Kohtaamispaikkatoiminta osana Kittilän perhekeskusta

Kittilän perhekeskus verkoston yhteistyöllä järjestetään kohtaamispaikkatoimintana viikoittaisia Touhutreffejä, kummassakin kunnan kasvukeskuksessa (kirkonkylä ja Levi)

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kohtaamispaikkatoiminta osana Kittilän perhekeskusta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kittilän perhekeskus verkoston yhteistyöllä järjestetään kohtaamispaikkatoimintana viikoittaisia Touhutreffejä, kummassakin kunnan kasvukeskuksessa (kirkonkylä ja Levi)

Toteutuspaikka
Kittilän perhekeksus
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kittilä
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Ritva Helin

Luotu

21.09.2022

Viimeksi muokattu

29.09.2022

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Kittilässä seurakunnan ja järjestöjen toteuttaman kohtaamispaikkatoiminnan lisäksi, järjestetään Kittilän perhekeskuksen omana kohtaamispaikkatoimintana ja yhteistyönä Touhutreffejä.

Kohtaamispaikan tavoitteina on mahdollistaa: Lasten ja perheiden osallisuus. Vahvistaa vanhemmuutta. Edistää perheiden voimavaroja ja hyvää arkea. Vähentää perheiden ja vanhempien yksinäisyyden kokemuksia. Vahvistaa yhteisöllisyyttä. 

Toimintaympäristö **

Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoimintaa lähdettiin suunnittelemaan kotona olevien lasten sekä heidän kanssa kotona olevien vanhempien tarpeesta kohdata toisiaan. Toivottiin toimintaa lapsiperheille ja matalankynnyksen kohtaamispaikkaa, johon kokoontua sekä saada samalla vertaistukea. 

Touhutreffit ovat maksuttomia, eivät vaadi ilmoittautumista ja sinne on vapaus tulla ja mennä omien aikataulujen mukaan.

Terveyden edistämisen näkökulmasta haluttiin kohtaamispaikkatoiminnasta liikuttavaa toimintaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Touhutreffien kävijöitä ovat alle kouluikäisen lapsen kanssa kotona olevat vanhemmat (pienen vauvan tai sisarusten joista toinen vielä vauva sekä etätyöntekijät)

Jo suunnitteluvaiheessa mahdolliset kävijät otettiin mukaan suunnitteluun, kyselyn avulla. Siinä kyseltiin tarkemmin osallistuisiko touhutreffeille, missä kylässä, kuinka usein arvioisivat osallistuvansa, mikä olisi sopiva kesto ja mikä olisi sopiva aloitus ajankohta. Lopuksi oli mahdollista kirjata vapaasti toiveita Touhutreffeille. Saatujen vastausten ja huomioiden pohjalta suunniteltiin toiminta.

Ensimmäisen kerran Touhutreffejä on muokattu ensimmäisen tapaamiseen jälkeen, lapselta saatujen palautteiden pohjalta.

Puolivuosittain kävijöille tehdään arviointi kysely, jonka mukaan Touhutreffien sisältöä ja aikatauluja on muokattu jo useamman kerran.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamalli edellyttää perhekeskus verkoston yhteistyötä ja perhekeskuskoordinaattorin työpanosta touhutreffien organsioimiseen sekä vetämiseen. Tiedottamisella on iso rooli, että perheet löytävät toiminnan. Tiedottamista on tehty somekanavissa, kuntatiedotteessa, kunnan nettisivuilla sekä  perhekeskusverkoston palveluissa (esim. neuvola). Touhutreffeille on myös oma whatsapp ryhmänsä, jonka kautta tarkempi tiedotus tapahtuu.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Perheet ovat tuoneet esille monesti sen, etteivät tarvitse ohjattua toimintaa. Lapset keksivät kyllä itse tekemistä ja laittavat vanhemmatkin liikkumaan, kun heille annetaan vapaasti tila ja välineet siihen.

Perheet ovat kiitelleet paljon sitä, että toiminta ei ole niin tiiviisti sidottu kellon aikaan, vaikka Touhutreffeille onkin noin kahden tunnin ajankohta. Paikalle voi siis tulla ja sieltä lähteä omien aikataulujen mukaan. Aamulla ei tarvitse siis laittaa kelloa soittamaan ja kotiin voi lähteä jos nälkä/väsy iskee.

Touhutreffeillä käy enimmäkseen vauvaperheitä. He ovat kertoneet, että Touhutreffit ovat olleet monelle ensimmäisiä kohtaamisia toisten perheiden kanssa, vauvan syntymän jälkeen ja varsinkin korona ajan keskellä. He ovat tuoneet esiin, että kohtaaminen muiden kanssa on tuonut apua vauvavuoden jaksamiseen ja omaan mielenterveyteen. Vertaistuki on mahdollistanut kokemusten vertailun ja sen huomaamisen, etten ole yksin vaikkapa vauvan uniongelmien kanssa, auttaa jaksamaan.  Onpa joku äiti joskus sanonut, että haastavan aamun on selvinnyt sillä että tietää saavansa Touhutreffeillä hetkeksi istahtaa ja nauttia kupin jonkun muun keittämää kahvia.

1,5 kuukauden jälkeen Touhutreffien aloituksesta neuvolasta saimme viestiä, että Touhutreffit kuuluu jo heillä, kun perheet ovat kertoneet positiivisista vaikutuksista jaksamiseen ja arkeen.

Touhutreffeillä käy myös muualta muuttaneita sekä etätyöläisiä. Monelle paikkakunnalle muuttaneelle pienen lapsen vanhemmalle, Touhutreffit on ollut paikka tutustua toisiin vanhempiin sekä verkostoitua ja tavata toisia muulloinkin. Etätyöläisten lapsille Touhutreffit ovat mahdollisuus saada leikkiseuraa ja myös heille vanhempana saada vertaistukea.

Perheet ovat antaneet myös palautetta siitä, että päiväkodin salissa järjestettävät Touhutreffit mahdollistavat pienelle lapselle päiväkotiympäristöön tutustumisen rauhassa ja turvallisesti. Liikuntahalli puolestaan mahdollistaa lapsen energian purkamisen, kun on tilaa juosta.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Touhutreffien kaltainen perhekeskusverkoston yhteistyö ja kunnassa olemassa olevien tilojen hyödyntäminen on mahdollista toteuttaa muuallakin. Tarvitaan vain joku koordinoimaan (esim. perhekeskuskoodinaattori) toimintaa. Perhekeskuskoordinaattorille kohtaamispaikkatoimintaan jalkautuminen antaa hyvät mahdollisuudet perheiden kuulemiselle ja idoihin tarttumiseen.

Kansikuva
Kuva värikkäistä vauvan tossuista sekä teksti Touhutreffit ja Kittilän perhekeskuksen logo

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis