Keski-Uudenmaan kohtaamispaikkatyön koordinaatiorakenne
Koordinaatiorakenne on kehitetty tukemaan perhekeskuksen varhaisen tuen kehittämisestä monialaisessa yhteistyössä. Koordinaatiorakenteen katsotaan vahvistavan ja edistävän terveyden ja hyvinvoinnin toteutumista lapsiperheiden arjessa.
Toimintamallin nimi
Koordinaatiorakenne on kehitetty tukemaan perhekeskuksen varhaisen tuen kehittämisestä monialaisessa yhteistyössä. Koordinaatiorakenteen katsotaan vahvistavan ja edistävän terveyden ja hyvinvoinnin toteutumista lapsiperheiden arjessa.
Keski-Uudenmaan alueen terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja varhaista tukea tarjoavat lapsi- ja perhepalvelut kootaan perhekeskuksiin. Perheiden avoimet kohtaamispaikat kytkeytyvät perhekeskuksen palvelukokonaisuuteen. Keski-Uudenmaan alueen kunnissa kohtaamispaikkatoiminta on ollut paikoin erilaista ja kehittämistyö eri vaiheissa. Koordinaatiorakenteen avulla on pyritty tukemaan kohtaamispaikkatyön kehittymistä alue- ja kuntatasoisesti.
Koordinaatiorakenne kohtaamispaikkatyön kehittämisen tukena
Kohtaamispaikkatyön koordinaatiotyön alettua, aika nopeasti rakenne alkoi hahmottumaan kaksiportaiseksi. Hyvinvointialueen tasoinen työryhmä sekä kuntakohtaiset kohtaamispaikkatyöryhmät. Hyvinvointialueen työryhmään nimettiin edustajat keusotelta, kunnista,
uskonnollisista yhteisöistä sekä järjestöistä. Jokaiseen kuntaan nimettiin myös työryhmän jäsenet edistämään kohtaamispaikkatyötä. Joissain kunnissa oli jo valmiina rakenteet, jonka yhteyteen kohtaamispaikkatyö liitettiin. Pääosin kunnat loivat tai nimesivät työryhmän uudelleen juuri kohtaamispaikkatoiminnalle.
Hyvinvointialueen koordinaatiorakenne vahvistaa lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä alueellisesti sekä kuntatasolla. Koordinaatiorakenteen avulla pyrimme edistämään alueellisia hyvinvointisuunnitelman tavoitteita sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteita. Koordinaatiolla pyritään turvaamaan tasalaatuisia perhekeskuksen lähipalveluiden saatavuutta kuntien kohtaamispaikoissa ja edistämään kuntatasoista ilmiömäisyyttä kehittämisessä. Kuntien tarpeet ovat erilaisia ja kohtaamispaikkatoiminnan kautta pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen kuntakohtaisella toiminnalla.
Koordinaatiotyöryhmän tehtävänä on edistää perhekeskuksen liikkuvien palveluiden kehittämistä ja jalkauttamista kohtaamispaikkatyön arkeen. Liikkuvien palveluiden avulla pyrimme vahvistamaan perhekeskuksen lähipalveluiden saavutettavuutta. Perhekeskuspalveluissa on linjattu vaiheittain alkavista liikkuvista palveluista kuten varhaisen tuen perheohjaus, neuvolapalvelut sekä maahanmuuttopalvelut. Perheoikeudellisen yksikön palveluita sekä kuntoutuksen palveluita kehitetään ja pohditaan lähipalveluiksi tulevaisuudessa.
Koordinaatiorakenteen avulla toimintaa kehitetään monialaisesti ja huolehditaan 3.sektorin ja uskonnollisten yhteisöjen mukana olemisesta. Koordinaatiorakenne tukee ilmiöihin tarttumista ja pitää toiminnan kehittämisen ajanhermolla sekä yhteisen ymmärryksen näkökulma vahvistuu. Koordinaation avulla vahvistetaan yhteistoimijuutta sekä kumppanuutta. Koordinointi ulottuu hyvinvointialueen ja kuntien tasoisesti koordinoinnista yli hyvinvointirajojen tapahtuvaan yhteistyöhön esim. 3.sektorin yhdyspinnoilla.
