JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomi
Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa sote-järjestöjen roolia osana Varsinais-Suomen sote-aluetta ja turvata kansalaisjärjestötoiminnan edellytyksiä peruskuntatasolla. Hankkeessa on lisätty järjestöjen yhteistyötä ja muutosvalmiutta uudessa maakunnassa sekä tulevalla sote-alueella. Lisäksi on vahvistettu järjestöjen roolia asiakkaan äänenä, asiakaskokemuksen esiin tuojana ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden mahdollistajana.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa sote-järjestöjen roolia osana Varsinais-Suomen sote-aluetta ja turvata kansalaisjärjestötoiminnan edellytyksiä peruskuntatasolla. Hankkeessa on lisätty järjestöjen yhteistyötä ja muutosvalmiutta uudessa maakunnassa sekä tulevalla sote-alueella. Lisäksi on vahvistettu järjestöjen roolia asiakkaan äänenä, asiakaskokemuksen esiin tuojana ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden mahdollistajana.
Päätavoite 1, MAAKUNTATASO: Sote-järjestöjen vahvistunut vaikuttajaja asiantuntijarooli tärkeänä osana maakuntaa ja sotepalvelujärjestelmää Varsinais-Suomessa.
Päätavoite 2, PERUSKUNTATASO: Kansalaisjärjestötoiminnan turvatummat toimintaedellytykset kuntatasolla.
Päätavoite 3: JÄRJESTÖTASO: Sote-järjestöjen yhteinen osaava vaikuttamisyhteistyö ja suunnitelma entistä koordinoidummalle sotejärjestöjen vaikuttamis-yhteenliittymälle/yhteenliittymille Varsinais- Suomessa.
Päätavoite 4: YKSILÖTASO: Järjestöjen vahvistunut rooli kansalaisten
äänenä ja erilaisten palvelunkäyttäjien rinnalla.
Toiminta on käynnistynyt syksyllä 2017 ja loppuraportti on toimitettu STEA:lle vuoden 2020 lopussa. Ns. siirtyvillä avustuksilla juurruttamistoiminta jatkui osittain vielä vuonna 2021. Toiminta on nyt päättynyt.
Hanke oli osa STM:n Suomi 100: Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -avustusohjelmaa. Hanke toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön Veikkauksen tuotoista myöntämällä avustuksella kolmen vastuujärjestön yhteistyönä. Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen lisäksi hanketta toteuttivat Turun Kaupunkilähetys ry ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry.
Päämäärä ja tavoitteet
Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, erityispiirteinä saaristo ja kaksikielisyys. Maakunnasta puuttuu kaikkia sote-järjestöjä kokoava toimija. V-S:ssa on Sosten tilastojen mukaan yli 900 sote-järjestöä. Järjestöjen yhteisjärjestöjä on muutama ja VSLJ ry, VAPI ry ja Salon SYTY ry ovat hankekumppaneitamme. Lisäksi on verkostoja, jotka toimivat pienellä resurssilla ilman maakunnallista vaikuttamisfokusta.
Hankkeessa olemme keränneet sote-järjestöjen huolia uudistuksen vaikutuksista ja koonneet checklistin maakuntavalmistelun käyttöön, selvittäneet kuntien järjestöavustuksia ja koonneet käytäntöjä järjestöyhteistyöstä, kyselleet järjestöjen osaamistarpeita ja hyviä käytäntöjä osallisuuden vahvistamiseksi, tehneet koko V-S:n sote-järjestöjen hytetoimintojen kuvauksen ja järjestöystävällisen kunnan toimintamallin niiden saamiseksi osaksi tulevan hyvinvointialueen kokonaisuutta.
Sipilän hallituksen sote-uudistuksen kaatuminen lamaannutti hetkeksi maakunnallisen yhteistyön, mutta nopeasti löytyi tahto jatkaa yhteistyötä ja löytää uusia tapoja toimia. VS:ssa valmistelutyö on sillattu lakisääteisen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kautta. 113-hanke teki vaikuttamistyötä saadakseen sote-järjestöyhteistyön näkymään suunnitelmassa ja jo tehdyn työn linkitettyä jatkosuunnitelmiin. Saimmekin suunnitelmaan omaksi sisältöalueeksi järjestöjen yhteistyön vahvistamisen kuntien kanssa ja 113-hanke nimetään siinä kumppanina. Sama järjestämissuunnitelma toimii nyt Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sote-keskusohjelman ja rakennerahoitushankkeen pohjana.
