Järjestöystävällisen kunnan toimintamallin luominen ja kuvaaminen

Toimintamalli esittelee Varsinais-Suomessa tehdyn maakunnallisen järjestöystävällisen kunnan  toimintamallin luomista ja kuvausprosessia yhteistyössä toiminta-alueen sote-järjestöjen ja kuntien hyte-koordinaattorien kanssa. Varsinainen malli löytyy tuotoksista.

Toimintaympäristö **

Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, erityispiirteinä saaristo ja kaksikielisyys. Maakunnasta puuttuu kaikkia sote-järjestöjä kokoava toimija. V-S:ssa on Sosten tilastojen mukaan yli 900 sote-järjestöä. Järjestöjen tai yhteisöjen yhteisjärjestöjä on muutama: VSLJ ry, VAPI ry, Salon SYTY ry ja Lounatuulet yhteisötalo.

Edellisen sote-uudistuksen kaaduttua ennen seuraavan hallituksen sote-valmistelun uudelleen aloitusta maakunnan vapaaehtoista sote-kehittämistyötä on jatkettu lakisääteisen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kautta. Yhtenä suunnitelman alaisista teemaryhmistä toimii hyte-työryhmä, jonka tehtävänä vuonna 2020 on ollut yhteisen maakunnallisen järjestöystävällisen kunnan toimintamallin luominen yhteistyössä JärjestöSotehanke 113:n kanssa. Tehtävää varten hyte-työryhmän alaisuuteen perustettiin järjestöprojektiryhmä, jonka toiminnasta vastaa hyte-työryhmän jäsenenä toimiva JärjestöSotehanke 113:n edustaja.
 

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kuvauksen tarpeen taustalla on tulevan sote-maakuntauudistuksen aiheuttamat muutokset julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyöhön. Erityistä huolta on ollut sote-järjestöjen kuntayhteistyön ja -avustusten jatkumisesta sote-resurssien ja -vastuun siirtyessä tulevaisuudessa sote-maakuntaan. Kuvausprosessi on aloitettu suunnitelman mukaan järjestöjen kuntayhteistyön näkökulmasta, mutta se on seuraavaksi tarkoitus laajentaa myös sote-maakunnan/hyvinvointialueen tasolle (työskentely on aloitettu 12/2020) . Lopullisena tavoitteena on Varsinais-Suomen sote-maakunnan/hyvinvointialueen ja sen yksittäisten kuntien yhteinen koordinoitu yhteistyö järjestöjen kanssa.

Kuvaus ja sen taustalla ollut prosessi vastaavat myös suoraan JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomen hanketavoitteeseen: ”Järjestöjen kuntakumppanuuksien yhteistyötahot on selkiytetty kunnissa ja käytössä on yhdessä kehitettyjä yhteistyön malleja. Kuntien budjeteissa on huomioitu sosiaali- ja terveysjärjestöjen kansalaisjärjestötoiminnan edellytykset sote-muutoksen valmistelun aikana.”

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman hyte-teemaryhmä: tehtävänanto, kommentointi, hyväksyntä, liittäminen maakunnalliseksi asiakirjaksi

Hyte-teemaryhmän järjestöprojektiryhmä: taustaaineiston koonti, varsinainen kuvaustekstin teko, kommentoinnit, linjaukset

JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomi: koko prosessin kokonaisvastuu, projektiryhmän kokoaminen, varsinaisen kuvaustekstin teko, kommentointi,  sote-järjestöjen osallistaminen (mm. kommenttikierrokset), lopullisen kuvaustekstin vahvistaminen, kuvauksen ja materiaalien tuottaminen, visuaalinen ilme, prosessin kuvaus, mallin levitys

Varsinais-Suomen hyte-koordinaattorien verkosto: Kuntanäkökulman tuottaminen sisältöön ja rakenteeseen, kommentointi, mallin jalkauttaminen omaan kuntaan.

Varsinais-Suomen sote-järjestöt: Järjestönäkökulman tuottaminen sisältöön ja rakenteeseen, kommentointi, mallin jalkauttaminen omaan järjestöön.

Varsinais-Suomen liitto, MYR:n alainen järjestöjaosto: Sisällön kommentointi ja kehittäminen, mallin jalkauttaminen kuntiin osana omaa kunta-yhteistyön kehittämistä.

Tavoiteltu muutos

Erityistä huolta on ollut sote-järjestöjen kuntayhteistyön ja -avustusten jatkumisesta sote-resurssien ja -vastuun siirtyessä tulevaisuudessa sote-maakuntaan. Kuvauksen avulla tehdään kuntien ja järjestöjen yhteistyön merkitys näkyväksi. Toimiva kunta-järjestöyhteistyö on kuntalaisten hyvän elämän mahdollistaja ja toiminta-alueen menestystekijä.

