Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa sote-järjestöjen roolia osana Varsinais-Suomen sote-aluetta ja turvata kansalaisjärjestötoiminnan edellytyksiä peruskuntatasolla. Hankkeessa on lisätty järjestöjen yhteistyötä ja muutosvalmiutta uudessa maakunnassa sekä tulevalla sote-alueella. Lisäksi on vahvistettu järjestöjen roolia asiakkaan äänenä, asiakaskokemuksen esiin tuojana ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden mahdollistajana.

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomi
Lyhyt kuvaus

Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa sote-järjestöjen roolia osana Varsinais-Suomen sote-aluetta ja turvata kansalaisjärjestötoiminnan edellytyksiä peruskuntatasolla. Hankkeessa on lisätty järjestöjen yhteistyötä ja muutosvalmiutta uudessa maakunnassa sekä tulevalla sote-alueella. Lisäksi on vahvistettu järjestöjen roolia asiakkaan äänenä, asiakaskokemuksen esiin tuojana ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden mahdollistajana.

 

Toimiaika

Toiminta on käynnistynyt syksyllä 2017 ja loppuun vuoden 2020 lopussa.

Toimijat

Hanke on osa STM:n Suomi 100: Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -avustusohjelmaa. Hanke toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön Veikkauksen tuotoista myöntämällä avustuksella kolmen vastuujärjestön yhteistyönä. Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen lisäksi hanketta toteuttavat Turun Kaupunkilähetys ry ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Minna Rosendahl
Yhteyshenkilön organisaatio
Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
minna.rosendahl@muistiturku.fi

Tekijä

Minna Rosendahl

Luotu

08.06.2020

Viimeksi muokattu

29.06.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, erityispiirteinä saaristo ja kaksikielisyys. Maakunnasta puuttuu kaikkia sote-järjestöjä kokoava toimija. V-S:ssa on Sosten tilastojen mukaan jäsenjärjestöjen yhdistyksiä 837. Järjestöjen yhteisjärjestöjä on muutama ja VSLJ ry, VAPI ry ja Salon SYTY ry ovat hankekumppaneitamme. Lisäksi on verkostoja, jotka toimivat pienellä resurssilla ilman maakunnallista vaikuttamisfokusta.

Hankkeessa olemme keränneet sote-järjestöjen huolia uudistuksen vaikutuksista ja koonneet checklistin maakuntavalmistelun käyttöön, selvittäneet kuntien järjestöavustuksia ja koonneet käytäntöjä järjestöyhteistyöstä, kyselleet järjestöjen osaamistarpeita ja hyviä käytäntöjä osallisuuden vahvistamiseksi ja tehneet koko V-S:n sote-järjestöjen hytetoimintojen kuvauksen niiden saamiseksi osaksi tulevan maakunnan kokonaisuutta.

Sote-uudistuksen kaatuminen lamaannutti hetkeksi maakunnallisen yhteistyön, mutta nopeasti löytyi tahto jatkaa yhteistyötä ja löytää uusia tapoja toimia. VS:ssa valmistelutyö on sillattu lakisääteisen maakunnallisen sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kautta. 113-hanke teki vaikuttamistyötä saadakseen sote-järjestöyhteistyön näkymään suunnitelmassa ja jo tehdyn työn linkitettyä jatkosuunnitelmiin. Saimmekin suunnitelmaan omaksi sisältöalueeksi järjestöjen yhteistyön vahvistamisen kuntien kanssa ja 113-hanke nimetään siinä kumppanina.

113-hanke reagoi muutokseen tekemällä keväällä 2019 kohderyhmälleen eli sote-järjestöille laajan kyselyn (70 vast.). Kyselyssä koottiin tietoa sotejärjestöjen kokemuksista hankkeen toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi kysyttiin mm. sote-järjestöjen toiveita hankkeen loppuaikaan toimintaympäristön muuttuessa ja yhteistyön jatkamisen
tarpeesta. Tärkeimpinä asioina vastauksista nousivat sote-järjestöjen pitäminen mukana sote-valmistelun muutostyössä. Lisäksi vastauksista nousi sote-järjestöjen näkökulman tuominen ja aseman vahvistaminen V-S:n kuntien yhteisen
järjestöyhteistyön maakunnallisen perusmallin suunnittelussa. Vastaajat toivoivat yhteistyön lisäämistä entisestään sairaanhoitopiirin ja muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa. Hankkeelta toivottiin aktiivista roolia tiedon
kokoajana ja välittäjänä.