113-hanke reagoi ed sote-uudistuksen kaatumiseen tekemällä keväällä 2019 kohderyhmälleen eli sote-järjestöille laajan kyselyn (70 vast.). Kyselyssä koottiin tietoa sotejärjestöjen kokemuksista hankkeen toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi kysyttiin mm. sote-järjestöjen toiveita hankkeen loppuaikaan toimintaympäristön muuttuessa ja yhteistyön jatkamisen tarpeesta. Tärkeimpinä asioina vastauksista nousivat sote-järjestöjen pitäminen mukana sote-valmistelun muutostyössä. Lisäksi vastauksista nousi sote-järjestöjen näkökulman tuominen ja aseman vahvistaminen V-S:n kuntien yhteisen järjestöyhteistyön maakunnallisen perusmallin suunnittelussa. Vastaajat toivoivat yhteistyön lisäämistä entisestään sairaanhoitopiirin ja muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa. Hankkeelta toivottiin aktiivista roolia tiedon kokoajana ja välittäjänä.
Vaikuttamistoimintaa toivottiin suunnattavan entistä vahvemmin palveluohjauksen kehittämiseen ja järjestöjen mukaan pääsyyn palvelujen suunnittelu- ja kehittämistyöryhmiin. Toiveita oli myös järjestöjen keskinäisen osaamisen jakamisesta ja yhteistyön vahvistamisesta entisestään. Tärkeä viesti oli luodun yhteistyön ja jo tehdyn työn vakiinnuttamisen tarve hankkeen jälkeen.
Sote-uudistukseen liittyvät muutokset hämmentävät myös kansalaisia. Erityisen tuen tarpeessa olevat kohderyhmät tarvitsevat tukea palvelujärjestelmän ymmärtämiseen, palvelujen hakemiseen, valintaan ja arviointiin sekä suunnitteluun. Heikompien auttaminen on toimintamme ydintä, yleishyödyllistä auttamistyötä lähellä ihmistä. Yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarve on muutoksessa suuri ja siihen ei ole riittävästi varauduttu. Kyselyn tuloksia on käsitelty sekä hanketyöntekijöiden kesken että sopimuskumppanien työpajassa ja ohryn kokouksessa. Hankkeen loppuajan tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa on tarkennettu kohderyhmän toiveiden perusteella.
Uutena rakenteena ja toimintana on 2019 alkanut maakuntaliiton MYR-toimielimen alainen järjestöjaosto, joka toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa toimimalla Varsinais-Suomen järjestöjen yhteistyöelimenä
ja edunvalvojana. Uuden toimintamallin luomisessa on 113-hankkeella tärkeä tehtävä sote-järjestöjen edustajana ja toimivien käytäntöjen kehittäjänä.
1: Sote-järjestöillä maakunnassa vaikuttaja- ja asiantuntijaasema. Niiden toimintaedellytykset on tiedostettu ja vahvistettu. Järjestöjen toiminta huomioidaan julkisessa palveluohjauksessa ja erityistä tukea tarvitsevien kansalaisten tarpeet on huomioitu palveluiden järjestämisessä.
2: Järjestöjen kuntakumppanuuksien yhteistyötahot on selkiytetty kunnissa ja käytössä on yhdessä kehitettyjä yhteistyön malleja. Kuntien budjeteissa on huomioitu sosiaali- ja terveysjärjestöjen kansalaisjärjestötoiminnan edellytykset sote-muutoksen valmistelun aikana.
3: Järjestöt osaavat nostaa esiin toimintansa hytevaikutuksia ja tieto tulevien sote-muutosten vaikutuksista sekä yhteinen visio vaikutettavista asioista ja tavoiteltavasta tulevaisuudesta. Vaikuttamis-yhteenliittymien suunnittelu on tehty koordinoidusti laajassa yhteistyössä.
4: Tukea tarvitsevat palvelunkäyttäjät on huomioitu julkisessa palveluohjauksessa ja järjestöt tukijana ja hyte-toimijana on tunnistettu. Järjestöillä on toimivia käytäntöjä hyödyntää asiakaskokemusta sekä vakiintunut rooli asiakaskokemustiedon tuottajana palvelujen kehittämisessä
MAAKUNTATASO: Sote-järjestöjen vahvistunut vaikuttaja- ja asiantuntijarooli tärkeänä osana maakuntaa ja sotepalvelujärjestelmää Varsinais-Suomessa
PERUSKUNTATASO: Kansalaisjärjestötoiminnan turvatummat toimintaedellytykset kuntatasolla.