Varhaisen tuen palvelupolku
Kohtaamispaikkatyön koordinaatiorakenne vastaa osaltaan palvelupolkuajattelun edistymisestä varhaisessa tuessa. Tarkoitus on kehittää toimiva palvelupolku kohtaamispaikasta, varhaisen tuen kohtaamisen eri tasoilta sote-palveluihin. Olemme jo tunnistaneet erilaisia tuen muotoja, joita palvelupolun alkuvaiheen varhaisessa tuessa on tarjolla. Erilaisten toiminnallisuuksien koordinoiminen on alkuvaiheessa, mutta halusimme tuoda tämän esiin, koska on yksi keskeinen kehittämistehtävä koordinaatiorakenteeseen liittyen.
Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan koordinaatiomalli on otettu käyttöön Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella, jossa on kuusi kuntaa, Nurmijärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Pornainen ja Mäntsälä. Maantieteellisesti alue on laaja ja kuntien väliset etäisyydetkin ovat pitkiä. Alueen kunnissa on varsin kattavasti kuntien, järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen järjestämiä kohtaamispaikkoja.
Hyvinvointialueen tasoista koordinaatiota oli toivottu aiemmassa kyselyssä, jonka toteutimme toimintaa kartoittaessamme. Koordinaatiolle oli toivetta aluetasoisesti, jotta sekä kansallisen kehittämisen että hyvinvointialuetasoisen kehittämisen eteneminen varmistuisi ja vahvistuisi. Luotiin hyvinvointialuetasoinen koordinaatiorakenne. Keski-Uudenmaan soten perhekeskuspalveluilla on koordinaatiovastuu toiminnan edistämisestä.
Tämän lisäksi kuntiin nimetyt koordinaattorit koordinoivat toiminnan edistämistä kuntatasolla.
Lakisääteisen ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseksi perhekeskuspalveluista, lähdimme kartoittamaan jokaiseen kuntaan sovittavaa yhteistyökohtaamispaikkaa. Kunnat nimesivät jokaiseen kuntaan yhden kohtaamispaikan, jonne lakisääteistä ohjauta ja neuvontaa jalkautetaan perhekeskuksen liikkuvina palveluina.
Toimintaympäristö ulottuu koko hyvinvointialuetasoisesti jokaisen kunnan alueella tehtävään kohtaamispaikkatyöhön.
Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminta on kohdennettu alle 18-vuotiaille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Kohtaamispaikoissa on saatavilla palveluita sekä ohjausta ja neuvontaa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Alkuvaiheessa kohtaamispaikkatyö suuntautuu pääosin alle kouluikäisten lasten perheille. Tulevaisuudessa työtä on tarkoitus laajentaa myös kouluikäisten lasten ja nuorten perheisiin.
Osallisuus on keskeinen tekijä tämän kokonaisuuden koordinoinnissa. Olemme asettaneet tavoitteeksi yhteisen palautejärjestelmän kehittämisen. Ajatuksemme on koota säännöllistä asiakaspalautetta. Ensimmäinen palautekysely toteutettiin kuntalaiskyselynä, joka toteutettiin yhteisesti perhekeskuksen toimintasuunnitelmaa varten toteutettavassa kuntalaiskyselyssä.
Osallisuutta on vahvistettu myös kokemusasiantuntijoiden avulla. Kehittämistyössä on toteutettu kehittämisen työpajoja, joissa on ollut mukana kokemusasiantuntijoita. Tulevaisuudessa kokemusasiatuntijoita tullaan kutsumaan mukaan eri vaiheissa, kun toimintaa kehitetään. Kunnissa on tehty erilaisia asukaskyselyjä ja näitä hyödynnetään myös kehittämistyössä.
Sekä hyvinvointialuetyöryhmässä että kuntaryhmissä on edustus kuntien, uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen ja sote-palveluista. Toiminnan keskiössä on vahva asiakasymmärrys, jonka tietoutta ylläpitää arjen toimijat sekä kehittäjätyöntekijät. Hyvinvointialuetyöryhmässä on kehittäjätyöntekijöitä sekä esimiestasoa. Kuntien työryhmät ovat operatiivisempia työryhmiä, joissa on edustusta palvelutuottajista ja toimijoista. Näin pyrimme tuottamaan ilmiömäisyyden ja tarpeenmukaisen palvelun ja toiminnan.
Kehittämisen tukena on toteutettu oppilaitosyhteistyötä mm. toteuttamalla kysely kohtaamispaikkaverkostolle. Kyselyn tuloksena alueelta nousi kokemus koordinaatiorakenteen tarpeellisuudesta ja kehittämistuen varmistamisesta kuntien kohtaamispaikkojen kehittämiselle. Kohtaamispaikkaverkoston kehittämisessä onkin tärkeää arvioida ja seurata koordinaatiorakenteen toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kyselyn avulla saimme tärkeää tietoa siitä, mitä kohti meidän tulee toimintaa kehittää ja koordinointia suunnata. Koordinoinnissa huomioidaan toimijoiden asiakasymmärrys ja sen tuomat tarpeet toiminnan kehittämiselle. Toimijat ovat operatiivisella tasolla arkityössä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Ilmiöiden ja asiakasymmärryksen esiin nostaminen toteutuu osittain tätä kautta.
