Kauhujen Kangasala, hurja halloween-viikonloppu
Kauhujen Kangasala -tapahtuma syntyi ajatuksesta tuottaa jotakin uutta ja piristävää koronapandemian keskelle. Keskeinen ajatus oli, että kaikki kaupunkilaiset tuottavat sisältöä tapahtumaan. Luovuudella ja pienellä budjetilla syntyi yli 1000 kävijän halloween-viikonloppu.
Toimintamallin nimi
Kauhujen Kangasala -tapahtuma syntyi ajatuksesta tuottaa jotakin uutta ja piristävää koronapandemian keskelle. Keskeinen ajatus oli, että kaikki kaupunkilaiset tuottavat sisältöä tapahtumaan. Luovuudella ja pienellä budjetilla syntyi yli 1000 kävijän halloween-viikonloppu.
Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailu 2021:
Kauhujen Kangasalassa oli kyse kaikille avoimesta kaupunkilaislähtöisestä tapahtumasta. Tapahtuma oli piristys vuoden pimeimpään aikaan "off-seasoniin" syksyn ja joulun välissä, jolloin tapahtumat normaalistikin huutavat vähyyttään Kangasalla, mutta joka koronavuonna oli entistäkin pimeämpi ja tyhjempi tapahtumista.
Kauhujen Kangasala oli yhden kokonaisen viikonlopun kestävä osallistavasti toteutettu tapahtumakokonaisuus, joka koostui vapaaehtoisesti siihen mukaan lähteneiden toimijoiden tuottamasta ohjelmasta, jota oli mahdollista toteuttaa voimassaolevien koronarajoitusten puitteissa. Ohjelma koostui Kangasalan Sanomien kanssa toteutetusta halloween-asukilpailusta, kaupunkilaisten ja kaupungin toteuttamasta itsenäisesti koko viikonlopun kierrettävästä kauhukierroksesta, Kangasalan Lepokodin kauhukahvilasta, tulitaiteilijoiden Fire Ladyn & Tankovaimojen tuliesityksistä, paikallisen oppaan vetämästä opastetusta hautausmaakierroksesta, sekä Kangasalalaisen Nukketeatteri Hupilaisen ja harrastajateatteri Salateatterin toteuttamista kauhulavasteista. Tapahtuma tullaan toteuttamaan uudelleen kuluvana vuonna ja tänä vuonna sen ohjelman toteutukseen toivotaan entistä enemmän paikallisia yhteisöjä, yrittäjiä sekä kaupunkilaisia.
Tapahtumakokonaisuuden päätapahtuma oli yhdessä vapaaehtoisten kaupunkilaisten kanssa toteutettu Verikiven tarina -kauhukierros. Kauhukierros oli yhdistelmä todellista ja virtuaalista maailmaa. Sen toiminta pohjautui siihen, että ihmiset kiersivät reitin, jonka tarina kerrottiin videoilta. Videot kuljettivat tarinaa eteenpäin ja ohjasivat aina seuraavalle rastille. Videoiden lisäksi rastit oli merkitty punaisin ilmapalloin sekä kyltein, joissa olevan QR-koodin avulla pääsi katsomaan aina seuraavan videon.
Verikiven tarina -kauhukierroksen toteutus syntyi luovan ajattelun lopputuloksena, kun pahentunut koronavirustilanne esti jälleen suuremmat yleisötapahtumat ja ihmisten kokoontumiset. Kierros toteutettiin niin, että sen pystyi kiertämään haluamaan ajankohtana ja niin, että mahdollisimman monella oli mahdollisuus päästä nauttimaan sen sisällöstä. Kierros onkin yhdistelmä kaupunkitilan käyttöä, digiloikkaa, luonnossa liikkumisen buumia sekä koronaturvallista tapahtumaa. Kaikki elementit tähän ovat olleet olemassa jo ennen koronavirustakin, mutta tuskin vastaavaa konseptia olisi syntynyt ilman koronan luomaa pakkoa kehittää jotakin täysin uutta.