Vaikuttamistoimintaa toivottiin suunnattavan entistä vahvemmin palveluohjauksen kehittämiseen ja järjestöjen mukaan pääsyyn palvelujen suunnittelu- ja kehittämistyöryhmiin. Toiveita oli myös järjestöjen keskinäisen osaamisen jakamisesta ja yhteistyön vahvistamisesta entisestään. Tärkeä viesti oli luodun yhteistyön ja jo tehdyn työn vakiinnuttamisen tarve
hankkeen jälkeen.

Sote-uudistukseen liittyvät muutokset hämmentävät myös kansalaisia. Erityisen tuen tarpeessa olevat kohderyhmät tarvitsevat tukea palvelujärjestelmän ymmärtämiseen, palvelujen hakemiseen, valintaan ja arviointiin sekä suunnitteluun. Heikompien auttaminen on toimintamme ydintä, yleishyödyllistä auttamistyötä lähellä ihmistä. Yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarve on muutoksessa suuri ja siihen ei ole riittävästi varauduttu. Kyselyn tuloksia on käsitelty sekä hanketyöntekijöiden kesken että sopimuskumppanien työpajassa ja ohryn kokouksessa. Hankkeen loppuajan
tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa on tarkennettu kohderyhmän toiveiden perusteella.

Uutena rakenteena ja toimintana on alkanut maakuntaliiton MYR-toimielimen alainen järjestöjaosto, joka tulee toteuttamaan Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa toimimalla Varsinais-Suomen järjestöjen yhteistyöelimenä
ja edunvalvojana. Uuden toimintamallin luomisessa on 113-hankkeella tärkeä tehtävä sote-järjestöjen edustajana ja toimivien käytäntöjen kehittäjänä. Selvitysten perusteella hankkeelle on suuri tarve ja järjestöjen roolin
vahvistaminen ja asiakkaan äänen kuuluminen ovat vaarassa ilman koordinoidun toiminnan jatkoa. Yhteinen työmme sote-järjestöjen, asiakkaiden, kuntien ja maakunnan toimijoiden kanssa on hyvässä vauhdissa. Osa hankkeen tuloksista on jo näkyvissä, mutta paljon työtä on vielä edessä.

Päämäärä ja päätavoite

1: Sote-järjestöillä maakunnassa vaikuttaja- ja asiantuntijaasema. Niiden toimintaedellytykset on tiedostettu ja vahvistettu. Järjestöjen toiminta huomioidaan julkisessa palveluohjauksessa ja erityistä tukea tarvitsevien kansalaisten tarpeet on huomioitu palveluiden järjestämisessä.

2: Järjestöjen kuntakumppanuuksien yhteistyötahot on selkiytetty kunnissa ja käytössä on yhdessä kehitettyjä yhteistyön malleja. Kuntien budjeteissa on huomioitu sosiaali- ja terveysjärjestöjen kansalaisjärjestötoiminnan edellytykset sote-muutoksen valmistelun aikana.

3: Järjestöt osaavat nostaa esiin toimintansa hytevaikutuksia ja tieto tulevien sote-muutosten vaikutuksista sekä yhteinen visio vaikutettavista asioista ja tavoiteltavasta tulevaisuudesta. Vaikuttamis-yhteenliittymien suunnittelu on tehty koordinoidusti laajassa yhteistyössä.

4: Tukea tarvitsevat palvelunkäyttäjät on huomioitu julkisessa palveluohjauksessa ja järjestöt tukijana ja hyte-toimijana on tunnistettu. Järjestöillä on toimivia käytäntöjä hyödyntää asiakaskokemusta sekä vakiintunut rooli asiakaskokemustiedon tuottajana palvelujen kehittämisessä

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

MAAKUNTATASO: Sote-järjestöjen vahvistunut vaikuttaja- ja asiantuntijarooli tärkeänä osana maakuntaa ja sotepalvelujärjestelmää Varsinais-Suomessa

PERUSKUNTATASO: Kansalaisjärjestötoiminnan turvatummat toimintaedellytykset kuntatasolla.