Vuoden 2021 loppukeväästä keusoten perhekeskuspalveluihin palkattiin tulevaisuuden sote-keskus hanketyöntekijäksi erityisasiantuntija, jonka työnkuvaan sisällytettiin kohtaamispaikkatyön kehittäminen alueelle. Loppukeväästä 2021 erityisasiantuntijan aloitettua tehtiin kuntakierros jokaiseen alueen kuntaan. Kierroksessa kävimme läpi kohtaamispaikkatyön tilannetta. Kierroksen jälkeen teimme vielä kartoituskyselyn alueen kuntiin, jossa selvitimme millaista kohtaamispaikkatyötä hyvinvointialueella tehdään ja millaiselle yhteiselle kehittämiselle olisi tarvetta.
Kyselyn kautta toivottiin koordinaatiota kohtaamispaikkatyölle. Kyselyn tuotoksena lähdimme muodostamaan koordinaatiorakennetta hyvinvointialuetasoisesti. Elokuussa 2021 kutsuimme koolle ensimmäisen hyvinvointialuetasoisen kohtaamispaikkaverkoston. Hyvinvointialueen tasoista työtä lähdettiin kehittämään ja tunnistimme erilaisia painopistealueita, joita työstimme syksyn 2021 aikana.
Yhteensovittava johtaminen on tärkeää, kun kehitetään kohtaamispaikkatyötä perhekeskuksissa. Lähiesimiesten ja johtamisen tuki on tärkeää sekä yhteinen horisontaalinen kuva siitä, mitä tavoitellaan ja viedään eteenpäin johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Liikkuvia palveluita tuotettaessa on erityisen tärkeää huomioida muuttuvan työympäristön kehittämisen tuki.
Roolit kohtaamispaikoissa kehittyvät toimintamallia kehitettäessä. Alueellisesti on jo olemassa useinkin erilaisia kohtaamispaikkatyön rakenteita ja työn historiaa. Yhteisessä koordinaatiorakenteessa lähdemme etsimään yhteisiä alueellisia tavoitteita ja peilaamme toiminnan kehittämistä erilaisiin strategisiin tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Laajempaa kehittämistyötä edistettäessä tulee huomioida toimijoiden muuttuvia rooleja ja toiminnallisuuksia.
Yhteistoimijuus on toisaalta vanha asia, mutta tuo arkeen kuitenkin uusia näkökulmia ja niin kansallisia kuin hyvinvointialuetasoisia kuin kunta- ja yksittäinen kohtaamispaikka- tasoisia edellytyksiä. Koordinaatiota kehitettäessä on tärkeää luoda yhteistä ymmärrystä toimijoiden osallisuudesta toiminnan kehittämiseen ja yhteistoimijuuteen. Yhteistyö ja yhteistoimijuus tarkoittaa lähtökohtaisesti yhdessä tekemistä ja yhdessä päättämistä. Päätöksiä tehdessä on tärkeää ymmärtää ja tuntea toisen työtä, työn lähtökohtia ja siinä esiintyviä haasteita. Yhteistoimijuuden edellytys on toisaalta vahvasti sidoksissa toisen työn ymmärtämiseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen. Koordinaatiorakenteessa on kyse yhteensovittavan johtamisen juurruttamisesta toiminnan tasolle. Yhteen sovitetaan erilaisia toimintoja ja toimijoita. Toimijat tulevat toisinaan hyvinkin erilaisista toimintakulttuureista ja näiden toimintakulttuurien yhteensovittaminen edellyttää aikaa ja yhteistyötä.
Sopimuksellisuus tulee mukaan, kun sovitaan asioista. Luodaan yhteisiä suuntaviivoja, tehdään yhteisiä suunnitelmia ja sovitaan toimintatavoista. Kohtaamispaikkatyössä sopimuksellisuus luodaan jo johtamisen tasolta. Yhteensovittavan johtamisen toimintamallilla annetaan ikään kuin sopimus siihen, että toimintoja tuotetaan yhdessä sovitun mukaisesti. Koordinaatiorakenteessa on sovittu yhteisistä toimintaperiaatteista. Toimintaperiaatteet ovat pitkälti kansallisia kohtaamispaikkatyötä ohjaavia periaatteita ja kriteerien huomioimista toiminnan kehittämisessä. Tätä kokonaisuutta työstettiin pitkään koordinaatiorakenteen alkutaipaleella hyvinvointialuetasoisessa sekä kuntaryhmissä käydyissä keskusteluissa.
