Koulufysioterapian pilotointi
Koulufysioterapia on kouluympäristössä toteutettava matalan kynnyksen toiminta; ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimet koululaisten fyysisen toimintakyvyn lisäämiseksi sekä varhainen puuttuminen mm. tuki- ja liikuntaelinoireisiin.
Toimintamallin nimi
Koulufysioterapia on kouluympäristössä toteutettava matalan kynnyksen toiminta; ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimet koululaisten fyysisen toimintakyvyn lisäämiseksi sekä varhainen puuttuminen mm. tuki- ja liikuntaelinoireisiin.
Koulufysioterapiatoiminnan tavoitteena on tavoittaa tuki- ja liikuntaelinoireista kärsiviä oppilaita sekä saavuttaa etenkin vähän liikkuvat lapset yhteistyössä koulun ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa. Resurssien rajallisuuden vuoksi toiminta on Etelä-Karjalassa rajattu tällä hetkellä koskemaan vain yläkoulujen oppilaita.
Ennen koulufysioterapiatoiminnan aloittamista tehdään toiminnan suunnittelua yhdessä koulun rehtoreiden kanssa. Toiminnan aikana yhteistyötä tehdään myös opettajien sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa. Toiminnasta informoidaan oppilaita ja heidän huoltajiaan sekä opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kodin ja koulun välisen Wilma -tietojärjestelmän kautta.
Koulufysioterapeutti voi osallistua oppitunneille ja näin esimerkiksi tukea koululiikuntaa opettajan työparina toteuttamalla yksilöllisempää liikunnanohjausta oppilaille, joiden fyysinen toimintakyky on jostain syystä alentunut. Koulufysioterapia voi toteutua oppitunneilla myös ergonomiaohjauksena.
Koulufysioterapia sisältää lisäksi vastaanottotoimintaa. Oppilaat ja heidän huoltajansa voivat varata aikaa koulufysioterapeutin vastaanotolle kodin ja koulun välisen Wilma -tietojärjestelmän kautta. Oppilaat voivat myös koululla varata aikaa suoraan koulufysioterapeutilta. Kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri voivat varata aikaa suoraan koulufysioterapeutin ajanvarauskirjalta. Koulufysioterapeutin vastaanotolla oppilaalle tehdään yksilöllinen fysioterapiasuunnitelma tavoitteineen ja seuranta sovitaan tarpeen mukaan.
Kouluterveyskyselyn, Move!-mittausten ja LIITU-tutkimuksen mukaan lasten liikkuminen on vähäistä. Heidän fyysinen toimintakykynsä on alentunut ja heillä on erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita. (Suomen Fysioterapeutit 2019.) Kyselytutkimuksen mukaan terveyden kannalta liian vähän liikkuvia koululaisia ja opiskelijoita on 6-41 % (Tuloskortti 2018). Move!-mittaustulosten (2018) mukaan noin 30 % 5.- ja 8.-luokkalaisista sijoittuu toimintakyvyltään heikompaan kolmannekseen. Koululaisilla 8-25 %:lla on iästä riippuen kouluterveyskyselyn (2017) mukaan tuki- ja liikuntaelinoireita niska-hartiaseudussa ja alaselässä. Oireilevien, vähän liikkuvien lasten ja nuorten lisäksi fysioterapiaa suunnataan myös ennaltaehkäisevään toimintaan. Suomen Fysioterapeutit ry:n mitoitussuositus kouluilla ja oppilaitoksissa toimiville fysioterapeuteille on 800 oppilasta. (Suomen Fysioterapeutit 2019.)
Tutkimuksissa on havaittu koulupäivän aikaisella liikunnalla olevan myönteinen vaikutus lasten oppimiseen. Erityisesti oppitunneilla pidetyt tauot ja opetukseen sisällytetty liikunta on havaittu hyödyllisiksi. Oppimista ja oppimistuloksia edistävän vaikutuksen lisäksi koulupäivän aikainen liikunta vaikuttaa myönteisesti myös oppimisen mahdollistaviin tekijöihin, kuten keskittymiseen ja käyttäytymiseen. Monipuolisen, ikäryhmälle ja kehitystasolle sopivan liikunnan sisällyttämistä osaksi pedagogisia ratkaisuja suositellaan. (Opetushallitus 2018a.)
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) säätää fysioterapeuttien oikeudesta toimia tehtävissä, joihin hän on saanut valmiudet koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella. Laki mahdollistaa fysioterapeuttien toimimisen osana koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa, jolloin koululaiset ja opiskelijat voivat hakeutua suoraan fysioterapeutin vastaanotolle ilman lähetettä. Kouluilla ja oppilaitoksissa toteutuva fysioterapeutin vastaanotto nopeuttaa ja sujuvoittaa koulu-/opiskeluterveydenhuollon moniammatillista yhteistyötä. (Suomen Fysioterapeutit 2019.)
Lähteet:
Opetushallitus. 2018a. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus tammikuu 2018. Viitattu 19.12.2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/189075_koulupaivan_aikainen_liikunta_ja_oppiminen-2.pdf
Suomen Fysioterapeutit ry 2019. Suositus koululaisten ja opiskelijoiden fysioterapiasta kouluympäristössä. Viitattu 19.12.2022. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2019/06/Fysioterapeutit-kouluilla.pdf
Tuloskortti 2018. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 345.
Kohderyhmänä ovat yläkoulun oppilaista tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivät sekä etenkin vähän liikkuvat oppilaat.
Koulufysioterapiatoimintaa jatketaan hyvinvointialueella tämän toimintamallin mukaisesti. Hankkeen aikana toimintamalliin ei ole tullut muutoksia.
Toimintamalli antaa raamit koulufysioterapiatoiminnan laajentamiselle. Jokaisessa koulussa toimintaa luodaan ja kehitetään kuitenkin yksilöllisesti ja tarpeiden mukaan yhteistyössä koulun sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa. Jatkossa koulufysioterapiatoimintaa voidaan laajentaa esimerkiksi kehittämällä ryhmätoimintaa. Riittävät henkilöstöresurssit tulee huomioida toiminnan toteuttamiseksi.
Koulufysioterapiamallin toimivuutta arvioitiin koulun sekä kouluterveydenhuollon henkilöstöltä saadun palautteen perusteella. Keskusteluissa koulufysioterapiatoiminta koettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Koulufysioterapeutin kouluympäristössä tunnetuksi tulemisen saavutettu tavoite näkyi huoltajien ja oppilaiden lisääntyneinä yhteydenottoina sekä varattuina vastaanottoaikoina. Toimintaa arvioidaan vähintään kerran vuodessa toteutuvassa yhteispalaverissa koulun henkilöstön kanssa. Palaverissa laaditaan toiminnan kehittämissuunnitelma, jota päivitetään ja tarkastellaan säännöllisesti. Myös suoritteita eli koulufysioterapeutin vastaanoton käyntimääriä seurataan. Resurssien rajallisuuden vuoksi toiminta on rajattu tällä hetkellä koskemaan vain yläkoulujen oppilaita.
Kansikuva
