Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön rakenne

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäisevä mielenterveys-ja päihdetyön kokonaisuus perustuu Neljän tuulen toimintamalliin joka on lähestymistapa päihde-, mielenterveys-, rahapeli- ja lähisuhdeväkivaltaongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen. 

Toimintamallin nimi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön rakenne
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäisevä mielenterveys-ja päihdetyön kokonaisuus perustuu Neljän tuulen toimintamalliin joka on lähestymistapa päihde-, mielenterveys-, rahapeli- ja lähisuhdeväkivaltaongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen. 

Toteutuspaikka
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Meritte Nyqvist

Luotu

17.10.2023

Viimeksi muokattu

09.01.2024
Ratkaisun perusidea

Neljän tuulen toimintamallin tavoitteena on edistää mielenterveyttä, ehkäistä päihde- ja rahapelihaittoja sekä lähisuhdeväkivaltaa ja muuta väkivaltaa.  Toiminta edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia ja terveyttä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella neljän tuulen ajattelun kautta

  • vahvistetaan ilmiöiltä suojaavia tekijöitä ja ehkäistään riskitekijöitä
  • huomioidaan ilmiöiden yhteys toisiinsa
  • vahvistetaan puheeksiottoa, annetaan neuvontaa ja ohjausta
  • tuotetaan tietoa, viestitään ja koulutetaan

 

Toimintaympäristö

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäisevän työn rakenneuudistus nostetiin yhdeksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiskärjeksi osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa. Rahoitus myönnetty ajalle 2020-2023. 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteena on

  • parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta
  • siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
  • varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus
  • vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta.

Kun edellä mainitut tavoitteet toteutuvat, myös kustannusten kasvu voi taittua.

Uusi kehitettävä rakenne liittyy hyvinvointialueen vastuulla olevien sote palveluiden lakisääteiseen velvollisuuteen selvittää hoidon / palvelun tarve ja tuottaa palvelut alueen asukkaille. Rakenteen muodostumista ohjaa useat lait, kansalliset ohjeistukset sekä ohjelmat.

Hyvinvointialueiden muodostumisen myötä olemassa olevat rakenteet kunnissa murtuivat, jonka vuoksi rakenteiden uudelleen luonti on välttämätöntä, jotta ehkäisevä työn jatkumo voidaan taata kuntien ja hyvinvointialueen asukkaille. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on ottanut käyttöön Neljän tuulen toimintamallin, jonka tavoitteena on edistää mielenterveyttä, ehkäistä päihde- ja rahapelihaittoja sekä lähisuhdeväkivaltaa ja muuta väkivaltaa. Alue on halunnut vahvistaa myös ehkäisevää työtä teemoihin liittyvien kuolemien osalta. Hyvinvointialueella tunnistetaan ja tiedostetaan näiden ilmiöiden yhteydet toisiinsa ja suunnitellaan ja toteutetaan ehkäisevää työtä nimenomaisesti neljän tuulen ajattelun kautta. 

Kehittäminen pohjana on ollut halu tehdä laajaa yhteistyötä alueella toimivien kuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Alueella tehdään myös vahvaa yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa.  Tavoitteena on luoda koko aluetta koskettava ehkäisevän työn kokonaisuus, jota toteutetaan laajasti kaikkien ikäryhmien kohdalla. Toiminnan tarkoituksena on myös rakentaa yhteistä tahtotila toimijoiden välillä, että haluamme kuntalaisten saavan tukea ja apua elämän haasteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tällä tavalla vähentää tilanteiden kärjistymistä sekä inhimillistä kärsimystä. Yhteistyön ja osaamisen vahvistamisen avulla voimme myös mataloittaa asukkaiden kynnystä saada ja ottaa vastaan apua varhaisessa vaiheessa. 