Resurssointi on sidoksissa yhteensovittavan johtamisen kanssa. On tunnistettu eri toiminnan tasoilla lupa tehdä yhteistyötä kohtaamispaikkatyön äärellä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Tuolloin on vahvistettu toimijoiden osallistuminen työryhmiin ja kohtaamispaikkatyön kehittämiseen. On myös strateginen tavoite siirtää painopistettä ehkäisevään työhön varhaisen tuen työssä. Perhekeskustoiminnassa eri palveluiden painopiste on varhaisen tuen kehittämisessä. Kaikkien palveluiden kohdalla se ei tarkoita, että palvelua olisi juuri kohtaamispaikassa säännöllisesti saatavilla, vaan osatoimintoja kehitetään saavutettavuuden näkökulmasta kuten esim. sähköinen kohtaaminen. Sähköisten palveluiden kehittäminen on yksi tavoite ja sen avulla varhaisen tuen kohtaamista myös vahvistetaan.
Onnistumisen edellytykset ovat riittävä resurssointi ja toimiva johtaminen. Varsinkin liikkuvien perhekeskuksen lähipalveluiden koordinointi on ollut haastavaa, pienten resurssien vuoksi. Yhteensovittavan johtamisen näkökulmasta tiedon kulkuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kehittämistyössä on mennyt huomattavan paljon aikaa väliesimiesten tiedottamiselle toiminnasta. Perhekeskus ja kohtaamispaikkatyö käsitteinä eivät ole itsestään selviä ja niiden avaamista ja soveltamista eri toimialoille on pitänyt tehdä pitkään ja eri yhteyksissä.
Viestinnälliset näkökulmat ovat tärkeää huomioida heti alusta alkaen. Koordinaatiorakenteessa on keskeistä se, että nimetyt osallistujat huolehtivat alueellaan tiedottamisesta ja työn juurruttamisesta. Viestintä nousee usein haasteeksi ja siihen tulee etsiä sopivia toimintoja, jotta kehittämistyön juurtuminen arkeen onnistuu ja toimijat pääsevät sitoutumaan työhön. On todettu, että on vaikeaa sitoutua, jos ei tiedä asiasta riittävästi ja myös toisen työn tuntemiseen ja uusiin toimintamalleihin sitoutuminen on vaikeaa, mikäli tietoa ei ole riittävästi saatavilla.
Kehittämistyötä arvioidaan vuosittain, kun asetetaan uusia vuositasoisia tavoitteita toiminnalle. Koordinaatiorakennetta toivottiin kehittämistyön alussa toteutetussa kartoituskyselyssä. Toteutimme kartoituskyselyn kaikkiin kuntiin, selvittääksemme millaista kohtaamispaikkatyötä alueella tehdään ja millaista yhteiskehittämistä toivotaan. Kyselyn sekä kuntatapaamisten myötä lähdimme kehittämään koordinaatiorakennetta kohtaamispaikkatyölle hyvinvointialue- sekä kuntatasoisesti. Koordinaatiorakennetta kehitettäessä arvioimme ja selvitimme olemassa olevia rakenteita ja niiden hyödyntämistä rakenteessa. Osassa kuntia kohtaamispaikkatyön koordinaatiota liitettiin osaksi olemassa olevia rakenteita. Kaikki kunnat liittyivät mukaan myös hyvinvointialuetasoiseen työryhmään.
Koordinaatiorakenteen avulla pyritään edistämään hyvinvointialuetasoisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteita. Tämän tueksi muodostettiin myös kohtaamispaikkatyön kehittämiselle tavoitteita, vuosille 2022-2025. Tavoitteet haluttiin jakaa vuositasoisiin tavoitteisiin, joita tarkennetaan ja arvioidaan hyvinvointialueen koordinaatiotyöryhmässä.
Hyvinvointialueen kohtaamispaikkatoimijoille toteutettu kysely koordinaatiorakennetyön kehittämisen tueksi
Kesän -22 aikana toteutimme oppilaitosyhteistyössä koordinaatiorakennetta koskevan kyselyn alueellisesti. Sosionomiopiskelijan toteuttama kysely tuotti meille tietoa koordinaatiorakenteen jatkokehittämisen tueksi. Kyselyn nosti esiin sen, että koordinaatiorakenteen tuoma tuki kuntakohtaiselle kehittämiselle on ollut tarpeellinen. Koordinaatiorakenteessa on kuitenkin vielä kehitettävää liittyen yhdyspintatyöhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumiseen. Toiminnallisuuksien arvioiminen ja niiden kehittäminen on myös asia, jota tarkastellaan, kun asetamme uusia tavoitteita kehittämistyölle.
