IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamalli Kainuun hyvinvointialueella (P3, RRP, Kainuun hyvinvointialue)
Tavoitteena on mielenterveyshäiriöitä sairastavan kainuulaisen työllistyminen tai palaaminen avoimille työmarkkinoille tai ohjautuminen opintoihin. Toiminnan tavoitteena on integroitua osaksi Kainuun hva:n psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta.
Toimintamallissa käynnistetään Kainuun hyvinvointialueella IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin mukainen työhönvalmennus mielenterveyden hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. IPS-työhönvalmennuksen kohderyhmänä ovat mielenterveyden häiriöihin sairastuneet henkilöt. Mielenterveyden häiriöt ovat vakiintuneet yhdeksi yleisimmistä työkyvyttömyyseläkkeiden syistä ja työhönvalmennuksen avulla kohderyhmän työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia edistetään.
Työhönvalmentajat kiinnittyvät mielenterveyden hoidosta ja kuntoutuksesta vastaaviin palveluihin ja tekevät aktiivisesti yhteistyötä työllistymistä edistävien palveluiden sekä alueen työnantajien kanssa. Toimintamalli käynnistetään koko Kainuussa pois lukien Puolanka, koska siellä terveyspalvelut tuottaa yksityinen toimija. Tavoitteena on vakiinnuttaa IPS-työhönvalmennus osaksi hyvinvointialueen palveluita.
IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamalli on osa kestävän kasvun Kainuu 2 ohjelmaa. Rahoitus toimintamallin käynnistämiseen ja kestävän kasvun ohjelmaan saadaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja koordinoinnista vastaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL)
Koronakriisi on heikentänyt työllisyystilannetta. Työikäisten määrä supistuu väestön ikääntymisen johdosta ja rakenteellinen työttömyys on korkealla tasolla myös Kainuussa. Toisaalta Kainuussa on työntekijäpulaa ja tarve työllistää osatyökykyisiä esim. mielenterveyskuntoutujia kasvanee jatkossa.
Kainuussa oli v. 2021 työkyvyttömyyseläkettä saavia 8,7 % 16-64 vuotiaista ( vrt. koko maassa 5,5%). Työkyvyttömyyden syynä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat 2,6 %:lla 18-34 vuotiaista ja 4,7 %:lla 25-64 vuotiaista. Molemmat osuudet ovat muuhun Suomeen verrattuna suurempia.
Kainuussa perustettiin IPS-tiimin toimesta yhteiskehittämistyöryhmä, johon osallistui hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuksienhoidon apulaispalveluesimiehiä ja esihenkilöitä sekä alueen työllisyydenhoidosta vastaavia asiantuntijoita ja esihenkilöitä. Työryhmä kokoontui säännöllisesti kahden kuukauden välein etäyhteydellä Teamsissa. Tavoitteena oli lisätä ja kehittää asiakkaiden moniammatillisen verkoston keskenään tekemää yhteistyötä. Työhönvalmentajien tekemien havaintojen mukaan Kainuun kunnissa on olemassa eroja mielenterveys- ja riippuvuuksienhoidon ja työllistymistä tukevien palveluiden välisessä yhteistyössä. Jatkosta on esitetty, että Kainuun IPS-työhönvalmentajat toimisivat hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden ja alueellisen työllisyydenhoidon välisinä yhteyshenkilöinä yhteisten asiakkaiden työllistymiseen liittyvissä asioissa.
Tavoitteena on, että Kainuun hyvinvointialueella on käytössä IPS-työhönvalmennuksen toimintamalli osana mielenterveys- ja riippuvuuksienhoidonpalveluita.
Palveluun osallistuneiden asiakkaiden määrää ja työllistymistä seurataan aktiivisesti mm. tiiminvetäjän seurantataulukon avulla. Tavoitteena on, että asiakkaista työllistyy lähes puolet kuten aiemmissa IPS-hankkeissa Suomessa. Palvelussa toteutetaan asiakaspalautekysely, jolla mitataan asiakkaiden kokemusta palvelusta. Lisäksi muutosta mitataan THL:n arviointitutkimuksella.