JÄRJESTÖTASO: Sote-järjestöjen yhteinen osaava vaikuttamisyhteistyö ja suunnitelma entistä koordinoidummalle sotejärjestöjen vaikuttamis-yhteenliittymälle/yhteenliittymille Varsinais-Suomessa.

YKSILÖTASO: Järjestöjen vahvistunut rooli kansalaisten äänenä ja erilaisten palvelunkäyttäjien rinnalla.

Tuotokset ja tulokset

TUOTOKSIA:

Vuoden 2017 toiminnan aluksi sote-järjestöjen yhteisellä starttiristeilyltä koottujen työpajatuotosten avulla tehtiin nykytila-analyysi järjestöjen tilanteesta, toiveista yhteistyölle ja toiminnalle. Ensimmäisenä syksynä tehtiin kunnille kysely sote-järjestöjen avustuksista ja kuntien järjestöyhteistyöhön nimetyistä henkilöistä.

Vuoden 2018 aikana valmistui 113-hankkeen tekemän ensimmäisen sähköisen kyselyn avulla järjestöjen check-list maakunnan valmisteluorganisaation käyttöön, toisen kyselyn jälkeen sotejärjestöjen hyte-toimintojen tiivistelmä alueelliseen hyvinvointikertomukseen ja viimeisenä kolmannen järjestökyselyn ja pitkän työskentelyn jälkeen Varsinais-Suomen sote-järjestöjen hytetoimintojen kuvaus. Samana vuonna sote-järjestöille koottiin myös tietoa niiden osallisuuden toimintatavoista ja jaettiin koottua tietoa eteenpäin. 113-hanke oli myös vahvasti mukana
maakunnan valmisteluorganisaation osallisuuden ja esteettömyyden työkirjan kirjoittamisessa

Vuonna 2019 113-hanke teki tähän laajan sote-järjestökyselyn, jossa selvitettiin järjestöjen hytetoimintaan
saatavia julkisia avustuksia
, erityisesti kunta-avustuksia. 113-hanke reagoi muutokseen tekemällä keväällä kohderyhmälleen eli sote-järjestöille toisen kyselyn, jossa koottiin tietoa sote-järjestöjen edustajien kokemuksista hankkeen toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta hankkeen alusta sote-uudistuksen kaatumiseen asti. Lisäksi kysyttiin sote-järjestöjen toiveita hankkeen loppuaikaan toimintaympäristön muuttuessa sekä lopuksi kysyttiin
ajatuksia yhteistyön jatkamisen tarpeesta ja mahdollisista ajatuksista toiminnan järjestämisestänhankekauden jälkeen.

Vuonna 2020 valmistuu Varsinais-Suomen kunnille tehty järjestöystävällisen kunnan toimintamalli.

Vaikutukset ja vaikuttavuus

1) Järjestöjen vahvistunut rooli tärkeänä osana maakuntaa ja sote-palvelujärjestelmää:
Vuoden 2017 toiminnan tuloksena maakunnan valmisteluorganisaatio muutti aiempaa päätöstään ja sote-järjestöt hyväksyttiin mukaan valmistelutyöhön 113-hankkeen kautta. 2017 loppuvuoden aikana sote-järjestöjen edustajia saatiin mukaan viiteen valmistelutyöryhmään. Valmisteluorganisaatio ymmärsi järjestöjen roolin merkityksen ja pyysi jopa järjestöjen oman checklistin valmistelutyön pohjaksi. Kyseinen tuotos valmistui maakunnan käyttöön maaliskuussa 2018 ja sitä hyödynnettiin myös Tuija Braxin järjestöselvityksen pohjana.

Vuoden 2018 toiminnan tuloksena sote-järjestöjen edustajat pääsivät seitsemään uuteen maakuntavalmistelun työryhmään. Maakuntavalmistelun hyte-työhön lisättiin myös oma järjestötyöryhmä, jonka toiminnasta vastasi 113-hanke. Työryhmä sai tärkeän aseman ja tehtävän kuvata sote-järjestöjen hyte-toiminta maakunnassa ja ottaa kantaa yhteistyöhön ja sen tarpeeseen niin kuntien kuin maakunnankin kanssa. Tärkeänä tuotoksena sote-järjestöjen hyte-kuvaus liitettiin osaksi Varsinais-Suomen järjestämisen käsikirjaa. Hyte-kuvaus on saanut myös valtakunnallista
näkyvyyttä mm. STM:ssä ja Soste ry:ssä ja sitä on hyödynnetty myös muissa maakunnissa.