JÄRJESTÖTASO: Sote-järjestöjen yhteinen osaava vaikuttamisyhteistyö ja suunnitelma entistä koordinoidummalle sotejärjestöjen vaikuttamis-yhteenliittymälle/yhteenliittymille Varsinais-Suomessa.
YKSILÖTASO: Järjestöjen vahvistunut rooli kansalaisten äänenä ja erilaisten palvelunkäyttäjien rinnalla.
Arviointi
TUOTOKSIA:
Vuoden 2017 toiminnan aluksi sote-järjestöjen yhteisellä starttiristeilyltä koottujen työpajatuotosten avulla tehtiin nykytila-analyysi järjestöjen tilanteesta, toiveista yhteistyölle ja toiminnalle. Ensimmäisenä syksynä tehtiin kunnille kysely sote-järjestöjen avustuksista ja kuntien järjestöyhteistyöhön nimetyistä henkilöistä.
Vuoden 2018 aikana valmistui 113-hankkeen tekemän ensimmäisen sähköisen kyselyn avulla järjestöjen check-list maakunnan valmisteluorganisaation käyttöön, toisen kyselyn jälkeen sotejärjestöjen hyte-toimintojen tiivistelmä alueelliseen hyvinvointikertomukseen ja viimeisenä kolmannen järjestökyselyn ja pitkän työskentelyn jälkeen Varsinais-Suomen sote-järjestöjen hytetoimintojen kuvaus. Samana vuonna sote-järjestöille koottiin myös tietoa niiden osallisuuden toimintatavoista ja jaettiin koottua tietoa eteenpäin. 113-hanke oli myös vahvasti mukana
maakunnan valmisteluorganisaation osallisuuden ja esteettömyyden työkirjan kirjoittamisessa
Vuonna 2019 113-hanke teki tähän laajan sote-järjestökyselyn, jossa selvitettiin järjestöjen hytetoimintaan
saatavia julkisia avustuksia, erityisesti kunta-avustuksia. 113-hanke reagoi muutokseen tekemällä keväällä kohderyhmälleen eli sote-järjestöille toisen kyselyn, jossa koottiin tietoa sote-järjestöjen edustajien kokemuksista hankkeen toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta hankkeen alusta sote-uudistuksen kaatumiseen asti. Lisäksi kysyttiin sote-järjestöjen toiveita hankkeen loppuaikaan toimintaympäristön muuttuessa sekä lopuksi kysyttiin ajatuksia yhteistyön jatkamisen tarpeesta ja mahdollisista ajatuksista toiminnan järjestämisestä hankekauden jälkeen. Loppuvuodesta 2019 tehtiin kuntien hyte-koordinaattorien toiminnan kartoitus ja aloitettiin Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman hyte-toiminnan alaisena työnä Varsinais-Suomen kuntien yhteisen järjestöyhteistyömallin kuvaaminen. Toiminnasta vastasi JärjestöSotehanke 113, joka kokosi tehtävää varten järjestöprojektiryhmän.
Vuonna 2020 tehtiin vielä yksi kartoitus kuntien hyte-koordinaattorien järjestöyhteistyöhön liittyvistä asioista ja mahdollisista muutoksista 2020 valmistui myös Varsinais-Suomen kunnille tehty järjestöystävällisen kunnan toimintamalli ja siihen liittyen kolmen erikokoisen kunnan järjestöyhteistyön kuvaukset . Malli sisältää kunnille sekä tarkistuslistan että laajemman kuvauksen hyvistä järjestöyhteistyön käytännöistä. Kuvauksesta vastasi JärjestöSotehanke 113:n kokoama järjestöprojektiryhmä, lisäksi kuvausta työstivät kahdesti maakunnan kuntien hyte-koordinaattorit. Ensimmäinen luonnos oli myös sähköisellä kommenttikierroksella ja sitä kommentoi 30 eri järjestöä. Malli on osa Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman asiakirjoja ja se on liitetty malliksi myös Varsinais-Suomen liiton järjestöyhteistyön tiekarttaa.