Toimintamallin avulla:

1. Yhteistyö strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa varmistaa tavoitteellisen yhteistyön myös tulevaisuudessa 

2. Sujuva käytännön yhteistyö arjessa varmistaa järjestöjen toiminnan hyödyntämisen kuntalaisten parhaaksi. 

3. Tavoitteellisella ja yhdenvertaisella taloudellisella järjestö- ja yhdistysyhteistyöllä varmistetaan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta kunnassa. 

Toteutussuunnitelma

Maakunnallinen järjestöystävällisen kunnan toimintamallin luominen ja kuvaaminen, prosessi Varsinais-Suomessa:

-Taustalla jo tehty yhteistyö sote-järjestöjen hyte-toimintojen kuvauksessa, jossa oli oltiin yhdessä mietitty yhdistysten yhteistyötä kunta- ja maakuntayhteistyön näkökulmasta.

- Lisäksi asiaa käsiteltiin useamman tunnin työpajassa kuntien hyte-koordinaattorien maakunnallisessa verkostossa. JärjestöSotehanke 113 kokosi tästä työskentelystä kuntien toiveet kuvauksen sisällöiksi.

1. Järjestöprojektiryhmän perustaminen 11/2019

  • ryhmän kokoaa sen pj ja vastuuhenkilö, JärjestöSotehanke 113:n edustaja
  • avoin haku tietyillä kriteereillä, wanted-ilmoitus sote-järjestöille JärjestöSotehanke 113:n kautta (liitteenä)
  • valintaperusteena ryhmän laaja osaaminen eri kohderyhmistä, etusijalla ne järjestöedustajat, jotka eivät vielä olleet muissa maakunnan työryhmissä edustajana. Ryhmä koottiin eri ikäisten kohderyhmien järjestöistä vammais-, pitkäaikaissairaus- ja terveysnäkökulmilla höystettynä. Lisäksi ryhmän kokoonpanossa oli hyvää näkemystä myös paikalliselta, maakunnalliselta ja valtakunnalliselta tasolta.

2. Järjestöprojektiryhmän työskentely

  • 1. kokous 12/19: työryhmän tehtävät, työskentelytavoista sopiminen, tausta-aineistona käytettävä sote-järjestöjen hyte-toiminnan kuvaus ja muut tiedossa olevat tausta-aineistot, suunnitelma työskentelyn etenemiseksi.
    • välityöskentelynä tausta-aineistoihin perehtyminen
  • 2. kokous 1/20: tausta-aineistosta sopivien mallien valinta oman mallin pohjaksi, oman mallin rungosta sopiminen,  ryhmän jakaminen eri teemoihin keskittyviin pareihin.
    • välityöskentelynä oman parin teemasta mallirunkoon sopivien näkökulmien nostaminen.
  • 3. kokous 1/20: yhteenveto kuntien hyte-koordinaattorien ajatuksista kuntien järjestöyhteistyön järjestämisestä, kuvaukseen tulevan tarkistuslistan ensimmäinen versio, pariteemojen välityöskentelyn esittelyt:  strateginen suunnittelu ja päätöksenteko, käytännön yhteistyö ja taloudellinen yhteistyö. Kuvaukseen tarvittavat liitteet.
    • välityöskentelynä parityöskentelyteemojen ensimmäiset tekstiversiot
  • 4. kokous 4/20: kuvausmalli-tekstien läpikäynti otsikoittain, oman tekstin esittely ja muiden kommentointi. Tarvittavat yhteiset linjaukset.
    • välityöskentelynä oman tekstin muokkaus kokouskommenttien perusteella, jonka jälkeen kaikkien tekstien kommentointi (sähköinen yhteinen alusta)
  • 5. kokous 5/20: kuvausmallin nimen vahvistaminen, termien määrittelyä teksteihin, tekstin tarkistus (näkyykö kuntien hytekoordinaattorien toiveet riittävästi?), keskustelua kyselystä järjestöille ja muille tahoille, lähteiden ja linkkien ryhmittely, keskustelua tulevasta levittämisestä
    • välityöskentelynä tekstiluonnoksen viimeiset muokkauksen, kommenttikierroksen kyselyn teko
  • Sähköinen kommenttikierros 5/20: Vastuutahona JärjestöSotehanke 113, lähetys hankkeen postituslistalle, maakunnan hyte-työryhmälle, kuntien hyte-koordinaattorreille sekä Varsinais-Suomen liiton MYR:n alaiselle järjestöjaoston kuntayhteistyöryhmälle.  Mahdollisuus kommentoida teemoittain kaikkia kuvausmallin tekstejä. Kommentteja saatiin 30 organisaatiolta, suurin osa järjestöjä. (kysely liitteenä)
  • 6.kokous 6/20: Sote-järjestöjen kommenttikierroksen tulosten käsittely ja tarvittavista muutoksista sopiminen tekstiluonnokseen.
    • välityöskentelynä viimeiset muokkaukset tekstiin
  • 7.kokous 8/20: Keskustelu mallin levittämisen vaihtoehdoista, mallin visuaalisista muodoista ja tarpeista.
  • Lopullisen mallin valmistuminen syksyllä 2020: Sähköinen koko asiakirja, erillinen tarkistuslista sähköisenä ja painettuna, sähköiset infograafit.
  • Levitys, mm: Kuntien hyte-koordinaattorien maakunnallinen verkosto 11/20, Kuntaliitto, Innokylä, JärjestöSotehanke 113-uutiskirje 12/2020, somekanavat.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Ennen mallin kuvausta taustatyönä hyödynnettiin mm. muissa maakunnissa tehtyjä kuntien järjestöyhteistyön kuvauksia ja Varsinais-Suomessa 2018 tehtyä sote-järjestöjen hyte-toiminnan kuvausta.

