikoja.
Potilailta ja yhteistyökumppaneilta saatu palaute on ollut erittäin positiivista. V. 2014 rokotuskattavuus nousi edellisvuoteen verrattuna 32 %; n. 150 000 väestöstä rokotteen sai yli 22 000. Yhteistyö eri toimijoiden ja erityisesti kirjastotoimen kanssa onnistui erinomaisesti. Jonotusajat olivat keskimäärin alle 15 minuuttia. Tapahtumien jälkeen todettiin, että ensimmäiseen rokotuspäivään tulee resursoida henkilöstöä muita päiviä enemmän sen suuremman suosion vuoksi.
Potilaat kokivat erittäin positiivisena ohessa järjestetyn terveyden edistämisen tapahtuman. Rokottamisen jälkeen on suositus, että terveysaseman tiloissa viivytään n. 15 minuuttia ja nyt oli viipymisen ajalle tarjolla terveyttä edistävää, omahoitoa tukevaa ja terveyshyötyä tuottavaa ohjausta sekä neuvontaa useista eri teemoista. Iso terveysasema tiloineen antoi hyvä puitteet tämän järjestämiseksi.
"Mobiilirokotusten" toteuttaminen kirjastoautossa onnistui hyvin ja vaikeiden kulkuyhteyksien takana asuvat potilaat olivat saamaansa lähipalveluun erittäin tyytyväisiä. Yhteistyö kirjastotoimen kanssa onnistui täydellisesti ja työntekijät kokivat uudenlaisen toiminnan mielekkäänä.
Työntekijöille maksettava lauantaityökorvaus ja aikana annettava vapaapäivä toivat lisäkustannusta. Toisaalta terveysasemien arkipäivien työ ei häiriintynyt ja potilaita pystyttiin hoitamaan niin lääkäreiden kuin sairaanhoitajien vastaanotoilla normaalia paremmin. Toimintamallin arvoinnissa on nähtävissä erityisesti sairaanhoitajien vastaanottokäynneissä kasvua edellisvuosiin verrattuna.
Henkilöstöresurssin käytön tehokkuutta lisäsi se, että keskitettyihin tapahtumiin tarvittiin tarkkailu- ja ensiapuvalmiuteen kaksi sairaanhoitajaa kuhunkin tapahtumaan. Aiemmin ensiapuvalmiuteen tarvittiin jokaiseen 12 terveysasemalla järjestettyyn tapahtumaan yhdestä kahteen sairaanhoitajaan terveysaseman koosta riippuen. Lisäksi tilaisuuksia järjestettiin väestön tarpeen mukaan 2 - 4 terveysasemaa kohden. Henkilöstöresurssia voitiin nyt tehokkaammin kohdentaa nimenomaan rokotustehtävään ja potilaiden voidaan ajatella saaneen entistä enemmän sekä rokotus- että vastaanottopalvelua, mikä näkyy suurena käyntimäärien nousuna.
Kustannustehokkuuden näkökulmasta todettakoon myös, että rokotuskattavuuden nousun voidaan ajatella vähentävän influenssaan sairastumisia ja siitä syntyviä vakavia jälkitauteja kalliine tehohoitojaksoineen. Lisäksi tilojen käyttö on tehokasta; tarvitaan vain näihin tapahtumiin liittyvät järjestelyt, logistiikkaratkaisut, potilaiden ohjaustoiminnot ja tilojen siivoustoimet. Eri tavoin syntyvää säästöä on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea euromääräisenä osoittaa.