Vuonna 2021 113-hanke toimi vielä osittaisella siirrtyvällä avustuksella. Hankkeen työntekijä toimi puheenjohtajana ja vastasi alueellisen hyte-työryhmän alaisesta sote-järjestöjen edustajista koostuvasta järjestöprojektiryhmästä, joka työsti vuoden aikana Järjestöystävällisen hyvinvointialueen toimintamallin. Malli sisältää hyvinvointialueelle sekä tarkistuslistan että laajemman kuvauksen hyvistä järjestöyhteistyön käytännöistä. Työryhmän lisäksi toimintamallia olivat kommentoimassa mm. Varsinais-Suomen hyte-vastuuvalmistelija ja Tulevaisuuden sote-keskusohjelma 1:n järjestöasiantuntija. Luonnos olis myös sähköisellä kommenttikierroksella ja sitä kommentoi 19 järjestön edustajat. Malli on osa Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman asiakirjoja ja toimintamallin juurruttaminen on liitetty osaksi Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sote-keskusohjelman 2. vaiheen hankesuunnitelmaa.
TULOKSET JA ALUSTAVAT VAIKUTUKSET TARKEMMIN SEURAAVASSA KOHDASSA
1) Järjestöjen vahvistunut rooli tärkeänä osana maakuntaa ja sote-palvelujärjestelmää:
Vuoden 2017 toiminnan tuloksena maakunnan valmisteluorganisaatio muutti aiempaa päätöstään ja sote-järjestöt hyväksyttiin mukaan valmistelutyöhön 113-hankkeen kautta. 2017 loppuvuoden aikana sote-järjestöjen edustajia saatiin mukaan viiteen valmistelutyöryhmään. Valmisteluorganisaatio ymmärsi järjestöjen roolin merkityksen ja pyysi jopa järjestöjen oman checklistin valmistelutyön pohjaksi. Kyseinen tuotos valmistui maakunnan käyttöön maaliskuussa 2018 ja sitä hyödynnettiin myös Tuija Braxin järjestöselvityksen pohjana.
Vuoden 2018 toiminnan tuloksena sote-järjestöjen edustajat pääsivät seitsemään uuteen maakuntavalmistelun työryhmään. Maakuntavalmistelun hyte-työhön lisättiin myös oma järjestötyöryhmä, jonka toiminnasta vastasi 113-hanke. Työryhmä sai tärkeän aseman ja tehtävän kuvata sote-järjestöjen hyte-toiminta maakunnassa ja ottaa kantaa yhteistyöhön ja sen tarpeeseen niin kuntien kuin maakunnankin kanssa. Tärkeänä tuotoksena sote-järjestöjen hyte-kuvaus liitettiin osaksi Varsinais-Suomen järjestämisen käsikirjaa. Hyte-kuvaus on saanut myös valtakunnallista näkyvyyttä mm. STM:ssä ja Soste ry:ssä ja sitä on hyödynnetty myös muissa maakunnissa.
Hyvä yhteistyö maakunnan vahvistui myös entisestään, kun maakunta pyysi työryhmältä esitystä maakunnalliseksi malliksi ja rakenteeksi järjestöavustusten maksamiseen. (Tämä työ keskeytyi uudistuksen kaatuessa) 113-hanke teki koko vuoden erittäin tiivistä yhteistyötä maakunnan valmisteluorganisaation kanssa ja luottamus kasvoi entisestään.
2018 yhteistyö myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa tiivistyi ja sote-järjestöjen toimintaa ja merkitystä on saatu näkyviin myös keskussairaalassa. Varsinais-Suomen liiton tiekarttayhteistyö eteni ja 113-hanke oli siinä mukana vahvistamassa järjestöjen roolia tarvittavilta osin. 113-hanke järjesti vuoden aikana lukuisia tilaisuuksia, joissa sote-järjestöjen edustajat tapasivat toisiaan ja eri päättäjiä. Järjestöjen edustajat kokivat tilaisuudet tärkeinä verkostoitumisen ja muutosvalmiuden vahvistamisen foorumeina ja päättäjien ymmärrys sote-järjestöjen roolista ja asemasta vahvistui. Kaiken kaikkiaan järjestöjen keskinäinen yhteistyö vahvistui vuoden 2018 aikana ja tämä näyttäytyi ulospäin entistä vahvempana vaikuttajarintamana. Sote-järjestöt näyttäytyivät julkiselle sektorille jopa tavoiteltavana kumppanina ja 113-hankkeelle tuli pyyntöjä erilaisten uudenlaisten yhteistöiden käynnistämiselle. Loppuvuodesta maakunnan muutosorganisaatio kutsui vielä kokoon oman organisaationsa ja Varsinais-Suomen liiton avainhenkilöt varmistaakseen järjestöyhteistyöhön tarvittavan työnjaon ja vahvistaakseen näin samalla yhteistyötä 113-hankkeen kanssa.
2019 Sote-uudistuksen kaatuminen lamaannutti hetkeksi Varsinais-Suomen maakunnallisen yhteistyön. Varsinais-Suomessa valmistelutyötä on sillattu vahvasti yhteistyönä lakisääteisen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kautta. Vuoden 2019 toiminnan tuloksena maakunnan järjestämissuunnitelmaan kirjattiin sote-järjestöjen yhteistyön vahvistamisen kuntien kanssa. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa myöhemmin laajentamalla tässä luotuja ja kuvattuja asioita koko maakunnan oman järjestöyhteistyön vahvistamiseksi ja kuvaamiseksi. JärjestöSotehanke 113 sai loppuvuodesta 2019 viralliseksi tehtäväksi Varsinais-Suomen kuntien yhteisen hyvän järjestöyhteistyön mallin kuvaamisen.
Varsinais-Suomen liitto teki maku- ja sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen keväällä päätöksen ottaa oman organisaationsa alle suunnitellun maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan. Toiminta käynnistyi MYR-toimielimen alle ja sai nimekseen järjestöjaosto. Vuonna 2019 aloitettiin yhteistyö uuden kumppanin SoteAkatemian kanssa (Yliopiston eri tiedekuntien yhteinen akatemia). Sote-perusopintoihin lisättiin osio sote-järjestötoiminnan roolista osana palvelujärjestelmää.
Vuoden 2020 toiminnan tuloksena Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisasiakirjoihin liitettiin hankkeen johdolla kuvattu maakunnallinen järjestöystävällisen kunnan toimintamalli, jonka jälkeen suunnitelmaan lisättiin kuvattavaksi järjestöystävällisen hyvinvointialueen toimintamalli. Sote-valmistelun ja sote-järjestöjen hankkeessa luotua yhteistyömallia vakiinnutettiin ja mm. valmistelutyöryhmiin saatiin useita uusia järjestöedustajia. Vuoden 2020 lopussa kymmenessä eri sote-valmistelutyöryhmässä toimi kaikkiaan 22 hankkeen kautta nimettyä järjestöedustajaa. Loppuvuonna 2020 varmistettiin myös sote-järjestöjen virallinen rooli valmistelukumppanina myös tulevaisuudessa, kun sote-järjestöjen vaikuttamismandaatti siirrettiin uudelle sote-järjestöjen neuvottelukunnalle.
Vuoden 2021 aikana hankkeen siirtyvän avustuksen avulla sote-järjestöjen neuvottelukunnalle luotiin ja vahvistettiin toimintasääntö ja vuoden lopulla Varsinais-Suomen uusi väliaikainen valmistelutoimelin vahvisti sen viralliseksi kumppaniksi järjestöyhteistyön koordinointiin. Hanke myös vastasi neuvottelukunnan aktiivisesta järjestöviestinnästä ja sopi vahvasta yhteistyöstä ja työnjaosta Järjestösote-muutostuen toiminnan kanssa. Neuvottelukunnan kautta hanke vastasi myös edelleen järjestöedustajien nimeämisestä eri virallisiin valmisteluryhmiin ja vuoden lopussa valmistelutyöhän oli nimettynä 28 järjestöedustajaa. Hanke teki yleisen vaikuttamisen lisäksi vahvaa vaikuttamistyötä avainhenkilöiden kontaktoinneilla erityisesti sote-järjestöjen avustusten turvaamiseksi hyvinvointialueella. Vuoden lopussa VATE ja sen poliittinen seurantaryhmä kirjasivat hyvinvointialueen organisaation rakennekaavioon suunnitelman myös järjestöavustusjaoston perustamiseksi. Vuoden 2021 lopulla Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisasiakirjoihin liitettiin hankkeen johdolla kuvattu järjestöystävällisen hyvinvointialueen toimintamalli, jonka juurruttaminen saatiin liitettyä myös Tulevaisuuden sote-keskusohjelman 2- vaiheen suunnitelmaan.