Varsinais-Suomen kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen toiminnasta ja järjestöyhteistyöstä vastaavat henkilöt.

  • Mallia käsitelty maakunnallisessa kuntien hyte-koordinaattorien verkostossa kahdesti. Työn alussa työpajassa koottiin sisältöjä ja toiveita järjestöyhteistyöhön ja sen kuvaamiseen kuntasektorin näkökulmasta. Välissä oli mahdollisuus kommentoida myös sähköisellä kommenttikierroksella ja lopuksi kuvaus käsitellään vielä uudelleen hytekoordinaattorien verkostopäivässä.
  • Mallia on käsitelty myös neljän JärjestöSotehankkeen kuntayhteistyön pilottikunnan edustajien kanssa.

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöt, jotka tekevät yhteistyötä alueensa kuntien kanssa.

  • Kuvausta työsti maakunnallisen hyte-työryhmän alainen järjestöprojektiryhmä, jossa edustaja 8 eri sote-järjestöstä.
  • Ensimmäinen luonnosversio oli sähköisellä kommenttikierroksella toiminta-alueen sote-järjestöillä, joista vielä 30 järjestöä kommentoi luonnosta.
  • Ensimmäinen luonnosversio jaettiin myös Varsinais-Suomen liiton MYR:n alaisen järjestöjaoston kuntayhteistyöryhmälle, joka kommentoi luonnosta.
  • Valmiin kuvausmallin teki järjestöprojektiryhmä saatujen kommenttien perusteella.
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Yhteisen työskentelyn pohjana oli aiemmin valmistunut Varsinais-Suomen sote-järjestöjen hyte-toiminnan kuvaus. Kuvaus oli tehty nimenomaan sote-järjestöjen ja julkisen sektorin hyte-yhteistyön vahvistamiseksi ja siihen viitataan myös tässä luodussa järjestöystävällisen kunnan toimintamallissa.

Järjestöprojektiryhmä hyödynsi ennen oman kuvauksen aloittamista monen järjestötoimijan maakunnallisia tai kunnallisia malleja. Malleja vertailtiin ja yhdisteltiin ja näin saatiin omaan maakuntaan sopiva kuntien järjestöystävällisen toimintamallin perusrakenne luotua jatkotyöskentelyn pohjaksi.

Taustatyössä hyödynnettiin mm. seuraavia kuvauksia (varsinaisen kuvauksemme lähteissä löytyvät kaikki tausta-aineistot):

  • Järjestö 2.0-toimijat: Järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakenne 

https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/jarjestojen-ja-maakunnan-yhteistyorakenne

  • Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry: Järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaa 

https://www.ihimiset.fi/jarjestoystavallinen-pohjois-pohjanmaa/ 

  • Järjestö <3 kunta – Satakunnan yhteisökeskuksen julkaisuja 1 / 2020 

https://issuu.com/satakunnanyhteisokeskus/docs/jarjesto_3kunta

  • JAKE –Järjestö ja kansalaistoiminnan kehittämishanke 2018: Esitys Järjestöyhteistyön ohjeesta ja sen sisällöistä  (alkaen dia 10)

https://www.varkaus.fi/sites/default/files/atoms/files/Tiina%20Vlasoff%20Pohjois_Karjala%20Varkaus%2020.1.2018%20esitys.pdf

Liitteet
Ratkaisun perusidea **

Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, joissa on jokaisessa omanlaisensa käytännöt järjestöyhteistyössä. Monessa kunnassa yhteistyön muodot perustuvat yksittäisten viranhaltijoiden tai lautakuntien kokemukseen ja toimintatapoihin. Järjestöyhteistyöhön liittyvät toimintatavat, kriteerit tai strateginen suunnittelu ei ole läheskään joka kunnassa kuvattua, raportoitua tai selvästi kenenkään vastuulla. Toimiva yhteistyö saattaa katketa henkilövaihdosten myötä tai kunnan eri lautakuntien päätökset saattavat olla ristiriitaisia keskenään tai järjestöt voivat olla eriarvoisessa asemassa. Kuntien keskinäinen yhteistyö järjestöasioissa on myös hankalaa erilaisten toimintatapojen vuoksi.