Koordinaatiota kehitettäessä asetimme nelivuotiskaudelle toiminnallisia tavoitteita kohtaamispaikkatyölle ja sovimme että arvioimme koordinaatiota myös uusia tavoitteita asettaessamme.
Tavoitteena hyvinvointialueen tasoisessa koordinaatiotyössä on ollut vanhemmuuden tuen kehittäminen varhaisen tuen työssä, varhaisen tuen kehittäminen ja kuntakokeilut, yhdyspintojen kehittäminen toimijoiden välillä sekä keusoten liikkuvien palveluiden kehittäminen. Koordinaatiorakenteen avulla tavoitteiden ylläpitäminen sekä edistäminen on vahvistunut ja laatimamme tavoitteiden vuosikello on osaltaan pitänyt tavoitteet mukana koordinaatiorakenteen edistyessä toiminnallisella tasolla.
Vahvuudet koordinaatiorakenteessa ovat ulottuneet vertaistuelliseen kohtaamiseen toimijoiden välillä, verkottumiseen ja toisen kokemuksista oppimiseen. Hyvinvointialuetasoisesti yhteinen työote nähtiin matalan kynnyksen palveluiden mahdollistajana. Yhteisen työotteen määrittely koulutuksellisuuden avulla auttoi osaltaan hahmottamaan matalan kynnyksen palveluiden tarvetta. Vahvuuksina on tunnistettu keusoten asiantuntijatuki kehittämistyössä kuntatasolla. Koulutusten järjestäminen ja kuntatapaamiset ovat olleet vahva tuki uusien toimintojen aloittamisessa.
Muutostarpeet hyvinvointialuetasoisesti on tarkasteltu useammasta näkökulmasta. Yhteinen ymmärrys kunnan ja keusoten yhdyspinnalla edellyttää vielä kehittämistoimia. Yhteistoimijuuden vahvistaminen ja roolien selkeyttäminen vaativat vielä työstämistä. Kuntien erilaisuus edellyttää tarkastelua yhdenvertaisuuteen ja yhdenmukaisuuteen liittyen. Toiminnan kehittäminen on jo alussa kuvatun mukaisesti eritasoista eri kunnissa. Tämän huomioiminen toiminnan kehittämisessä on jatkossakin tärkeää.
Työntekijöiden roolit ehkäisevän työn edistäjänä ovat merkittävässä asemassa työn edistymisen kannalta. Dialogisuuden vahvistaminen erilaisissa ryhmissä ja oma aktiivinen työskentelyote ovat osaltaan edistämässä tavoitteen toteutumista. Vuositasoisessa tavoitteiden asettelussa koulutuksellisuus oli yksi tavoite, joka toteutui kaksiosaisena koulutuksena. Myönteisen tunnistamisen koulutus ja huolen puheeksioton koulutus olivat toisiaan tukevia koulutuksia ja muodostivat kokonaisuuden. Tämän vahvistamista toivotaan edelleen verkostossa.
Tavoitteisiin pääsyn mahdollistajat yhteistyön näkökulmasta koettiin tärkeiksi yhteisen tekemisen ja yhteisten toimintamallien luomisen avulla. Yhdyspintojen tarkastelu yhteisissä tapaamisissa sekä käytännön työntekijöiden osallistuminen kehittämiseen koettiin tärkeäksi. Edelleen vuosikellon avulla toteutettu toiminnan suunnitellu koettiin hyväksi ja sitä jatketaan tulevia vuositasoisia tavoitteita laadittaessa. Tiedottaminen ja viestintä nostettiin myös tärkeäksi seikaksi tavoitteisiin pääsyn osalta.
Yhteisten toimintaperiaatteiden tarkastelu ja vahvistaminen on tärkeää läpi linjan. Verkosto kokee, että tasavertaisuus ja kumppanuus ovat tärkeitä elementtejä toiminnan kehittämisessä. Ratkaisukeskeisellä otteella eteenpäin katsominen koettiin tärkeäksi yhteistyön edistäjäksi. Toisten arvostaminen ja aito kohtaaminen dialogisesti koettiin myös tärkeäksi toimintaa vahvistavaksi asiaksi.
Kansikuva