2) Kansalaisjärjestötoiminnan turvatummat toimintaedellytykset kuntatasolla:
Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, muutamia terveyskuntayhtymiä ja yksi yhteistoiminta-alue. Vaikuttamistyön haasteena oli, ettei kuntien järjestöyhteistyöstä ja sen muodoista tai järjestöavustamisesta ollut olemassa mitään kerättyä dataa. Vuonna 2017 työ aloitettiin keräämällä tietoa suoraan kunnista ja näin saatiin ensimmäinen selvitys kuntien järjestöavustamisesta. Selvityksen tärkeä tulos oli, että myös kunnissa huomattiin, miten hajallaan ja epäselvää heidän omakin tiedonkeruu asiasta oli ja että suurimmalla osalla ei ollut järjestöyhteistyöhön nimettyä henkilöä. Tällä perusteltiin jatkoyhteistyön merkitystä kuntatoimijoille.
Vuonna 2018 kuntayhteistyötä jatkettiin kokoamalla kunnista mahdollisia hyvän järjestöyhteistyön malleja. Työn aikana tuli selväksi, että malli on kuvattuna ainoastaan yhdessä kaupungissa, asiaa oli pohdittu vain muutamassa kunnassa ja lopuissa kunnista työtavat ja toiminta liittyivät yksittäisten työntekijöiden toimintatapoihin tai vanhaan historiaan. V. 2018 perustettiin valmisteluorganisaation avulla maakunnallinen kuntien hyte-koordinaattori-verkosto ja pääsimme mukaan yhteistyöhön juuri nimettyjen koordinaattorien perehdyttämiseen. Sote-järjestöjen hyte-kuvauksen avulla saimme esiteltyä kuntien hyte-koordinaattoreille sote-järjestöjen toiminnan laajuuden ja toiminnan tuloksena kuntien hyte-koordinaattorit toivoivat 113-hankkeelta yhteistä kehittämisyhteistyötä kuntien järjestöyhteistyömallin kehittämiseksi tulevaan.
Vuonna 2019 Varsinais-Suomessa valmistelutyötä on sillattu vahvasti kuntien yhteistyönä lakisääteisen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kautta. 113-hankkeen suurin tulos oli, kun saimme suunnitelman omaksi sisältöalueeksi sote-järjestöjen yhteistyön vahvistamisen kuntien kanssa. 113-hanke nimetään kumppanina suunnitelmassa ja työssä pohjana käytetään hankkeen avulla luotuja malleja, mm. järjestöjen hyte-kuvausta. JärjestöSotehanke 113 sai loppuvuodesta 2019 viralliseksi tehtäväksi Varsinais-Suomen kuntien hyvän järjestöyhteistyön mallin kuvaamisen. Lisäksi 113-hanke sai pilottikumppanikseen useamman kunnan ja kaupungin, jotka ovat yhteistyön tuloksena halunneet kehittää omaa järjestöyhteistyötään. Työ jatkuu myös vuonna 2020.
Vuonna 2020 kuntien hyte-koordinaattorien työtä kartoitettiin ja järjestöystävällisen kunnan toimintamallissa otettiin kantaa hyte-koordinaattorien resurssien lisäämiseksi. Hankkeen alussa kunnissa oli 5 järjestöyhteistyöstä vastaavaa työntekijää ja 2020 lopussa 27 kunnassa oli väh. hyte-koordinaattori, jolle ainakin osittain kuuluu järjestöyhteistyö. Kartoituskyselyssä selvitettiin myös järjestöavustusten tilannetta, joka ei ollut heikentynyt kuin muutaman kunnan osalta. Järjestöystävällisen kunnan toimintamalli tuki tavoitteen saavuttamista. Yhteistyötä tehtiin kuntien hyte-koordinaattorien kanssa ja neljä kuntaa kehitti omaa yhteistyötä pilotoimalla järjestöyhteistyön mallia. Vuonna 2020 järjestettiin myös kuntaedustajien ja sote-järjestöjen yhteisiä keskustelutilaisuuksia, joiden tarkoituksena oli tehdä hyte-yhteistyön vaikutuksia näkyviksi ja näin varmistaa kuntien järjestöavustusten jatkuvuutta myös tulevaisuudessa. Palautteiden mukaan tilaisuudet olivat vaikuttavia ja vahvistivat tavoitteen saavuttamista.
3) Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen lisääntynyt yhteistyö ja muutosvalmius:
Vuosi 2017 aloitettiin kaikkien toiminta-alueen yhteisellä starttiristeilyllä, jossa saimme kootuksi kohderyhmämme tarpeet ja toiveet hankkeelle, käsityksen sote-järjestöjen tilanteesta Varsinais- Suomessa sekä tärkeimmistä vaikuttamistyön painopisteistä. Starttiristeilyn tiedotuksen tarkoituksena oli myös sote-järjestöjen yhteystietojen keruu yhteistyöverkoston käynnistämiseksi. Yhteystietoja oli hankkeen aloituksessa tiedossa vain muutama kymmentä ja vuoden vaiheesta reilu100. Hankkeen ensimmäisen syyskausi käytettiin lukuisten tilaisuuksien ja tapaamisten järjestämiseen hanketiedon levittämiseksi ja sote-järjestökohderyhmän tavoittamiseksi.
Vuonna 2018 keskityttiin järjestöyhteistyössä vahvaan sote-tiedonjakoon ja järjestöjen oman osaamisen vahvistamiseen. Vaikka tilaisuuksia oli paljon, osallistuivat sote-järjestöjen edustajat erittäin runsaslukuisesti ja aktiivisesti. Keskinäisen yhteistyön vahvistuminen, keskinäinen luottamus, järjestöjen aktiivisuus ja ulospäin näkyvä yhtenäisyys ovatkin vuoden 2018 merkittävimpiä tuloksia. Myös mukana olevan verkoston koko kasvoi, vuoden 2018 lopulla hankkeen yhteystietolistoilla oli jo 400 toimijaa.
Vuonna 2019 Sote-järjestöjen keskinäinen yhteistyö toimi vahvasti, toimijat olivat erittäin sitoutuneita yhteiseen kehittämiseen ja osallistuivat aktiivisesti toimintaan, kyselyihin yms. Verkostomme yhteystietolistamme kasvoi edelleen, vuonna 2019 määrä nousi ensimmäisen kerran yli 500:n. Kevään järjestökyselyissä nousi vahvimmin esiin sote-järjestöjen keskinäisen yhteistyön ja verkostojen laajentumisen merkitys. Vaikka hankkeen varsinainen tarkoitus olikin keskittyä sote-järjestöjen sote-uudistukseen valmistautumiseen, näytti sote-järjestöjen vastauksista nousevan erittäin tärkeänä myös sote-järjestöjen yhteisen näkemyksen vahvistuminen ja koordinoidun yhteistyön merkitys. Varsinais-Suomen sote-järjestöjen yhteinen tahtotila oli, että vaikuttamisyhteistyötä on tärkeää jatkaa koordinoidusti myös hankekauden jälkeen. Syksyllä 2019 hanke järjesti neljä seutukunnallista työpajaa, joissa koottiin sote-järjestöjen toiveet ja ideat yhteistoiminnaksi 113-hankekauden jälkeiseksi ajaksi vuodesta 2021 eteenpäin. Työpajat toimivat samalla 113-hankkeen toiminnan juurruttamistoimintana.
Vuonna 2020 STEA:n avustuksesta väheni 1/4, jolloin tilaisuuksia vähennettiin. Korona toi omat haasteensa. Yleisistä muutosvalmius-tilaisuuksista luovuttiin ja toiminta keskittyi yhteisen hyte-vaikuttamisäänen vahvistamiseen. Sote-järjestöjen tahto oli, että vaikuttamista jatketaan koordinoidusti. Vuodelle 2021 perustettiin yhteistyössä sote-järjestöjen neuvottelukunta, sille luotiin raamit ja yhteinen mandaatti edustaa sote-järjestöjä tulevan hyvinvointialueen yhteistyössä. Neuvottelukunta toimii virallisen sote-muutoksen valmistelun kumppanina, TulSote-ohjelman ja rakennerahoitushankkeen ohryssa sekä vastaa järjestöedustajien koordinoinnista sote-muutos-työryhmiin.
4) Järjestöjen vahvistunut rooli kansalaisten äänenä ja erityistä apua tai tukea tarvitsevien
palvelunkäyttäjien rinnalla
Vuonna 2017 toimintaa aloiteltiin etsimällä vaikuttamisfoorumeja, joissa nostaa esiin esiin sotejärjestöjen roolia kansalaisten äänenä. Maakuntaan perustettiinkin hyte-työryhmän alainen osallisuusryhmä, johon 113-hanke sai kaksi edustajaa. Työryhmä aloitti syksyllä maakunnan järjestämisen käsikirjaan liitettävää osallisuuden ja esteettömyyden työkirjaa, jonka sisällön kehittämisessä 113-hanke toimi aktiivisesti. Hanke kokosi myös sote-järjestöiltä hyviä tapoja lisätä osallisuutta (esim. asiakasraadit) ja jakoi niitä eteenpäin. Tiedossa ei vielä ole, onko tämä lisännyt tällaista toimintaa järjestöihin.