Kangasalan kaupunki tahtoo olla tapahtumien kaupunki, jossa tapahtumia on helppo järjestää, niille on hyvät edellytykset ja jossa jokainen kaupunkilainen pääsee nauttimaan tapahtumien mieltä piristävästä vaikutuksesta. Tätä tavoitetta varten kaupunkiin palkattiin maaliskuussa 2020 ensimmäinen kokoaikainen tapahtumakoordinaattori.
Koronaviruspandemia kuritti erityisesti tapahtumia ja valtaosa vuodelle 2020 suunnitelluista tapahtumista jouduttiin perumaan. Koronapandemia näkyi ja tuntui myös ihmisten mielissä, ihmiset kaipasivat tekemistä ja tapahtumia ehkä enemmän kuin koskaan, mutta tapahtumiin ei voinut osallistua. Kangasalla tätä ongelmaa lähdettiin ratkaisemaan tuottamalla tapahtumia nykyteknologiaa ja luovaa ajattelua hyödyntämällä. Tämän seurauksena syntyi erityisesti osallistavuuteen perustuvia tapahtumakonsepteja, kuten Kauhujen Kangasala, hurja halloween-viikonloppu tapahtuma.
Kaupunkilaisten osallisuus on yksi tapahtumallisuuden kehityksen keskeisiä edellytyksiä ja se oli lähtöedellytys myös Kauhujen Kangasala viikonlopulle. Tapahtumaa myös rahoitettiin kaupungin Kulttuuripalveluiden osallistuvan budjetoinnin puitteissa. Tapahtumakokonaisuuden kantavana ajatuksena oli, että kuka tahansa, yritys, yhteisö tai yksittäinen kaupunkilainen voisi toteuttaa ohjelmaa viikonlopun osaksi, esimerkiksi järjestämällä kauhukierroksen tai pukeutumalla halloween-asuun tapahtumien ajaksi. Kaupungin rooliksi jäi mahdollistaminen, kuten tilat, viestintä, koordinointi ym.
Tämän lisäksi tapahtumia tuotettiin myös kaupunkilaisia osallistaen, ja kaupunkilaiset saivat osallistua Kauhujen Kangasala tapahtumaryhmän työskentelyyn. Tapahtumista suurimmaksi kokonaisuudeksi muodostui yhdessä vapaaehtoisten kaupunkilaisten kanssa käsikirjoitettu, suunniteltu, puvustettu, näytelty, kuvattu ja somistettu itsenäisesti kierrettävä kauhukierros. Kauhukierros sai nimekseen Verikiven tarina Kangasalan tunnetuimman kauhulegendan mukaisesti. Kierros oli kuljettavissa itse valittuna ajankohtana, ja se sisälsi tarinaa eteenpäin kuljettavia videoita, jotka kertoivat verikiven legendan tarinaa.
Tapahtuman suunnittelu ja toteutus innostivat mukaan joukon eri ikäisiä ja toisiaan ennestään tuntemattomia kaupunkilaisia, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta tapahtumatuotannosta tai näyttelemisestä. Silti lopputuloksena toteutettiin hieno kokonaisuus, joka sai paljon kehuja kaupunkilaisilta, jota nostettiin mediassa ja joka toi Kangasalle näkyvyyttä ympäri Pirkanmaata. Tapahtumasta voi jo nyt sanoa, että se oli omalta osaltaan kehittämässä Kangasalle osallistavaa tapahtumakulttuuria, joka tulee varmasti vain kehittymään entisestään tulevina vuosina. Kauhujen Kangasala tullaankin toteuttamaan uudelleen jälleen vuonna 2021.
Halloween on suomessa vielä suhteellisen tuore tulokas vuosittaisten juhlien joukossa, mutta sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Erityisen kiinnostavan konseptista tekee, että se on niin monelle kohderyhmälle taipuva. Esimerkiksi Kauhujen Kangasalan tuotantoryhmässä nuorin henkilö oli kolmetoistavuotias, kun taas vanhimmat tekijät jo päälle kuudenkymmenen. Kaikesta huolimatta ryhmä toimi yhteen ja kaikilla sen jäsenillä oli hauskaa yhdessä.
