ItseNaiset – Tukea ja ohjausta työelämään siirtymisessä Suomeen muuttaneille naisille
ItseNaiset-toiminta tukee Suomeen muuttaneita, erityisesti pitkään työelämän ulkopuolella olleita naisia, jotka ovat siirtymässä kotoa kohti opintoja tai työelämää. Osallistujalle tarjotaan henkilökohtaista ohjausta, vertaistuellista ryhmätoimintaa sekä kursseja.
Toimintamallin nimi
ItseNaiset-toiminta tukee Suomeen muuttaneita, erityisesti pitkään työelämän ulkopuolella olleita naisia, jotka ovat siirtymässä kotoa kohti opintoja tai työelämää. Osallistujalle tarjotaan henkilökohtaista ohjausta, vertaistuellista ryhmätoimintaa sekä kursseja.
ItseNaiset-toiminnan tarkoituksena on lisätä Suomeen muuttaneiden naisten yhteiskunnallista osallisuutta tukemalla heidän yksilöllisiä polkujaan kotoa kohti opintoja ja työelämää kokonaisvaltaisen ura- ja palveluohjauksen keinoin. Mallin perusajatuksena on joustavuus ja vahva asiakaslähtöisyys: naiset saavat osallistua toimintaan omien tarpeidensa mukaan, ja jokaiselle osallistujalle räätälöidään yksilöllinen palvelupolku. Toimintamalli koostuu vertaistuellisesta, opintoihin ja työelämään valmentavasta ryhmätoiminnasta, suomen kielen ja digitaitojen opetuksesta sekä henkilökohtaisesta ohjauksesta ja neuvonnasta. Mallia ei ole suunnattu millekään tietylle kieli- ikä-, tai työelämästatusryhmälle, vaan se on suunniteltu sellaiseksi, että sitä voi hyödyntää mahdollisimman laajasti erilaisista lähtökohdista ja taustoista tulevien naisten kanssa työskentelyyn
ItseNaiset-mallissa ohjaus tapahtuu sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa, että ryhmätoiminnoissa. Siinä missä yksilöohjauksessa keskitytään ohjattavan oman elämän suunnitteluun - tavoitteiden asettamiseen sekä konkreettisten työelämäaskelten ottamiseen, on ryhmässä tapahtuvan ohjauksen ideana osallistujien yhteinen pohdinta ja keskustelu ohjaajan ja asiantuntijoiden alustamista aiheista.
Viime vuosina sekä kansainvälisissä että kansallisissa selvityksissä on kiinnitetty huomiota Suomeen muuttaneiden naisten erityisen haastavaan työmarkkina-asemaan (OECD 2018.) On todettu, että ulkomaalaistaustaiset naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla riippumatta heidän koulutustaustastaan tai kielitaidostaan. Erityisen haastavaa työllistyminen on naisille, jotka ovat kotoutumisensa alkuvaiheessa myös äitejä. Heidän integroitumisensa yhteiskuntaan ja suomalaisille työmarkkinoille kestää monesti huomattavan pitkään. Työelämän ulkopuolella olevat, lapsia kotona hoitavat naiset eivät yleensä pysty osallistumaan kokopäiväisiin koulutuksiin kotoutumisajan puitteissa, ja tämä heikentää heidän mahdollisuuksiaan rakentaa polkuja kohti ammatillisia koulutuksia ja työelämää.
Osallisuuden näkökulmasta paleluiden ulkopuolelle jäääminen on ilmeinen ongelma, sillä se heikentää naisten mahdollisuuksia oppia suomen kieltä, luoda kontakteja ja saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, koulutusmahdollisuuksista ja työelämästä. ItseNaiset-toiminnan tarkoituksena on tukea naisia yksilöllisten ja tehokkaampien kotoutumispolkujen löytämisessä sekä edistää naisten yhteiskunnallista osallisuutta.
Kohderyhmänä on Suomeen muuttaneet naiset, erityisesti kotiäidit tai pitkään työelämän ulkopuolella olleet. Kotiäitiydestä kohti opiskelua ja työelämää -hankkeen sekä aikaisemman Nicehearts ry:n tuottaman toiminnan aikana on ymmärretty, että naisilla on halu ja tarve osallistua yhteiskuntaan ja oman yhteisönsä toimintaan, kerryttää sekä käyttää omaa osaamistaan, päästä opiskelemaan ja työmarkkinoille. Osallistumisen esteenä on aikaisemmin saattaneet olla pienet lapset ja vastuu kodin hoitamisesta, heikko suomen kielen osaaminen, pitkät jonotusajat koulutuksiin ja kielikursseille, tai kurssien maksullisuus.