Sekä kuntien että järjestöjen edustajat ovat toivoneet yhteistä mallia, jolla kehittää sekä yksittäisen kunnan järjestöyhteistyötä että helpottaa kuntien keskinäistä yhteistyötä asiassa esim. seutukunnallisesti. Selvä yhteistyön malli helpottaisi myös järjestöjä löytämään kuntakumppanuuksia ja mahdollistaisi suunnitelmallisen ja tavoitteellisen yhteistyön.

Toimintamalli esittelee Varsinais-Suomessa tehdyn maakunnallisen järjestöystävällisen kunnan  toimintamallin luomista ja kuvausprosessia yhteistyössä toiminta-alueen sote-järjestöjen ja kuntien hyte-koordinaattorien kanssa.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Tässä mallissa on kuvattu prosessi, jolla monen kunnan ja järjestön yhteistyöllä luodaan kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteinen toimintamalli. Toimintamalli ei kuvaa vielä seuraavaa vaihetta eli toimintamallin käyttöönottoa kunnissa. Tästä vaiheesta löytyvät omat toimintamallin kuvaukset muutamasta eri kokoisesta kunnasta Varsinais-Suomessa ja ne löytyvät tämän kuvauksen liitteistä.

Maakunnallisen yhteisen kuntien järjestöystävällisen toimintamallin kuvauksen luomiseen on kulunut aikaa vajaa vuosi. Toiminta edellyttää hyviä olemassa olevia verkostoja järjestöjen kesken, sekä toimivaa tapaa olla vuorovaikutuksessa kunnan toimijoiden kanssa. Tässä mallikuvauksessa on hyödynnetty varsinkin JärjestöSotehanke 113:n järjestöverkostoja, maakunnassa toimivaa kuntien hyte-koordinaattoriverkostoa, sekä JärjestöSotehanke 113:n johdolla toimivaa työryhmää, jossa sen kahdeksan eri järjestön edustajaa työskentelivät oman järjestönsä resurssilla. Toiminnan tarkempi prosessi ja juurrutus on kuvattu osiossa "toteutussuunnitelma".

 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallin sopii hyvin sovellettavaksi muille alueille ja kunnille tai kuntayhtymille Toisaalta toimintamallin suurin vahvuus taisi olla itse prosessi eli kuvausmatka. Kuvausta ovat olleet tekemässä lukuisat eri järjestöedustajat ja kuntien hyte-koordinaattorit, joka helpottaa huomattavasti mallin juurruttamista ja käyttöönottoa. Muualta valmiina tulleeseen malliin ei varmastikaan sitouduttaisi yhtä hyvin. Eli malli on helposti siirrettävissä, mutta jonkinlainen paikallinen käsittely ja päivitys vahvistaa varmasti yhteistyötä.

Rahoituksesta ja tehtävänannosta johtuen malli on nyt tehty sote-järjestöjen kärjellä, mutta sen on jo todettu sopivan hyvin muidenkin järjestöjen toimintaan. Esim. Varsinais-Suomen liiton MYR:n alainen kaikenlaisista järjestöistä koostuva järjestöjaosto on ottamassa mallin käyttöön kuntayhteistyön kehittämisessä.

Varsinainen järjestöystävällisen kunnan toimintamalli on kuvattu niin, että sitä voi hyödyntää monin eri tavoin. Siitä voi ottaa esim. kerrallaan yhden kolmesta pääteemasta käsittelyyn ja pohtia yhteistyötä tai sen tarkistuslistaa voi hyädyntää, kun haluaa tarkastaa kunnan koko järjestöyhteistyön tilan. Järjestöt voivat hyödyntää mallia mm. perustellessaan kunnille yhteistyön tarpeitaan ja suunnitellessaan oman yhteistyönsä kehittämistä kuntien suuntaan.

Liitteet
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallin kuvaus on noussut tärkeäksi työkaluksi sote-uudistuksen valmistelun uudelleen käynnistyessä. Maakunnassa on noussut uudelleen huoli niin kunnissa kuin järjestöissäkin kuntien sote-järjestöyhteistyön ja -avustusten katoamisesta sote-maakunnan/hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa.

Järjestöt ja kunnat toivoisivat nyt järjestöjen vahvaa yhteistä vaikuttamistyötä asiasta erityisesti v. 2021 aikana. Toimintamallin kuvaus tulee nyt toimimaan Varsinais-Suomessa tärkeänä työkaluna vaikuttamistyössä samalla vahvistaen yhteistä näkemystä niin yhteistyön sisällöistä kuin sen merkityksestäkin.