Kauhujen Kangasalan kohderyhmää olivatkin kaikki kaupunkilaiset ikään tai muihin persoonaa määrittäviin tekijöihin katsomatta. Lapsiperheille ja pienemmille halloweenin ystäville tarjottiin mahdollisuus osallistua pukukilpailuun ja tuliestyksiin. Verikiven tarina -kauhukierroksella puolestaan haluttiin tarjota uutta ja kiinnostavaa tekemistä nuorille ja aikuisille, joiden elämään koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehdyt sulkutoimet olivat eniten tuoneet rajoituksia. Verikiven tarina kauhukierrosta lähdettiinkin suunnittelemaan niin, että sen suositusikärajaksi asetettiin 13-vuotta. Näin kierroksesta voitiin suunnitella myös sen verran pelottava, että se kiinnostaisi muitakin kuin lapsiperheitä. Vanhemmilla oli kuitenkin mahdollisuus katsoa esittelyvideo ennakkoon ja tehdä sen perusteella päätös halusivatko he lähteä nuorempien lastensa kanssa kauhukierrokselle.
Kaupunkilaisia osallistettiin tapahtuman tekemiseen koko syksyn 2020 kestäneillä viikoittaisilla Teams kokouksilla, joiden vetäjänä toimi kaupungin tapahtumakoordinaattori Isabella Rossi. Tapahtuman tekemiseen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista ja kuka tahansa sai ilmoittautua mukaan joko kerraksi, kahdeksi tai vaikka olla mukana tekemisessä jokaisella kerralla. Syyslomaviikolla 2020 aloitettiin Verikiven tarina -kauhukierroksen videoiden kuvaukset, sekä reitin somistus johon kaikilla kiinnostuneilla oli myös mahdollisuus osallistua. Tapahtuman työryhmälle viestiteltiin yhteisessä Kauhujen Kangasalla suunnitteluryhmä Facebook –ryhmässä, sähköpostiketjuissa sekä lähempänä tapahtumaa WhatApp -ryhmässä.
Kaupunkilaisia houkuteltiin tapahtuman tekijöiksi ja kävijöiksi kaupungin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä paikallislehdissä. Tapahtumaviikonloppua puolestaan markkinoitiin ennakkovideoilla tulevasta tapahtumasta.
Kaupunkilaisista koostunutta tapahtumaryhmää koordinoi kaupungin tapahtumakoordinaattori, joka veti ryhmän viikoittaisia Teams –palavereja, sekä huolehti tapahtuman tuotannon koordinoinnista, kuten kuvausaikatauluista, kuvaussuunnittelusta, kauhupolun somistuksesta, tuotannosta sekä toimi yhteyshenkilönä ohjelmaa tuottaneisiin toimijoihin. Lisäksi tapahtumakoordinaattori vastasi tapahtuman ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä. Kiireisestä aikataulusta ja pienestä budjetista johtuen tapahtuman tuottaminen olisi ollut lähes mahdotonta, jos sen vetovastuu ei olisi ollut tapahtuma- ja viestintäalan ammattilaisella.
Tapahtumakokonaisuus toteutettiin Kangasalan kulttuuripalveluiden osallistuvalla budjetoinnilla, toiveesta jossa kaupunkilaiset toivoivat kaupunkiin tapahtumaviikonloppua. Tapahtuman kokonaisbudjetti oli vain 5000€, joten valtaosa tapahtuman toteutuksessa mukana olleissa toimijoista lähti tapahtumaan hyvin pienellä palkkiolla tai täysin vapaaehtoisesti. Kaupungin kulttuuripalvelut ja kulttuurikoordinaattori Anna Toiva vastasivat tapahtuman kuluista ja auttoivat tapahtuman tuotannollisessa vastuussa. Myös Kangasalan kirjasto ja Visit Kangasala osallistuivat tapahtuman markkinointiin.