Asiakkaita osallistetaan tukemalla heidän omaa toimijuuttaan – korostamalla, että he voivat osallistua täysin omista lähtökohdistaan. Naisille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta osallistua toiminnan suunnitteluun. Osallistujia kutsutaan myös mukaan naisten kotouttamista ja osallisuutta edistävään kuntarajat ylittävään yhteistyöverkostoon asiantuntijoina.
Toimintamalliin kuuluvien palveluiden ja toimintatapojen kuvaus:
- yksilöohjaus
Toimintamallissa ura- ja palveluohjaus lähtee vahvasti osallistujan tarpeista. Tapaamisissa vältetään raskaita haastattelutyyppisiä tilanteita. Yksilöohjauksessa on käytössä sähköinen valmennuskortti, johon osallistujien tietoja päivitetään yhdessä ohjattavan kanssa yksilöllisesti riippuen tuen tarpeesta.
Ohjauksessa kartoitetaan asiakkaan tarve ja lähdetään yhdessä ratkaisemaan käsillä olevaa asiaa. Toimintamallin periaatteiden mukaan ohjaus on naisten omaa toimijuutta tukevaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tapaamisiin varataan riittävästi aikaa, jotta osallistuja voi itse, ohjaajan tukemana täyttää kouluhakemuksia, kirjoittaa ansioluetteloa tai työhakemusta sen sijaan, että ohjaaja tekisi osallistujan puolesta asioita. Ohjaamisessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että ohjattava tekee päätöksiä oikeaan tietoon perustuen.
Ohjaaja on tarpeen mukaan ja asiakkaan niin toivoessa yhteydessä viranomaisiin, kuten Te-virkailijoihin tai sosiaaliviranomaisiin. Toisinaan ohjaaja toimii siltana asiakkaan ja viranomaistahon välillä selittäen ja selventäen esimerkiksi erilaisia päätöksiä ja hankkimalla tietoa asiakkaalle tämän tilanteesta ja vaihtoehdoista.
Ohjaajan tehtävä toimintamallissa on paitsi tukea konkreettisesti opintoihin, harrastuksiin ja työhön hakeutumisessa, myös ohjata osallistujia muihin heille sopiviin palveluihin. Usein osallistujilla ei ole riittävästi tietoa esimerkiksi siitä, mihin työllistymistä tukeviin palveluihin heillä on oikeus, tai miten vaikkapa päivähoitopaikkaa haetaan, jotta koulutukseen hakeutuminen tulisi mahdolliseksi.
- Työelämään valmentava vertaisryhmätoiminta
Ryhmätoiminnan tavoitteena on luoda hyvin erilaisista taustoista tuleville naisille turvallisempi keskustelutila, missä jokainen voi omista lähtökohdistaan käsin osallistua, tulla kuulluksi, viettää aikaa, saada tukea sekä tietoa omien tavoitteiden asettamisen pohjaksi. Ohjaajat kutsuvat ryhmiin asiantuntijavieraita kertomaan erilaisista koulutukseen ja työelämään liittyvistä aiheista, ja vetävät itse keskustelevia ja toiminnallisia ryhmäkertoja. Osallistujia kutsutaan aktiivisesti ehdottamaan heille itselleen mielekkäitä sisältöjä vertaisryhmätoimintaan.
- Suomen kielen kurssi ja digikurssi
Mahdollisuuksien mukaan toimintamallissa tarjotaan myös kurssimuotoista opetusta opiskelu- ja työnhakutaitojen vahvistamiseksi. Kotiäitiydestä kohti opiskelua ja työelämää -hankkeessa kurssit toteutettiin yhteistyössä opintokeskus Vision kanssa, joka huolehti mm. kouluttajien rerytoinnista ja palkkauksesta. ItseNaiset-toimintamallin ohjaajat toimivat opetusryhmissä tukena ja apuna. Ohjaaajat voivat myös syventää kursseilla opittuja asioita vertaisryhmissä sekä yksilöohjauksessa.
