Järjestöystävällisen kunnan toimintamallin luominen ja kuvaaminen
Toimintamalli esittelee Varsinais-Suomessa tehdyn maakunnallisen järjestöystävällisen kunnan toimintamallin luomista ja kuvausprosessia yhteistyössä toiminta-alueen sote-järjestöjen ja kuntien hyte-koordinaattorien kanssa. Varsinainen malli löytyy tuotoksista.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli esittelee Varsinais-Suomessa tehdyn maakunnallisen järjestöystävällisen kunnan toimintamallin luomista ja kuvausprosessia yhteistyössä toiminta-alueen sote-järjestöjen ja kuntien hyte-koordinaattorien kanssa. Varsinainen malli löytyy tuotoksista.
Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, joissa on jokaisessa omanlaisensa käytännöt järjestöyhteistyössä. Monessa kunnassa yhteistyön muodot perustuvat yksittäisten viranhaltijoiden tai lautakuntien kokemukseen ja toimintatapoihin. Järjestöyhteistyöhön liittyvät toimintatavat, kriteerit tai strateginen suunnittelu ei ole läheskään joka kunnassa kuvattua, raportoitua tai selvästi kenenkään vastuulla. Toimiva yhteistyö saattaa katketa henkilövaihdosten myötä tai kunnan eri lautakuntien päätökset saattavat olla ristiriitaisia keskenään tai järjestöt voivat olla eriarvoisessa asemassa. Kuntien keskinäinen yhteistyö järjestöasioissa on myös hankalaa erilaisten toimintatapojen vuoksi.
Sekä kuntien että järjestöjen edustajat ovat toivoneet yhteistä mallia, jolla kehittää sekä yksittäisen kunnan järjestöyhteistyötä että helpottaa kuntien keskinäistä yhteistyötä asiassa esim. seutukunnallisesti. Selvä yhteistyön malli helpottaisi myös järjestöjä löytämään kuntakumppanuuksia ja mahdollistaisi suunnitelmallisen ja tavoitteellisen yhteistyön.
Toimintamalli esittelee Varsinais-Suomessa tehdyn maakunnallisen järjestöystävällisen kunnan toimintamallin luomista ja kuvausprosessia yhteistyössä toiminta-alueen sote-järjestöjen ja kuntien hyte-koordinaattorien kanssa.
Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, erityispiirteinä saaristo ja kaksikielisyys. Maakunnasta puuttuu kaikkia sote-järjestöjä kokoava toimija. V-S:ssa on Sosten tilastojen mukaan yli 900 sote-järjestöä. Järjestöjen tai yhteisöjen yhteisjärjestöjä on muutama: VSLJ ry, VAPI ry, Salon SYTY ry ja Lounatuulet yhteisötalo.
Edellisen sote-uudistuksen kaaduttua ennen seuraavan hallituksen sote-valmistelun uudelleen aloitusta maakunnan vapaaehtoista sote-kehittämistyötä on jatkettu lakisääteisen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kautta. Yhtenä suunnitelman alaisista teemaryhmistä toimii hyte-työryhmä, jonka tehtävänä vuonna 2020 on ollut yhteisen maakunnallisen järjestöystävällisen kunnan toimintamallin luominen yhteistyössä JärjestöSotehanke 113:n kanssa. Tehtävää varten hyte-työryhmän alaisuuteen perustettiin järjestöprojektiryhmä, jonka toiminnasta vastaa hyte-työryhmän jäsenenä toimiva JärjestöSotehanke 113:n edustaja.
Ennen mallin kuvausta taustatyönä hyödynnettiin mm. muissa maakunnissa tehtyjä kuntien järjestöyhteistyön kuvauksia ja Varsinais-Suomessa 2018 tehtyä sote-järjestöjen hyte-toiminnan kuvausta.
Varsinais-Suomen kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen toiminnasta ja järjestöyhteistyöstä vastaavat henkilöt.
- Mallia käsitelty maakunnallisessa kuntien hyte-koordinaattorien verkostossa kahdesti. Työn alussa työpajassa koottiin sisältöjä ja toiveita järjestöyhteistyöhön ja sen kuvaamiseen kuntasektorin näkökulmasta. Välissä oli mahdollisuus kommentoida myös sähköisellä kommenttikierroksella ja lopuksi kuvaus käsitellään vielä uudelleen hytekoordinaattorien verkostopäivässä.
- Mallia on käsitelty myös neljän JärjestöSotehankkeen kuntayhteistyön pilottikunnan edustajien kanssa.
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöt, jotka tekevät yhteistyötä alueensa kuntien kanssa.
- Kuvausta työsti maakunnallisen hyte-työryhmän alainen järjestöprojektiryhmä, jossa edustaja 8 eri sote-järjestöstä.
- Ensimmäinen luonnosversio oli sähköisellä kommenttikierroksella toiminta-alueen sote-järjestöillä, joista vielä 30 järjestöä kommentoi luonnosta.
- Ensimmäinen luonnosversio jaettiin myös Varsinais-Suomen liiton MYR:n alaisen järjestöjaoston kuntayhteistyöryhmälle, joka kommentoi luonnosta.
- Valmiin kuvausmallin teki järjestöprojektiryhmä saatujen kommenttien perusteella.
Tässä mallissa on kuvattu prosessi, jolla monen kunnan ja järjestön yhteistyöllä luodaan kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteinen toimintamalli. Toimintamalli ei kuvaa vielä seuraavaa vaihetta eli toimintamallin käyttöönottoa kunnissa. Tästä vaiheesta löytyvät omat toimintamallin kuvaukset muutamasta eri kokoisesta kunnasta Varsinais-Suomessa ja ne löytyvät tämän kuvauksen liitteistä.
Maakunnallisen yhteisen kuntien järjestöystävällisen toimintamallin kuvauksen luomiseen on kulunut aikaa vajaa vuosi. Toiminta edellyttää hyviä olemassa olevia verkostoja järjestöjen kesken, sekä toimivaa tapaa olla vuorovaikutuksessa kunnan toimijoiden kanssa. Tässä mallikuvauksessa on hyödynnetty varsinkin JärjestöSotehanke 113:n järjestöverkostoja, maakunnassa toimivaa kuntien hyte-koordinaattoriverkostoa, sekä JärjestöSotehanke 113:n johdolla toimivaa työryhmää, jossa sen kahdeksan eri järjestön edustajaa työskentelivät oman järjestönsä resurssilla. Toiminnan tarkempi prosessi ja juurrutus on kuvattu osiossa "toteutussuunnitelma".
Toimintamallin kuvaus on noussut tärkeäksi työkaluksi sote-uudistuksen valmistelun uudelleen käynnistyessä. Maakunnassa on noussut uudelleen huoli niin kunnissa kuin järjestöissäkin kuntien sote-järjestöyhteistyön ja -avustusten katoamisesta sote-maakunnan/hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa.
Järjestöt ja kunnat toivoisivat nyt järjestöjen vahvaa yhteistä vaikuttamistyötä asiasta erityisesti v. 2021 aikana. Toimintamallin kuvaus tulee nyt toimimaan Varsinais-Suomessa tärkeänä työkaluna vaikuttamistyössä samalla vahvistaen yhteistä näkemystä niin yhteistyön sisällöistä kuin sen merkityksestäkin.
Kansikuva