Tapahtuman toteutus aloitettiin elokuussa 2020, joten tapahtuman toteutukselle jäi aikaa vain muutaman kuukausi. Kiireinen aikataulu, tuotti haasteita ja sen vuoksi vuoden 2021 Kauhujen Kangasala tapahtuman suunnittelu on jo aloitettu, ja tapahtumaryhmän ensimmäinen kokoontuminen on jo pidetty. Tästä eteenpäin tapahtumaryhmä kokoontuu säännöllisesti koko kevään ja kesän ajan. Viestintää kokoontumisista ja prosessin etenemisestä tehdään jatkuvasti sekä sisäisesti, että ulkoisesti.
Kaupunkilaisia sitoutetaan jo osaksi tapahtumaa ja innostetaan mukaan niin uusia kuin vanhoja tekijöitä, sekä yrityksiä, että yhdistyksiä. Mukana prosessissa onkin jo joukko, sekä kaupungin työntekijöitä, että Kangasalan asukkaita ja toivottavasti Kauhujen Kangasala 2021 sisältää valtavasti lisää ohjelmaa edellisvuoteen verrattuna.
Viime vuodesta oppineena tapahtuman tuotantoon on myös sitoutettu lisää henkilöstöä.
Kauhujen Kangasalan ensimmäinen kokeilu sujui erittäin onnistuneesti ja tiukasta aikataulusta, koronarajoituksista, vähäisestä budjetista sekä ensimmäisen kerrasta huolimatta tapahtuma keräsi viikonlopun aikana yli 1000 henkisen yleisön, mikä oli tapahtumien kokoluokka huomioon ottaen paljon. Lisäksi se sai valtavasti positiivista palautetta, ja sitä nostettiin esille mediassa, kuten radiossa, lehdissä ja verkkojulkaisuissa. Eniten tapahtuman vastaanotossa yllätti se, miten laajaa joukkoa halloween teemana kiinnostaa ja miten moni toimija voi ammentaa siitä sisältöä omalle toimialalleen.
Ensimmäinen kerta kuitenkin myös opetti paljon, ja kuluvalle vuodelle tapahtumaa lähdetäänkin toteuttamaan täysin uudella vaihteella. Nyt tavoitteena on kerätä lisää ohjelmaa viikonlopun osaksi ja saada vahvemmin myös yhteisöihin kuulumattomat kaupunkilaiset tapahtumien tekijöiksi. Olisi hienoa nähdä pienempiä kauhupolkuja eri kaupunginosissa, päättömien ratsumiesten kokoontuminen tai vaihtoehtoisesti kauhunukkenäyttely. Kaikkea tätä ja vielä enemmän saadaan aikaan vain innostamalla kaupunkilaisia vahvemmin mukaan ohjelman tuottajiksi. Onneksi nyt apuna on jo viime vuodelta tuttuja tekijöitä ja kaikki viime vuoden tapahtumaan osallistuneet ovat jo ilmoittaneet haluavansa olla mukana kokonaisuudessa.
Yksi tapahtumassa edelleen kehitettävä tekijä on osallistavamarkkinointi. Vielä on paljon työtä siinä, että esimerkiksi paikalliset matkailutoimijat, kirjastot sekä muut kaupungin yksiköt saadaan jakamaan viestiä myös sosiaalisen median välityksellä. Kauhujen Kangasalassa siihen osallistuneet toimijat osasivat myös hyödyntää tapahtumaa taitavasti myös oman osaamisensa markkinoinnissa, kuten näkyy liitteenä olevasta Tankovaimojen Instagram postauksen kuvakaappauksesta, jossa samalla markkinoidaan heidän osaamistaan.
Koska tapahtuma on jo kerran järjestetty koronaturvallisuus huomioiden ei koronavirus tule olemaan ongelma tapahtuman järjestämiselle tänäkään vuonna. Kuitenkin mikäli epidemiatilanne muuttuu positiivisempaan suuntaan, on tapahtumalla kaikki mahdollisuudet lähteä kehittymään entistä parem.. siis kammotavampaan suuntaan.
Kansikuva