 

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ehkäisevän työn toimenpiteet kohdennetaan koko alueen väestöön, kaikkiin ikä- ja väestöryhmiin.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ja A-klinikkasäätiön järjestölähtöisen päihdetyön kehittämisen tiimi järjestivät yhdessä vuosina 2022 sekä 2023 Porvoon kirjastolla Päihde- ja mielenterveystyön sekä järjestöjen teema tapatumat,  joiden tavoitteena oli lisätä asukkaiden tietoa peruspalveluista sekä alueella toimivista yhdistyksistä sekä järjestöistä. Tapatumassa kerättiin myös tietoa kansalaiskyselyllä siitä, millaisia tarpeita, mahdollisia palveluvajeita ja kehittämisehdotuksia kansalaisilla on liittyen päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä järjestöjen toimintaan.

 

 

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönotto etenee vaiheittain. Puheeksiotonmalli sisällytetään jo olemassa oleviin palvelupolkuihin ja neljän tuulen ajattelua pidetään yllä muun muassa viestinnällisin keinoin. Tulevaisuudessa kaikissa alueen sote-palveluissa otetaan ja osataan ottaa puheeksi kaikki neljän tuulen ilmiöt sekä osataan neuvoa ja ohjata mahdolliseen jatkohoitoon. Puheeksiottoa tukevat selkeät palvelupolut ja kirjaamiskäytännöt sekä tiedolla johtaminen.

Neljän tuulen ehkäisevän työn kokonaisuus vaatii pitkäjänteistä työtä ja koordinointia. Toimintamallin jalkauttaminen vaatii laaja-alaista ymmärrystä ehkäisevästä työstä ja neljän tuulen ilmiöistä sekä niin hyvinvointialueen sisäisiä kuin ulkoisia vahvoja rakenteita.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyön tuloksena Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle on perustettu ehkäisevän työn suunnittelijan vakituinen toimi, jonka tehtäviin kuuluu ehkäisevän työn kokonaisuuden koordinoinnin ohella jalkauttaa neljän tuulen toimintamallia sote-palveluihin. Tämän toimen perustaminen on ollut askel pysyvien ehkäisevän työn rakenteiden luomiseen.

Neljän tuulen toimintamallia on lähdetty viemään eteenpäin sote-palveluissa osaamisen vahvistamisen kautta. Osana kehittämistyötä on koottu olemassa olevista verkkokoulutuksista laaja koulutuskokonaisuus, joka toimii osaamisen vahvistamisen pohjana sote-palveluissa. Koulutuskokonaisuus vahvistaa ammattilaisen osaamista sekä päihteiden, rahapelaamisen ja lähisuhdeväkivallan puheeksiottoon ja varhaiseen tunnistamiseen että myös itsemurhien ehkäisyyn. Tämän koulutuskokonaisuuden lisäksi mielenterveyden edistämistä on vahvistettu Terapiat etulinjaan – toimintamallin avulla. Lisäksi sote-ammattilaisten osaamista vahvistetaan kohdennetuin koulutuksin tarvelähtöisesti.

Koulutuskokonaisuuden jalkauttaminen sote-palveluissa jatkuu edelleen ja koulutuskokonaisuus on tavoitteena sitoa osaksi uuden työntekijän perehdytystä. Suoritettuja koulutusmääriä koordinoi ehkäisevän työn suunnittelija.

Kehittämistyön tavoitteena on ollut lisätä niin ammattilaisille kuin asukkaille suunnattua viestintää ja tiedostusta sekä erilaisia tapahtumia neljän tuulen ilmiöihin liittyen. Hyvinvointialueen intranetiin on koottu ammattilaisille suunnattua tietoa neljän tuulen toimintamallista sekä työkaluja, apu- ja tukipalveluja ja koulutuksia aiheeseen liittyen. Neljän tuulen ilmiöistä viestitään aktiivisesti eri kanavissa ja näin pidetään yllä ja lisätään tietoisuutta neljän tuulen ajattelusta ja ilmiöistä.

 

 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii monialaista yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa sekä ymmärrystä neljän tuulen ilmiöistä ja niiden yhteydestä toisiinsa. Yhdessä sovitut, selkeät toimintatavat ovat keskeisessä roolissa toimintamallin käyttöönotossa.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Aihealueet