Vuoden 2018 hanketoiminnan avulla saimme käynnistettyä kehittämisyhteistyön Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kokemusasiantuntija- ja asiakasraatitoiminnan kanssa. 113-hanke on keskustellut muutamaan otteeseen sairaanhoitopiirin kanssa myös mahdollisesta OLKA-toiminnan käynnistämistä, mutta vielä emme ole saaneet myönteistä päätöstä. 113-hanke toimi myös aktiivisesti I&O-kärkihanke Kompassin ohjausryhmässä ja varmisti sote-järjestön toiminnan näkymisen myös keskitetystä palveluohjauksessa. Sote-järjestöjen toiminnan merkitys ymmärrettiin ja se on tärkeä osana palveluohjauksen kehittämisessä, käytännön tietojen keruussa on vielä kehitettävää. Maakunnan valmisteluorganisaation työryhmissä pääsi hankkeen avulla aloittamaan useita sote-järjestöjen edustajia ja heidän avullaan saatiin korostettua asemaamme juuri heikoimmassa asemassa kansalaisten äänenä. Maakunnan osallisuustyöryhmän osallisuuden ja esteettömyyden käsikirja valmistui vaikuttamistyökaluksi niin maakunnan kuin sote-järjestöjenkin käyttöön. Maakunnan osallisuusyhteistyön tuloksena Turun kaupunki lähti kanssamme pilotointiyhteistyöhön ja loppuvuodesta perustettiin 113-hankkeen tuella uusi esteettömyysraati, jossa esteettömyysasioista kiinnostuneet ihmiset ja esim. monenlaisia esteitä omassa elämässä kohtaavat vammaiset ihmiset toimivat asiantuntijoina.
Vuonna 2019 sairaanhoitopiiri ja Turun kaupunki perustivat v. 2019 uuden yhteisen kokemusasiantuntijatoiminnan työryhmän ja 113-hanke pääsi mukaan kehittämistyöhön sote-järjestöjen edustajana ja asiakkaan äänen vahvistajana. Vaikuttamistoiminta sairaanhoitopiirin toiminnassa on muutenkin vahvistunut, mm. sen asiakasraati teki 113-hankkeen innostamana aloitteet OLKA-toiminnan käynnistämisestä, lisäksi uuden psykiatrisen sairaalan perustamisyhteistyössä on sote-järjestöjen rooli ollut vahvasti mukana
Vuonna 2020 toiminnassa oli haasteita. Hankebudjetin muututtua ja korona-rajoitusten vuoksi jäi jo alkanutta toimintaa kesken tai siirtyi, mm. sairaalan järjestömessut ja kokemusasiantuntijatoiminnan koulutukset. Hanke pystyi kuitenkin vahvistamaan järjestöjen näkyvyyttä asiakasäänen tuottajina. Toisaalta hankkeen rinnalle syntyi uutta, kun Turku antoi erillisen korona-avustuksen, jonka avulla kerätään hiljaisia signaaleja ja huolen aiheita koronan aikana. Tämä ei olisi onnistunut ilman hankeyhteistyötä.
Vuonna 2021 hankkeella ei ollut enää avustusresurssia erilliseen asiakasääni- ja osallisuustyöhön, mutta tavoitteen mukaista toimintaa jatkettiin osana vaikuttamistyötä. Osallisuusasiat ja järjestöjen ja kokemustoimijoiden käyttäminen liitettiin tärkeäksi osaksi Järjestöystävällisen hyvinvointialueen toimintamallia ja järjestöjen omia mahdollisuuksia vahvistaa kohderyhmänsä osallisuutta vahvistettiin tarjoamalla järjestöille tietoa hyvinvointialueen suunnittelun etenemisestä. Seuraavana vuonna perustettavaan järjestämissuunnitelman alaiseen osallisuuden työryhmään on myös vaikuttamistyöllä pyritty saamaan useita järjestöjen edustajia, sekä nostettu järjestöjen roolia ja tehtävää osallisuuden mahdollistajana.