- Kielitietoinen ohjaus
Toimintamallissa on ollut sekä omakielisiä, että äidinkielenään suomea puhuvia ohjaajia. Omakielinen ohjaus madaltaa joidenkin asiakkaiden osallistumiskynnystä, ja voi olla heikosti suomea puhuville erityisen tärkeää.
Kielitietoisuus kulkee mukana kaikessa ohjaustyössä, niin omakielisessä, kuin selkosuomella tapahtuvassa ohjauksessa.
Kaikessa toiminnassa painotetaan mahdollisuutta osallistua juuri sillä kielitaidolla, mikä osallistujalla sillä hetkellä on. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ohjaaja kantaa erityisen vastuun siitä, että kieli on mahdollisimman saavutettavaa, ja että osallistujille annetaan riittävästi aikaa käsiteltävien asioiden sisäistämiseen.
Toiminnalliset tehtävät ryhmissä toteutetaan siten, että niihin voi osallistua käyttämällä itselle sopivinta kommunikaatiotapaa (puhuminen, kirjoittaminen, piirtäminen, kuvat). Osallistujille kerrotaan, että ryhmiin saa tulla myös vain kuuntelemaan. Yksilöohjauksessa varmistetaan, ohjattava on ymmärtänyt erityisesti häntä koskevat päätökset ja tekemiensä valintojen seuraukset.
- Lastenhoidon järjestäminen
Olennainen osa ItseNaiset-toimintamallia on lastenhoidon järjestäminen ryhmiin osallistumisen ajaksi. Kaikessa toiminnassa viestitään osallistujille, että lapset ovat tervetulleita mukaan – myös yksilöohjaustilanteisiin, vaikka niihin ei ole lastenhoitoa tarjota. Tämä madaltaa monen äidin osallistumiskynnystä.
Henkilökohtaisessa ohjauksessa naiset ovat saaneet tukea käytännön työnhakuun sekä opiskelupaikkojen hakemiseen. Toimintaan on esimerkiksi osallistunut naisia, joilla ei ole juurikaan kokemusta työnhausta Suomessa, eikä näin ollen täällä tarvittavia työnhakutaitoja. Ohjaajan tuella osa naisista on työllistynyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Useita naisia on myös lähtenyt ammatillisiin opintoihin saatuaan tietoa opiskelumahdollisuuksista ja käytännön tukea itse hakemisprosessiin.
Sekä yksilöohjauksessa että ryhmätoiminnoissa naiset ovat saaneet uusia näkökulmia omaan tulevaisuuteen, kun heille on avattu erilaisia kouluttautumismahdollisuuksia.
Asiakkaiden tavoittaminen
Kotiäitiydestä kohti opiskelua ja työelämää -hankkeen aikana (5/2019 - 2/ 2021) ItseNaiset-toiminta on tavoittanut kolmella paikkakunnalla (Espoo, Helsinki, Vantaa yhteensä 302 naista.
Yksiöohajuskertoja on 2681 joista Niceheartsin toimipisteillä on tapahtunut 756. Toimipisteillä tapahtuneiden ohajusten lisäksi ohjausta on annettu erityisesti koronapandemiasta johtuen runsaasti myös etäyhteyksillä, kuten videoyhteydellä, kuva- ja ääniviestein erilaisissa viestisovelluksisssa sekä sähköpostilla.
Ryhmätoiminoihin, eli vertaisryhmiin, suomen kielen kursseille, digikursseille sekä työnhakukurssille osallistui 250 naista.
Ohjaustyön tuloksia ja jatkopolkuja
Ohjaustyö:
- Työpaikan hakeminen / 95
- CV tehty / 46
- Asiakas päässyt työhaastatteluun / 23
- Työkokeilupaikan hakeminen / 37
- Opiskelupaikan hakeminen / 108
- TE-palvelut (esim. oma-asiointi) / 75
- Päivähoitoasian hoitaminen / 9
- Ohjaus muihin palveluihin / 77
Jatkopolkuja:
- Saanut työpaikan / 24
- Saanut työkokeilupaikan / 23
- Saanut opiskelupaikan / 50
- Päässyt suomen kielen kurssille / 43
- Löytänyt vapaaehtoistyön / 7
- Päässyt osaamiskeskuksen asiakkaaksi / 20
- Ilmoittautunut TE-toimistoon / 15
Kansikuva