Hyvä yhteistyö maakunnan vahvistui myös entisestään, kun maakunta pyysi työryhmältä esitystä maakunnalliseksi malliksi ja rakenteeksi järjestöavustusten maksamiseen. (Tämä työ keskeytyi uudistuksen kaatuessa) 113-hanke teki koko vuoden erittäin tiivistä yhteistyötä maakunnan valmisteluorganisaation kanssa ja luottamus kasvoi entisestään.

2018 yhteistyö myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa tiivistyi ja sote-järjestöjen toimintaa ja merkitystä on saatu näkyviin myös keskussairaalassa. Varsinais-Suomen liiton tiekarttayhteistyö eteni ja 113-hanke oli siinä mukana vahvistamassa järjestöjen roolia tarvittavilta osin. 113-hanke järjesti vuoden aikana lukuisia tilaisuuksia, joissa sote-järjestöjen edustajat tapasivat toisiaan ja eri päättäjiä. Järjestöjen edustajat kokivat tilaisuudet tärkeinä verkostoitumisen
ja muutosvalmiuden vahvistamisen foorumeina ja päättäjien ymmärrys sote-järjestöjen roolista ja asemasta vahvistui. Kaiken kaikkiaan järjestöjen keskinäinen yhteistyö vahvistui vuoden 2018 aikana ja tämä näyttäytyi ulospäin entistä vahvempana vaikuttajarintamana. Sote-järjestöt näyttäytyivät julkiselle sektorille jopa tavoiteltavana kumppanina ja 113-hankkeelle tuli pyyntöjä erilaisten uudenlaisten yhteistöiden käynnistämiselle. Loppuvuodesta maakunnan
muutosorganisaatio kutsui vielä kokoon oman organisaationsa ja Varsinais-Suomen liiton avainhenkilöt varmistaakseen järjestöyhteistyöhön tarvittavan työnjaon ja vahvistaakseen näin samalla yhteistyötä 113-hankkeen kanssa.

2) Kansalaisjärjestötoiminnan turvatummat toimintaedellytykset kuntatasolla:
Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, muutamia terveyskuntayhtymiä ja yksi yhteistoiminta-alue. Vaikuttamistyön haasteena oli, ettei kuntien järjestöyhteistyöstä ja sen muodoista tai järjestöavustamisesta ollut olemassa mitään kerättyä dataa. Vuonna 2017 työ aloitettiin keräämällä tietoa suoraan kunnista ja näin saatiin ensimmäinen selvitys kuntien järjestöavustamisesta. Selvityksen tärkeä tulos oli, että myös kunnissa huomattiin, miten hajallaan ja epäselvää heidän
omakin tiedonkeruu asiasta oli ja että suurimmalla osalla ei ollut järjestöyhteistyöhön nimettyä henkilöä. Tällä perusteltiin jatkoyhteistyön merkitystä kuntatoimijoille.

Vuonna 2018 kuntayhteistyötä jatkettiin kokoamalla kunnista mahdollisia hyvän järjestöyhteistyön malleja. Työn aikana tuli selväksi, että malli on kuvattuna ainoastaan yhdessä kaupungissa, asiaa oli pohdittu vain muutamassa kunnassa ja lopuissa kunnista työtavat ja toiminta liittyivät yksittäisten työntekijöiden toimintatapoihin tai vanhaan historiaan. V. 2018 perustettiin valmisteluorganisaation avulla maakunnallinen kuntien hyte-koordinaattori-verkosto ja pääsimme mukaan yhteistyöhön juuri nimettyjen koordinaattorien perehdyttämiseen. Sote-järjestöjen hyte-kuvauksen avulla saimme
esiteltyä kuntien hyte-koordinaattoreille sote-järjestöjen toiminnan laajuuden ja toiminnan tuloksena kuntien hyte-koordinaattorit toivoivat 113-hankkeelta yhteistä kehittämisyhteistyötä kuntien järjestöyhteistyömallin kehittämiseksi tulevaan.

3) Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen lisääntynyt yhteistyö ja muutosvalmius:
Vuosi 2017 aloitettiin kaikkien toiminta-alueen yhteisellä starttiristeilyllä, jossa saimme kootuksi kohderyhmämme tarpeet ja toiveet hankkeelle, käsityksen sote-järjestöjen tilanteesta Varsinais- Suomessa sekä tärkeimmistä vaikuttamistyön painopisteistä. Starttiristeilyn tiedotuksen tarkoituksena oli myös sote-järjestöjen yhteystietojen keruu yhteistyöverkoston käynnistämiseksi. Yhteystietoja oli hankkeen aloituksessa tiedossa vain muutama kymmentä ja vuoden vaiheesta reilu
100. Hankkeen ensimmäisen syyskausi käytettiin lukuisten tilaisuuksien ja tapaamisten järjestämiseen hanketiedon levittämiseksi ja sote-järjestökohderyhmän tavoittamiseksi. Vuonna 2018 keskityttiin järjestöyhteistyössä vahvaan sote-tiedonjakoon ja järjestöjen oman osaamisen vahvistamiseen. Vaikka tilaisuuksia oli paljon, osallistuivat sote-järjestöjen edustajat erittäin runsaslukuisesti ja aktiivisesti. Keskinäisen yhteistyön vahvistuminen, keskinäinen luottamus, järjestöjen aktiivisuus ja ulospäin näkyvä yhtenäisyys ovatkin vuoden 2018 merkittävimpiä tuloksia. Myös mukana olevan verkoston koko kasvoi, vuoden 2018 lopulla hankkeen yhteystietolistoilla oli jo 400 toimijaa.

4) Järjestöjen vahvistunut rooli kansalaisten äänenä ja erityistä apua tai tukea tarvitsevien
palvelunkäyttäjien rinnalla

Vuonna 2017 toimintaa aloiteltiin etsimällä vaikuttamisfoorumeja, joissa nostaa esiin esiin sotejärjestöjen roolia kansalaisten äänenä. Maakuntaan perustettiinkin hyte-työryhmän alainen osallisuusryhmä, johon 113-hanke sai kaksi edustajaa. Työryhmä aloitti syksyllä maakunnan järjestämisen käsikirjaan liitettävää osallisuuden ja esteettömyyden työkirjaa, jonka sisällön kehittämisessä 113-hanke toimi aktiivisesti. Hanke kokosi myös sote-järjestöiltä hyviä tapoja lisätä
osallisuutta (esim. asiakasraadit) ja jakoi niitä eteenpäin. Tiedossa ei vielä ole, onko tämä lisännyt tällaista toimintaa järjestöihin.

Vuoden 2018 hanketoiminnan avulla saimme käynnistettyä kehittämisyhteistyön Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kokemusasiantuntija- ja asiakasraatitoiminnan kanssa. 113-hanke on keskustellut muutamaan otteeseen sairaanhoitopiirin kanssa myös mahdollisesta OLKA-toiminnan käynnistämistä, mutta vielä emme ole saaneet myönteistä päätöstä. 113-hanke toimi myös aktiivisesti I&O-kärkihanke Kompassin ohjausryhmässä ja varmisti sote-järjestön toiminnan näkymisen myös keskitetystä palveluohjauksessa. Sote-järjestöjen toiminnan merkitys ymmärrettiin ja se on tärkeä osana palveluohjauksen kehittämisessä, käytännön tietojen keruussa on vielä kehitettävää. Maakunnan valmisteluorganisaation työryhmissä pääsi hankkeen avulla aloittamaan useita sote-järjestöjen edustajia ja heidän avullaan saatiin korostettua asemaamme juuri heikoimmassa asemassa kansalaisten äänenä. Maakunnan osallisuustyöryhmän osallisuuden ja esteettömyyden käsikirja valmistui vaikuttamistyökaluksi niin maakunnan kuin sote-järjestöjenkin käyttöön. Maakunnan osallisuusyhteistyön tuloksena Turun kaupunki lähti kanssamme pilotointiyhteistyöhön ja loppuvuodesta perustettiin 113-hankkeen tuella uusi esteettömyysraati, jossa esteettömyysasioista kiinnostuneet ihmiset ja esim. monenlaisia esteitä omassa elämässä kohtaavat vammaiset ihmiset toimivat asiantuntijoina.

Vuoden 2019 tiedot tulossa!

 

113-hankkeen logo

Aihealueet

Verkostot Yhteistyö

Ilmiöt

Hyvinvointitalous Verkostomainen valta voimistuu