Rakennetaan Kainuun alueelle sopiva IPS-työhönvalmennuksen toimintamalli osana mielenterveys- ja riippuvuuksienhoidonpalveluita.
Kohderyhmänä tässä hankkeessa ovat työikäiset mielenterveyshäiriöihin sairastuneet kainuulaiset, joilla on hoitokontakti Kainuun hyvinvointialueen mielenterveyden- ja riippuvuuksienhoidon palveluissa.
Kainuun hankkeessa hyödynnetään aiempien IPS-hankkeiden huomioita, kokemuksia ja oppeja, Kainuun työllisyyden kuntakokeilun kokemuksia sekä muita työllisyyden edistämiseksi toteutettuja hankkeita (mm. OTE, OSAKSI, Paljon palveluja tarvitsevat, Kainuulainen työkunto). Työhönvalmentajat perehtyvät aiempiin IPS-hankkeisiin ja muihin keskeisiin tuotoksiin.
IPS-Sijoita ja Valmenna! -toimintamallia toteutetaan palvelun laatukriteerejä noudattamalla. Palvelulla on tutkitusti merkittävä vaikutus kohderyhmän työllistymiseen ja kuntoutumiseen.
Palveluun osallistuneille tarjottiin mahdollisuus osallistua asiakaspalautekyselyyn, joka toteutettiin lokakuussa 2024. Palautekyselyn tulokset olivat pääsääntöisesti positiivisia liittyen mm. asiakkaiden kokemaan tukeen ja hyvinvointiin. Asiakaspalautekyselyn tulokset löytyvät erillisestä liitteestä.
IPS-Sijoita ja valmenna!-työhönvalmennuksen asiakkaille tarjottiin mahdollisuus osallistua asiakasosallisuutta edistävään ryhmätoimintaan, jonka yksi tavoite oli kuulla asiakkaiden kehittämisideoita tarjoten samalla vertaistuellisia tapaamisia kohderyhmällemme. Ryhmätoimintaa toteutettiin yhteensä neljä kertaa hankkeen aikana.
IPS-työhönvalmennusta toteutetaan koko Kainuun hyvinvointialueella (pl. Puolanka) 1.6.2023-31.12.2024. Hanke on käynnistynyt Kainuussa kesäkuussa 2023, jolloin tiiminvetäjä ja työhönvalmentajat (2) aloittivat. Tiiminvetäjä on tehnyt myös asiakastyötä. Työhönvalmentajilla on kerrallaan enintään 20 aktiivista asiakasta. Koko tiimi on käynyt THL:n menetelmäkoulutukset. Tiimin jäsenet ovat suorittaneet jo ennen hanketta kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalveluiden erikoisammattitutkinnon.
Kainuun IPS-työhönvalmennukselle toteutettiin THL:n toimesta laatuarviointi 7.5-8.5.2024. Kainuussa toiminnan laadun todettiin olevan hyvällä tasolla pistein 103/125.
Hankkeen tavoitteita on useita: mielenterveydenhäiriöihin sairastuneiden työllistymisen, työllisyyden sekä hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen sekä mielenterveyden häiriöihin liittyvän stigman vähentäminen. Lisäksi hankkeen aikana tuotetaan opas kainuulaisesta IPS-työhönvalmennuksesta.
Kokeilun aikana todettiin, että henkilöresurssi olisi pitänyt olla suurempi. IPS-työhönvalmentajat kiinnittyivät yhteensä kahdeksaan eri mielenterveyspalveluiden tiimiin ympäri Kainuuta. Heti asiakastyön alettua palveluun alkoi muodostua jonoa, joka kasvoi hankkeen edetessä. Asiakkaiden jonotusajat palveluun kasvoivat kohtuuttomiksi (yli 7 kuukautta). On tärkeää rajata asiakasmäärää vastaamaan työntekijäresurssia. IPS-palvelussa asiakas määrittelee milloin palvelu päättyy. Tämä voi johtaa siihen, että asiakkuudet kestävät pitkään eikä uusia asiakkaita pystytä ottamaan.